Vaikka ei kai saisi olla.
Kukaan ei ymmärtäisi eikä hyväksyisi, ongelmia olisi aivan liikaa ja menetettävää samoin. Lisäksi siitä ei ole mitään varmuutta että olisi riskin arvoista… Ja silti vain haluaisin sun viereen, mielellään heti, täällä on kylmä❤️
Kukaan ei ymmärtäisi eikä hyväksyisi, ongelmia olisi aivan liikaa ja menetettävää samoin. Lisäksi siitä ei ole mitään varmuutta että olisi riskin arvoista… Ja silti vain haluaisin sun viereen, mielellään heti, täällä on kylmä❤️
Vastaukset 30
Vanhimmat
Sama täällä. Tää on niin surullinen juttu. Pistää niin miettimään kaikenlaista.
No mietippä ihan rauhassa jos kerta olet kykenevä miettimään
Öööö…. mitä mä just luin? ”ei ole mitään varmuutta että olisi riskin arvoista”
Jotenkin särähtää korvaan, pahasti.
teennäisesti tunnut näitä miehen tusinaprovoja kommentoivan jotenki rutiinilla
Riskiä ei voi edes tietää ennen kuin on kerran koikeillu mu jos ei edrs uskalla yrittää ei voi mitään saavuttaakaan
Tämä ei ole Minulta , rakas mies.
Ei kerrota kenellekään eikä mitään menetettävää ole ja kyllä se olisi riskin arvoista
Rakas nainen mieheltä❤️
Pettäminen vai sittepä tiedät mitä menetit muutama vuosi siinä vierähtänee ennen kuin sen tajuat ja si kun tajuat et voi ketään muuta syyttää kun itteäs mu onnea teille kestää korkeintaan just sen vuoden si on pahempi helvettk kun edellinen jos samanlainen on kun itse olet
Rakastan Sinua... Satasella mennään... Rakkaudella Sinulle Ihanuus
Mistä mahdat puhua
Näinhän ne tekee näin yhfrn mersussa piilotteliitseään. Horo
Kuinka sua voi kukaan kieltää ikävöimästä oletko yhtään osannu miettiä mikä on syynä että joudut ikävöimään maihtaisitko suurin syy olla SINÄ itse
Luuletko olevasi ainoa P: lle? Et ole.
P:llä on vain ja ainoastaan yksi mies mielessä
Ei minulta. En osaa ajatella noin "ei riskin arvoista". Olet kultakimpale ja jo nyt antanut olemassaolollasi riittävästi.
Minä tällain sivusta kommentoin, että jos olisit onnellinen nykyisen puolisosi kanssa et voisi ihastua toiseen. Jos ihastuu niin pahasti, että ei näe enää muita vaihtoehtoja, niin ne askelmerkit ovat aika selkeät, eli eroaminen.
Pettämään ei kannata ruveta. Mitä teet huonossa parisuhteessa, jossa et ole onnellinen? Parempi olla sitten yksin ja katsoa mitä elämä tuo tullessaan. Asiat tapahtuvat niin kuin on tarkoitettu. Uskon, että jokaiselle on yksi sielunkumppani. Ainahan sitä ei ole mahdollista saada, mutta silti sanon, että parempi yksin kuin väärän kumppanin kanssa.
- Sivusta.
Vielä sivummasta sanon, että joka ikiseen suhteeseen ja liittoon tulee jaksoja, jolloin se onni ja autuus ei oo jatkuvasti läsnä. Mutta!!, sitä vartenhan sitä ollaan sitouduttu siihen, että yhdessä kestetään ne ilot kuin surutkin eli arki karvoineen päivineen. Ei vain voi aina olla onnellinen tai yhtä onnellinen kuin suhteen alussa. Ja!! Jos tulee karikoita, niistä pitää puhua, puhua ja puhua niin, että kumpikin tulee kuulluksi ja ymmärretyksi. Sillä huolletaan sitä suhdetta. Ja jos ei minkään jälkeen enää tunnu se onnellisuus löytyvän siitä suhteesta, niin silloin siitäkin puhutaan ja vasta sitten erotaan eikä ekka lähdetä pettämään tai hypätä uuteen suhteeseen. Mieti nyt! Vaikka sä kuinka nappailisit jotain onnellisuusnappeja tai mitä tahansa, niin jossain vaiheessa tulee niissäkin raja vastaan ja mitäs sitten? Sitten etsitään taas uusia. Joskus on hyvä peruuttaa ja kohdata asioita kuin paahtaa vain eteenpäin kohtaamatta arkea ja vähemmän onnea. Ainakaan itse en ees osaisi arvostaa niitä hyviä hetkiä ja aikoja, jollei niitä huonojakin olisi, muttei se tarkoita automaattisesti sitä, että mun pitäis lähtee pettää ja olla niin onnellinen, niin onnellinen. Luulis, että ennen pitkää alkaa jo tökkiä sellainen.
Harmittaa kommenttisi, vaikka en tunne sinua. Sinulla ei ole mitään käsitystä toisten tilanteesta, joten on aivan turha tulla neuvomaan.
Olen samaa mieltä, että jokaiseen suhteeseen tulee huonoja kausia. Niitä on koettu tässä nyt aika pitkään.
Minä olen yrittänyt jutella niin kauan kuin muistan. Jos emme puhu edes samaa kieltä kumppanin kanssa, niin miten tilanteen voisi korjata? Terapiassakin on käyty. Nyt puhun oikeasti melkein 10 vuoden ajanjaksosta, että kyllä olen yrittänyt saada asioita kuntoon. Yhdessä olemme olleet yli 20 vuotta. Varmaan hänkin on omalla tavallaan yrittänyt saada asioita kuntoon. Minulle se ei ole näkynyt. Aina on ollut vain puhetta, ei tekoja. Me olemme kasvaneet erillemme ja arvomaailma on täysin erilainen nykyään vs. nuorempana.
En ole pettänyt kumppaniani, vaikka ihastuin toiseen. Elämäntilanteeni vuoksi väittäisin noin muuten, että en todellakaan ole luovuttaja-tyyppiä jo ihan ammattini puolesta.
Minulle riittää oikein hyvin se, että mahdollinen tuleva kumppani on arvomaailmaltaan samanlainen. Hänellä on hyvä huumorintaju, asioista puhutaan eikä tunteita ja tekoja säästellä.
En kaipaa mitään kuuta taivaalta, vaan ihan tavallinen arki riittää. Haluan parisuhteen, jossa myös peitto heiluu useammin kuin kerran vuodessa.
Mielestäni toimin nyt oikein myös nykyistä kumppania kohtaan. Hänkin saa vapauden etsiä itselleen sopivamman kumppanin.
24:17
Mä tarkoitinkin noita, jotka mesoavat, että suoraan hypätä uuteen suhteeseen. En heitä, jotka oikeasti tekevät töitä suhteensa eteen. Se on minusta arvostettavaa, että suhteessa käydään läpi niitä kipukohtia ja ongelmia ennenkuin lähdetään eri teille, jos se on sitten enää se oikea vaihtoehto eli on yritetty tehdä ja antaa sen verran, mihin pystyy. Nimenomaan tarkoitin just tuota, että ensin on yritettävä. Kaikkihan eivät edes yritä vaan sännätään uuteen suorilla. Anteeksi, jos annoin ymmärtää väärin.
Juu, nou wöris.
Kyllä se parisuhteen parantamisen yrittäminen lähtee nimenomaan kotikasvatuksesta. Toiset ihmiset luovuttavat myös helpommin kuin toiset. Eikä sinun tarvitse pyytää anteeksi.
Mukavaa päivää sinulle. :)
Onko ihastuksesi vapaa etenemään, jos ja kun nykyinen parisuhteesi päättyy? Toi myös jäi kiinnostumaan, että missä ammatissa ei olla luovuttajatyyppejä? Oot sä joku ensihoitaja, joka yrittää elvyttää viimoseen asti?
Jokatapauksessa kuulosti kyl siltä et oot yrittäny kaikkes parisuhtees eteen.
En usko, että on vapaa etenemään, eli en eroa hänen takiaan.
En viitsi ammattiani paljastaa täällä. Kerroin jo nyt tosi paljon henkkohtasia juttuja.
Mitään sairaaloihin liittyvää se ei kuitenkaan ole, ammattini siis.
- 24:17
Kiitos kommentoijille sivusta😊 Olisi pitäny varmasti jo aloitukseen selventää että EN ole varattu, eli se ei nyt ole se ongelma.
Ap
Tää oli hyvin kommentoitu. Kun on jo yritetty ja yritetty ja silti mikään ei muutu parempaan, niin kyllä saa erota. En ymmärrä, että aina vaan pitäisi elämänsä loppuun yrittää samaa suhdetta. Itse jo olisin ollut viisas, niin olisin eronnut jo kahden vuoden jälkeen, enkä viidentoista.
Sivusta.
Se ongelma, tarkennatko hieman? Toinenko on naimisissa?
Lapin tussu
Samoin, mutta uskon että olisi riskin arvoista. Minua ei edes kiinnosta mitä muut ajattelisi. Haluaisin sut vaan kainalooni. Miksi olen niin ujo näissä asioissa, miksi?
Miksei hyväksyisi?
Kiitos... Rakkaani... Olet päivittäin mielessäni...
Mies on naimisissako?