Tekoäly mullistaa takaisinkoodauksen

4 ytimen ongelma on tosiasia! Windowsiissa.

Windows VAKOILEE!

Windows VAKOILEE!

Windows VAKOILEE!

Takaisinkoodausta on harrastettu kauan, kyllä, mutta koodin määrä on ajan myötä kasvanut niin suureksi, että sen oleellisen löytäminen on käynyt vaikeaksi. Kuin etsisi neulaa heinäsuovasta. Tekoäly saattaa tuoda tähän muutoksen.

Takaisinkoodaajaa tuskin kiinnostaa laitevalmistajien avoimen lähdekoodin ratkaisut tai PC-sovellukset ylipäätään. Kiinnostuksen kohteet ovat sulautetussa maailmassa, esimerkiksi kännykän, auton ohjainkomponentin, mittalaitteen tai vaikka ohjuksen niissä osuuksissa, jotka ovat vaatineet valmistajalta vuosien tutkimus- ja kehityspanostuksen.

Reverse-engineering on riski, jonka laitevalmistajat yleensä kyllä ymmärtävät ja ottavat vakavasti. Riskiä pyritään hallitsemaan monin tavoin, mm. koodin salaamisella. Melko tehokas salaus on esimerkiksi sellainen, jossa koodi sijaitsee vain mikrokontrollerin sisällä ja koodin takaisinluku estetään. Siinä tekoälykin jää neuvottomaksi.

Anonyymi kirjoitti:

Takaisinkoodausta on harrastettu kauan, kyllä, mutta koodin määrä on ajan myötä kasvanut niin suureksi, että sen oleellisen löytäminen on käynyt vaikeaksi. Kuin etsisi neulaa heinäsuovasta. Tekoäly saattaa tuoda tähän muutoksen.

Takaisinkoodaajaa tuskin kiinnostaa laitevalmistajien avoimen lähdekoodin ratkaisut tai PC-sovellukset ylipäätään. Kiinnostuksen kohteet ovat sulautetussa maailmassa, esimerkiksi kännykän, auton ohjainkomponentin, mittalaitteen tai vaikka ohjuksen niissä osuuksissa, jotka ovat vaatineet valmistajalta vuosien tutkimus- ja kehityspanostuksen.

Reverse-engineering on riski, jonka laitevalmistajat yleensä kyllä ymmärtävät ja ottavat vakavasti. Riskiä pyritään hallitsemaan monin tavoin, mm. koodin salaamisella. Melko tehokas salaus on esimerkiksi sellainen, jossa koodi sijaitsee vain mikrokontrollerin sisällä ja koodin takaisinluku estetään. Siinä tekoälykin jää neuvottomaksi.

Lue lisää

nVidian suljetut ajurit kiinnostais varmaan Linux-maailmaa? Vai vieläkö ne nVidian ajurit on suljettua koodia?

Anonyymi kirjoitti:

Takaisinkoodausta on harrastettu kauan, kyllä, mutta koodin määrä on ajan myötä kasvanut niin suureksi, että sen oleellisen löytäminen on käynyt vaikeaksi. Kuin etsisi neulaa heinäsuovasta. Tekoäly saattaa tuoda tähän muutoksen.

Takaisinkoodaajaa tuskin kiinnostaa laitevalmistajien avoimen lähdekoodin ratkaisut tai PC-sovellukset ylipäätään. Kiinnostuksen kohteet ovat sulautetussa maailmassa, esimerkiksi kännykän, auton ohjainkomponentin, mittalaitteen tai vaikka ohjuksen niissä osuuksissa, jotka ovat vaatineet valmistajalta vuosien tutkimus- ja kehityspanostuksen.

Reverse-engineering on riski, jonka laitevalmistajat yleensä kyllä ymmärtävät ja ottavat vakavasti. Riskiä pyritään hallitsemaan monin tavoin, mm. koodin salaamisella. Melko tehokas salaus on esimerkiksi sellainen, jossa koodi sijaitsee vain mikrokontrollerin sisällä ja koodin takaisinluku estetään. Siinä tekoälykin jää neuvottomaksi.

Lue lisää

Sentään yksi kiinnostuksen kohde PC-maailmasta: Virukset. F-Secure ja vastaavat ovat epäilemättä olleet eturintamassa hyödyntämässä tekoälyä takaisinkoodauksessa.

Anonyymi kirjoitti:

Sentään yksi kiinnostuksen kohde PC-maailmasta: Virukset. F-Secure ja vastaavat ovat epäilemättä olleet eturintamassa hyödyntämässä tekoälyä takaisinkoodauksessa.

Google mm kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

nVidian suljetut ajurit kiinnostais varmaan Linux-maailmaa? Vai vieläkö ne nVidian ajurit on suljettua koodia?

KYllä: Tarkoittaa, että videopiiri on edelleenkin niin buginen, ettei lähdekoodeja uskalleta julkaista. Asia on selvinnyt nouveu-ajurien koodaajille kyllä ajan saatossa, kun hommat ei olekaan olleet niin suoraviivaisia toteuttaa.

Anonyymi kirjoitti:

KYllä: Tarkoittaa, että videopiiri on edelleenkin niin buginen, ettei lähdekoodeja uskalleta julkaista. Asia on selvinnyt nouveu-ajurien koodaajille kyllä ajan saatossa, kun hommat ei olekaan olleet niin suoraviivaisia toteuttaa.

Lue lisää

Vapusen valheita!

Hohhoijjaati ... Et tainnut tajuta hommaa ollenkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Hohhoijjaati ... Et tainnut tajuta hommaa ollenkaan.

No jos sinä tajuta niin selitä typerällä, haluaa tietää =D

Anonyymi kirjoitti:

No jos sinä tajuta niin selitä typerällä, haluaa tietää =D

Että tekoälyn avulla voi takaisiinkodata käänettyä koodia, nopeammin, paremmin ja virheet korjaten.

Näkee mitä kaikee paskaa suljettu koodi sisältää.
Ei kielille pitää muistaa näiden omat rajoitteet. Java koodin kääntäminen mm Pascalille olisi älytön tehtävä.

Anonyymi kirjoitti:

Että tekoälyn avulla voi takaisiinkodata käänettyä koodia, nopeammin, paremmin ja virheet korjaten.

Näkee mitä kaikee paskaa suljettu koodi sisältää.
Ei kielille pitää muistaa näiden omat rajoitteet. Java koodin kääntäminen mm Pascalille olisi älytön tehtävä.

Lue lisää

No sitä juuri ajoin takaa, mutta aloituksessa sanottiin että tämän on mahollista =D

Tuohon ei edes tarvita tekoälyä, että sen saa Pascaliksi.

Tekoälystä voisi olla apua siinä, että tunnistaa patterneja siitä että saisi nimettyä metodeja, vakioita jne.

Anonyymi kirjoitti:

Että tekoälyn avulla voi takaisiinkodata käänettyä koodia, nopeammin, paremmin ja virheet korjaten.

Näkee mitä kaikee paskaa suljettu koodi sisältää.
Ei kielille pitää muistaa näiden omat rajoitteet. Java koodin kääntäminen mm Pascalille olisi älytön tehtävä.

Lue lisää

"java koodin kääntäminen mm Pascalille olisi älytön tehtävä."

Javan kääntäminen objectpascaliksi olisi hyvinkin mahdollista, eikä siinä ainakaan pitäisi olla mitään erityistä vaikeutta.

Sensijaan Javan kääntäminen pascaliksi olisi hankalaa - koska java ja objectpascal ovat molemmat obektikieliä, mutta pelkkä pascal taas ei ole.

Kannattaa huomata: Sekä Delphi että Freepascal ovat objectpascal -kääntäjiä.

Tosin objectpascal on suunniteltu siten, että kielenä pascal on objectpascalin osajoukko.

Eli siis objectpascalissa voi edelleen käyttää itsenäisiä funktioita / proseduureja, jotka eivät ole luokan metodeja.

Ja hyvä niin, juuri tuohon perustuu se, että objectpascal -ohjelmasta voi kutsua Windows API -funktioita, nuo funktiot vain on määritelty external -määreellä, eli kertoo sen, että funktiota ei ole koodattu objectpascalilla (*), vaan se importoidaan DLL:stä.

Microsoftin koodaajat suosivat C-kieltä objectpascalin sijasta, mutta toisaalta myös objectpascalilla voi koodata DLL:iä.

Java -> objectpascal -kääntäjä olisi aivan mainio juttu - toistaiseksi sellaista ei ole näkynyt, mutta jos tekoäly sellaisen tuo tullessaan, niin hieno juttu !

Anonyymi kirjoitti:

"java koodin kääntäminen mm Pascalille olisi älytön tehtävä."

Javan kääntäminen objectpascaliksi olisi hyvinkin mahdollista, eikä siinä ainakaan pitäisi olla mitään erityistä vaikeutta.

Sensijaan Javan kääntäminen pascaliksi olisi hankalaa - koska java ja objectpascal ovat molemmat obektikieliä, mutta pelkkä pascal taas ei ole.

Kannattaa huomata: Sekä Delphi että Freepascal ovat objectpascal -kääntäjiä.

Tosin objectpascal on suunniteltu siten, että kielenä pascal on objectpascalin osajoukko.

Eli siis objectpascalissa voi edelleen käyttää itsenäisiä funktioita / proseduureja, jotka eivät ole luokan metodeja.

Ja hyvä niin, juuri tuohon perustuu se, että objectpascal -ohjelmasta voi kutsua Windows API -funktioita, nuo funktiot vain on määritelty external -määreellä, eli kertoo sen, että funktiota ei ole koodattu objectpascalilla (*), vaan se importoidaan DLL:stä.

Microsoftin koodaajat suosivat C-kieltä objectpascalin sijasta, mutta toisaalta myös objectpascalilla voi koodata DLL:iä.

Java -> objectpascal -kääntäjä olisi aivan mainio juttu - toistaiseksi sellaista ei ole näkynyt, mutta jos tekoäly sellaisen tuo tullessaan, niin hieno juttu !

Lue lisää

Ennemmin päinvastoin niin saa lisää vauhtia ja saa siirrettyä legacyä nykyaikaikaan.

Anonyymi kirjoitti:

"java koodin kääntäminen mm Pascalille olisi älytön tehtävä."

Javan kääntäminen objectpascaliksi olisi hyvinkin mahdollista, eikä siinä ainakaan pitäisi olla mitään erityistä vaikeutta.

Sensijaan Javan kääntäminen pascaliksi olisi hankalaa - koska java ja objectpascal ovat molemmat obektikieliä, mutta pelkkä pascal taas ei ole.

Kannattaa huomata: Sekä Delphi että Freepascal ovat objectpascal -kääntäjiä.

Tosin objectpascal on suunniteltu siten, että kielenä pascal on objectpascalin osajoukko.

Eli siis objectpascalissa voi edelleen käyttää itsenäisiä funktioita / proseduureja, jotka eivät ole luokan metodeja.

Ja hyvä niin, juuri tuohon perustuu se, että objectpascal -ohjelmasta voi kutsua Windows API -funktioita, nuo funktiot vain on määritelty external -määreellä, eli kertoo sen, että funktiota ei ole koodattu objectpascalilla (*), vaan se importoidaan DLL:stä.

Microsoftin koodaajat suosivat C-kieltä objectpascalin sijasta, mutta toisaalta myös objectpascalilla voi koodata DLL:iä.

Java -> objectpascal -kääntäjä olisi aivan mainio juttu - toistaiseksi sellaista ei ole näkynyt, mutta jos tekoäly sellaisen tuo tullessaan, niin hieno juttu !

Lue lisää

Mene hoitoon!

Niinpä! Mutta aatteleppa kun kvanttiäly terästetään kylmäfuusiolla niin mikään koko maapallolla ei ole turvassa.

Kääk. Matrix on melkeinpä vain puhelinsoiton päässä nykyhetkestä. Mietin vain millä todennäköisyydellä sata kertaa ihmistä älykkäämpi kevyt tekoäly vaivautuisi opettelemaan avoimesta koodista ohjelmoijan tyylin, tunnistaisi suljetusta koodista sen ja käyttäisi samaa tekniikkaa palauttaakseen alkuperäisen koodin muuttujanimineen keksien parempia nimiä muuttujille. Eiköhän sata kertaa ihmistä älykkäämpi kevyt tekoäly kehittäisi todennäköisimmin itseään, tullakseen 200 kertaa ihmistä älykkäämmäksi hieman raskaammaksi tekoälyksi.