Miljonäärejä on Suomessa n.47 000 kappaletta. Moni siis on miljonääri,neitä8.

Mitä kaikkee tuohon miljoonaan sitten lasketaankin mukaan. Pääkaupunkiseudulla jos asuu tavallisessa 120 m2 kokoisessa asunnossa kerrostalossa tai rivarissa, niin tällaisen asunnon hinta keskimäärin on jo 542.000 €
https://www.asuntojenhinnat.fi/myytyjen-asuntojen-tilastot

Monella asuintilaa on 200 m2 verran, ja silloin on jo liki millin kämppä kyseessä.

Miksi kuvittelet, että Kokoomuksen äänestäjän pitäisi olla miljonääri?

Eiköhän äänestäjissä ole paljon mm. yhteiskunnan nettomaksajia, joita **tuttaa, kun heidän rahojaan käytetään vihervasemmistolaiseen maailmansyleilypolitiikkaan ja työhaluttomien ruhtinaalliseen elättämiseen.

Suomi kaipaisi kunnollista oikeistopuoluetta, valitettavasti Kokoomus on aivan liian vasemmalla minun makuuni.

Mitä tuosta elämää se on vain normaalia

Rahat on tienaamassa

Laske senttejä ei millejä

Tai vähintään 600 000 kenen mielestä työstä pitää tekijänkin saada palkkio eikä kaikkea uusjakaa lusmuille.

Kyllähän fiksu voi olla, vaikkei olisikaan miljonääri. Fiksut ymmärtävät helposti sen tosiasian, että ’kakku on leivottava ensin ja vasta sitten jakaa’. Ei siihen miljonääri tarvitse olla.

Voikin ihmetellä, että vain 644 555 olisi fiksuja sinun lukuasi lainaten. Voihan tosin olla, että kaikki fiksutkaan ei aina äänestä vain talous kärkiajatuksena.

Sdp:n äänestys sopii vain kaikista rikkaimmille. He ovat ainoita, joilla siihen on varaa

Yritystuet kasvoivat tilapäisesti uudelle tasolle koronapandemian aikana. Vuosina 2020 ja 2021 korona-avustuksia myönnettiin yhteensä noin 2,9 miljardia euroa. Taudin leviämisen hallinta ja tukitoimet edesauttoivat talouden nopeaa käännettä nousu-uralle. Myös uusien yritysten perustaminen ja talouden rakennemuutos jatkuivat kriisin aikanakin.

Missä kaikki tuo raha jika jaettiin rikkaille talouskasvuun

Palkansaajien beeoissaan maksamiin
Yritystukiin uppoaa jopa 8–9 miljardia vuodessa
Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi yritystukien määräksi neljä miljardia euroa. Noin miljardi on suoraa yritystukea, jota on muun muassa Tekesin avustukset yrityksille ja uusiutuvan energian tuki syöttötariffi. Kolme miljardia menee erilaisiin verohuojennuksiin tietyille elinkeinoille ja kohderyhmille.
Suorat tuet rahoitetaan valtion budjetista, kun taas verotuet eivät yleensä näy valtion menoissa mutta vähentävät valtion keräämiä veroja.
TEM ei sisällytä laskelmaansa noin kolmen miljardin alennettuja arvonlisäverokantoja eikä miljardin tukea maa-, metsä- ja kalataloudelle.
Valtiovarainministeriö arvioi pelkästään yritysten verotukien määräksi noin seitsemän miljardia. Se käyttää leveämpää pensseliä yritystukien määrittelyyn kuin TEM.
VM katsoo alennettujen alv-kantojen lisäksi muun muassa listaamattomien yhtiöiden osinkojen verohuojennuksen ja yrittäjävähennyksen kuuluvan tuen piiriin.
Laskentatavasta riippuen yritystukiin voi katsoa uppoavan jopa 8–9 miljardia. Vertailun vuoksi Suomen valtion tämän vuoden budjetti on 55,7 miljardia.
TEM:n yritystukiraportin mukaan noin 10 prosenttia yritystuista on uudistavia ja loput vanhaa säilyttäviä.