Miehellä oli ihan kohtuullisen helppo työviikko ja hän nukkui edellisen yön hyvin. Tänään emme ole rasittaneet itseämme muuten kuin käymällä lyhyellä ajelulla ja ruokaostoksilla. Kun tulimme kotiin, loin mieheen paljon puhuvan katseen ja kaupanpäällisiksi muutaman kosketuksen (asia ei taatusti jäänyt epäselväksi!). Menin makuuhuoneeseen olettaen, että mies tulee pian perässä (näin se meillä usein menee)... kuulin kun hän lämmitti mikrossa pizzaa (ei yllätys, oletinkin hänen olevan nälkäinen)... odottelin kaikessa rauhassa, ei kiirettä. Sitten alkoi kuulua sohvalta kuorsaus. Se siitä. Taas.
Ikää miehelle on 26. Päiväuniaika on takana ja ruokalepoaika kaukana edessä... näin luulin. Tyhmä minä.
Ikää miehelle on 26. Päiväuniaika on takana ja ruokalepoaika kaukana edessä... näin luulin. Tyhmä minä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
... mies on aina mies. Mies ei ymmärrä vihjailuja, vaan suoraa puhetta, toimintaa. Parisuhteen alussa asia on toisin, kun hormoonit hyrrää kummallakin. Sitten kun arki koittaa, mies palautuu ennalleen eikä tosiaan ymmärrä kuin selkeitä sanoja. Jopa sanalliset vihjailut menevät ohi. Niin epäromanttiselta kuin kuulostaakin, kokeile ensi kerralla sanoa suoraan.
Kiitos vinkistä, mutta se ei taida meidän tilannetta auttaa. Olen sanonut usein suoraankin, viimeksi eilen, ja tulos on sama. Ja olen monesti vihjaillessani tuloksetta kysynyt mieheltä jälkeen päin, että tajusiko hän vihjeeni vai menikö ohi, ja aina on tajunnut. On vain vähemmän nöyryyttävää vihjailla ja saada aina "ei" kuin kysyä suoraan ja saada aina "ei".