Teoria sosiaalisesta perustasta

Vapautta toisten ihmisten vapaudenrajoituksista abstraktisti sanottuna. Toisaalta myös vapautta tavoittaa onnellisuus.

Ihmisellä on oikeus olla riippuvainen persoonallisuus kuten myös itsenäinen persoonallisuus. Yhteiskunnan ei kuitenkaan pidä antaa autoritäärisyyden olla, koska se on oire sisäisestä pahoinvoinnista, kyvyttömyydestä identiteetin muodostuksessa. Yhteiskunnan tulee kantaa vastuuta jokaisen ongelmista tasapuolisesti ja tarjota tukea ja opastusta vaikeuksissa oleville, sekä estää yksilöiden ongelmien muodostamasta toisten vapautta rajoittavia rakenteita, jollainen kapitalismi on.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kapitalismi perustuisi toisten ihmisten vapauden rajoittamiseen. Se olisi liioitellusti sanottu. Jotkut ihmiset eivät ole vapaita itsenään, ja he vain hyödyntävät rahataloutta salliakseen itselleen muuten tavoittamatonta vapautta, sellaista vapautta, jota he eniten kaipaavat, eli sitä ettei heidän tarvitsisi kärsiä ongelmista, joita heidän epävakaa persoonallisuutensa aiheuttaa toisten ihmisten kanssa.

Rahatalous on yhteiskuntaa yhdistävä asia, josta syystä se pystyy toimimaan myös tällaisen yksilöidenvälisen epäsymmetrisen hyödyn välittäjänä. Toisin sanoen ne, jotka kapitalismissa näyttävät alistetuilta rikkaiden vallalle, ovat vain pragmaattisen ja rationaalisen talousjärjestelmän pimeän puolen uhreja.

Yhteiskunnan tulee käyttää hyväkseen henkilökohtaisten yhteisöjen toimintoja arkitasolla ja yksilötasolla, sekä myös siten, että koko yhteiskunnan arvoiksi valitaan yksilötason hyvinvointi niin, että pahoinvoivien ongelmat noteerataan yhteisesti.

Aito vapaus ihmiselle löytyy yksilökohtaisesta itsenäisyydestä ja riippumattomuudesta, johon yhteiskunnan tulee pyrkiä kaikkien yksilöiden kohdalla. Yhteiskunnan tulee siis myös estää rahataloudessa leviävä autoritäärisyys. Aito vapaus syntyy siitä kun yksilö pystyy etsimään, luomaan ja valitsemaan omat tarpeensa, elämänprojektinsa ja elämänsisältönsä, eli toisin sanoen löytämään henkilökohtaiseen itselähtöisyyteen perustuvan onnen.


Tein johtopäätökseni siitä, että "kapitalistit" (markkinataloutta omaksi hyödykseen käyttävä pääoman kerääjä ja hallintasuhteita itselleen kasaava) pakoilevat omia henkisiä heikkouksiaan rahan avulla niistä merkeistä, jotka näyttävät kapitalismin levitessä lisääntyvän yhtä aikaa;

Aikuiset ihmiset tapaavat huutaa kuin raivohullu ihan vain kertoakseen lapselleen, ettei jotakin saa tehdä, ja ilman tunnetta, ihan vain käytännöllisesti;

Ihmiset eivät siedä tuntemattomia kadulla. Silmiinkatsominen on sietämätöntä, toisaalta yleinen ilmapiiri on suorituskeskeinen ja tietyistä työpaikkavaatimuksista lipeävää rankaiseva vapaa-ajan asioinneissakin;

Nuorisokulttuuriin kuuluu usko ihmisten luontaisiin heikkouksiin, negatiivisiin tunteisiin keskittyvä rock ja niiden, jotka käyttäytyvät itsevarmsti, syyttäminen tekopyhiksi;

Arvojen hylkääminen, toisen häirinnän oikeuttaminen sanomalla "tää on vapaa maa", individualismi, moraalinen determinismi;

Mainoksissa kerrottava tarina siitä, kuinka suklaapatukka tekee hyvän mielen, vaikka saman mopedin päällä istunut kaunis tyttöystävä on iskenyt päänsä oksaan ja makaa takana tajuttomana.

Kaikenlainen tällainen henkinen kylmyys kuuluu sisäisesti ristiriitaiseen kokemukseen elämästä ja maailmasta, ja se on ilmeisesti viime vuosina laajentuneen markkinatalouden seurausta (työpaikan arvot ym.). Kapitalistit ovat markkinatalouden luojia, ja markkinatalouden arvot, jos ne eivät kerro luojiensa arvomaailmaa, niin ainakin ne kertovat sen minkä roolin ne ihmiset, jotka joutuvat markkinatalouteen sivusta mukaan, on tarkoitettu sisäistämään.

Muodostin tämän perusteella teorian siitä, jonka mukaan markkinatalouden arvot ilmentävät vallanolevan kapitalistin sisäistä mielenmaailmaa; Näiden roolien luonne, joihin rooleihin vallanpitäjät ihmiset asettavat, osoittaa kapitalistin tavoitteiden luonteen yhden piirteen: autoritäärisyyden, kyvyn toteuttaa henkisesti kylmää toimintaa huolimatta siitä, että toiset ihmisetkin joutuvat siihen mukaan. Ja koska autoritäärisen persoonallisuuden omaavalle ihmiselle kaikkein suurin haave vapauden suhteen on vapautua toisten ihmisten vastatoimenpiteistä, ja koska markkinatalous sopii täydellisesti tähän tarkoitukseen, niin on todennäköisesti rahan funktio kapitalistille.

t.i.ruskeepaa kirjoitti:

Vapautta toisten ihmisten vapaudenrajoituksista abstraktisti sanottuna. Toisaalta myös vapautta tavoittaa onnellisuus.

Ihmisellä on oikeus olla riippuvainen persoonallisuus kuten myös itsenäinen persoonallisuus. Yhteiskunnan ei kuitenkaan pidä antaa autoritäärisyyden olla, koska se on oire sisäisestä pahoinvoinnista, kyvyttömyydestä identiteetin muodostuksessa. Yhteiskunnan tulee kantaa vastuuta jokaisen ongelmista tasapuolisesti ja tarjota tukea ja opastusta vaikeuksissa oleville, sekä estää yksilöiden ongelmien muodostamasta toisten vapautta rajoittavia rakenteita, jollainen kapitalismi on.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kapitalismi perustuisi toisten ihmisten vapauden rajoittamiseen. Se olisi liioitellusti sanottu. Jotkut ihmiset eivät ole vapaita itsenään, ja he vain hyödyntävät rahataloutta salliakseen itselleen muuten tavoittamatonta vapautta, sellaista vapautta, jota he eniten kaipaavat, eli sitä ettei heidän tarvitsisi kärsiä ongelmista, joita heidän epävakaa persoonallisuutensa aiheuttaa toisten ihmisten kanssa.

Rahatalous on yhteiskuntaa yhdistävä asia, josta syystä se pystyy toimimaan myös tällaisen yksilöidenvälisen epäsymmetrisen hyödyn välittäjänä. Toisin sanoen ne, jotka kapitalismissa näyttävät alistetuilta rikkaiden vallalle, ovat vain pragmaattisen ja rationaalisen talousjärjestelmän pimeän puolen uhreja.

Yhteiskunnan tulee käyttää hyväkseen henkilökohtaisten yhteisöjen toimintoja arkitasolla ja yksilötasolla, sekä myös siten, että koko yhteiskunnan arvoiksi valitaan yksilötason hyvinvointi niin, että pahoinvoivien ongelmat noteerataan yhteisesti.

Aito vapaus ihmiselle löytyy yksilökohtaisesta itsenäisyydestä ja riippumattomuudesta, johon yhteiskunnan tulee pyrkiä kaikkien yksilöiden kohdalla. Yhteiskunnan tulee siis myös estää rahataloudessa leviävä autoritäärisyys. Aito vapaus syntyy siitä kun yksilö pystyy etsimään, luomaan ja valitsemaan omat tarpeensa, elämänprojektinsa ja elämänsisältönsä, eli toisin sanoen löytämään henkilökohtaiseen itselähtöisyyteen perustuvan onnen.


Tein johtopäätökseni siitä, että "kapitalistit" (markkinataloutta omaksi hyödykseen käyttävä pääoman kerääjä ja hallintasuhteita itselleen kasaava) pakoilevat omia henkisiä heikkouksiaan rahan avulla niistä merkeistä, jotka näyttävät kapitalismin levitessä lisääntyvän yhtä aikaa;

Aikuiset ihmiset tapaavat huutaa kuin raivohullu ihan vain kertoakseen lapselleen, ettei jotakin saa tehdä, ja ilman tunnetta, ihan vain käytännöllisesti;

Ihmiset eivät siedä tuntemattomia kadulla. Silmiinkatsominen on sietämätöntä, toisaalta yleinen ilmapiiri on suorituskeskeinen ja tietyistä työpaikkavaatimuksista lipeävää rankaiseva vapaa-ajan asioinneissakin;

Nuorisokulttuuriin kuuluu usko ihmisten luontaisiin heikkouksiin, negatiivisiin tunteisiin keskittyvä rock ja niiden, jotka käyttäytyvät itsevarmsti, syyttäminen tekopyhiksi;

Arvojen hylkääminen, toisen häirinnän oikeuttaminen sanomalla "tää on vapaa maa", individualismi, moraalinen determinismi;

Mainoksissa kerrottava tarina siitä, kuinka suklaapatukka tekee hyvän mielen, vaikka saman mopedin päällä istunut kaunis tyttöystävä on iskenyt päänsä oksaan ja makaa takana tajuttomana.

Kaikenlainen tällainen henkinen kylmyys kuuluu sisäisesti ristiriitaiseen kokemukseen elämästä ja maailmasta, ja se on ilmeisesti viime vuosina laajentuneen markkinatalouden seurausta (työpaikan arvot ym.). Kapitalistit ovat markkinatalouden luojia, ja markkinatalouden arvot, jos ne eivät kerro luojiensa arvomaailmaa, niin ainakin ne kertovat sen minkä roolin ne ihmiset, jotka joutuvat markkinatalouteen sivusta mukaan, on tarkoitettu sisäistämään.

Muodostin tämän perusteella teorian siitä, jonka mukaan markkinatalouden arvot ilmentävät vallanolevan kapitalistin sisäistä mielenmaailmaa; Näiden roolien luonne, joihin rooleihin vallanpitäjät ihmiset asettavat, osoittaa kapitalistin tavoitteiden luonteen yhden piirteen: autoritäärisyyden, kyvyn toteuttaa henkisesti kylmää toimintaa huolimatta siitä, että toiset ihmisetkin joutuvat siihen mukaan. Ja koska autoritäärisen persoonallisuuden omaavalle ihmiselle kaikkein suurin haave vapauden suhteen on vapautua toisten ihmisten vastatoimenpiteistä, ja koska markkinatalous sopii täydellisesti tähän tarkoitukseen, niin on todennäköisesti rahan funktio kapitalistille.

en nyt ota kantaa kuin yhteen kohtaan kirjoitelmassasi; yhteiskuntaan ja sen rooliin. minusta vähän tuntuu, että lasket liikaa yhteiskunnan varaan. eikö yksilön pitäisi enempi luottaa itseensä kuin johonkin harmaaseen byrokratiaan? miksi yhteiskunnan tulee kantaa vastuuta?

aito vapaus löytyy ihmisestä itsestään ja hänen omista valinnoistaan ja toimistaan. ei sillä pitäisi yhteiskunnan kanssa olla paljonkaan tekemistä. tietysti yhteiskunta on tärkeä; se antaa normit, joiden rajoissa voi parhaaksi katsomallaan keinolla hankkia itselleen mitä haluaa. kutsutaan sitä sitten onneksi tai joksikin muuksi. yhteiskunta turvaa myös tietyn toimintavapauden ja perusturvallisuuden mutta siihen sen pitää jäädä. yhteiskunta ei saa olla liian hallitseva.

t.i.ruskeepaa kirjoitti:

Vapautta toisten ihmisten vapaudenrajoituksista abstraktisti sanottuna. Toisaalta myös vapautta tavoittaa onnellisuus.

Ihmisellä on oikeus olla riippuvainen persoonallisuus kuten myös itsenäinen persoonallisuus. Yhteiskunnan ei kuitenkaan pidä antaa autoritäärisyyden olla, koska se on oire sisäisestä pahoinvoinnista, kyvyttömyydestä identiteetin muodostuksessa. Yhteiskunnan tulee kantaa vastuuta jokaisen ongelmista tasapuolisesti ja tarjota tukea ja opastusta vaikeuksissa oleville, sekä estää yksilöiden ongelmien muodostamasta toisten vapautta rajoittavia rakenteita, jollainen kapitalismi on.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kapitalismi perustuisi toisten ihmisten vapauden rajoittamiseen. Se olisi liioitellusti sanottu. Jotkut ihmiset eivät ole vapaita itsenään, ja he vain hyödyntävät rahataloutta salliakseen itselleen muuten tavoittamatonta vapautta, sellaista vapautta, jota he eniten kaipaavat, eli sitä ettei heidän tarvitsisi kärsiä ongelmista, joita heidän epävakaa persoonallisuutensa aiheuttaa toisten ihmisten kanssa.

Rahatalous on yhteiskuntaa yhdistävä asia, josta syystä se pystyy toimimaan myös tällaisen yksilöidenvälisen epäsymmetrisen hyödyn välittäjänä. Toisin sanoen ne, jotka kapitalismissa näyttävät alistetuilta rikkaiden vallalle, ovat vain pragmaattisen ja rationaalisen talousjärjestelmän pimeän puolen uhreja.

Yhteiskunnan tulee käyttää hyväkseen henkilökohtaisten yhteisöjen toimintoja arkitasolla ja yksilötasolla, sekä myös siten, että koko yhteiskunnan arvoiksi valitaan yksilötason hyvinvointi niin, että pahoinvoivien ongelmat noteerataan yhteisesti.

Aito vapaus ihmiselle löytyy yksilökohtaisesta itsenäisyydestä ja riippumattomuudesta, johon yhteiskunnan tulee pyrkiä kaikkien yksilöiden kohdalla. Yhteiskunnan tulee siis myös estää rahataloudessa leviävä autoritäärisyys. Aito vapaus syntyy siitä kun yksilö pystyy etsimään, luomaan ja valitsemaan omat tarpeensa, elämänprojektinsa ja elämänsisältönsä, eli toisin sanoen löytämään henkilökohtaiseen itselähtöisyyteen perustuvan onnen.


Tein johtopäätökseni siitä, että "kapitalistit" (markkinataloutta omaksi hyödykseen käyttävä pääoman kerääjä ja hallintasuhteita itselleen kasaava) pakoilevat omia henkisiä heikkouksiaan rahan avulla niistä merkeistä, jotka näyttävät kapitalismin levitessä lisääntyvän yhtä aikaa;

Aikuiset ihmiset tapaavat huutaa kuin raivohullu ihan vain kertoakseen lapselleen, ettei jotakin saa tehdä, ja ilman tunnetta, ihan vain käytännöllisesti;

Ihmiset eivät siedä tuntemattomia kadulla. Silmiinkatsominen on sietämätöntä, toisaalta yleinen ilmapiiri on suorituskeskeinen ja tietyistä työpaikkavaatimuksista lipeävää rankaiseva vapaa-ajan asioinneissakin;

Nuorisokulttuuriin kuuluu usko ihmisten luontaisiin heikkouksiin, negatiivisiin tunteisiin keskittyvä rock ja niiden, jotka käyttäytyvät itsevarmsti, syyttäminen tekopyhiksi;

Arvojen hylkääminen, toisen häirinnän oikeuttaminen sanomalla "tää on vapaa maa", individualismi, moraalinen determinismi;

Mainoksissa kerrottava tarina siitä, kuinka suklaapatukka tekee hyvän mielen, vaikka saman mopedin päällä istunut kaunis tyttöystävä on iskenyt päänsä oksaan ja makaa takana tajuttomana.

Kaikenlainen tällainen henkinen kylmyys kuuluu sisäisesti ristiriitaiseen kokemukseen elämästä ja maailmasta, ja se on ilmeisesti viime vuosina laajentuneen markkinatalouden seurausta (työpaikan arvot ym.). Kapitalistit ovat markkinatalouden luojia, ja markkinatalouden arvot, jos ne eivät kerro luojiensa arvomaailmaa, niin ainakin ne kertovat sen minkä roolin ne ihmiset, jotka joutuvat markkinatalouteen sivusta mukaan, on tarkoitettu sisäistämään.

Muodostin tämän perusteella teorian siitä, jonka mukaan markkinatalouden arvot ilmentävät vallanolevan kapitalistin sisäistä mielenmaailmaa; Näiden roolien luonne, joihin rooleihin vallanpitäjät ihmiset asettavat, osoittaa kapitalistin tavoitteiden luonteen yhden piirteen: autoritäärisyyden, kyvyn toteuttaa henkisesti kylmää toimintaa huolimatta siitä, että toiset ihmisetkin joutuvat siihen mukaan. Ja koska autoritäärisen persoonallisuuden omaavalle ihmiselle kaikkein suurin haave vapauden suhteen on vapautua toisten ihmisten vastatoimenpiteistä, ja koska markkinatalous sopii täydellisesti tähän tarkoitukseen, niin on todennäköisesti rahan funktio kapitalistille.

"Aito vapaus ihmiselle löytyy yksilökohtaisesta itsenäisyydestä ja riippumattomuudesta, johon yhteiskunnan tulee pyrkiä kaikkien yksilöiden kohdalla. Yhteiskunnan tulee siis myös estää rahataloudessa leviävä autoritäärisyys. Aito vapaus syntyy siitä kun yksilö pystyy etsimään, luomaan ja valitsemaan omat tarpeensa, elämänprojektinsa ja elämänsisältönsä, eli toisin sanoen löytämään henkilökohtaiseen itselähtöisyyteen perustuvan onnen."

Eikö terve ihminen muka pysty omaa polkuaan valitsemaan?

Ja toisaalta, ei maailma ole täydellinen. Se on julma paikka, jossa usein tulee kolhuja. kaikki eivät suunnittele omaa elämänprojektiaan. eivät joko halua tai pysty. tässä tuoksahtaa todella korkealla tasolla liikkuva idealismi.





"Jotkut ihmiset eivät ole vapaita itsenään, ja he vain hyödyntävät rahataloutta salliakseen itselleen muuten tavoittamatonta vapautta, sellaista vapautta, jota he eniten kaipaavat, eli sitä ettei heidän tarvitsisi kärsiä ongelmista, joita heidän epävakaa persoonallisuutensa aiheuttaa toisten ihmisten kanssa."

Mistä tämä epävakaa persoonallisuus nyt siis johtuikaan? miksi kapitalistilla on epävakaa persoonallisuus? Ettei tämä tauti ole jollain lailla jopa normaalia.

t.i.ruskeepaa kirjoitti:

Vapautta toisten ihmisten vapaudenrajoituksista abstraktisti sanottuna. Toisaalta myös vapautta tavoittaa onnellisuus.

Ihmisellä on oikeus olla riippuvainen persoonallisuus kuten myös itsenäinen persoonallisuus. Yhteiskunnan ei kuitenkaan pidä antaa autoritäärisyyden olla, koska se on oire sisäisestä pahoinvoinnista, kyvyttömyydestä identiteetin muodostuksessa. Yhteiskunnan tulee kantaa vastuuta jokaisen ongelmista tasapuolisesti ja tarjota tukea ja opastusta vaikeuksissa oleville, sekä estää yksilöiden ongelmien muodostamasta toisten vapautta rajoittavia rakenteita, jollainen kapitalismi on.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kapitalismi perustuisi toisten ihmisten vapauden rajoittamiseen. Se olisi liioitellusti sanottu. Jotkut ihmiset eivät ole vapaita itsenään, ja he vain hyödyntävät rahataloutta salliakseen itselleen muuten tavoittamatonta vapautta, sellaista vapautta, jota he eniten kaipaavat, eli sitä ettei heidän tarvitsisi kärsiä ongelmista, joita heidän epävakaa persoonallisuutensa aiheuttaa toisten ihmisten kanssa.

Rahatalous on yhteiskuntaa yhdistävä asia, josta syystä se pystyy toimimaan myös tällaisen yksilöidenvälisen epäsymmetrisen hyödyn välittäjänä. Toisin sanoen ne, jotka kapitalismissa näyttävät alistetuilta rikkaiden vallalle, ovat vain pragmaattisen ja rationaalisen talousjärjestelmän pimeän puolen uhreja.

Yhteiskunnan tulee käyttää hyväkseen henkilökohtaisten yhteisöjen toimintoja arkitasolla ja yksilötasolla, sekä myös siten, että koko yhteiskunnan arvoiksi valitaan yksilötason hyvinvointi niin, että pahoinvoivien ongelmat noteerataan yhteisesti.

Aito vapaus ihmiselle löytyy yksilökohtaisesta itsenäisyydestä ja riippumattomuudesta, johon yhteiskunnan tulee pyrkiä kaikkien yksilöiden kohdalla. Yhteiskunnan tulee siis myös estää rahataloudessa leviävä autoritäärisyys. Aito vapaus syntyy siitä kun yksilö pystyy etsimään, luomaan ja valitsemaan omat tarpeensa, elämänprojektinsa ja elämänsisältönsä, eli toisin sanoen löytämään henkilökohtaiseen itselähtöisyyteen perustuvan onnen.


Tein johtopäätökseni siitä, että "kapitalistit" (markkinataloutta omaksi hyödykseen käyttävä pääoman kerääjä ja hallintasuhteita itselleen kasaava) pakoilevat omia henkisiä heikkouksiaan rahan avulla niistä merkeistä, jotka näyttävät kapitalismin levitessä lisääntyvän yhtä aikaa;

Aikuiset ihmiset tapaavat huutaa kuin raivohullu ihan vain kertoakseen lapselleen, ettei jotakin saa tehdä, ja ilman tunnetta, ihan vain käytännöllisesti;

Ihmiset eivät siedä tuntemattomia kadulla. Silmiinkatsominen on sietämätöntä, toisaalta yleinen ilmapiiri on suorituskeskeinen ja tietyistä työpaikkavaatimuksista lipeävää rankaiseva vapaa-ajan asioinneissakin;

Nuorisokulttuuriin kuuluu usko ihmisten luontaisiin heikkouksiin, negatiivisiin tunteisiin keskittyvä rock ja niiden, jotka käyttäytyvät itsevarmsti, syyttäminen tekopyhiksi;

Arvojen hylkääminen, toisen häirinnän oikeuttaminen sanomalla "tää on vapaa maa", individualismi, moraalinen determinismi;

Mainoksissa kerrottava tarina siitä, kuinka suklaapatukka tekee hyvän mielen, vaikka saman mopedin päällä istunut kaunis tyttöystävä on iskenyt päänsä oksaan ja makaa takana tajuttomana.

Kaikenlainen tällainen henkinen kylmyys kuuluu sisäisesti ristiriitaiseen kokemukseen elämästä ja maailmasta, ja se on ilmeisesti viime vuosina laajentuneen markkinatalouden seurausta (työpaikan arvot ym.). Kapitalistit ovat markkinatalouden luojia, ja markkinatalouden arvot, jos ne eivät kerro luojiensa arvomaailmaa, niin ainakin ne kertovat sen minkä roolin ne ihmiset, jotka joutuvat markkinatalouteen sivusta mukaan, on tarkoitettu sisäistämään.

Muodostin tämän perusteella teorian siitä, jonka mukaan markkinatalouden arvot ilmentävät vallanolevan kapitalistin sisäistä mielenmaailmaa; Näiden roolien luonne, joihin rooleihin vallanpitäjät ihmiset asettavat, osoittaa kapitalistin tavoitteiden luonteen yhden piirteen: autoritäärisyyden, kyvyn toteuttaa henkisesti kylmää toimintaa huolimatta siitä, että toiset ihmisetkin joutuvat siihen mukaan. Ja koska autoritäärisen persoonallisuuden omaavalle ihmiselle kaikkein suurin haave vapauden suhteen on vapautua toisten ihmisten vastatoimenpiteistä, ja koska markkinatalous sopii täydellisesti tähän tarkoitukseen, niin on todennäköisesti rahan funktio kapitalistille.

En voi tuohon paljon muuta sanoa kuin, että olen vain kertakaikkiaan eri mieltä. Käsityksemme vapaudesta ovat selvästi täysin erilaiset, en oikeastaan pysty edes hyväksymään käsitystäsi vapaudesta todelliseksi vapaudeksi.

thinktank kirjoitti:

En voi tuohon paljon muuta sanoa kuin, että olen vain kertakaikkiaan eri mieltä. Käsityksemme vapaudesta ovat selvästi täysin erilaiset, en oikeastaan pysty edes hyväksymään käsitystäsi vapaudesta todelliseksi vapaudeksi.

Sekin on tyypillinen nykyajan ajatusvirhe, että kuvitellaan keskustelun juonen olevan siinä, että kertoo erot, sanoo ettei edusta samaa, antaa toisen olla. Miten hitossa mikään asia ratkaistaan, jos toisten pitää antaa olla? Miten ihmiset ovat voineet alkaa ajattelemaan näin epärakentavasti? Vanha sanonta 80-luvulta menee niin, että: "Minä en ole vastuussa puheistani. Sinä olet.". Minä olen vastuussa sinun väitteestäsi siitä, että sinulla on parempi vapaudenkäsitys, eikä se, ettet sinä ole tottunut selittelemään käsityksiäsi tee niistä mitenkään neutraaleja. Siis: Miksi sinun vapaudenkäsityksesi on parempi kuin minun?

Toisekseen tässä keskustelussa ei ole kysymys vapauden käsitteestä vaan siitä, että kapitalismi on ehdottomasti vapautta vastaan. Ellei sitten se sinun muukalaismainen ja mystinen oma vapaudenkäsityksesi osoita ihmisten olevan vapaita kapitalismissa.

t.i.ruskeepaa kirjoitti:

Sekin on tyypillinen nykyajan ajatusvirhe, että kuvitellaan keskustelun juonen olevan siinä, että kertoo erot, sanoo ettei edusta samaa, antaa toisen olla. Miten hitossa mikään asia ratkaistaan, jos toisten pitää antaa olla? Miten ihmiset ovat voineet alkaa ajattelemaan näin epärakentavasti? Vanha sanonta 80-luvulta menee niin, että: "Minä en ole vastuussa puheistani. Sinä olet.". Minä olen vastuussa sinun väitteestäsi siitä, että sinulla on parempi vapaudenkäsitys, eikä se, ettet sinä ole tottunut selittelemään käsityksiäsi tee niistä mitenkään neutraaleja. Siis: Miksi sinun vapaudenkäsityksesi on parempi kuin minun?

Toisekseen tässä keskustelussa ei ole kysymys vapauden käsitteestä vaan siitä, että kapitalismi on ehdottomasti vapautta vastaan. Ellei sitten se sinun muukalaismainen ja mystinen oma vapaudenkäsityksesi osoita ihmisten olevan vapaita kapitalismissa.

... mitä meidän pitäisi tehdä? Oi suuri ja mahtava guru ;-D

"Toisekseen tässä keskustelussa ei ole kysymys vapauden käsitteestä vaan siitä, että kapitalismi on ehdottomasti vapautta vastaan."

Ei voida keskustella siitä, onko kapitalismi vapautta vastaan, ennenkuin on päästy jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen vapauden käsitteestä. Nyt kun me olemme erimieltä jopa siitä mistä oikeastaam keskustelemme, emme voi oikeastaan tehdä muuta kuin saarnata.

thinktank kirjoitti:

... mitä meidän pitäisi tehdä? Oi suuri ja mahtava guru ;-D

"Toisekseen tässä keskustelussa ei ole kysymys vapauden käsitteestä vaan siitä, että kapitalismi on ehdottomasti vapautta vastaan."

Ei voida keskustella siitä, onko kapitalismi vapautta vastaan, ennenkuin on päästy jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen vapauden käsitteestä. Nyt kun me olemme erimieltä jopa siitä mistä oikeastaam keskustelemme, emme voi oikeastaan tehdä muuta kuin saarnata.

Tässä ei ole kysymys vapauden käsitteestä. Olen aiemmin puhunut siitä, kuinka hyvä yhteiskunta syntyisi pilkuntarkasta filosofisesta debaatista kansalaisten kesken. Tämä on ihanne siinä tapauksessa, että pyritään yksimielisyyteen. Tässä kun ei pyritä yksimielisyyteen, vaan puhutaan yleisellä tasolla yhdestä aiheesta. Eikö se ole saivartelua ja yksityiskohtiin takertumista ja olennaisen kadottamista, jos tällaisessa keskustelussa edellyttäisimme peruskäsitteiden todistamista? Tahdon jättää tämän kysymyksen keskustelun ulkopuolelle, ellei sinun käsityksesi vapaudesta haasta keskustelun aiheena olleen väitteeni siitä, että kapitalismi estää ihmisiä olemasta vapaita, ja siitä että Kapitalisti pakoilee omia henkilökohtaisia heikkouksiaan rahan avulla.

Vaikka toisen nimellä esiintyminen onkin lainvastaista, en poista viestiä. Otan kritiikin vastaan ja sanon, että etpäs perustellut.

Jos olisi vasemmistolainen, osaisit arvostaa näkemykseni osuvuutta sen sijaan, että näkisit siinä ainoastaan kommunismista poikkeavaa amatöörimäisyyttä.

t.i.ruskeepaa kirjoitti:

Jos olisi vasemmistolainen, osaisit arvostaa näkemykseni osuvuutta sen sijaan, että näkisit siinä ainoastaan kommunismista poikkeavaa amatöörimäisyyttä.

Äänellään variskin laulaa.
Oltiin sitten kommunisteja tai muita liittolaisia, niin pitää sitä joku tolkku asioiden kulussa olla. Jos on yhteisiä tavoitteita johon pyritään. Muutenhan tämä on vakavilla asioilla leikittelyä.
Irtopisteiden keräily on tietenki toinen juttu.

lukenut enkä lue ja tämän ruskeepäänkin luonnehdinnat ihmisen vieraantumisesta kapitalistisessa yhteiskunnassa lyö minulla aina yli, niin kertoisitko Sinä miten tämä yhteiskunta on vaikka minut "vieraannuttanut"? tuttu sana mutten oikein osaa itseeni suhteuttaa. vieraantunut... mistä ja miten? ja jos vaivani on vakava, onko olemassa jotain hoitoa tahi lääkettä.

käki kirjoitti:

Äänellään variskin laulaa.
Oltiin sitten kommunisteja tai muita liittolaisia, niin pitää sitä joku tolkku asioiden kulussa olla. Jos on yhteisiä tavoitteita johon pyritään. Muutenhan tämä on vakavilla asioilla leikittelyä.
Irtopisteiden keräily on tietenki toinen juttu.

...

”Raha on vain ihmisen oman toimeliaisuuden, nokkeluuden ja ahkeruuden mitta. Vai mitä?”

Mitä mieltä olet Suomen perintöverosta? Liian alhainen, vai mitä?

”Onko se niin huono asia, että jotkut haluavat keskimääräistä parempaa toimeentuloa.”

Olen samaa mieltä, lisää liksaa paperimiehille.

Punikki kirjoitti:

”Raha on vain ihmisen oman toimeliaisuuden, nokkeluuden ja ahkeruuden mitta. Vai mitä?”

Mitä mieltä olet Suomen perintöverosta? Liian alhainen, vai mitä?

”Onko se niin huono asia, että jotkut haluavat keskimääräistä parempaa toimeentuloa.”

Olen samaa mieltä, lisää liksaa paperimiehille.

Ketä se haittaa, jos perintöveroa ei ole. Tai oikeastaan, onko yhteiskunnalla oikeus jonkun henkilön kuoltua perinnön jakoon. Eikö yhteiskunta ole jo ottanut omansa vuosien varella?

Ja pääomasta yleensä:

Minun mielestäni pääoman kasautuminen ei ole paha asia. se onhyvä asia. ne, joilla on kyky allokoida pääomaa tehokkaasti, tehkööt niin. Se luo hyvinvointia.

Paperimiehistä:

paperimiehillä on täysi oikeus ja syy tavoitella omia etujaan. suomi ei kutenkaan ole ainut paikka, jossa paperia valmistetaan. tämä kannattaa paperiliiton muistaa. jostain syystä tuo sopimusjousto on kovin toispuoleista. ei kovin pitkänäköistä ajattelua.

Nimittäin kukaan järkevä ihminen ei usko pelkkää väitettä.

No meissä suomalaisissa on sekä fiksuja että tyhmiä.

Fiksut ovat porvareita ja heitä äänestää noin 55-60%.

Tyhmempiä ovat sitten nämä vasemmistosaivartelijat ja muut kommunäärit ja heitä äänestää noin 40-45%.
Säälittävää että tuo lukema on äärettömän suuri, sillä kuten tiedämme -sosialismi ei koskaan toimi missään muodossaan.