Vähän väliä joku sanoo, että Keskusta olisi jotenkin menneisyyden puolue. Vaan tilastojen valossa asia on kaikkea muuta!
Suomen eduskuntavaalien historiassa Keskusta/Maalaisliitto on ollut suurin puolue seitsemän kertaa, ja niistä KOLME kertaa on ollut 2000-luvulla! Keskusta onkin ollut tämän vuosituhannen puolue ENEMMÄN kuin mikään muu suomalainen puolue. Kaksien edellisten vaalien tulos on vain hämärtänyt tämän totuuden.
Silti: Keskustan pitää nytkin löytää itsensä uudelleen, noustakseen takaisin suurten joukkoon. Mikään ei politiikassa tapahdu automaattisesti. Ideoita tähän?
Suomen eduskuntavaalien historiassa Keskusta/Maalaisliitto on ollut suurin puolue seitsemän kertaa, ja niistä KOLME kertaa on ollut 2000-luvulla! Keskusta onkin ollut tämän vuosituhannen puolue ENEMMÄN kuin mikään muu suomalainen puolue. Kaksien edellisten vaalien tulos on vain hämärtänyt tämän totuuden.
Silti: Keskustan pitää nytkin löytää itsensä uudelleen, noustakseen takaisin suurten joukkoon. Mikään ei politiikassa tapahdu automaattisesti. Ideoita tähän?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Aina nousu on tapahtunut uudehkon puheenjohtajan kaudella: Jäätteenmäki, Vanhanen, Sipilä. Siinä ei sinänsä ole mitään erikoista verrattuna muihin puolueisiin. Enkä ehdota, että Keskustan nousu välttämättä vaatisi uutta puheenjohtajaa. Pelkästään hallituksen tekemät asiat (mahdollinen pettymys perussuomalaisiin) ja oppositiossa tapahtuneet muutokset (SDP:ssä Marin vaihtui Lindtmaniin) voi tarjota Keskustalle mahdollisuuden nousuun. Mutta kyllä Keskustan pitää silloin tietää, mitä ja keitä he ovat.
🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑
🔞 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#18039778r
🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️💋❤️💋❤️🔞
Jatkan vielä tästä, nyt uudella, rekisteröidyllä nimimerkillä.
Tosiaan muutaman vuosikymmenen ajan on ennusteltu, että Keskustan aika suurpuolueena on ohi. Juuri tällä hetkellä, ja muutaman vuoden ajan on siltä näyttänytkin. Kuitenkin totuus on tosiaan se, että nimenomaan lähihistoriassa Keskusta on ollut suurpuolue - paljon enemmän kuin 1900-luvulla. Tällä vuosituhannella meillä on ollut keskustalainen pääministeri 12 vuoden ajan, demari seitsemän vuoden ajan ja kokoomuslainen hieman yli neljän vuoden ajan. Jos joku puolue on ollut nimenomaan 2000-luvun puolue, niin Keskusta.
Tietysti Kekkosen aikana Keskusta oli välillä kokoaankin merkittävämpi puolue, kun Kokoomus oli oppositiossa parikymmentä vuotta. Se ei silti poista sitä faktaa, että niistä seitsemästä kerrasta, kun Keskusta on ollut eduskunnan suurin puolue eduskunnan 116 vuoden historiassa, kolme kertaa on ollut viimeisen 20 vuoden aikana! Joten kaikista puolueista Keskusta on kaikista eniten ollut tämän vuosituhannen puolue! Siinä sitä voi pohtia niitä vuosikymmeniä jatkuneita puheita auringonlaskun puolueesta...
Ja kuten totesin aloitusviestissäni: Keskustan täytyy nyt kuitenkin löytää itsensä uudelleen.
Onpa nimikerkki kummallinen! Parempi olisi Keskusta1960-luvunPuolue
Nimimerkki on nimenomaan Keskustan lähihistorian vuoksi. Ihan tilastojen valossa se on ollut nimenomaan 2000-luvun puolue:
- Keskusta ollut vuosien 1907-2023 välillä eduskunnan suurin puolue seitsemissä eduskuntavaaleissa, ja niistä KOLME kertaa on ollut 2000-luvulla.
- Pääministeripuolueet 2000-luvulla:
1. Keskusta: 12 vuotta
2. SDP: 7 vuotta
3. Kokoomus: 4 vuotta
No, mikä on tulos 2000- luvulta? Suuri menestys, vai romahdus? Miksi aina pitää kaikki "hyvä" löytää historiasta, vaikka elämme nykypäivää? Pitäisikö Kekkostakin kehua jonkin verran? Entä Arvo Korsimon contribuutio1959- luvulla?
Hyvä ohje liike- elämän sektorilta: Älä kuuntele meuhkaajaa, vaan katso tulokset!
Palaa tälle päivälle.
Nyt tosiaan ollut muutaman vuoden ajan huonommat ajat, ja asialle on ehdottomasti tehtävä jotain. Löydettävä itsensä uudestaan. Tosiasia on kuitenkin, että 2000-luku on ollut Keskustan vahvaa vuosisataa eduskuntavaalikannatuksessa enemmän kuin 1900-luku oli.
YYA sopimus takaisin ja Väyrynen johtoon. Yhteistyöhön Venäjän kanssa ja sitä kautta talous kuntoon. Keskittyminen kaupunkeihin kielletään lailla ja hajasijoittaminen Valtion laitoksille pakolliseksi. Sillä Suomi nousisi nopeasti ja siinä samalla keskustan takaisin valtapuolueeksi.
Ja minä lisään, että kaikki valtion rahat (lue: velkarahat) mahdollisimman paljon tappiota tuottavien toimintojen ja "busikeksien" kehittelyyn. Näin osaamattomat toimijat voivat jatkaa äänestämistämme vielä tulevaisuudessakin.
Itse en kaipaa ollenkaan Väyrystä*. Venäjästä ei myöskään ole Suomen talouden kirittäjäksi - tai verirahoihin ei ainakaan pidä koskea.
Valtion laitosten osittaista hajasijoittamista pidän hyvänä asiana, mutta ei sillä ihmeitä tehdä.
Edistyksellistä kaupunkipolitiikkaa en pidä alueiden tappiona. Jos kehittyvien kaupunkien avulla saadaan Suomeen rahaa ulkomailta, se ei ole missään tapauksessa pois maakunnista. Maakuntien Suomea on silti syytä tukea. Esimerkkiä voitaisiin hakea esimerkiksi USAsta ja Kanadasta:
USAssa periaatteessa melkein kaikki taannehtivatkin osavaltiot ovat kasvattaneet asukaslukuaan 2000-luvulla. Suurimpana syynä tähän tietysti maahanmuutto. Vaikka USA:n osavaltioiden ja Suomen maakuntien pinta-alat ja asukasluvut eivät olekaan verrannollisia toistensa kanssa, niin USAn kokemuksesta voisi silti oppia Suomessa. Aktiivisella maahanmuuttopolitiikalla Suomenkin taannehtivien alueiden kehitys voitaisiin kääntää. Kaksi nostoa mahdollisesta aktiivisemmasta maahanmuuttopolitiikasta:
1. Kanadan käyttämä pisteytysjärjestelmä. Kanadassa maahanmuutto on voimakasta, mutta merkittävät maahanmuuton haitat on onnistuttu välttämään.
2. Finest Futuren mallin mukainen kansainvälisten lukio-opiskelijoiden houkuttelu Suomeen.
Ja näistä kahdesta edellä mainitusta mahdollisuudesta Keskustan olisi tehtävä KESKUSTALAINEN synteesi: Painotettava sekä koko Suomen menestystä ETTÄ todettava tämä hyväksi aluepoliittiseksi ratkaisuksi.
Kyllä, lukio-opiskelijat muuttavat kolmen tai neljän vuoden päästä opiskelemaan suurempiin kaupunkeihin. Mutta osa voi palata lukiopaikkakunnallekin. Jos tällä tavalla saadaan Suomeen 2030-luvun loppuun mennessä 200000 uutta motivoitunutta kansalaista, niin kyllä siitä riittää osaajia maakuntiinkin.
* Sanoin ensimmäisessä lauseessa, etten kaipaa Väyrystä. Tavallaan kuitenkin kaipaan. Kaipaan sellaista joukkuepelaamiseen kykenevää Väyrystä, joka kykenisi aidosti ja oikeasti antamaan puolueelle jotain arvokasta. Ehkäpä protestilinjallakin jotain voi saada aikaan, mutta ennemmin protestointi herättää vain vastustusta niissä, jotka protestoinnin kohteeksi joutuvat.