Kiina ampui vesitykeillä USA:n tukemaa sotilasalusta

Kiinan ja Filippiinien kiista Etelä-Kiinan merellä voi eskaloitua supervaltojen väliseksi konfliktiksi, asiantuntijat varoittavat.

Filippiineillä on läheiset suhteet Yhdysvaltoihin, joka on saaristovaltiolle tärkeä kumppani. Kesäkuussa 2022 presidentiksi nousseen Bongbong Marcosin alaisuudessa Filippiinit on tiivistänyt suhteitaan Yhdysvaltoihin entisestään ja vastustanut Kiinan aluevaatimuksia.

– Kiinan riskaabeli käytös tällä alueella saattaa mahdollisesti ajaa supervallat konfliktiin, vaikka sillä ei olisi tällaista tarkoitusta, Sydneyn yliopiston tutkija Blake Herzinger arvioi.

Herzingerin mukaan Kiinan ja Filippiinien kiistaan sisältyy ”merkittävä eskalaation mahdollisuus”.

Huolet riitaisan merialueen tilanteesta kasvoivat viikonloppuna ja alkuviikosta, kun Kiinan rannikkovartiosto ampui Filippiinien aluksia vesitykillä.

Lauantaina Kiina ampui vesitykillä filippiiniläisalusta, joka oli toisen aluksen kanssa toimittamassa täydennyksiä filippiiniläissotilaille Spratlysaarten kiistellyille atolleille. Toinen filippiiniläisaluksista muutti kurssiaan tämän seurauksena.

Välikohtaukset liittyvät suurelta osin Ayungin matalikkoon, jota Filippiinit miehittää. Siellä sijaitsee Filippiinien laivaston ruostunut Sierra Madre -kuljetusalus, joka on jo pitkään närkästyttänyt Kiinaa.

Nämä välikohtaukset ovat kiristäneet jännitteitä ylipäänsä kiistanalaisella merialueella, jonka Kiina katsoo kuuluvan lähes kokonaan itselleen. Kansainvälisen yhteisön mukaan Kiinalla ei ole perusteita näkemykselleen.

Haagin kansainvälisen tuomioistuimen vuonna 2016 tekemän päätöksen mukaan Kiinan toiminta ja aluevaatimukset Etelä-Kiinan merellä rikkovat YK:n merioikeusyleissopimusta. Kiinan on katsottu toistuvasti rikkoneen myös Filippiinien alueellista koskemattomuutta Etelä-Kiinan merellä.
Sopimus puolustuksesta

Muun muassa Yhdysvallat, EU, Japani ja Australia ovat tuominneet Kiinan toiminnan viikonloppuna ja alkuviikosta sekä esittäneet huolensa asiasta. Yhdysvallat ilmaisi samalla sitoumuksensa Filippiinien puolustukseen, mikäli tämän alukset tai joukot joutuvat hyökkäyksen kohteeksi.

Lontoon King’s Collegen yliopiston sotatieteiden professori Alessio Patalanon mukaan on epäselvää, mikä saisi Yhdysvallat saapumaan Filippiinien puolustukseksi vuonna 1951 solmitun yhteistyösopimuksen mukaisesti.

Patalano sanoo, että tämän vuoksi ei ole myöskään varmuutta, kuinka lähelle Kiinan toiminta vei Filippiinien ja Yhdysvaltain yhteispuolustuksen käynnistyksen. Yksi asia hänen mukaansa kuitenkin on selvää.

– Mikäli nämä asiat jatkavat eskaloitumista, ne johtavat vakavaan keskusteluun Yhdysvaltain ja Filippiinien välillä siitä, millaista yhteistyötä niiden tulisi tehdä, jotta Filippiinit voi pitää tilanteen niin tiukasti hallinnassaan kuin mahdollista, hän sanoo.

Kiina vastasi kansainvälisen yhteisön kritiikkiin toteamalla, että sen rannikkovartiosto toimi ”ammattimaisesti ja hillitysti”. Kiinan mukaan sen rannikkovartiostolla oli laillinen oikeus pysäyttää Filippiinien alukset, joiden se katsoi loukkaavan suvereniteettiaan.

Kiinan ”tunkeutuminen”

Kiina ja FIlippiinit ovat jatkaneet välikohtauksen puintia. Tiistaina Kiinan ulkoministeriö vaati Filippiinejä poistamaan Sierra Madre -aluksen alueelta. Filippiinit vastasi ilmoittamalla, että se ei koskaan luopuisi asemapaikastaan ja että se tekee kaiken voitavansa toimittaakseen paikalle täydennyksiä myös jatkossa.

Herzinger huomauttaa, että Kiina ei ärhentele ainoastaan Etelä-Kiinan merellä. Kiistellessään Filippiinien kanssa Kiina samanaikaisesti lähetti sota-aluksensa Yhdysvaltain Alaskan osavaltion edustalle, jossa se harjoitteli yhteisesti Venäjän laivaston kanssa.

Kiinan ja Venäjän yhteinen sotaharjoitus pakotti Yhdysvallat lähettämään omat sota-aluksensa Alaskan edustalle varmistamaan oman alueensa koskemattomuuden.

Yhdysvaltain hallinnon mukaan Kiinan ja Venäjän sotaharjoitus ei aiheuttanut uhkaa, mutta Alaskaa edustavat senaattorit Lisa Murkowski ja Dan Sullivan katsoivat Kiinan toiminnan ”tunkeutumiseksi”.

– Tämän kutsuminen uhkaksi tai ”tunkeutumiseksi” on reagointia, joka sataa erityisesti Kiinan laariin, sillä Kiina kutsuu Yhdysvaltain laillista merenkulkua samoilla termeillä vastustaessaan sitä, Herzinger sanoo.

Yhdysvallat suorittaa säännöllisesti harjoituksia muun muassa Taiwaninsalmella ja Etelä-Kiinan merellä vahvistaakseen YK:n YK:n merioikeusyleissopimuksen takaamaa merenkulun vapautta.

Herzinger huomauttaa, että Yhdysvallat on pitkään ollut ainoa, jolla on ollut merkittävää sotilaallista kykyä toimia merellä kaukana omalta alueeltaan. Yhdysvallat on voinut toimia näin kauan ilman pelkoa, että mikään muu maa kykenee samaan.

– Tämänkaltaisten operaatioiden tarkoitus on ravistella tuon olettamuksen perustuksia, hän arvioi.