Mikä niissä tunteissa pelottaa? Minä en ainakaan ole yhtään pelottava. Miehelle.
Miksi sinä pelkäät niin kauheasti?
Anonyymi-ap
23598
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Minusta miehet ovat miehiä. Heille on jotenkin vaikeampaa rakastaa täysillä, mikä sitten syy onkaan. Tai näyttää tunteensa tai sitten eivät ole oikean ihmisen kanssa.
Hieno kysymys!! Miehet harvoin kärsivät Filofobiasta, ehkä kyse on väärästä kohteesta tai rohkeuden puutteesta. Tunteiden osoittaminen on ajoittain vaikeaa kummallakin sukupuolella, jonkin asteinen filofobia estää suhteiden alkamista. Mutta kyllä niin mies kun nainen osaavat osoittaa tunteensa, ja olla hyvin rohkeita, mikäli kehojen välillä on riittävästi intohimoa. Rakkautta on monta tasoa, puhtain ja vaativin vaatii rohkeutta ja lähestymiskykyä, koska kysymyksessä on suuret asiat. rakkaus jossa vetovoima ylittää miehen ja naisen tahdon, on lähestyminen ajattelematonta. Joskus rakkautta voi olla hieman liikaa, se peloittaa ja lamauttaa, saa pelkäämään hallinnan menettämistä. Jos se on yhteinen pelko, tilanne on helpompi, jos vain toisella, syntyy ongelmia. Rakkaus on täynnä suuria tunteita, ei niitä pysty salaamaan, rakastuneet aistivat ne toisistaan.
https://youtu.be/vWBu0NV8V7Y
Ehkä on kokenut aiemmin vääryyttä, erehtyi luulemaan toisesta liian hyvää ja pettyi?
Alistetut miehet ovat henkisesti kuohilaita. Ei sellainen mies tiedä, mitä hänen pitää tuntea ja miten toimia, ellei vaimo sitä hänelle kerro. Jos taas joku nainen alkaa sivusta kehua, kiitellä ja kannustaa sellaista miestä, hänen miehuutensa ja libidonsa tuntuu kyllä hetkeksi heräävän, mutta ei hän silti kykene itse tekemään mitään päätöksiä omasta tulevaisuudestaan, vaan yrittää ulkoistaa sen jommalle kummalle naiselle: joko vaimolle tai sitten sille rakastajattarelle. Nahjusmies jää odottamaan, että päätökset ja käytännön järjestelyt tehdään hänen puolestaan ja hän saa siirtyä yhdestä valmiista pöydästä suoraan seuraavaan. Itse hän ei kykene kuin katselemaan silmiin ja huokailemaan, miten kyllä tekisi vaikka ja mitä, jos tilanne vaan olisi toinen...
Tunnen itseni vaan niin vähäiseksi. En tiedä edes mitä kertoisin itsestäni, kun en itsekään käsitä itseäni. Rakastanhan minä paljon toisia, jopa joskus enemmän kuin itseäni. Mutta puhuminen ei luonnistu.
Ei tarvitsisi puhua. Voidaan puhua silmillämme, niin kuin tähänkin asti.
Ootko ollut jotenkin muka sellainen, että sulle kannattaa tunteitaan suuresti näyttää?
Heh
Ei kenenkään työpaikalla viitsi naista häiritä,koska jos siellä ehdottelee saa varmasti rukkaset.Naisella salainen numero joten se siitä,kohti uusia seikkailuja.
Ei ole enää.. tarkista
Palstalla suurin osa miehistä taitaa olla aika pelokkaita mitä tulee vastakkaiseen sukupuoleen. Pelkäävät ja vihaavat samaan aikaan. Syy varmasti paljon syvemmällä ja tavallaan elääkin siitä vihasta jota saa tuntea, mikä sitten ilmenee erinäisinä aloituksina joita tänne tööttäilee päivästä toiseen.
Aika mielenkiintoista sinänsä, onko kyse idolisoinnista joka aina karisee lopulta kuin tuhka maahan ja siitä tulee katkeraksi koska ihan itse mielikuvitteli kaiken naisista. Jännä
Tai voisiko jopa olla niin, että osa haluaa valita elämäntavakseen olla yksin.
Jokainen saa tehdä elämällään juuri sitä mitä haluaa. Tämä fraasi ei kuitenkaan sisällä sitä, että tehdessään mitä haluaa sotkee muiden elämää. Siinä sotkiessa kun saattaa joutua ojasta allikkoon
Ehkä hän pelkää omaa varjoaan
ap:lle yksi mahdollisista vaihtoehdoista monista
Musta taasen tuntuu et miehet just ei pelkää tunteitaan. Miehet joita tunnen ovat mua avoimempia ja osaavat paremmin ja jotenkin luonnollisena erilaisia tunteitaan pitäen ilmaista kaikkia tuntemuksiaan.
Miehet on olleet hyvin suoraviivaisia. Tuntunu ettei miehet oikein jaksa ympäripyöreää kiertelyä vaan pamauttaa suoraviivaisesti mitä tuntee, haluaa ja useim myös ihan lyö pöytään toimintasuunnitelmankin jonka mukaan edetään. Miehet siis ottaa mielellään johdon ja haluaa ohjata hommaa.
Mä taas oon kuulemma sulkeutunu ja puhun niukemmin erilaisista tunteistani. Mun on vaikee avautua ja olla avoin tuntemuksistani. Mä mietin paljon asioita pääni sisällä mutta ilmasen siitä vain ehkä 30-40% ulospäin.
Miehissä olenkin aina ihaillu sitä avoimuutta ja tunteiden ilmaisun ongelmattomuutta. He tekee sen niin luonnollisesti. Heillä on selkeesti ollu äiti joka on sanonu et tunteet ei oo hävettäviä.
Se on itseasiassa asia jota mä oon mun seurustelukumppanien avulla oppinu itsekin enemmän. He on siinä olleet mun opettajia ja kannustajia.
T: Karoliina
Minua ei naisen tarvi koskaan pelätä. Eräälle H naiselle.
Miksi et halua miestä?
Kyllä vetelen käteeni, kuin täysin eri tuikkia ruikkuus, siellä sijaitsee pelkos, sun pelkos. Sun ruikkus, moro.
T.nainen on eläin, heihei.
https://m.youtube.com/watch?v=84K7dyo_a-A
Naisille ei saa osoittaa liikaa tunteita ja varsinkaan alussa, ne lähtee muuten pois kun huomaa että olipa helppo tyyppi. Poikkeuksiakin tietenkin voi olla, ei vaan oo ikinä sattunu omalle kohdalle sellaista.
Puolentoista viikon päästä Huvilassa https://youtu.be/cm2tVda1LGE
Ei tunnu kovin luontevalta kauheesti tunteilla tänne, jossa about puolet aloituksista voi jokainen omia jotenkin. Toiseks rakkaus voi johtaa hallitsemattomiin tilanteisiin kuten lapseen.
Olen nyt miettinyt omia asoitani
Suurin pelon aihe miehellä on se, et onko nainen luottamuksen arvoinen? Kannattaako häneen panostaa uhraamalla minuutensa? Jos on kohdannut itselleen vääränlaisia naisia ja pettynyt, silloin on vaikea olla hyväuskoinen toisen suhteen.