En enää muista sanoja enkä tunnetta niiden takana. Se oli kevättä. Nyt on syksy ja olen lamaantunut. Masennuksen musta pilvi roikkuu päälläni ja sisälläni. En näe enää toivoa missään. Jotenkin tässä on räpiköitävä päivästä toiseen.
Kerran kirjoitin sinulle jotain
Anonyymi-ap
19406
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Ehkä tarvitset lääkitystä
Olen miettinyt samaa. Nykyinen lääkitys ei enää auta.
Tarvitsen myös terapiaa.
🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒
❤️ Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#18018528Z
🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋💋💋💋🔞
Samoin, minäkin taisin kirjoittaa jotain mutta muistan kyllä tunteen.. Hieman alamaissa minäkin.
Hän taisi kirjoitella paljonkin mielenkiintoisella tyylillä. Itkin ja nauroin, kun luin niitä juttujaan.
Kesällä olisi ollut hyvä tapahtua.
Niin olisi ollut.
Niin,eikö syksy yleensä ole masentumisen aikaa,siitä on laulukin tehty, Syksyn sävel,jos ette satu muistamaan.
Muistaakseni kuitenkin keväisin its*murhia tapahtuu eniten. Minullekin kevät on vaikein vuodenaika, syksy on suosikki. -sivusta
En edelleenkään tykkää salmiakista.
Mutta lakritsista tykkäät...?
En minä edelleenkään kirjoita tällaisia aloituksia suomi24:lle.
Kirjoitit palstalle vai hänelle henkilökohtaisesti?
Ihan vain palstalle
Ja myös hänelle suoraan kirjoitin.
No mutta ne oli vain sanoja näytöllä, ei mitään enempää. Ei mitään konkreettista.
Minä olen säilönyt ne kauneimmat viestit kirjanmerkkeihin. Kun niihin palaa aina välillä, tunteet säilyvät tuoreina.
Laitapa linkki :)