Vaikka kaivattuni kirjoittelee toisten kanssa ja tuo muidenkin elämään iloa.
Tiedän että sanansa on minulle ja kuvittelee heidät minuksi.
Tiedän että sanansa on minulle ja kuvittelee heidät minuksi.
En ole mustasukkainen
Anonyymi-ap
13368
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Taidat olla aika kehittynyt muoto...
Sinäpäs kun et hyvää ironiaa tunnista. Tosikoitten paikka.
Millä ”älykkyysrosenteilla” sinä päättelet jostain anonyymista yhtään mitään?
Tai, ei auennut sinulle...heh...
Kirjoitatko itse mitään hänelle?
Päivittäin. Olen kai yksi ahkerimmista täällä. Nyt ihan viime päivinä olen hiljennyt vähän. Ei vaan huvita avata tätä välillä.
Sama asenne minulla!
Hyvä asenne sinulla(kin)!
En kyllä kuvittele näitä sinuksi. Mutta se on totta että kaikki kaipaukseni ja sanani tarkoitan yhdelle ainoalle.
Paitsi tietenkään en niitä mitä keskustelen muista asioista muiden kanssa.
Luottamus toiseen on tärkeintä.
Tarkoitinkin vain rakkaussanoja.
Oivaltava viesti!! Elämä on usein tasapainottelemista hyvän ja pahan välillä, pienen pahan sallii jos tarkoitusperät ovat hyvät. Anonyymi kirjoittaminen on hieman vaarallinen alue, koska aina joku saattaa tulkita yksittäisten lauseiden tai sanojen olevan tarkoitettuja, ja tarkoitushakuisia. Se että joku osaa suhtautua niihin ilolla ja huumorilla on tärkein asia, koska rakkaus ja ihastuminen on hienoin asia, minkä ihmiset kokevat. Niitä ei ole sopiva sotkea eikä tunteita häiritä, ja yleensä ne asiat on hyvä hoitaa niille kuuluvissa paikoissa. Luottamus on myös hyvä säilyttää, ihmiset jotka tykkäävät toisistaan, ymmärtävät toista, havaitsevat hyvät tarkoitukset, eivätkä anna haamukirjoittajien sotkea ajatuksiaan. Rakkauden paljastaminen on joskus hyvin vaikeaa, vaikka tunteistansa voisi kertoa mitä tahansa, ei toiselle uskalla näyttää kuin pisaroita.
https://youtu.be/T_yu66LztDM
Lähinnä hänelle on kaikki hyvät sanani olleet paitsi mitä nyt masentuneita olen yrittänyt jeesiä. En kuitenkaan kuvittele hänen olevan jokaisessa täällä olevassa hahmossa, kirjoittajassa. Häntä minä ajattelen, mutta erityisesti keskeneräisten asioiden vuoksi.
Kun ne saisi pois, niin luultavasti lämpimämmät tunteet tulisivat. Siitä tietäisin, etten ollut hänelle merkityksetön.
Miksi puhut menneessä aikamuodossa? Onko hän joku eksä?