Lainattu Yle,
Pyhä ruotsalaismaa on pelastettava
Oman kierteensä maanjakokeskusteluun toi kielikysymys.
Etelä-Suomen suurtiloista merkittävä osa oli ruotsinkielisten omistuksessa. Juuri suurtilat olivat avainasemassa kun pohdittiin, mistä lohkoa evakoille peltotilkkuja.
Pienet, alle 20 hehtaarin tilat, sen sijaan rajattiin jaon ulkopuolelle, minkä seurauksena pientilavaltaiselle ruotsinkieliselle Pohjanmaalle ei evakkoja juurikaan asutettu. Väliaikaisesti heitä siellä tosin oli suuriakin määriä.
Ruotsinkielisten ahdistusta lisäsi pelko ruotsinkielen ja koko suomenruotsalaisen kansanryhmän tulevaisuudesta. Väikkyihän edessä näkymä, jossa tuhannet suomenkieliset karjalaiset asettuisivat taloksi historialliselle ruotsalaisalueelle.
Talvisodan yhteishenki oli pian mennyttä ja pintaan nousi 1930-luvun kielisotaa muistuttanut tilanne.
Ruotsinkieliset kaivoivat naftaliinista idean pyhästä ruotsalaismaasta, svenska jordenista: kielivähemmistön aseman voisi turvata vain maanomistus.
Vastapuolella karjalaiset olivat perinteisesti edustaneet aitosuomalaisia, samoin heidän äänitorvensa Maalaisliitto, jossa ajatus yksikielisestä Suomesta eli vahvana.
Kun evakkojen asuttamisen periaatteita alettiiin sorvata maanhankintalaiksi, RKP vaati siihen kielipykälää. Idea oli se, ettei karjalaisten asutus saisi oleellisesti muuttaa kunnan kielisuhteita.
Taustatukea RKP sai pääministeri J.K. Paasikiveltä, joka oli huolissaan Ruotsin-suhteista. Ruotsissa itänaapurin kielikysymystä seurattiin tarkkaan.
Lopulta RKP sai tahtonsa läpi ja kielipykälä kirjattiin lakiin.
Pyhä ruotsalaismaa on pelastettava
Oman kierteensä maanjakokeskusteluun toi kielikysymys.
Etelä-Suomen suurtiloista merkittävä osa oli ruotsinkielisten omistuksessa. Juuri suurtilat olivat avainasemassa kun pohdittiin, mistä lohkoa evakoille peltotilkkuja.
Pienet, alle 20 hehtaarin tilat, sen sijaan rajattiin jaon ulkopuolelle, minkä seurauksena pientilavaltaiselle ruotsinkieliselle Pohjanmaalle ei evakkoja juurikaan asutettu. Väliaikaisesti heitä siellä tosin oli suuriakin määriä.
Ruotsinkielisten ahdistusta lisäsi pelko ruotsinkielen ja koko suomenruotsalaisen kansanryhmän tulevaisuudesta. Väikkyihän edessä näkymä, jossa tuhannet suomenkieliset karjalaiset asettuisivat taloksi historialliselle ruotsalaisalueelle.
Talvisodan yhteishenki oli pian mennyttä ja pintaan nousi 1930-luvun kielisotaa muistuttanut tilanne.
Ruotsinkieliset kaivoivat naftaliinista idean pyhästä ruotsalaismaasta, svenska jordenista: kielivähemmistön aseman voisi turvata vain maanomistus.
Vastapuolella karjalaiset olivat perinteisesti edustaneet aitosuomalaisia, samoin heidän äänitorvensa Maalaisliitto, jossa ajatus yksikielisestä Suomesta eli vahvana.
Kun evakkojen asuttamisen periaatteita alettiiin sorvata maanhankintalaiksi, RKP vaati siihen kielipykälää. Idea oli se, ettei karjalaisten asutus saisi oleellisesti muuttaa kunnan kielisuhteita.
Taustatukea RKP sai pääministeri J.K. Paasikiveltä, joka oli huolissaan Ruotsin-suhteista. Ruotsissa itänaapurin kielikysymystä seurattiin tarkkaan.
Lopulta RKP sai tahtonsa läpi ja kielipykälä kirjattiin lakiin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sillä lailla.