Jos NL olisi 1939 yksin, ilman Saksan liittolaisuutta ja apua hyökännyt Puolaan, miten olisi mahtanut käydä?
Olisiko Puola 1939 kestäny NL:n hyökkäyksen?
Anonyymi-ap
15400
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
No, miten kävi Talvisodassa?
Puola oli Suomea monin verroin vahvempi ja voittanut bolsevikit 1920.
Puolahan unelmoi jopa marssista Berliiniin!
Puolan armeijaa ei oltu ajettu samalla tavalla alas kuin Saksaa 1918-32. Puolalla oli tietty riesana ratsuväkeä ym. vanhanaikaista systeemiä. Tosin NL:n panssarit olivat sitä mitä nähtiin talvisodassa.
Puolan panssariase oli kirjava, mutta wikipedia listaa vahvuudeksi peräti 800 kpl. Pääosin kevyttä kalustoa. Omaakin keskiraskaan vaunun kehitystyötä oli mm. Vickersin pohjalta.
"Puolalla oli tietty riesana ratsuväkeä ym. vanhanaikaista systeemiä."
Mikä täsmälleen oli ongelmana ratsuväessä? Kokonaisuudessaan Puolan ratsuväki edusti armeijan liikkuvinta osaa ja erityisesti suhteessa yhtymien kokoon, ne olivat armeijassa varmaan sieltä tulivoimaisimmasta päästä. Ne olivat aivan välttämättömiä kutakuinkin mille hyvänsä puolustusstrategialle.
"Puolan panssariase oli kirjava, mutta wikipedia listaa vahvuudeksi peräti 800 kpl. Pääosin kevyttä kalustoa. Omaakin keskiraskaan vaunun kehitystyötä oli mm. Vickersin pohjalta."
Valtaosa Puolan panssarikalusto koostui TKS-tyyppisistä pienoisvaunuista, jotka olivat enemmän liikkuvia aselavetteja, antamassa tiedusteluvoimavaroja jalkaväelle ja ratsuväelle. Panssarit tai kevyet panssarit muodostivat armeijan reservin, mikä olikin ihan fiksua, koska ne olivat vähemmistö.
///MeAgaln
"Mikä täsmälleen oli ongelmana ratsuväessä? Kokonaisuudessaan Puolan ratsuväki edusti armeijan liikkuvinta osaa ja erityisesti suhteessa yhtymien kokoon, ne olivat armeijassa varmaan sieltä tulivoimaisimmasta päästä. Ne olivat aivan välttämättömiä kutakuinkin mille hyvänsä puolustusstrategialle."
Puolan ratsuväkeä oltiin myös mekanisoimassa 1939. Puolalaiset pystyivät ratsastamaan vihollisen panssarien selustaan ja neutraloida uhan panssarintorjuntakivääreillä.
"Valtaosa Puolan panssarikalusto koostui TKS-tyyppisistä pienoisvaunuista, jotka olivat enemmän liikkuvia aselavetteja, antamassa tiedusteluvoimavaroja jalkaväelle ja ratsuväelle. Panssarit tai kevyet panssarit muodostivat armeijan reservin, mikä olikin ihan fiksua, koska ne olivat vähemmistö."
Enemmän kyllä olisi tarvittu Edmund Roman Orlikin kaltaisia "torakkatankki"-sankareita antamaan saksalaisille köniin.
On turha verrata talvisotaan, olosuhteet kuitenkin aivan erilaiset.
Hyvänä esimerkkinä on se, että Operaatio Barbarossassa Suomen rintamalla saksalaiset epäonnistuivat kaikissa tavoitteissaan, paitsi Petsamon kaivoksen haltuun ottamisessa., Puolan kuitenkin löivät kolmessa viikossaja Ranskan valtasivat viidessä viikossa.
Olisiko joukkojen määrällä jotain vaikutusta onnistumisissa?
Saksalaisilla oli numeerinen ylivoima Suomen rintamalla.
Missähän vaiheessa ja millä alueella?
Pohjosessa voimasuhteet olivat melko tasan suomalaiset mukaan lukienkin.
Puna-armeija saattoi käyttää Muurmannin rataa joukkojen siirtoihin ja sillä oli aina mahdollisuus saada vahvennuksia yhden "elämänlankansa puolustamiseen.
The Finnish Minister of Defense told the Commanding General, XXXVI Mountain Corps, that on its front Finland had roughly 400,000 men while the Russians opposite them numbered between 160,000 and 180,000.19 The Twentieth Mountain Army had over 170,000 combat troops facing approximately 90,000 Russians. The Finns' refusal to exploit that clear 2: 1 superiority drew some criticism from the German side, both at the time and after the war. The German opinion was that Finland did not want to risk a complete breach with the United States
Lähde Earl F. Ziemke German Northern Theater of Operations 1940-1945
Heti ensimmäinen ongelma on siinä, että tuo skenaario tarvitsee paljon lisää lihaa luiden ympärille.
Puolan länsiosa edusti maan eniten urbanisoitua aluetta ja siellä oli myös strategisesti tärkeimmät sektorit, kuten Danzigin käytävä. Kaikki kysymykset idän tapahtumista ovat siis kiinni lännen tapahtumista ja Puolan hallitus voisi olla hyvin haluton kääntämään selkää, jos ne näkevät 60+ saksalaista divisioonaa hengailemassa rajan pinnassa.
///MeAgaln
"Heti ensimmäinen ongelma on siinä, että tuo skenaario tarvitsee paljon lisää lihaa luiden ympärille.
...
"Puolan länsiosa edusti maan eniten urbanisoitua aluetta ja siellä oli myös strategisesti tärkeimmät sektorit, kuten Danzigin käytävä. Kaikki kysymykset idän tapahtumista ovat siis kiinni lännen tapahtumista ja Puolan hallitus voisi olla hyvin haluton kääntämään selkää, jos ne näkevät 60+ saksalaista divisioonaa hengailemassa rajan pinnassa."
Eli jotta tässä Neuvostoliitto-yksin-Puolaa-vastaan-vaihtoehtoskenaariossa olisi järkeä, Saksa ei saa olla kehittynyt riittäväksi uhaksi, etenkään asevoimia laajentamalla. Saksan asevoimien pitäisi pysyä edelleen heikoilla verrattuna Puolaan.
Ehkä natsit eivät ikinä onnistu saamaan jalansijaa Weimar-Saksassa alun alkaenkaan.
Ehkä Saksaa ei eristetäkään 1. maailmansodan tiimoilta Versailles'n sopimuksen nöyryytettäväksi, jättäen sitä alttiiksi Rapallo-sopimukselle Neuvostoliiton kanssa, eikä Ranska tule tahattomasti kaataneeksi bensaa liekkeihin miehittämällä Ruhrin seutua vuonna 1923. Ehkä Saksaan saadaankin toimiva demokratia ja ekstremisti-uhat saadaan pidettyä aisoissa.
Locarno-sopimusten olisi pitänyt taata myös Puolan Saksan-vastainen raja, jotta kriittinen Ranska-Puola-liitto ei olisi heikentynyt.
Ehkä Puola eliminoi natsiuhan jo vuonna 1933 tekemällä ennaltaehkäisevän invaasion Natsi-Saksaan ja syöksemällä Hitlerin nöyryyttävästi vallasta.
Tai sitten Hitlerin laajentuminen Reininmaalle torjutaan. Tai ehkä Ranska ei alunperinkään lähde Reininmaalta, ei vuonna 1930 eikä myöskään alunperin suunniteltuna vuonna 1935. Kenties Ranska jopa itse tekee ennaltaehkäisevän invaasion Natsi-Saksaan. Maginot-puolustuslinjojen rakentelut jäävät pois.
Tässä lihaa luiden ympärille!
Tässä puhuttiinkin vaihtoehtoisista historia-skenaarioista, joten menepäs pikkukakara trollaamaan siitä muualle.😁
Saksalaiset toimittivat tänne puolalaisia 155 H17 haupitseja, joita oli vielä Ihantalassa.
Jalkaväkikeskeinen armeija häviää aina mekanisoituja joukkoja vastaan avoimessa maastossa.
Saksan Suomelle toimittama aseapu oli ennen kesää -44 paljolti sotasaalista Puolasta, Ranskasta ja Norjastakin. Myös venäläistä, totta kai. Sitä saatiin runsaasti itsekin mm. Porlammin motista.
Saksan apu oli monesti romutasoa ja kaipasi yleensä peruskorjauksen ennen käyttöön ottoa.
Silti perittiin täysi hinta.
Canon de 155 C Mle 1917 Schneider oli suomalaisten tärkein raskas tykki Jatkosodassa.