Iltalehti on selvittänyt suunniteltuja säästökohteita alueittain . Tällainen suunnitelma Pohjois-Pohjanmaalle:
Säästötoimiin kuuluvat muun muassa ympärivuorokautisen hoivan ja sairaalapaikkojen vähennykset.
Iäkkäiden tehostetun palveluasumisen paikkoja vähennetään 260–280 vuoteen 2025 mennessä, ja laitoshoidon paikkoja 54.
Sairaalapaikkoja vähennetään 165, ja akuuttihoidon paikkoja 122. Psykiatrisesta osastohoidosta vähennetään 16 paikkaa.
Mietityttää miten tämä esimerkiksi ympärivuorokautista hoitoa tai laitoshoitoa vaativien vanhusten hoito aiotaan järjestää, siis mitkä ovat keinot päästä tavoitteisiin tällä saralla? Mitä tarkoittaa käytännössä yhteisöllinen hoito miten se eroaa nykyisestä kotihoidosta? Onko keinot turvata hoitajien riittävyys mietitty ja konkretia jo alkuun laitettu? Kun kotihoito ei riitä ja hoitolinjauksin kielletään vanhusten vieminen päivystykseen miten toteutuu iäkkään oikeus saada hoitoa. Lisäksi kun omaishoitajia velvoitetaan töihin miten tämä yhtälö oikeasti käytännössä aiotaan ratkaista?
Mitä ootte mieltä?
Säästötoimiin kuuluvat muun muassa ympärivuorokautisen hoivan ja sairaalapaikkojen vähennykset.
Iäkkäiden tehostetun palveluasumisen paikkoja vähennetään 260–280 vuoteen 2025 mennessä, ja laitoshoidon paikkoja 54.
Sairaalapaikkoja vähennetään 165, ja akuuttihoidon paikkoja 122. Psykiatrisesta osastohoidosta vähennetään 16 paikkaa.
Mietityttää miten tämä esimerkiksi ympärivuorokautista hoitoa tai laitoshoitoa vaativien vanhusten hoito aiotaan järjestää, siis mitkä ovat keinot päästä tavoitteisiin tällä saralla? Mitä tarkoittaa käytännössä yhteisöllinen hoito miten se eroaa nykyisestä kotihoidosta? Onko keinot turvata hoitajien riittävyys mietitty ja konkretia jo alkuun laitettu? Kun kotihoito ei riitä ja hoitolinjauksin kielletään vanhusten vieminen päivystykseen miten toteutuu iäkkään oikeus saada hoitoa. Lisäksi kun omaishoitajia velvoitetaan töihin miten tämä yhtälö oikeasti käytännössä aiotaan ratkaista?
Mitä ootte mieltä?
Vastaukset 85
Vanhimmat
Kuulostaa pahalta vanhusten kannalta, mutta kun Kokoomuksen oli
pakko saada mm. veronalennus varakkaille, jostain se raha oli otettava
joten sotesta vietiin 1,5 miljardia ja seuraukset kohdistuvat kunnalliseen
hoivaan.
Niin. Pitäähän päättäjien saada korvaus likaisesta työstä. Vaimentaneeko omantunnon.
Mutta, mihin fyrkat nykyisin menee, kun kaikki tulee niin kalliiksi? Mihinkään ei nykyisin ole enää varaa.
Mihin fyrkat käytetään?
No rikkaiden pankkitilin lihottamiseen? Raha tulee rahan luo.
Silloinhan se pitää näkyä kunnan budjetissa, eikä pelkästään mututuntumalla. Kuka kunnassa rikastuu toisilta säästämällä?
Niin. Mene ja tiedä. Tarvitsevia on paljon ja kohdennukset väärät?
Kuulostaa katastrofilta. Kun palvelujen tarve tuskin vähenee ottaako Orpon
hallitus vastuun ilman hoitopaikkaa ja hoivaa jäävistä ?
Poliitikoilla on tässä maassa vastuuvapaus, eivät ota vastuuta mistään.
Tulee pakostakin mieleen et elääkö hallitus eri todellisuudessa kuin tavikset. Vanhusten, vammaisten ja hoitajien hätää on käsitelty jo ennen koronaa. Tässäkö on vastaus: kurjistetaan entisestään leikkaamalla entisestäkin. Kuitenkin Orpo lupaa että kaikista pidetään huolta ja Purra että pienitulousilta ei leikata. Maallikkona kysyn vaan että millä resursseilla etenkään suunniteltujen leikkausten jälkeen. Ja kohdentuvatko työttömät ja työpaikat työttömyystukuen ja asumistukien leikkausten jälkeen? Siis mihin pakkoryöllistyvät työllistyvät?
Lama ja taantuma ei ole tuntematon menneinä vuosina, silloin asiat hoidettii velkaantumalla ja velka hoidettiin noususuhdanteessa..
Kyllä suomella tässä tilanteessa on vara velkaantua vähän enemmän kun velkaannutaan kuitenkin.
Valtio siirtämässä vastuun kuntiin ja alueille on kohtuuton.
Lainvastaista vaarantaa ihmisten terveyden kustannuksella säästö syistä, en varma onko lainvastaita, onko heitteille jättämistä.
No nykyinen hallitushan säätää lait jotka mahdollistavat hoitamatta jättämisen.
Minkä päivän Iltalehdessä säästökohteista kerrotaan ?
Yritin löytää artikkelin, ei löytynyt. Mikä sen otsikko on,
että voisin jutun googlata ?
Säästökohteet alueittain
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/82fb93b9-7e1d-4ad4-88a3-2a3ee8ed9c53
Elämänkaari ei tottele politiikkaa.
Yli 100 lääkäriä ja sairaanhoitajaa kirjoitti 2021 vetoomuksen vanhushuollon
hoivapaikkojen puolesta.
Paitsi että liian huonossa kotona asuminen on henkisesti raskasta ja
turvatonta, vanhusten ambulanssiralli ruuhkauttaa myös poliklinikoita.
Heitä heitellään edestakaisin ambulanssilla poliklinikoille ja kotiin.
Hoiva-alan ammattilaiset toivovat lisää entisten vanhainkotien tyyppisiä
paikkoja. Ne olivat kunnallisia. Nykyään ne ovat enimmäkseen kansainvälisten sijoittajien omistamia laitoksia, joissa omistajien voitto on tärkein.
Hoivan laatua ei käytännössä valvo kukaan. "Omavalvonta" ei ole todellista
valvontaa.
Teoriassa Valvira valvoo, mutta jos se valituksen perusteella tekee
tarkastuskäynnin, se ilmoittaa etukäteen käynnistä.
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/4255676
Yksityinen henkilö voi tehdä kantelun esimerkiksi tehostetusta palveluasumisesta aluehallintovirastolle. Kantelun käsittely voi kestää parikin vuotta. Kun esimerkiksi omaisen ja hoitopaikan kertomukset tapahtumista poikkeavat toisistaan avi :sta sanotaan päätöksessä että tämän vuoksi ei voi ottaa kantaa ja tästä päätöksestä ei voi valittaa. Kyllä minulla ainakin on tullut sellainen käsitys että vanhuksen oikeuksista ei pidä huolta kukaan.
Ihan ok.
Lamaa pukkaa, sen tietää kaikki. Tottakai leikkaukset nyppii liki kaikki, liki kaikkia se koskee. Mua kiinnostaa leikkauksia enenpi se, mita aiotaan tehdä viennin edistämiseksi, talouden elvyttämiseksi jne Lama menee ohi aikanaan, mutta ei itsestään. On mennyt ennenkin. Kai joku muistaa ysärin?
Pari linkkiä, missä sen ajan vaikuttajat muistelee menneitä ja kommentoi nykyaikaa:
https://www.hs.fi/visio/art-2000009830954.html
https://www.hs.fi/visio/art-2000009161917.htmlhttps://www.hs.fi/visio/art-2000009161917.html
Viinasen haastattelu etenkin kannattaa lukea tarkasti, kundilla kokemusta leikkauksista. Jollain konstillahan se ysärin lamakin saatiin selätetyksi.
Pulinat pois :D
=DW=
Nyppii?
Säästää pitää mutta ei kaikkein hauraimpien ja heikompien kustannuksella. Pokkaa vielä sanoa että kaikisra pidetään huolta. Ei pidetä.
Nyt ei olla samassa tilanteessa, mutta Orpo yrittää uskotella kansalle,
että on kriisi saadakseen "oikeutuksen" leikkauksilleen.
Suomessa ei olla lähelläkää Viinasen aikaista tilannetta,
mutta kyllä Orpon hallitus Suomen voi siihen ajaa.
Kovat leikkaukset eivät ole välttämättömiä. Siitä kertoo jo sekin,
että on varaa antaa hyvätuloisille 500 miljoonan veroale ja
yksityisille lääkärikeskuksille veronmaksajien rahaa 335 miljoonaa.
Hallitus tekee "suuren puhalluksen" veronmaksajilta äveriäälle
yksityissektorille.
Orpo ei ole puhunut sanaakaan miten hän aikoo saada aikaiseksi
talouskasvua, vaikka se on tärkein asia.
Orpo ja EK ei saa aikaiseksi kuin lakkoja.
"Ikäihmisten pitkäaikaisesta laitoshoivasta luovutaan vuoden 2028 mennessä
kuten laki määrää", kerrotaan Pirkanmaan hyvinvointialueelta.
Tyhjentyneelle paikalle ei välttämättä oteta uutta.
Tarkoitus on siirtyä "yhteisölliseen asumiseen". Oletko lukenut asiasta jotain ?
Minkälainen muutos olisi tulossa ja odottamassa, jos ei kotona pärjää yksin.
https://yle.fi/a/74-20049967
En ymmärrä miten ympärivuorokautista hoitoa vaativat tulevat toimeen kevyemmällä hoidolla ja kun ei ole hoitajia eika toisaalta rahaa palkkoihinkaan.
STM:
Iäkkäiden ihmisten kotiin annettavat palvelut ja asumispalvelut kehittyvät lakiuudistuksella
Kun lukee tuon tekstin tulee mieleen että miten tuolla toiminnalla turvataan henkilöstön riittävyys ja palveluiden saatavuus. Mistä hoitajat otetaan? Kyllä etenkin muistisairaiden ja hyvin raihinaisten vanhusten hoito vaatii ympärivuorokautisen hoidon.
Kotihoitohan on ollut nytkin yksilölliseen palvelutarpeen arviointiin perustuvaa. Onko tässä nyt kyse siitä että vielä nykyistäkin huonokuntoisempia vanhuksia asuu kotona.
Tuo jäi myös epäselväksi että järjestetäänkö yhteisöllisessä asumisessa vanhukselle asunto johon palveluita tuotetaan? Ja miten tämä poikkeaa nykyisestä palveluasumisesta?
Siis varmistaako lakiuudistus hoitajien riittävyyden? Keinot hoitajien riittävyyden varmistamiseksi? Selittäkääs joku mitä en tässä yhtälössä nyt ymmärrä.
Se tarkoittaa että korkea ikä ei ole jatkossa enää peruste päästä ympärivuorokautiseen laitoshoitoon, vaan tulee olla lääketieteellinen tai potilasturvallisuuteen liittyvä syy. On ne vanhukset pärjänneet kotona ennenkin ja itseasiassa aikamoni selviää kunhan vähän potkitaan persuksille.
Samoin ihmettelen mitä se "kevyempi hoito" on ja kuka sitä tekee.
Hallitus on puhunut "kolmannen sektorin palveluiden hyödyntämisestä".
Mitä "kolmas sektori" yleensäkin tarkoittaa ?
Tämän hallituksen toimet ovat niin kummallisia, että tuli mieleen hullu ajatus
aikooko hallitus laittaa vajaa-työkykyiset vanhuksia "vahtimaan"
"kevyempään hoitoon", kun hallitus on tähdentänyt sitä yhdeksän
euron päiväpalkka ! 9 €. Menee sanattomaksi.
Vanhukset tarvitsevat ammatillisesti pätevien ihmisten hoitoa,
ei "kevythoitajia".
"järjestetäänkö yhteisöllisessä asumisessa vanhukselle asunto johon palveluita tuotetaan? Ja miten tämä poikkeaa nykyisestä palveluasumisesta?"
Just samaa mietin ja sitä, että myös vanhuksilla on itsemäärämisoikeus,
mutta he tarvitsevat enemmänkin henkilöä, joka pitää heidän puoltaan.
po. hallitus on tähdentänyt vajaatyökyisten työllistämistä ja esittänyt
tukityöllistetyille yhdeksän euron päiväpalkkaa !
No ei kai korkea ikä pelkästään ole tähänkään asti enää ollut peruste päästä ympärivuorokautiseen hoitoon.
Useilla paikkakunnilla on pitänyt kokeilla ensin kaikki mahdollinen kotihoito ja tukipalvelut. Lisäksi tehty RAI lääkärinlausunnon lisäksi ja hakemus SAS-työryhmälle joka päättää paikasta.
Kyllä. Hoidon tarvehan ei muutu vaikka lakia muutetaan. Vaikeasti muistisairaan "kevythoito" on heitteillejättö. Päästään terve ikäihminen pärjää kotihoidon turvin omassa kotona lisänä tukipalvelut.
Kyllä. Joku "edunvalvontavaltuutettu" pitäisi olla kaikilla.
Raskaaseen työhön naurettavalla palkalla vajaatyökykyisiä?
Googleta kolmas sektori.
Leikkuri osuu myös kolmannen sektorin rahoitukseen vähenevien STEA-tukien kautta.
ETTÄ SILLEEN.
Alkujaan saattoi olla, mutta aika nopeasti poistettiin se 'arvokasta elämää tukeva' kriteeri ja jäi vain lääketieteellisten syiden lisäksi potilas- ja asiakasturvallisuus, sittemmin viime vuonna poistui se asiakasturvallisuus ja lopullisesti poistuu kokonaan vuoden 28 alusta, jolloin hoitopalveluja ei enää toteuteta ympärivuorokautisina laitosmaisesti, vaan siten että hoidettavat asuvat vuokralla kodinomaisesti, varsinainen ympärivuorokautisuus ei katoa mihinkään, vain laitosmuodossa järjestettynä muualla kuin terveyskeskusten vuodeosastoilla, jonne tietysti pääsee edelleen silloin kun on aihetta.
En ole lukenut hallituksen esitystä niin pitkälle että olisi selvinnyt todelliset syyt, laitosmainen hoito on arvatenkin raskasta järjestää, eikä sieltä niin vaan kotiuteta vaikka pärjäisikin koska sitten tulee ne hoitovirhekantelut sun muut hienoudet, lie jonkin verran edullisempaakin tuottaa palvelut kotiin. #
No eikö tuo laitishoitaminen vasta muutama vuosi sitten vaihdettu nimikkeelle tehostettu ympärivuorokautinen palveluasuminen joka katsottiin avohoidoksi? Mikä tässä nykyisessä on uutta siihen verrattuna?
Laitoshoito on sitä raskainta hoitoa, ei sieltä enää kukaan kotiudu jos laitoshoitopäätös on tehty. Jos ei sitten omaiset ota kotihoitoon.
Nyt vahvistettavilla palveluilla mahdollistetaan sairaalatasoisen hoidon vieminen asiakkaan kotiin kerrotaan jonkin hyvinvointialueen teksteissä. Minkälainen käsitys suunnittelijoilla on sairaalatasoisesta hoitotyöstä? Kotusairaala käy tekemässä tietyt temput hoidon ja voinnin seuranta jää omaisille jos heitä sattuu samassa taloudessa asumaan. Mielestäni jos asiakkaan tila vaatii sairaalahoitoa oikea hoitopaikka on sairaala missä on asianmukaiset välineet seurantaan ja hoitoon.
Jo viimeiset vuosikymmenet on pitänyt olla perusteltu tarve päästä
ympärivuorokautiseen laitoshoivaan.
Ei iän perusteella ole päässyt mihinkään sen jälkeen kun perinteiset vanhainkodit
lakkautettiin, jonne pääsi 80 vuotta täyttänyt kunnosta riippumatta.
Tämä hallituksen esitys pohjana siinä vanhuspalvelulain muutoksessa
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/HE_231+2021.pdf
Ja ihan alussa on todettu että
'Asumispalveluja olisivat tilapäinen ja tuettu asuminen, joita koskevat säännökset säilyisivät
asiasisällöltään ennallaan, sekä yhteisöllinen asuminen ja ympärivuorokautinen palveluasuminen, jotka tulisivat nykyisen palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen tilalle.'
Että noin, ja nämä olisivat avohoitoa mitä tulee jäämään sen terveyskeskusten laitoshoidon rinnalle.
Nykyinen systeemi on jokseenkin sekava jos sitä ummikkona katsoo, ei se nimestä ole selvinnyt pelkästään vaan ymmärtääkseni ihan pohjamudista kaivamalla että millaisella sopimuksella kukin asuu, ne vuokralla olevat on aina avohoitoa vaikka olisi ympärivuorokautista koska laitoksessa ei yksinkertaisesti ole mahdollista asua vuokalla vaan otetaan kirjoille laitokseen sisään, eikä siinä ole mitään välimuotoja, ja jos kerta on vuokralla niin silloin oma-tupa-oma-lupa lähtökohtaisesti, paitsi että tietysti sopimuksella, joko siinä vuokra- tai muussa, voidaan laventaa laitosmaiseen suuntaan, päätäntävalta kuitenkin säilyy sillä asukkaalla tai edunvalvojalla.
"päätäntävalta kuitenkin säilyy sillä asukkaalla tai edunvalvojalla."
Minulla on kyllä ihan toisenlainen kokemus tuosta päätäntävallasta. Ja tämä tehostetusta ympärivuorokautisesta palveluasumisesta. Vaikka katsottiin avohoidoksi, päätäntävalta oli palveluiden tuottajalla..
Riippu asian luonteesta, on mahdollista että asukas on luovuttanut osan päätäntävaltaansa silloin kun hoitosopimus on tehty, mutta kuitenkin on sopimusperusteista, toisin kuin laitoksessa missä sitoutuu laitoksen menettelyihin sillä että sinne menee, tosin taitaa se olla noissa kunnan järjestämissä palveluyksiköissäkin että ota tai jätä sen kun vaan hyväksyt ehdot, ettei esimerkiksi voi ykskaks lukkiutua huoneeseensa ja ilmoittaa ettei ole hoitajilla mitään asiaa tulla kierrokselle. Yksityisellä itsemaksavana luulisi olevan enemmän joustovaraa. #
Tehostetussa ympärivuorokautisessa hoidossa mennään hoitopaikan ehdoilla etenkin jos kyseessä on muistisairas. Toisaalta ymmärrettävää koska sinne päässeet tai joutuneet tarvitsevat paljon hoitoa ja hoivaa.
Riippuen hoitopaikasta joissain kuitenkin ohitetaan asukkaan tai hänen edustajansa tahto jopa valta-taisteluksi asti vaikka kyseessä on avohoidon palvelu.
Näyttää tosiaan olevan yhtä palvelua kaikki.
Monilla hyvinvointialueilla on tai tulee olemaan YT-neuvottelut.
Tai nykyään ne on nimeltään muutos-neuvotteliut.
Eli porukkaa irtisanotaan, luin linkistä.
Ei ymmärrä sitä, kun hoitajista on pulaa vai veikö hallitus rahat ?
Iltalehden linkistä selviää, että monen työpaikka menee alta,
kun terveyskeskus tai joku yksikkö suljetaan.
Käsittääkseni kaikki siirtyivät vanhoina työntekijöinä kunnilta, mutta ei voi kuvitellakaan että jäisi siihen jos ja kun uudistuksella kuitenkin haetaan toiminnan tehostamista. Kunnilla on taatusti muodostunut kerrostumaa vuosikymmenten aikana, eihän sieltä ole kai irtisanottu koskaan.
Kyllä. Sehän tässä oudolta tuntuukin kun näitä ymp.vuorokautisia paikkoja suljetaan ja samalla sanotaan että varmistetaan tällä hoitajien riittävyys ja hyvä turvallinen hoito. Samaan aikaan irtisanotaan työntekijöitä.
Eivät siirry kaikki vanhoina työntekijöinä esimerkiksi määrä-aikausuuksia ei jatketa,siirretään porukkaa osapäiväisiksi ja jos ei suostu vaihtamaan työpistettä, irtisanominen on yksi vaihtoehto. Lisäksi eläkkeelle jäöjientilalke einpalkata uusia.
En usko, että kunnilla liikaa on ollut terveysalan ammattilaisia.
Ehkä vain eläkkeelle jääneiden tilalle on palkattu uusia, koska kuntien
talous on useimmiten ollut alijäämäinen.
Vapautuneisiin vakipaikkoihin ei välttämättä ole palkattu ainakaan vakityöntekijää. Määrä-aikaisuus on ollut yleistä.
Hallitus vei 1,5 miljardia sotesta. Kai se jossain tuntuu ?
"Tehostetaan toimintaa" eli selkosuomella irtosanotaan ihmisiä.
Tulee etäpalveluita, mutta niissäkin pitää olla ihminen etälaitteen
luona, yleensä se on puhelin ? Harvoilla vanhuksilla on valmiuksia
muuhun eikä kaikilla siihenkään.
Tieto vuodelta 2020:
"Tehostettua palveluasumista järjestetään henkilöille, joilla hoidon ja huolenpidon tarve on ympärivuorokautista. Tehostetun palveluasumisen yksikössä henkilöstöä on paikalla ja palveluja järjestetään asiakkaan tarpeen mukaisesti ympärivuorokautisesti. Palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen ovat avohoitoa."
Mikä tasoero on palveluasumisella ja tehostetulla palveluasumisella ?
Minä en tiedä eroa. Tietääkö joku muu ?
Olen ymmärtänyt, että samassa laitoksessa voi olla terveydeltään eritasoisia
ihmisiä. Toiset ovat omatoimisempia kuin toiset niin fyysisesti kuin
psyykkisesti.
Vai ovatko tehostetun palveluasumisen tarpeessa olevat ihmiset
jossain eri laitoksissa "tehostetussa " hoidossa ?
Tehostetun hoidon olettaisi olevan jo sairaalatasoista.
Kommentoin jo tuossa aiemmin, mutta tehostettu palveluasuminen on nykymuodossa ympärivuorokautista ja sen nimi vaihdetaan ympärivuorokautinen palveluasuminen ja nykyinen palveluasuminen olisi jatkossa yhteisöllinen asuminen.
Nykyiset vanhainkodit tai muut vastaavat sosiaalihuollon yksiköt joissa annettu tehostettua palveluasumista ympärivuorokautisesti, samoin kuin kunnan ostopalveluna hankkimat yksityisten järjestämät, katoavat siis kokonaan lakisääteisenä kunnallisena palveluna. Siinä on pitkä siirtymäaika, lopullisesti voimaan vasta 2028. #
Tehostetussa palveluasumisessa hoitajat ovat paikalla ympäri vuorokauden, palveluasumisessa vain päiväsaikaan ei öisin.
Kiitos tiedosta !
""Nykyiset vanhainkodit tai muut vastaavat sosiaalihuollon yksiköt joissa annettu tehostettua palveluasumista ympärivuorokautisesti, samoin kuin kunnan ostopalveluna hankkimat yksityisten järjestämät, katoavat siis kokonaan lakisääteisenä kunnallisena palveluna. Siinä on pitkä siirtymäaika, lopullisesti voimaan vasta 2028.""
MISSÄ ihmiset hoidetaan 2028 jälkeen ???
Tulee aina olemaan tarve.
Kotiin annettavin palveluin, yhteisöllisessä hoidossa myös sairaalatasoinen hoito etenkin ikäihmisille.
Mistä saadaan sairaalatasoista osaamista kotihoitoon ja yhteisölliseen hoitoon?
Sairaalatasoinen hoito annetaan sairaalassa, ettei terveyskeskusten vuodeosastolle pääsyä ole poissuljettu, mutta pitää olla lääketieteellinen tai potilasturvallisuuteen liittyvä syy, nyt vielä niillä samoilla sekä myös asiakasturvallisuuden vuoksi voidaan ottaa ottaa kunnan laitokseen (vanhainkotiin), mutta vuoden 28 jälkeen se muuttuu avopalveluksi ympärivuorokautisena palveluasumisena. Laitoshoidon pääsyn ehtoja on kiristetty pitkin matkaa, ettei niissä edes ole suurta määrää, noin kymmenesosa siitä mitä on jo nyt avohoidon puolella tehostetussa palveluasumisessa.
Siten avopalvelun puolella käytännössä nimi vaan muuttuu siten että tehostetusta tulee ympärivuorokautinen ja noin parituhatta laitoksissa hoidettavaa siirtyy sinne kunhan laki tulee voimaan tämän vuosikymmenen loppupuolella, siten kuin on kaavailtu em. hallituksen esityksessä.
Tavoite näyttää olevan ettei muutos lisäisi ollenkaan terveyskeskusten laitoshoidon potilasmäärää ja puolestaan siitä ollut jo julkisuudessakin ettei asetettuun henkilöstön vähimmäismitoitukseen ympärivuorokautisessa hoivassa ehkä ylletä, jotta josko mahdollisesti höllennetään vaatimusta jos ei resurssit riitä. #
Sairaalatasoinen hoito vanhusten kohdalla annetaan varmasti entistä useammin siellä kotona ( kuten nyt esim. tehostetussa palveluasumisessa).
Vanhukselle voidaan tehdä hoitolinjaus jossa lukee että ei sairaalasiirtoja. Esimerkiksi keuhkokuumeet hoidetaan kotisairaalan toimesta, käyvät antamassa suoneen antibiootit. Jatkuvaan tiputukseen mokissa hoitopaikoissa ei ole valmiutta eikä oikeuksiakaan koska siihen tarvitaan erikseen luvat. Lisäksi monissa paikoin vuorossa ei ole aina sairaanhoitajaa ja ainakaan toistaiseksi lähihoitajilla ei ole iv- lupia. Tästä seuraa että todellakaan vanhuksia ei kelpaa hoitamaan kuka rahansa kadulta tehtävään suostunut. Vanhuksilla on oikeus hyvään sairaanhoitoon.
"käytännössä nimi vaan muuttuu siten että tehostetusta tulee ympärivuorokautinen" Nyt en ymmärtänyt. Tehostettu palveluasuminenhan on tähänkin asti tarkoittanut ympärivuorokautista hoitoa.
Niin se tehostettu jää pois siitä nimestä.
Toimintakyvyn säilyttämistä painotetaan ja ikääntyneiden omaehtoista asumistarpeidensa ennakointia niin että pystyy asumaan kotona myös toimintakyvyn heikennyttyä.
#
Mitä mielestäsj tarkoittaa omaehtoinen asumistarpeiden ennakointi? Ja toimintakyvyn säilyttämisen painotus?
Muuttamista ennakoivasti yhteisölliseen asumiseen vai? Terveelliset elämäntavat, liikunta? Muistisairauden ennaltaehkäisy?
Suoraan sanottuna epäilenpä että aletaan jossakin vaiheessa syynäämään miten hyvin itsekukin on koettanut järjestää asumisensa jotta selviäisi vanhana ja raihnaisena samoinkuin että pyrkinyt hoitamaan terveyttään. Ilman keppiä ja porkkanaa ei saada tuloksia mitä voidaan laskea rahassa.
Siinähän on jo otettu käyttöön RAI-arviointi, sillä määritellään tai ainakin tehdään palvelutarvearviointi. Menetelmää on kuvailtu seuraavasti' RAI-arvioinneilla saadaan tietoa asiakkaan arkisuoriutumisesta, kognitiivisesta toimintakyvystä, psyykkisistä oireista, sosiaalisesta osallisuudesta ja kuntoutumisen voimavaroista sekä asiakkaan lähipiiriltä saamasta tuesta.'
#
Kuka niitä asumisjärjestelyitä syynää. Itse kullekin asumisjärjestelyiden järjestely on omalla kontolla.
Aatteletko että lihavat, liikkumattomat tupakoivat ja päihdeongelmaiset jätettäisiin hoidotta? Entä nämä jotka sairastavat geeniperinteisesti huolimatta terveellisistävelintavoista?
Kepin ja porkkana takiako Rai-arviointinon otettu käyttöön🤣? Sehän on ollut käytössä jo iät ja ajat ja vielä näilläiin jotka jo ovat ympärivuorokautisessa hoidossa. Sillä arvioidaan palveluiden tarve ei sitä miten kukin on itse itsensä hoitanut.
Henkilökohtainen budjetointi, eihän siihen muuta tarvita jotta kustannukset saadaan pidettyä aisoissa, sitten vaan maksat itse osan tai kokonaan jos ei mahdu budjettiin ja sotealue toteaa ettei rahat riitä tietyntyyppisten palvelujen tuottamiseen. Ei kai voi ajatella että olisi oikeudenmukaisempaa hoitaa se monisairas täysin ja jättää kymmenen suhteellisen omatoimista ilman mitään.
"Henkilökohtainen budjetointi, eihän siihen muuta tarvita jotta kustannukset saadaan pidettyä aisoissa"
Nyt en ymmärrä mitä tarkoitat. Tai ylipäätään koko kommentillasi.
Kyllä kuules se monisairaankin "henkilökohtainen budjetti" menee siihen elämiaeen eikä riitäkkään.
Avainsana nykyisissä suunnitelmissa lieneekin palveluiden tarpeen arviointi yksilöllisesti.
Korjaan elämiseen.
Henkilökohtaisen budjetin luvataan tuovan valinnanvapautta, jotta menisikö tuo siihen että pääset hoitoon heti yksityiselle kunhan maksat saturaisen lisää omistasi tai odotat kolme kuukautta pääsyä terveyskeskukseen listahinnalla.
Joka tapauksessa on kirjattu hallitusohjemaan, ympäripyöreästi, vammaispuolella tulee ensin käyttöön ja sen jälkeen arvatenkin ikääntyneillä. Vammaisten lakisääteinen turva on sen verran vahva että siinä tuskin on kellään nokan koputtamista, ja varsinaisesti kustannustehokkuutta tavoitellaan vanhusväestön osalta, koska rahaa on kyllä siellä maksaa itsekin.
#
Määrittele " henkilökohtainen budjetti jonia luvataan tuovan vapautta". En ymmärrä tuota koska jokaisella on oma hlökohraineb budjetti ja se voi olla laidasta laitaan.
Vanhusväestöllä vara maksaa itsekin.... niin että MITÄ? Toki heitäkin on laidassta laitaan.
Henkilökohtainen budjetti ei tarkoita henkilön omaa taloutta vaan terveydenhuollon tarjoamia palveluita, jotka budjetoidaan palvelusuunnitelman mukaisesti könttäsummalle ja asiakas itse voi valita minkä palvelutarjoajalta sen palvelunsa hankkii. Rahaa ei siinä saa käyttöönsä vaan kuten palveluseteli, mutta ennakollisesti sen mukaan kuin arvioidaan tarvitsevan. Se on vasta kehitteillä oleva systeemi, eikä taida olla edes kaikenkattavia säännöksiä vaan kokeiluhankkeita suppealla asiakasmäärällä.
Sitä vaan vanhusväestön terveydenhuollon tilasta, aina nostetaan ensimmäisenä esille miten rutiköyhä selviää ja sillä perustellaan ikään kuin kaikki olisivat yhtälailla, vaikka valtaosa omaa kuitenkin varallisuutta ainakin jonkin verran eläkeikään mennessä.#
Kuka osaa ennakoida kuka minkäkin verran rahaa sos-ja terveydenhuollon kohdalla kukin vaatii?
Hyvin oivallettu että vanhuksetkaan eivät ole taloudellusestikaan homogeeninen ryhmä. Toisille on kerennyt tulla enemmän varallisuutta kuin toisille. Ei voida lähteä myöskään oletuksesta että kaikilla vanhuksilla olisi maksukykyä.
Kaikki muuttuu. Terveyskeskukseen ei mennä enää kuin hädässä ?
Etäpalvelu eli puhelinyhteys yleistyy.
Ei hädässäkään. Joskus on vaikea arvioida mistä apua yrittäisi saada.
Sydänoireissani soitin terkkariin. Sieltä sanottiin "soita ambulanssi",
kun ambulanssi tuli he tutkittuaan sanoivat "mene huomenna aamulla terkkariin".
Sydänoireissa kannattaa soittaa 112 eli hätäkeskukseen.
Yhteyttä saa vain hoitajaan.
Ambulanssin henkilökunta tekee arvion tilanteesta ja päättää onko aihetta ambulanssisiirtoon vai onko tilanne se että henkilö voi hankkiutua päivystykseen omin avuin vaikka taksilla.
Varmemmin pääsee taksilla hoitoon, kun ambulanssilla. Taksikuski ei tee mitään ”arviota” ottaako kyytiin vai ei.
Aivoinfarktin saadessani taksikyyti oli varmempi!
Ambulanssi ei ole taksi. Jos ei ole tarvetta ambulanssikyytiin kuuluu mennä muilla kyydein. Vissiin sitten su kohdallasi tehty virhearvio tarpeesta?
Yleltä:
Vanhustutkija Marja Jylhä pöyristyi aikeista rajoittaa ikäihmisten asumispalveluja: ”Suunnittelijat eivät oikein tiedä, mitä he ehdottavat.
Asiantuntevaa tekstiä. Kannattaa tutustua.
Minulla on taipumus ajatella niinkin, että jos valtion maksamien tukien leikkaaminen aiheuttaa vaikeuksia toimeentuloon, yksi ratkaisu voisi ehkä olla, että henkilö pyrkisi ihan itsenäisesti ilman valtion apua parantamaan toimeentuloaan. Mutta tämän sanominen on kai rasismia.
Kyllä samaa mieltä sellaisten kohdalla joille itsenäinen toimeentulon parantaminen on mahdollista. Kaikille se ei ole.
Mielestäni lapsilisien maksuun tulisi olla tuloraja. Kaikki sitä eivät lapsen elatukseen tarvitse.
Jokainen kykenevä niin tekeekin.
Talouskohtainen tuloraja sekä esim. raja että lapsilisiä maksetaan enistään kahdesta lapsesta.
Ja yksi säästön paikka Pohjanmaalla on turkistarhauksen lopettaminen. Se on ollut vuosikymmenet kannattamatonta ja toiminut vain valtionavustusten turvin.
Luonto näyttää hoitavan turkistarhauksen kohtalon.
Kummallinen oletus, että työtön ei töitä haluaisi.
Kummallinen oletuscettei maailmaan mahdu sellaisiakin ihmisiä jotka eivät haluakaan töitä jos tuilla saa saman rahan.
Ei tuilla samaa saa.
No sen verran kuitenkin että elää kun tyytyy vähään.