Valitettavasti JHL osoittaa nyt täydellisen ymmärtämättömyytensä yhteiskunnan ja talouden realiteeteista hyökkäämällä hallituksen leikkauksia vastaan.
Hallituksen leikkaukset pelastavat suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin pitkällä juoksulla lopettamalla ylivelkaantumisen ja pakottamalla jokaisen tekemään enemmän itsensä, perheensä ja yhteiskuntamme eteen.
Meillä on kasvanut kännykkäsukupolvi, jossa monen keskittymiskyky ja osaamisen taso ei oikein tahdo riittää mihinkään työhön… ja tätä kasvavaa joukkoa ei vain voida pitää elätteinä vuosikymmeniä eteenpäin. Se missä koulu ja ennen kaikkea näiden tyyppien huoltajat ovat epäonnistuneet, korjaa nyt hallitus tilannetta.
Surullisia kohtaloita on valitettavasti tiedossa, mutta toivottavasti nyt kouluja käyvät nuoret oppivat esimerkistä: raha ei ole ilmaista vaan se on ansaittava työn teolla ja yrittämisellä. Koulun kunnolla hoitaminen on paras vakuutus hyvinvoinnille.
Hallituksen leikkaukset pelastavat suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin pitkällä juoksulla lopettamalla ylivelkaantumisen ja pakottamalla jokaisen tekemään enemmän itsensä, perheensä ja yhteiskuntamme eteen.
Meillä on kasvanut kännykkäsukupolvi, jossa monen keskittymiskyky ja osaamisen taso ei oikein tahdo riittää mihinkään työhön… ja tätä kasvavaa joukkoa ei vain voida pitää elätteinä vuosikymmeniä eteenpäin. Se missä koulu ja ennen kaikkea näiden tyyppien huoltajat ovat epäonnistuneet, korjaa nyt hallitus tilannetta.
Surullisia kohtaloita on valitettavasti tiedossa, mutta toivottavasti nyt kouluja käyvät nuoret oppivat esimerkistä: raha ei ole ilmaista vaan se on ansaittava työn teolla ja yrittämisellä. Koulun kunnolla hoitaminen on paras vakuutus hyvinvoinnille.
Vastaukset 13
Vanhimmat
On sekin uravalinta, kun ryöstää lapsia. Kyseessä on vain yrittäjä, jonka alana on rikollisuus.
Voi pyhä yksinkertaisuus! Vain täysin tollo uskoo, että velkaantumisen pysäyttämiseen ainoat keinot on lapsiperheiden köyhyyden lisääminen ja kaljan halpeneminen sekä lääkkeiden hinnan nostaminen. Tämä Orpon hallitus on aivan väärällä polulla, jos yritetään taloutta tasapainottaa.
Yritykset saavat vuosittain suoraa tukea veronmaksajilta lähes 10 miljardia euroa.
T & K-rahat ovat myös tavallaan yritystukia. Hallitus pyrkii nostamaan
tutkimus- ja kehittämismenot (rahoituksen) neljään prosenttiin
BKT:stä vuoteen 2030 mennessä.
Ensi vuodesta lähtien jaon tekee tutkimus- ja innovaationeusto,
mutta rahoista päättää hallituksen neljä puoluetta.
Tuen suuruudesta antaa kuvan puolustusvoimien budjetti.
Se on noin 2 % BKT:stä.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/elakoitynyt-kenraali-suomen-ei-tarvitsisi-tayttaa-puolustusmenojen-nato-tavoitetta/8634116
Samat yritykset, joille veronmaksajien rahaa sysätään
antavat työntekijöille lopputilejä ja hallitus joka heitä edustaa leikkaa tuet,
joitten kustannuksiin työntekijäkin on osallistunut turvatakseen toimeentulonsa,
jos jäisi työttömämäksi.
18.9 HS:ssa kirjoitettiin Työterveyslaitoksen tutkimuksesta, jossa liki 2/3 työntekijöistä koki, ettei heitä arvosteta eikä kunnioiteta työssään.
Suomalainen palkansaaja tukee veroillaan yrityksiä (osakkeenomistajia),
mutta ei häntä taideta oikein arvostaa ja työttömäksi jäädessään häneltä
viedään ihmisarvokin.
Yrityksillä pyyhkisi hyvin, mutta onko niillä on huonot johtajat,
kun "vienti ei vedä" ? Ei auta veronmaksajilta saadut miljarditkaan.
Pitäiskö tuet lopettaa, että johtajien pitäisi itsekin yrittää jotain ... ?
Ovatko t&k-tukia saaneet yritykset koskaan esitelleet julkisuudessa
mitä he ovat t&k-tuilla saaneet aikaan ?
Veronmaksajana kiinnostaisi tietää.
Maailman markkinoilla kilpailevat yritykset eikä kansantaloudet.
Viennin kasvu perustuu tuotteiden laatuun.
Miksi Kokoomus vastustaa kynsin hampain ammatilliseen koulutukseen
panostettavia rahoja ?
Kilpailussa erottaudutaan tuotteiden ominaisuuksilla kuten laadulla.
Kasvu perustuu tuotteiden laatuun, joka perustuu korkeaan ammattitaitoon.
Mistä voi lukea työllistävistä "innovaatioista", joita t & k- tuilla on aikaansaatu ?
Olen pahoillani, etteivät tukia saaneet yritykset ole soittaneet sinun ovikelloasi ja esitelleet tuotteitaan tai ovat soittaneet, mutta et silloin ollut kotona etkä jättänyt yhteystietojasi.
Toisaalta, jos asia kiinnostaa, niin mikset sinä itse ota selvää siitä?
Kaikki tieto on julkuista ja helposti löydettävissä. Mikä sinua vaivaa, kun et hae vastausta asiaan vai pelottaako sinua, ettei tukia olekaan käytetty väärin?
Ainoa taho jonka toimet ovat edesvastuuttomia on hallitus ja se vastustus joka on nousuut ja nousee on täysin oikeutettu .Kunnes hallituksen toimivallan ylimenevät toimet palautuu hallintovallan rajoihin rajoihin ja ihmisten asumismahdollisuudet, sekä viimesijainen toimeentulo on varmistettu tai hallitus eronnut toimestaan.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009806950.html
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/81353515-3f31-4543-8aa0-cd74f2dd582d
https://www.ess.fi/uutissuomalainen/6012150
https://ihmisoikeusliitto.fi/hallitusohjelmassa-vakavia-puutteita-ihmisoikeuksien-kannalta/
En olis äpnestänny jos olisivat markkinoineet ajamalla köyhät pois asunnoistaan
Muuttaminenkin maksaa
Lisäksi petos persut in unohtanut kokonaa että bensan hinta ales
Onko suomi kokoomuslaisia miojonöärejä varten vaan
Eikös ne veeot maksa oalkansaajat ja elätä koko maan
Oletko unohtanut, että Suomi on myös niitä varten, jotka maksavat tukesi?
Sinä tarvitset heitä, he eivät tarvitse sinua. Kannattaa siis miettiä, miten käyttäytyy. Voi käydä niin, että maksajat lähtevät sinne, missä heitä arvostetaan.
Palkansaajat maisa vain beroja
Yritykset ja talonpoijaat aina saamaouolella ei edes alv beroja jomka senkin maksaa vaan palkansaajat
Oyappa selvää asioista.
Kos yrittäjä tilitää albin on hän sen peeinyt asikaalta
Aimakin mun kuitissa lukee sislötää alvia niin ja niin paljon
Mitä siinä JHL:n mainoksessa on?
Mistä sen löytää?
Mihin yeittäjöt tatvii meitä palkansaajia muutetaan pois suomesta
Kuka siten maksaa verot ja yeitystuet
perintäpalvelua toimeksiantajalleen muun muassa hakemalla ulosottokelpoisen käräjäoikeuden velkomustuomion toimeksiantajansa puolesta. Asiassa oli arvioitavana, oliko hakijan mahdollista käsitellä oikeudellisen perintäpalvelun yhteydessä suorittamansa ennakkoratkaisuhakemuksessa tarkoitetut viranomaismaksut arvonlisäverottomina läpikulkuerinä. KVL katsoi, että ennakkoratkaisuhakemuksessa kuvatuissa olosuhteissa kyse ei ollut kaupparekisteriotteen, elinkeinoilmoituksen jäljennöksen, virkatodistuksen ja perukirjan osalta sellaisista viranomaismaksuista, jotka kertyivät hakijan toimeksiantajan nimissä ja lukuun, vaan kyse oli asiakirjoista, jotka hakija tarvitsi suorittaakseen toimeksiantajalleen tarjoamansa oikeudellisen perintäpalvelun. Kysymys oli oikeudelliselle perintäpalvelulle liitännäisistä suorituksista, joista hakijan oli suoritettava arvonlisäveroa, kun se veloitti ne edelleen toimeksiantajaltaan.
Ulosoton käsittely- ja tilitysmaksussa, häädön täytäntöönpanomaksussa sekä oikeudenkäyntimaksussa oli KVL:n mukaan sen sijaan niiden luonteen puolesta kysymys hakijan toimeksiantajalle ulosoton tai oikeudenkäynnin osapuolena kuuluneista maksuista. Tältä osin maksujen voitiin katsoa kertyneen hakijan toimeksiantajan nimissä ja lukuun, joten hakijan oli mahdollista käsitellä kyseiset maksut arvonlisäverodirektiivin 79 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuina läpikulkuerinä, joita ei ollut luettava arvonlisäveron perusteeseen, kun hakija käsitteli maksut kirjanpidossaan läpikulkuerinä.
Kuluveloitukset arvonlisäverotuksessa – omien kulujen veloitus, kulujen edelleenveloitus ja läpilaskutus
Erilaiset kuluveloitustilanteet ovat käytännössä hyvin yleisiä. Vaikka yksittäisen kuluveloituksen määrä onkin usein varsin vähäinen, on tärkeää tunnistaa, minkälainen veloitustilanne kulloinkin on kyseessä. Kuluveloituksen arvonlisäverokäsittely ja alkuperäisen kulun arvonlisäveron vähennyskelpoisuus riippuvat olennaisesti siitä, onko kyseessä omien kulujen veloitus asiakkaalta, kulujen edelleenveloitus vai kulujen läpilaskutus. Tässä artikkelissa tarkastellaan eri kuluveloitustilanteita ja niiden käsittelyä arvonlisäverotuksessa sekä itse kuluveloituksen että alkuperäisen kulun vähennyskelpoisuuden kannalta.
15.5.2023 Petri Salomaa
KUVA ISTOCK
Yritykset ja muut verovelvolliset veloittavat kuluja asiakkailtaan ja muilta tahoilta monissa eri yhteyksissä. Kuluveloituksiin soveltuva arvonlisäverokäsittely määräytyy kulloinkin kyseessä olevan veloitustilanteen perusteella ja nämä veloitustilanteet voidaan käytännössä jakaa arvonlisäverotuksellisesti kolmeen ryhmään:
1. omien kulujen veloitus asiakkaalta,
2. Indent to Here Tabomissa nimissä toisen puolesta maksettujen kulujen veloitus eli kulujen edelleenveloitus ja
3. Indent to Here Tabtoisen nimissä toisen puolesta maksettujen kulujen veloitus eli kulujen läpilaskutus.
Käytännössä erilaiset kuluveloitustilanteet sekoittuvat usein keskenään, minkä takia veloitukset myös käsitellään arvonlisäverotuksellisesti väärin. Olennaista on siksi pyrkiä tunnistamaan kyseessä oleva veloitustilanne ja määrittämään soveltuva alv-käsittely tällä perusteella. Kuluveloituksen käsittelyn osalta on lisäksi tärkeää huomata se, että myös veloitettavan kulun alun perin mahdollisesti sisältämän arvonlisäveron vähennyskelpoisuus ja sen edellytykset riippuvat siitä, minkälainen veloitustilanne on kyseessä.
Omien kulujen veloitus
Myytäessä tavaroita tai palveluja sovitaan usein, että myyjällä on oikeus veloittaa asiakkaaltaan eli ostajalta varsinaisen hyödykkeen hinnan lisäksi myös tietyt myyntiin liittyvät kulunsa. Käytännössä nämä kulut ovat siis osa kyseessä olevan tavaran tai palvelun myyntihintaa.
Arvonlisäverotuksellisesti tällaiset omien kulujen veloitukset asiakkaalta ovat myydyn pääsuoritteen eli tavaran tai palvelun liitännäisiä, joihin sovelletaan pääsuoritteen arvonlisäverokäsittelyä. Tällaisen kuluveloituksen alv-käsittely eli muun muassa verollisuus tai verottomuus ja soveltuva verokanta ratkeavat niin sanotun liittymisperiaatteen mukaan pääsuoritteen käsittelyn mukaisesti. Kyseessä ei tällöin siis arvonlisäverotuksen kannalta ole erillinen kuluveloitus.
Liittymisperiaatetta ei ole nimenomaisesti määritelty arvonlisäverosäännöksissä, mutta arvonlisäverolain (AVL) 73 §:n 1 momentin mukaan myynnin veron perusteena olevalla vastikkeella tarkoitetaan myyjän ja ostajan väliseen sopimukseen perustuvaa hintaa, joka sisältää kaikki hinnanlisät. Unionin tuomioistuimen (EUT) oikeuskäytännön mukaan liitännäissuoritus on suoritus, joka ei ole asiakaskunnan kannalta tavoite sinänsä, vaan keino nauttia pääasiallisesta suorituksesta parhaissa olosuhteissa. Myös korkein hallinto-oikeus (KHO) on ratkaisukäytännössään viitannut usein liittymisperiaatteeseen, minkä lisäksi KHO on soveltanut laajasti myös EUT:n kehittämää keskivertokuluttajan käsitettä. Oikeuskäytännön mukaan ratkaisevaa on, mitä keskivertokuluttaja tavoittelee ostavansa, yhden ainoan suoritteen vai useita erillisiä suorituksia.