Ajoittain tulee ikävä

Mutta toisaalta hyväksyy jo tosiasioita.
Ehkei toinen ollutkaan sitä mihin oikeassa elämässä rakastui.
Välissä kun kävelee samoja reittejä niin muistaa kun odotti näkevänsä toisen. Nyt ei enää näe. Tuntuu oudolta ettei se toinen tule vastaan. Ei ole sitä jännityksen tunnetta enää.
11610
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

Kummallista rakastua niin palavasti johonkin. Yllättäen elämässä. Tuntien että toinen olisi unelma.

Äänestä

Olis kiva kun tulis vielä vastaan ja katsois syvälle silmiin 😊

Äänestä
  • Läsnäolon hetki,unohtumaton.

    Äänestä

Vähän sama tunne kuin joku olisi ikäänkuin kuollut tai melko samanlainen tunne t. Eräs mies sivusta

Äänestä

Niin.. muistoja. Siitä on vähän aikaa vasta 😏

Äänestä

Tässä on aloittaja nyt ongelma.

Ihastuit ihmiseen, kuvittelit ehkä millainen hän voisi olla.

Nyt kuvittelet, että hän ei ehkä ollutkaan sellainen.

Koko tämä juttu perustuu sinun kuvitelmillesi. Kannattaisiko ensin tutustua toiseen ennen kuin heittää kirveen kaivoon?

Äänestä
  • Ehkä sen kannattaisi lähinnä tutustua itseensä ja jättää ne kuvitelmat kokonaan..

    Äänestä

  • Se toinen on saavuttamattomissa. Siksi ei tiedä mitä se oikeasti on eikä siihen ole mahdollisuutta.

    Äänestä

Niin no , minnako?

No eipä varmoonkaan.

Ole.

Sitten meilläkään kai enää sen suuremmin .

Äänestä

Odotus viesti!!! Jokainen tunnistaa tunteen, kun ihastuu toiseen ihmiseen ja kokee pakonomaista halua nähdä toinen edes vilahdukselta. Se maailma, jonka toinen täydellisyydellään täyttää, on vaaleanpunainen, pehmeän samettinen ja lämmin. Odotus saa hymyn aikaiseksi, eikä toista malta olla katsomasta hyvin tarkkaa, ja tallentamasta toisen hymyileviä, kauniita kasvoja omaan aivoalbumiinsa. Joskus reitin valinnan kanssa saattaa tulla ongelmia, mutta kekseliäs ja syvästi ihastunut, käyttää nokkeluutta ja hajuaistia kohteensa löytämiseen. Kahdenkeskinen tunne kahden ihmisen välillä, on hieno, tuntuu mahtavalta ja kohde on kauneinta maailmassa. On hyvin ikävää, kun tunnistaa niiden hetkien päättyneen. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö hieno ystävyys voisi jatkua, ja uuden ihmisen täyttävän ihastus tilan, omalla kauneudellaan.







https://youtu.be/rHijPRt67hg

Äänestä

Kyllä, se tunne, kun hän käveli vastaan, koiransa kanssa, vaan ei enään

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Mutta toisaalta hyväksyy jo tosiasioita.
Ehkei toinen ollutkaan sitä mihin oikeassa elämässä rakastui.
Välissä kun kävelee samoja reittejä niin muistaa kun odotti näkevänsä toisen. Nyt ei enää näe. Tuntuu oudolta ettei se toinen tule vastaan. Ei ole sitä jännityksen tunnetta enää.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu