Juotuja määriä (aika vakiot pidemmältä ajalta,ei mitään terveysongelmia):lounaalla AINA tuoppi olutta,päivällisellä AINA tuoppi olutta,illalla lähes aina 2 tai 3 paukkua kirjanluvun yhteydessä (en lue lapsille kirjaa,moralisteille sivukommentiksi).Viikonloppuna ruokajuomien lisäksi n.10 plo olutta ja n.5-10 paukkua.Kokonaiskulutus n.40-60 ravintola annosta viikossa.Kyllä koen olevani kohtuuden ystävä alkoholin käytön suhteen,mutta jos kertoisi työterveyslääkärille nuo luvut,niin varmaankin ohjaisivat minut hoitoon välittömästi.
suurkuluttajako
täh?
3573
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
tuleehan sitä pidettyä muutama alkototon viikko vuodessa varmuuden vuoksi,lukuun ottamatta ruoka oluita,eikä ongelmia mistään "vieroitusoireista",vaikka kaipaahan sitä noita virvokkeitta,muttei yhtään enempää,kuin vaikkapa aamukahvia.
kieltovaihe menossa... Nuo määrät ovat jo alkoholismin rajoilla...
Työterveyslääkärien mielipiteet perustuvat tilastollisesti löydettyihin optimeihin,joiden mukaan SINULLA TÄYTYY OLLA ONGELMA JA OLET HUONO IHMINEN,koska käyrät niin sanovat.Se on täyttä paskaa.
Mielestäni maukkaiden nautintoaineiden ympärille luodut itselle tärkeät tavat ovat arvokkaita ja hyviä hetkiä.Yleinen mielipide vain tekee sinulle ongelman puolestasi sen takia,kun tuo oma tapasi kohde on näinä kylminä aikoina hieman vasaran alla.
Toisesta tekstistäsi:
" tuleehan sitä pidettyä muutama alkototon viikko vuodessa varmuuden vuoksi,lukuun ottamatta ruoka oluita,eikä ongelmia mistään "vieroitusoireista",vaikka kaipaahan sitä noita virvokkeitta,muttei yhtään enempää,kuin vaikkapa aamukahvia."
-nykyään moralisointiin taipuvaisena aikana kaikki "kaipaus" mikä liittyy jotenkin kierolla tavalla paheksuttuihin asioihin nimetään riippuvuudeksi ja ongelmaksi.Sen sijaan joka lauantaisen ompelukerhon väliin jäämisestä masentuva ihminen nähdään vain sosiaalisena tyyppinä,jonka kaipaus miellyttävää asiaa kohtaan koetaan hyvänä merkkinä.Nykyään ei saa näet itse päättää itselleen miellyttävinä pitämiään asioita.Ja jos ei muu auta,niin aina voi lyödä "me tämänkin lopulta maksamme"-jokerikortilla.Eipä silti niin me maksoimme yhdessä soneran seikkailutkin,ja olettaakseni paatuneinkaan naapurin kyttääjä ei kauheasti saanut irti tuosta ilmeisesti hyväksyttävämästä ja paremmasta "me tämänkin maksamme" kohteesta?
Ihmettelen vain,miksi kyselet tällaisella fanaattisella palstalla joitain virallisia ihmisen omia tunteita ja haluja huomioon ottamattomia "kohtuurajoja".Eletään hyvää elämää niin kauan kuin sitä riittää,ja nähdään ongelmat vasta sitten kun niitä tulee.Elämästähän ei nimittäin tule mitään,jos pelkää jokaista suupalaa ja kulausta "kun sen naapurin Pentinkin pöytis vei"-hengessä.