Miksi Suomen perusturvan taso on jatkuvasti Euroopan neuvoston erikoissyynissä?
Hyvinvointi- ja terveyserot, Sote-palvelujen johtaminen, Yleinen
Suomi on ollut viime vuosina vähän väliä otsikoissa saatuaan Euroopan neuvostolta sapiskaa liian matalasta perusturvan tasosta. Suomi on ainoa maa, joka on saanut kantelun johdosta moitteita perusturvan yleisestä tasosta. Moitteiden seurauksena Suomen pitää raportoida säännöllisesti perusturvan parannuksista siihen asti, kunnes sen taso täyttää vaatimukset.
Toistuvat moitteet vaikuttavat kummallisilta, kun niitä vertaa juuri julkaistuun tutkimukseen (Ilmakunnas ja Moisio 2019) ja lakisääteisen perusturvan riittävyyden arviointien tuloksiin (2015 ja 2019). Niissä Suomen vähimmäisturvan taso sijoittuu Euroopan kärjen tai keskitason tuntumaan riippuen perhemuodosta ja elämäntilanteesta.
Tarkempi tarkastelu osoittaa, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean (ESOK) moitteiden takana on kaksi seikkaa.
Ensinnäkin, Suomi on ainoana maana antanut mahdollisuuden kansallisille järjestöille tehdä kanteluita kansainvälisten järjestöjen lisäksi (ESOK 2019). Tosiasiassa käytännössä kaikki Euroopan maat, ml. Ruotsi, Tanska ja Norja, ovat myös saaneet huomautuksen perus- tai vähimmäisturvan matalasta tasosta. Suomi on ainoa maa, jolle huomautus on tehty kantelun perusteella ja siksi Suomen perusturvan tasoa seurataan erityisen tarkasti.
Perusturvan kansainvälinen vertailu vaatii monen asian huomioimista
Toinen seikka liittyy riittävän tason määrittelemiseen, mikä ei ole yksinkertaista edes yhden maan kohdalla, saati kansainvälisesti. Kansainvälinen vertailu on vaikeaa jo järjestelmien erojen vuoksi. Esimerkiksi Suomen työmarkkinatukea vastaavaa perusturvaetuutta, jonka kestoa ei ole rajoitettu ja jonka saamiseen ei vaadita työhistoriaa, ei ole monissa Euroopan maissa (esim. Van Mechelen ja Marchal 2013).
Vaikka eri maiden järjestelmät olisivatkin samanlaisia, perusturvan tason vertailu on hankalaa elintasoeroista johtuen. ESOK käyttää arviossaan riittävyyden rajana tulotasoa, joka on 40 tai 50 prosenttia maan keskitulosta (ns. ekvivalentti mediaanitulo). Perusturvaetuuksia verrataan 50 prosentin rajaan. Jos ne alittavat rajan, mutta ovat kuitenkin yli 40 prosenttia mediaanitulosta, voidaan ottaa huomioon myös täydentäviä etuuksia kuten asumistuki ja toimeentulotuki. (ESOK 2015)
Suomessa 40 prosenttia mediaanitulosta tarkoitti vuonna 2013 noin 776 euroa kuukaudessa. Kaikki perusturvaetuudet olivat alle sen, joten täydentäviä etuuksia ei otettu huomioon. Komitean johtopäätös oli, että kaikki Suomen perusturvaetuudet työmarkkinatukea ja takuueläkettä myöten sekä viimesijainen toimeentulotuki katsottiin riittämättömiksi (ESOK 2015). Tulos on ollut sama myös myöhemmissä arvioinneissa (ESOK 2017).
Komitean tavassa arvioida (Suomen) perusturvan riittävyyttä on parantamisen varaa. On vaikea keksiä perusteluja, miksi täydentävät etuudet on jätetty huomiotta, jos perusturvaetuus alittaa tietyn tason. Esimerkiksi Suomessa valtaosa työmarkkinatuen saajista täydentää tuloaan asumistuella ja pienituloisin kolmannes toimeentulotuella (Korpela 2018).
Lisäksi: tietty prosenttiosuus maan mediaanitulosta ei kerro juurikaan tulotason mahdollistamasta elintasosta.
Esimerkiksi Suomen köyhyysraja euroissa on ostovoimakorjauksen jälkeenkin kaksi kertaa korkeampi kuin Virossa, ja nelinkertainen Romanian köyhyysrajaan verrattuna.
Tätä seikkaa on havainnollistettu suuntaa-antavasti alla olevassa kuviossa, jossa on esitetty työttömän vähimmäisturvan tasot Euroopan maissa ja niiden suhde komitean käyttämään 50 prosentin rajaan. Luvut ovat keskiarvoja neljästä eri perhetyypistä.
Vähimmäisturvan tasoissa on hyvin suuria eroja Euroopan maiden välillä. Suomessa eri etuuksien (ml. toimeentulotuki) yhteenlaskettu määrä on keskimäärin melko lähellä (93 %) komitean käyttämää rajaa. Vain kolme maata näyttää täyttävän komitean käyttämän rajan: Saksa, Tanska ja hieman yllättäen Kreikka.
Teksti jatkuu kuvion jälkeen.
Huom. Tarkastelussa oletettu, että työttömillä ei ole työhistoriaa. Lisäksi huomioitu perusturva- sekä sitä täydentävät asumistuki ja toimeentulotuki. Asumiskustannuksina käytetty 20 prosenttia kunkin maan keskimääräisestä bruttopalkasta, mikä on oletuksena mm. OECD:n laskelmissa.
Talousvaikeuksissa painivan Kreikan perusturva näyttäytyy tässä laskelmassa riittävänä, sillä maassa on niin matala mediaanitulo. Tämä alleviivaa mediaanituloon sidotun mittarin ongelmakohtia. Mittari ei kerro, minkälaiseen elintasoon sen takaama tulotaso mahdollistaa eri maissa.
Tutkimuksella ei pysty antamaan vastausta siihen, mikä olisi perusturvan ”oikea” euromääräinen taso
Ei ole olemassa absoluuttista määritelmää perusturvan riittävälle tasolle.
Se, mikä katsotaan riittäväksi perusturvan tasoksi, on pitkälti poliittinen arvovalinta, johon tutkimuksella ei pystytä suoraan vastaamaan.
vähimmäisturvajärjestelmän erityispiirteet ja
Hyvinvointi- ja terveyserot, Sote-palvelujen johtaminen, Yleinen
Suomi on ollut viime vuosina vähän väliä otsikoissa saatuaan Euroopan neuvostolta sapiskaa liian matalasta perusturvan tasosta. Suomi on ainoa maa, joka on saanut kantelun johdosta moitteita perusturvan yleisestä tasosta. Moitteiden seurauksena Suomen pitää raportoida säännöllisesti perusturvan parannuksista siihen asti, kunnes sen taso täyttää vaatimukset.
Toistuvat moitteet vaikuttavat kummallisilta, kun niitä vertaa juuri julkaistuun tutkimukseen (Ilmakunnas ja Moisio 2019) ja lakisääteisen perusturvan riittävyyden arviointien tuloksiin (2015 ja 2019). Niissä Suomen vähimmäisturvan taso sijoittuu Euroopan kärjen tai keskitason tuntumaan riippuen perhemuodosta ja elämäntilanteesta.
Tarkempi tarkastelu osoittaa, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean (ESOK) moitteiden takana on kaksi seikkaa.
Ensinnäkin, Suomi on ainoana maana antanut mahdollisuuden kansallisille järjestöille tehdä kanteluita kansainvälisten järjestöjen lisäksi (ESOK 2019). Tosiasiassa käytännössä kaikki Euroopan maat, ml. Ruotsi, Tanska ja Norja, ovat myös saaneet huomautuksen perus- tai vähimmäisturvan matalasta tasosta. Suomi on ainoa maa, jolle huomautus on tehty kantelun perusteella ja siksi Suomen perusturvan tasoa seurataan erityisen tarkasti.
Perusturvan kansainvälinen vertailu vaatii monen asian huomioimista
Toinen seikka liittyy riittävän tason määrittelemiseen, mikä ei ole yksinkertaista edes yhden maan kohdalla, saati kansainvälisesti. Kansainvälinen vertailu on vaikeaa jo järjestelmien erojen vuoksi. Esimerkiksi Suomen työmarkkinatukea vastaavaa perusturvaetuutta, jonka kestoa ei ole rajoitettu ja jonka saamiseen ei vaadita työhistoriaa, ei ole monissa Euroopan maissa (esim. Van Mechelen ja Marchal 2013).
Vaikka eri maiden järjestelmät olisivatkin samanlaisia, perusturvan tason vertailu on hankalaa elintasoeroista johtuen. ESOK käyttää arviossaan riittävyyden rajana tulotasoa, joka on 40 tai 50 prosenttia maan keskitulosta (ns. ekvivalentti mediaanitulo). Perusturvaetuuksia verrataan 50 prosentin rajaan. Jos ne alittavat rajan, mutta ovat kuitenkin yli 40 prosenttia mediaanitulosta, voidaan ottaa huomioon myös täydentäviä etuuksia kuten asumistuki ja toimeentulotuki. (ESOK 2015)
Suomessa 40 prosenttia mediaanitulosta tarkoitti vuonna 2013 noin 776 euroa kuukaudessa. Kaikki perusturvaetuudet olivat alle sen, joten täydentäviä etuuksia ei otettu huomioon. Komitean johtopäätös oli, että kaikki Suomen perusturvaetuudet työmarkkinatukea ja takuueläkettä myöten sekä viimesijainen toimeentulotuki katsottiin riittämättömiksi (ESOK 2015). Tulos on ollut sama myös myöhemmissä arvioinneissa (ESOK 2017).
Komitean tavassa arvioida (Suomen) perusturvan riittävyyttä on parantamisen varaa. On vaikea keksiä perusteluja, miksi täydentävät etuudet on jätetty huomiotta, jos perusturvaetuus alittaa tietyn tason. Esimerkiksi Suomessa valtaosa työmarkkinatuen saajista täydentää tuloaan asumistuella ja pienituloisin kolmannes toimeentulotuella (Korpela 2018).
Lisäksi: tietty prosenttiosuus maan mediaanitulosta ei kerro juurikaan tulotason mahdollistamasta elintasosta.
Esimerkiksi Suomen köyhyysraja euroissa on ostovoimakorjauksen jälkeenkin kaksi kertaa korkeampi kuin Virossa, ja nelinkertainen Romanian köyhyysrajaan verrattuna.
Tätä seikkaa on havainnollistettu suuntaa-antavasti alla olevassa kuviossa, jossa on esitetty työttömän vähimmäisturvan tasot Euroopan maissa ja niiden suhde komitean käyttämään 50 prosentin rajaan. Luvut ovat keskiarvoja neljästä eri perhetyypistä.
Vähimmäisturvan tasoissa on hyvin suuria eroja Euroopan maiden välillä. Suomessa eri etuuksien (ml. toimeentulotuki) yhteenlaskettu määrä on keskimäärin melko lähellä (93 %) komitean käyttämää rajaa. Vain kolme maata näyttää täyttävän komitean käyttämän rajan: Saksa, Tanska ja hieman yllättäen Kreikka.
Teksti jatkuu kuvion jälkeen.
Huom. Tarkastelussa oletettu, että työttömillä ei ole työhistoriaa. Lisäksi huomioitu perusturva- sekä sitä täydentävät asumistuki ja toimeentulotuki. Asumiskustannuksina käytetty 20 prosenttia kunkin maan keskimääräisestä bruttopalkasta, mikä on oletuksena mm. OECD:n laskelmissa.
Talousvaikeuksissa painivan Kreikan perusturva näyttäytyy tässä laskelmassa riittävänä, sillä maassa on niin matala mediaanitulo. Tämä alleviivaa mediaanituloon sidotun mittarin ongelmakohtia. Mittari ei kerro, minkälaiseen elintasoon sen takaama tulotaso mahdollistaa eri maissa.
Tutkimuksella ei pysty antamaan vastausta siihen, mikä olisi perusturvan ”oikea” euromääräinen taso
Ei ole olemassa absoluuttista määritelmää perusturvan riittävälle tasolle.
Se, mikä katsotaan riittäväksi perusturvan tasoksi, on pitkälti poliittinen arvovalinta, johon tutkimuksella ei pystytä suoraan vastaamaan.
vähimmäisturvajärjestelmän erityispiirteet ja
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kokookushan on bienyt suomen eu hun
Miks8 kokoomus ei halukaan noudataa eun sääntöjä
Porvarien takia urpokin haluaa nytkin huonontaa sitä
Tuo on ikivanha juttu ja moneen kertaan läpikäyty.
Mutta koska asia on sinulle uusi, niin kerrotaan vielä jerran.
Meidän sosiaaliturvamme on erikoinen häkkyrä, jossa on paikkoja paikkojen päällä. Edes omat asiantuntilamme eivät osaa kertoa, mikä se on ilman tarkkoja tietoja ja excel-taulukkoa.
Perustason toimeentulotuki on alhainen eikä se ole riittävä kaikille kaikkialla. Tästä tuesta on tullut moitteita silloin, kun vertailuun ei ole otettu kaikkia tukia.
Tuet muosodtuvat kuitenkin perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Osasta vastaa KELA ja osasta hyvinvointialue.
Kun muissa maissa on yksi luukku ja yksi kaavamainen tuki, pitäisi vertailuja varten poimia kahdelta toimijalta kaikki tuet esimerkkitapausten kautta ja päätellä onko kokonaisuus riittävä. Sitä ei huomautusten laatija ole tehneet.
Eli samaan aikaan perustoimeentulotuki voi olla liian pieni, mutta toimeentulotuet runsaskätisiä.
Eliitti voi hyvin.Köyhien ei kannata hankkia lapsia ja muutenkin kulutus kannattaa lyödä nollaan.Ei kannata äänestää rasisteja ja porvareita.Luvassa kylmää kyytiä 4v!