Syksyn pimeys laskeutuu pehmeän peiton tavoin. Sen jos voisin, vetäisin ylleni sinä vierelläni. Kun katsot minuun, jokin sisälläni soi. Liikahtaa. Niin kuin kivi rannalla. Sitä katsetta olen kaivannut niin että lopetin päivien laskemisen siitä hetkestä kun kohtasimme viime kerran. Halusin vain riuhtoa ne päivät nopeammin irti kalenteristani. Kun suljen silmäni, näen edessäni sinut. Hymyilen. Nauran. Sille, kuinka sekoitat pääni. Nähdessämme katson sinua niin pitkään kuin uskallan. Rohkeuteni loppuu kun katsot takaisin. Ajatuksissani piirrän sydämen lasiin. Lasia olen myös minä, kun kosketat.
Syksyn pimeydessä ajattelen sinua
Anonyymi-ap
44625
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 44
Vanhimmat
Kaunista 💖
En kestä. Olet kyllä oikea hurmuri jollekin.
Voihan v.ttu.
Ei olla nähty mies aikoihin.
Emme tapaa.
Kenelle tämä on?
Ihastukselleni jolle en halua tunteistani puhua.
Miksi et halua hänelle kertoa mitä tunnet?
Pelko kai estää. Ajattelen että tunteeni yksipuolisia ja muitakin syitä on. Tänään kyllä viestin laitoin, neutraalin.
Hienoa, että uskalsit viestiä laittaa vaikkakin neutraalia. Sekin on jotain. Ajatuksesi ovat hyvin kauniita ja koskettavia, toivottavasti ne joskus saat kertoa hänelle. Rohkeutta sinulle toivon ja paljon suotuisia kohtaamisia hänen kanssaan:)
Kiitos paljon kauniista sanoistasi. Ehkä jokin päivä vielä uskallan. Toivon elämääsi onnea ja onnellisuutta.
Toivon, että se päivä vielä koittaa ja saat onnesi, olet sen ansainnut. En tunne sinua, mutta tulee tunne että olet hieno ihminen, sisältä kaunis, sellaiset ihmiset tuovat valoa muuten niin synkkään maailmaan. Onnistuit jo ilahduttamaan minuakin, tuntematonta, kiitos siitä.
Hyvää yötä!
Miten se kivi liikahtaa rannalla? Eiks kiven yks ominaisuus ole järkähtämättömyys, liikkumaton kuin kivi.
Aallot liikuttavat. Hän on minun aaltoni, tavallaan.
No se ei tosta nyt käy ilmi.
Kaikkea ei tarvitse selittämällä selittää.
Mut konteksti tökkää
Voi jättää jotain myös lukijan mielikuvituksen varaan.
Mut kun se tökkää
Ei minusta ainakaan. Aallon liikuttaminen tuli heti mieleen.
Ei mulla vaan tullu. Vähän tarttis hioa vielä ilmaisua.
Millä perusteella.
Ei tarvitse. Teksti on kaipausviesti eikä kirjaston kirja.
No kun yhtäkkii vaan sanotaan että liikahtaa kuin kivi rannalla. Ei siinä indikoida aaltoja tai muutakaan. Ei siinä ole edes aasinsiltaa siihen.
Ne aallot voi tulla lukijan mieleen jos on tullakseen tai jokin muu asia. Ei pidä aliarvioida lukijaa selittämällä kaikkea tai viedä mahdollisuutta omiin tulkintoihin.
No mä sanon että tulkinta TÖKKÄÄ.
Mulle tuli myös mieleen tuo sama.
Ei tarvitse huutaa. Tämä ei ole kirjasto josta lainataan vuosisadan mestariteoksia vaan kaipausviestipalsta.
Sanonpa vaan rakentavaa palautetta. Flowta pitäs viel siin hioa.
Ei kaipauksen kokemusta tarvitse hioa loputtomasti. Ei tämä kustantamoon ole menossa. Jotkut tykkää jotkut ei, kaipaaminen on se juttu eikä tekstin täydellisyys.
No entä narratiivin laita?
Onhan näitä. Kemiallinen rapautuminen, mekaaninen rapautuminen, painovoima, maanjäristys, storm surge jossa mukana tulvimista, kun joku elukka tai ihminen siirtää sitä kiveä.
Äläkä väitä että tuo on sille N-,naiselle.
Kuka se N nainen on
Kait se on jonku uus ihastus.
Aloitus ei ole N nimiselle naiselle
Kirjoitat niin kauniisti että se tuntuu sydämessäni asti. :)
Ei tunnu missään.
Kivasti kirjoitettu! Tuossa kun lukasi niin heti tuli katse ja lasi mieleen. Voisikohan olla vai ei? Oot kyllä ajatuksissa päivittäin, ettei siltä osin mitään hätää. Sinussa on jotain todella maagista?
Hän on myös mielessäni päivittäin, vaikka en sitä olekaan hänelle sanonut. Kauniisti kirjoitat sinun hänestä ja kaipailijoita rauhoittavasti. Toivon että olet onnellinen. En ole nähnyt häntä hetkeen mutta mielessä on ollut. Laitoin tänään viestin. En kaipauksesta mitään sanonut.
Voihan uiddu
Tunteiden skaala, määrittämättömän laaja. Yhdessä hetkessä iloitsee, hymyilee.
Toisaalta muuttuen hauraaksi, peläten särkyvän kuin lasi.
Antautuako niiden valtaan, piilottaako ne rakkaaltaan.
Peloissaan jo sirpaleita liimaillen, joskaan niistä tulee lasi entinen.
Haaveissa, toiveissa, malja yhteinen, sitä vaalien.
Kaunis runo, lähetä se hänelle.
Aloittaja, kirjoitit hyvin ja kauniisti. Kiitos.