Heräsin siihen ennen kahdeksaa tänään kun herätessäni mieleeni oli piirtynyt kaivattuni kasvonpiirteet. Se tunne kun toisen kaipaaminen iskeytyy päin pläsiä kun samalla havahtuu siihen että hän ei ole vierelläsi. Tunne on samanlainen kuin joskus lapsena nukkumaan yrittäessä pulpahti mieleen että en elä täällä ikuisesti. Onneksi tuo tuntemus väistyi itsestään jonnekin pois. Välillä on tuntunut siltä että toisen kaipaaminen ja hänestä erillään oleminen on saanut aikaan tunnetilan että olisin jo menehtynyt. Olisin varmasti ottanut häneen yhteyttä jos tietäisin hänen yhteystietonsa.
Se tapahtui taas
Anonyymi-ap
7364
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mites ois jos kokeilet somen voimaa
Mulla kävi vähän samantyylisesti. Nimittäin jotain unta mä näin hänestä, naisesta, en tosin muista sitä, mutta siinä heräillessäni hamusin sängyn toista puolta ottaakseni kiinni hänestä. Eihän hän tietenkään ollut siinä.
En osaa sanoin kuvailla, mikä pettymys iski. Nousin ylös, laahustin keittiöön laittamaan kahvia ja kun sitä yhtä kupposta aloin siihen mittaamaan, tuli vielä suurempi pettymyksen tunne.
Nyt ollut koko aamupäivän tuo olo. Niin älyttömän tyhjä ja mikä lie miinusmerkkinen olo. Ei ketutus kuitenkaan. Ainakin järkky ikävä.
Minä aina ikävöin ja muistelen komistusta miestä. Miksi hän ei täällä sitten olekaan.
Tuosta syystä ikäväni on aina vahvimmillaan heti aamulla. Sängyn toinen puoli on tyhjä ja siinä pitäisi olla hän, jonka saisi kaapata halaukseen heti aamusta.
rikosilmoitus tehty
Wtf? Taisi olla vitsi. Aloitukseni on tosi. - Aloittaja.
Miksi sinä mainostat tuota asiaa tai miksi teet rikosilmoituksia näin yhdentekevistä aloituksista oletko sä ihan kunnossa?