Sama kun jis annamme periksi benäjälle .
Sma kun jos nyt annamme äärioikeiston kusetaa meitä saam lisää heikennykaiä koskane nauraa että helpostihan se kävi
Yleis oakoon vaan
Natsit ulos Suomesta
Sma kun jos nyt annamme äärioikeiston kusetaa meitä saam lisää heikennykaiä koskane nauraa että helpostihan se kävi
Yleis oakoon vaan
Natsit ulos Suomesta
Vastaukset 5
Vanhimmat
Korkki kiinni, sosialisti, lienet jo tosin valmistautumassa lakkoon?Tyypillinen Pena, jonka työkaverin, tuotavamman Retun, kuuluisi saada enemmän liksaa kuin Penan.
Anteeksi hera mikljonäöei mutta kun on nälkä ja lpset tarvii talvitakki n
ASIAKKAAT ovat alkaneet tiuskia ulkomaalaistaustaisille ravintolatyöntekijöille pääkaupunkiseudulla, kirjoittaa ravintolapäällikkö Kaisu Mäki-Kojola Helsingin Sanomien torstaina julkaisemassa mielipidekirjoituksessa.
Rasismi, töykeä käytös ja vihamielisyys ovat kohdistuneet erityisesti niihin, joiden suomen kielen osaaminen on heikkoa tai välttävää.
– On kyselty suoraan jopa henkilön edellytyksiä asua Suomessa, kun ei osata suomen kieltä. Asiakkaat pyörittelevät silmiään, tiuskivat ja jopa huutavat tilanteissa, joissa kommunikointi suomen kielellä ei onnistu, Mäki-Kojola kirjoittaa.
Lähes 20 vuotta ravintola-alalla työskennelleen Kojolan mukaan selkeä asennemuutos on ollut huomattavissa vasta viime aikoina.
PITÄÄKÖ Suomessa sitten saada asiakaspalvelua aina suomeksi?
Esimerkiksi Yle kertoi huhtikuussa tapauksesta, jossa ravintolassa syömässä käynyt perhe jätti negatiivista palautetta, koska heidän 12-vuotiasta lastaan ei ollut palveltu suomeksi. Tarjoilija oli kotoisin Ukrainasta ja puhunut asiakkaille englantia.
Ylen haastattelema, useita ravintoloita pyörittävä Mirko Lännenpää arvioi, että pääkaupunkiseudulla jopa puolet työhakemuksista tulee hakijoilta, jotka eivät puhu suomea. Hän peräänkuuluttikin asiakkailta ymmärrystä vieraskielisen palvelun yleistymiselle.
HS puolestaan tiedusteli syyskuussa Helsingin keskustassa ihmisten kokemuksia tilanteista, joissa suomenkielistä palvelua ei ollut saatavilla.
Lähes jokainen HS:n jututtama oli sitä mieltä, että englanninkielinen palvelu saattaa aiheuttaa kiusallisia tilanteita ja hankaloittaa asiointia.
– Yhteisen kielen puute voi olla jopa vaarallista. Jos vaikkapa pähkinäallergikko ei pysty selittämään allergiansa vakavuutta tarjoilijalle, voi annos koitua asiakkaalle kohtalokkaaksi, Vantaalla asuva Jaana Rannikko kommentoi HS:lle
Yritystukiin uppoaa jopa 8–9 miljardia vuodessa
Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi yritystukien määräksi neljä miljardia euroa. Noin miljardi on suoraa yritystukea, jota on muun muassa Tekesin avustukset yrityksille ja uusiutuvan energian tuki syöttötariffi. Kolme miljardia menee erilaisiin verohuojennuksiin tietyille elinkeinoille ja kohderyhmille.
Suorat tuet rahoitetaan valtion budjetista, kun taas verotuet eivät yleensä näy valtion menoissa mutta vähentävät valtion keräämiä veroja.
TEM ei sisällytä laskelmaansa noin kolmen miljardin alennettuja arvonlisäverokantoja eikä miljardin tukea maa-, metsä- ja kalataloudelle.
Valtiovarainministeriö arvioi pelkästään yritysten verotukien määräksi noin seitsemän miljardia. Se käyttää leveämpää pensseliä yritystukien määrittelyyn kuin TEM.
VM katsoo alennettujen alv-kantojen lisäksi muun muassa listaamattomien yhtiöiden osinkojen verohuojennuksen ja yrittäjävähennyksen kuuluvan tuen piiriin.
Laskentatavasta riippuen yritystukiin voi katsoa uppoavan jopa 8–9 miljardia. Vertailun vuoksi Suomen valtion tämän vuoden budjetti on 55,7 miljardia.
TEM:n yritystukiraportin mukaan noin 10 prosenttia yritystuista on uudistavia ja loput vanhaa säilyttäviä.
Taitaa mennä paljon muutakin... Vievät työttömyys turvan ja sosiaaliturvan ja sen myötä kun osuu työttömyys kohdalle lähtee kämpät alta. Ja sehän osuu jossain vaiheessa ,työurat kun on monen kymmen vuoden mittasia.
Kansa kaikkoaa muille maille.