Liian halvan sähkön seuraus: Tuulivoimavyörylle voi tulla äkkipysähdys
Energia-alan järjestöt toivovat, että kyse on vain hengähdystauosta. Rakenteilla on yhä suuri määrä voimaloita.
Uusista tuulivoimaloista päättämisessä näyttäisi koittaneen vähintäänkin hengähdystauko, jos ei sitten pidempi pysähdys.
Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen kertoo, että heidän tietoonsa ei ole tullut uusia Suomeen sijoittuvia investointipäätöksiä moneen kuukauteen.
”Kevään jälkeen ei ole yhtäkään osunut minun silmääni”, hän sanoo.
Tuulivoimayhdistys pitää yllä listaa rakenteilla olevista tuulivoimaloista. Listalle pääsee, kun investointipäätös on tehty. Siihen ei ole lisätty uusia voimaloita tänä vuonna.
Pari hanketta nousi listalle jo viime vuoden puolella niiden käytännössä varmistuttua, mutta investointipäätös osui tälle vuodelle. Siksi Mikkonen puhuu keväästä eikä koko vuodesta.
Tieto investointipäätösten tyssäämisestä ei tarkoita, etteikö Suomessa pystytettäisi paljon tuulivoimaloita tänä ja vielä ensi vuonnakin.
Niistä päätökset on tehty. Suomeen valmistuu uutta tuulivoimakapasiteettia 3 000 megawatin edestä vuoden 2025 loppuun mennessä.
Tänä vuonna valmistuu 257 voimalaa ja ensi vuonna 174.
Kasvu on suhteellisestikin vinhaa. Suomessa oli vuoden 2022 lopussa 1 393 tuulivoimalaa. Niiden yhteenlaskettu teho oli Tuulivoimayhdistyksen mukaan noin 5 600 megawattia. Tänä vuonna kumulatiivinen tuulivoimakapasiteetti nousee jo yli 6000 megawatin.
Edelleenkin vireille laitetaan myös uusia hankkeita. Niistä ei vain juuri tänä vuonna ole tehty investointipäätöksiä.
”Uusien hankkeiden käynnistäminen kertoo, että alalla on pitkällä aikavälillä uskoa, että tuulivoimalle on Suomessa tarvetta”, Mikkonen sanoo.
Kantaverkkoyhtiö Fingrid on ennustanut, että tuulivoima ohittaa ydinvoiman Suomen suurimpana sähköntuotantomuotona vuonna 2027. Arviossa on kyse tuotetusta sähköstä eikä vain kapasiteetista.
Mikkonen uskoo yhä ennustukseen. Hän muistuttaa, että tuulivoimala on nopeasti rakennettavissa. Jos investointipäätöksen tekee nyt, voimala saattaa olla tuotannossa jo vuonna 2025.
Syitä päätösten tyssäämiseen on monta.
Korkojen nousu vaikuttaa paljon, koska tuulivoimalaprojektissa leijonanosa kuluista tulee maksettavissa heti alussa rakennettaessa. Tulot jakautuvat yli 30 vuoden käyttöiän ajalle.
Muita syitä ovat Mikkosen mukaan rakennuskustannusten nousu, Suomen verraten matalat sähkönhinnat sekä tuulivoimaloiden ja niitä hyödyntävän teollisuuden ”muna-kana-ongelma”.
Muna-kana-ongelma tarkoittaa vihreän siirtymän epärytmiä: puhtaan energian tuotantoa valmistuu paljon nopeammin kuin sitä käyttäviä teollisuuslaitoksia, kuten vetylaitoksia tai vihreän teräksen tuotantoa. Uutta sähköntuotantoa ei jossain kohtaa enää ole kannattavaa rakentaa, jos teollisuutta ei synny.
Tänä vuonna Suomi on ollut sähköntuotannossa jo lähes omavarainen, kun Olkiluoto 3 ja uudet tuulivoimalat ovat vahvistaneet omaa tuotantoa.
Tuotannon ja kulutuksen investointien epärytmin nostaa esiin myös Energiateollisuus ry:n energiantuotanto-osaston johtaja Jari Kostama.
”Kysyntäpuolen investointeja tarvittaisiin”, hän sanoo.
https://www.hs.fi/talous/art-2000009883990.html
Energia-alan järjestöt toivovat, että kyse on vain hengähdystauosta. Rakenteilla on yhä suuri määrä voimaloita.
Uusista tuulivoimaloista päättämisessä näyttäisi koittaneen vähintäänkin hengähdystauko, jos ei sitten pidempi pysähdys.
Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen kertoo, että heidän tietoonsa ei ole tullut uusia Suomeen sijoittuvia investointipäätöksiä moneen kuukauteen.
”Kevään jälkeen ei ole yhtäkään osunut minun silmääni”, hän sanoo.
Tuulivoimayhdistys pitää yllä listaa rakenteilla olevista tuulivoimaloista. Listalle pääsee, kun investointipäätös on tehty. Siihen ei ole lisätty uusia voimaloita tänä vuonna.
Pari hanketta nousi listalle jo viime vuoden puolella niiden käytännössä varmistuttua, mutta investointipäätös osui tälle vuodelle. Siksi Mikkonen puhuu keväästä eikä koko vuodesta.
Tieto investointipäätösten tyssäämisestä ei tarkoita, etteikö Suomessa pystytettäisi paljon tuulivoimaloita tänä ja vielä ensi vuonnakin.
Niistä päätökset on tehty. Suomeen valmistuu uutta tuulivoimakapasiteettia 3 000 megawatin edestä vuoden 2025 loppuun mennessä.
Tänä vuonna valmistuu 257 voimalaa ja ensi vuonna 174.
Kasvu on suhteellisestikin vinhaa. Suomessa oli vuoden 2022 lopussa 1 393 tuulivoimalaa. Niiden yhteenlaskettu teho oli Tuulivoimayhdistyksen mukaan noin 5 600 megawattia. Tänä vuonna kumulatiivinen tuulivoimakapasiteetti nousee jo yli 6000 megawatin.
Edelleenkin vireille laitetaan myös uusia hankkeita. Niistä ei vain juuri tänä vuonna ole tehty investointipäätöksiä.
”Uusien hankkeiden käynnistäminen kertoo, että alalla on pitkällä aikavälillä uskoa, että tuulivoimalle on Suomessa tarvetta”, Mikkonen sanoo.
Kantaverkkoyhtiö Fingrid on ennustanut, että tuulivoima ohittaa ydinvoiman Suomen suurimpana sähköntuotantomuotona vuonna 2027. Arviossa on kyse tuotetusta sähköstä eikä vain kapasiteetista.
Mikkonen uskoo yhä ennustukseen. Hän muistuttaa, että tuulivoimala on nopeasti rakennettavissa. Jos investointipäätöksen tekee nyt, voimala saattaa olla tuotannossa jo vuonna 2025.
Syitä päätösten tyssäämiseen on monta.
Korkojen nousu vaikuttaa paljon, koska tuulivoimalaprojektissa leijonanosa kuluista tulee maksettavissa heti alussa rakennettaessa. Tulot jakautuvat yli 30 vuoden käyttöiän ajalle.
Muita syitä ovat Mikkosen mukaan rakennuskustannusten nousu, Suomen verraten matalat sähkönhinnat sekä tuulivoimaloiden ja niitä hyödyntävän teollisuuden ”muna-kana-ongelma”.
Muna-kana-ongelma tarkoittaa vihreän siirtymän epärytmiä: puhtaan energian tuotantoa valmistuu paljon nopeammin kuin sitä käyttäviä teollisuuslaitoksia, kuten vetylaitoksia tai vihreän teräksen tuotantoa. Uutta sähköntuotantoa ei jossain kohtaa enää ole kannattavaa rakentaa, jos teollisuutta ei synny.
Tänä vuonna Suomi on ollut sähköntuotannossa jo lähes omavarainen, kun Olkiluoto 3 ja uudet tuulivoimalat ovat vahvistaneet omaa tuotantoa.
Tuotannon ja kulutuksen investointien epärytmin nostaa esiin myös Energiateollisuus ry:n energiantuotanto-osaston johtaja Jari Kostama.
”Kysyntäpuolen investointeja tarvittaisiin”, hän sanoo.
https://www.hs.fi/talous/art-2000009883990.html
Vastaukset 12
Vanhimmat
Halpa sähkö käynnistää useat uudet tehdashankkeet. Vetyä, vihreää terästä ym ym!
Vihreää vetyä tuotantoon/vientiin! Siinä on meidän tuote.
😋😋😋😋😋😋😋😋😋😋
😋 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#180355475
🔞💋❤️💋❤️💋🔞💋❤️💋❤️💋🔞
Kyllä noita muutamat, 100 myllyä tulemaan mahtuu, mokomat. Saadaan miljoonat, uutta tuloa. Verot ja vuokrat, niille luvat..tervetuloa!
Paluu takaisin luontoon,
panokset alkutuotantoon!
Ruoka, vaatteet, asunto,
raikas ilma, metsän puu
mikäs enää puuttuu muu?
Kun on terveys, kunto!
Tuulivoiman vyöhyke siirtyy merelle!
Tätä vaikea on ymmärtää:
Kehitys ei pysähdy,
paikalleen jymähdy.
Kuka ymmälleen nyt jää?
Pölhöt jälleen kerran asialla.Eivät tiedä energian tuotannosta mitään.Honoluluun menolippu!!
Ketä tuolla tarkoitat?
Energian tuotannolla hän tarkoittaa mitä erityistä tuotantomuotoa? Honoluluun lähtee ketä oppimismatkalle?
Hevoset pelloille niin luonto säilyy!
Eikö halavan raaka aineen luulisi lisäävän innostusta! Paalua pyttyyn!!