Niin, minulla on kohta yliopiston pääsykokeet. Ongelmana on vain se, että pelkään jännitäväni liikaa itse koetilanteessa. En niinkään jännitä menestymistäni kokeessa vaan sitä, että joudun olemaan osa isoa ihmisporukkaan pienessä tilassa. Olen saanut paniikinomaisia kohtauksia vastaavissa tilanteissa. Enkä odota menestyväni koska suuntaan energiaani liikaa jännittämiseen.
Voisiko joku kyseisessä tilanteessa ollut selvittää miten homma hoidetaan.
Voisiko joku kyseisessä tilanteessa ollut selvittää miten homma hoidetaan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Niin ja nyt ei ole kyseessä tilanne, että vähän mahanpohjaa kutittelee eli turha minua on rohkaista sanomalla, että "jokaista jännittää". Yo-kirjoitukset tein eristetyssä tilassa joten silloin ei ollut hätää.
Mä sain paikan salin takaosasta viimeiseltä riviltä läheltä ovea ja se tuntui heti helpottavalta. Sitten vaan keskityin täysillä kirjoittamiseen enkä yksinkertaisesti enää ehtinyt muuta ajatellakaan.
Tunnen toisen kaverin, joka selvis omasta kammostaa sillä, että harjotteli tilannetta mm. elokuvateatterissa eli totutti itsensä sietämään tilanteita, joissa on paljon populaa ympärillä eikä tilasta pääse ulos noin vain. Ahtaiden elokuvateattereiden jälkeen kirjoitustilanne tuntui hänestä lastenleikiltä. ; )
Mielen hallinan tietoinen harjoittaminenkin varmasti auttaa. Psyykkaamalla ja itsesuggestiolla saa ihmeitä aikaan. Jos me kerran pystytään saamaan itsemme sekaisin pelosta ihan turvallisessakin ympäristössä, niin miksi se sama "tekniikka" ei toimisi yhtä tehokkaasti myös toiseen suuntaan eli rauhoittavasti.
Tsemppiä!
Tuota samaa minäkin jännitin ennen eilistä yliopiston pääsykoettani. Tahdon kuitenkin kertoa, että silloin aamulla kun olet siellä yliopistolla ja ilmoittautumassa kokeeseen, se jännitys unohtuu ihan varmasti kun näet kuinka muutkin hermoilee ja ovat kanssasi samassa veneessä. Itsekin olen kärsinyt lievistä paniikkikohtauksista joskus, mutta nyt tuntui, ettei yksinkertaisesti ollut aikaa sellaiseen (kuulostaa kyllä hölmöltä, mutta on ihan totta). Se tilanne on muutenkin niin tavallisesta poikkeava ettei siinä osaa kuin keskittyä itse kokeeseen ja silloin unohtaakin helposti kaiken mitä ulkopuolella tapahtuu... itse en esimerkiksi muista minkä näköinen ihminen vieressäni istui kokeessa tai millainen sen koesalin sisustus oli.
Usko minua, pystyt sen kokeen jälkeen toteamaan että koko homma menee ihan omalla painollaan, eikä siitä jännityksestä ole enää mitään jäljellä siinä koetilanteessa. Korkeintaan siinä kokeessa jännittää se, miten hyvin muut osaavat vastata kysymyksiin. Onnea kokeeseen!
En ole koskaan kauheasti jännittänyt mitään kokeita, koska olen aina suoriutunut niistä hyvin. Yliopiston pääsykoe oli kuitenkin eri asia, koska siinä oli niin paljon vaakalaudalla: joko toinen välivuosi tai suunnitelmien muutos. Kun saimme luvan kääntää koepaperin, yritin kirjoittaa siihen ensin nimeni, mutta olin niin hermostunut, että kynä putosi pöydälle hervottomasta kädestäni.
Hengitin syvään ja päätin ensin silmäillä papereita rauhassa. Kun huomasin, että kysymykset ovat helppoja ja tajusin suoriutuvani kokeesta kunnialla, kirjoittaminenkin alkoi taas sujua!
Ja maisterihan minusta lopulta tuli. =)