Kommunismista, natsismista ja ympäristöliikkeestä:

Kummatkin ovat tavallaan oikeassa. Thinktank siinä, että natsien koko nimi "kansallissosialistit" eivät turhanpäiten pitäneet "sosialisti"-määrettä nimessään. Ymmärtääkseni Hitlerin natsi-Saksan aikainen talous pyöri osittain sosialistisia suunnitelmallisia keinoja käyttäen, mutta toisaalta Punikki oli oikeassa siinä, että tosiasiassahan sosialistisella talousmallilla ei ole käytössään sellaista työvoimaa mitä natsi-Saksa orjuuttamalla hankki (yllättäen, koska kyseessähän on juuri työläisten aate).

herra kirjoitti:

Kummatkin ovat tavallaan oikeassa. Thinktank siinä, että natsien koko nimi "kansallissosialistit" eivät turhanpäiten pitäneet "sosialisti"-määrettä nimessään. Ymmärtääkseni Hitlerin natsi-Saksan aikainen talous pyöri osittain sosialistisia suunnitelmallisia keinoja käyttäen, mutta toisaalta Punikki oli oikeassa siinä, että tosiasiassahan sosialistisella talousmallilla ei ole käytössään sellaista työvoimaa mitä natsi-Saksa orjuuttamalla hankki (yllättäen, koska kyseessähän on juuri työläisten aate).

Vielä selventääkseni ja korostaakseni sitä seikkaa, että nimestään huolimatta kansallissosialistit olivat tietenkin sosialistien ja kommunistien kiihkeimpiä vastustajia ja toisin päin (jos joku tätä nyt ei tiennyt ja mitä hieman epäilen). Ehkäpä rinnastus sosialistien ja natsien kanssa ei kuitenkaan ole aivan varteenotettava ajatus, vaikkakin on myönnettävä, että mielenkiintoisesti näillä kahdella ääripäällä on paljon yhtäläisyyttä tietyissä, esimerkiksi menetelmällisissä, toiminnoissa ja toiminnassa, joskin tavoitteet, periaatteet ja tarkoitusperät ovat ylitsekäymättömässä ristiriidassa toistensa kanssa (mistä syystä sosialistien ja natsien rinnastaminen on tässä suhteessa on täysien idioottien hommaa).

herra kirjoitti:

Vielä selventääkseni ja korostaakseni sitä seikkaa, että nimestään huolimatta kansallissosialistit olivat tietenkin sosialistien ja kommunistien kiihkeimpiä vastustajia ja toisin päin (jos joku tätä nyt ei tiennyt ja mitä hieman epäilen). Ehkäpä rinnastus sosialistien ja natsien kanssa ei kuitenkaan ole aivan varteenotettava ajatus, vaikkakin on myönnettävä, että mielenkiintoisesti näillä kahdella ääripäällä on paljon yhtäläisyyttä tietyissä, esimerkiksi menetelmällisissä, toiminnoissa ja toiminnassa, joskin tavoitteet, periaatteet ja tarkoitusperät ovat ylitsekäymättömässä ristiriidassa toistensa kanssa (mistä syystä sosialistien ja natsien rinnastaminen on tässä suhteessa on täysien idioottien hommaa).

Tarkoitatko, että kyse on vastakohdista?
Ennemminkin hiilipaperikopioista, käytännössä kommunistisissa on ollut käynnissä samanlainen meno kuin Natsi-Saksassa, vain peruste sille, ketä pidetään vihollisena oli eri.

thinktank kirjoitti:

Tarkoitatko, että kyse on vastakohdista?
Ennemminkin hiilipaperikopioista, käytännössä kommunistisissa on ollut käynnissä samanlainen meno kuin Natsi-Saksassa, vain peruste sille, ketä pidetään vihollisena oli eri.

En sano, että kyseessä on vastakohdat. Näin yleisellä tasolla, mielestäni tulisi erottaa kaksi asiaa. Menettelytavat ja tavoitteet. Menettelytavoiltaan kommunisteilla ja kansallissosialisteilla on monia, monia yhtäläisyyksiä, mutta sen sijaan tavoitteiden osalta näiden kahden aatteen perusteet eroavat todella jyrkästi.

Toinen on harvainvaltaa ihannoiva (HUOM! Vaikka kommunismilla on tendenssejä harvainvaltaistumiseen, sen TAVOITE EI ole harvainvalta, vaan juuri todellinen kansanvalta) ja toinen demokratiaa kannattava. Toinen tukeutuu ennemminkin paternalismiin ja toinen taasen tasa-arvoon. Toinen edustaa voimapolitiikkaa ja "vahvojen" selviytymistä kun taas toinen asettuu köyhän ja vähäosaisen (työläisen) kannalle.

Tarvitseeko tätä luetteloa enää jatkaa? Eli toisaalta kyse on vastakohdista (tavoitteiltaan) ja toisaalta taas ei (menettelytavoiltaan). Siis. Kyllä ja ei.

herra kirjoitti:

En sano, että kyseessä on vastakohdat. Näin yleisellä tasolla, mielestäni tulisi erottaa kaksi asiaa. Menettelytavat ja tavoitteet. Menettelytavoiltaan kommunisteilla ja kansallissosialisteilla on monia, monia yhtäläisyyksiä, mutta sen sijaan tavoitteiden osalta näiden kahden aatteen perusteet eroavat todella jyrkästi.

Toinen on harvainvaltaa ihannoiva (HUOM! Vaikka kommunismilla on tendenssejä harvainvaltaistumiseen, sen TAVOITE EI ole harvainvalta, vaan juuri todellinen kansanvalta) ja toinen demokratiaa kannattava. Toinen tukeutuu ennemminkin paternalismiin ja toinen taasen tasa-arvoon. Toinen edustaa voimapolitiikkaa ja "vahvojen" selviytymistä kun taas toinen asettuu köyhän ja vähäosaisen (työläisen) kannalle.

Tarvitseeko tätä luetteloa enää jatkaa? Eli toisaalta kyse on vastakohdista (tavoitteiltaan) ja toisaalta taas ei (menettelytavoiltaan). Siis. Kyllä ja ei.

Mitä väliä on sillä, mitä kukin aate periaatteessa kannattaa. Aatteet ovat ajtuksissa teot ovat niitä joiden kanssa joutuu elämään.

Totalitaarisen liikkeen tunnistaa toimintatavoistaan ja tavastaan hahmottaa todellisuutta. Liikkeen menetelmät, sen käytännön "oleminen", on sen keskeisin olemus. Tavoitteeksi voidaan asettaa mikä tahansa hyvänä pidetty asia; kommunistinen yhteiskunta, arjalaisen rodun kukoistus tai vaikkapa "luonnon" pelastaminen. Tavoitteen vaihtaminen ei muuta liikkeen perusolemusta.