Minä viheliäinen Jumalan lapsi!

Usein vilpittömät uskovat miettivät ja kyselevät sydämessään, että olenko minä ollenkaan syntynyt Jumalasta Jumalan lapseksi, koska teen syntiä. Hän miettii tätä koska hänhuomaa itsessään syntiä, vaikka hän kuinka yrittää taistella itsessään olevaa syntiä vastaan, ja siitä huolimatta lankeaa.

Totuus meistä uskovista on tämä:

Jokainen uskova tekee syntiä enemmän tai vähemmän. Siksi vilpitön
uskova voi joutua epätoivoon, - koska hän kokee itsessään ilmeisen ristiriidan. Onhan selvää, että jokainen uudestisyntynyt
Jumalan lapsi tietää olevansa Jumalasta syntynyt Jumalan lapsi.
Ja koska hän kokee, ettei hän kykene elämään synnittömästi, niin missä vika? Sanoohan Raamattu, ettei Jumalasta syntynyt tee syntiä?
Enkö sitten olekaan Jumalasta? Joudunko helvettiin, koska en pysty elämään synnittömästi?

Tässä tämä Raamatun Sana, josta näitä ajatuksia voi uskovalle tulla.
Johannes selittää, miten asia on. Se ymmärretään kun
luetaan tarkasti, mitä siinä sanotaan, ja uskotaan Sana.

1 Joh 3:7-10 "Se, joka vanhurskauden tekee, on vanhurskas, niinkuin
hän on vanhurskas. JOKA SYNTIÄ TEKEE, ON PERKELEESTÄ, sillä
perkele on tehnyt syntiä alusta asti. Sitä varten Jumalan Poika ilmestyi, että hän tekisi tyhjäksi perkeleen teot. EI YKSIKÄÄN JUMALASTA SYNTYNYT TEE SYNTIÄ, sillä Jumalan siemen pysyy hänessä; eikä hän saata syntiä tehdä, SILLÄ HÄN ON JUMALASTA SYNTYNYT.

Siitä käy ilmi, ketkä ovat JUMALAN LAPSIA ja ketkä PERKELEEN
LAPSIA. Kuka IKINÄ EI tee vanhurskautta, hän ei ole Jumalasta,
ei myöskään se, joka ei veljeänsä rakasta."

Tässä sanotaan, että Jumalasta syntynyt, tarkoittaa; uusi luomus, ei tee syntiä. Uskova on Jumalasta syntynyt Jumalan lapsi. Jumalasta syntynyt on uusi luomuksemme, joka ei tee syntiä. Perkeleen lapset, vanha aatu/eeva, meidän liha, tekee syntiä. Tästä Johannes kirjoittaa uskoville Jumalan lapsille, antaen meidän ymmärtää, mikä ero on uskovan ja ei uskovan välillä.

On siis eroa Jumalan ja perkeleen lapsella, Sillä, kuka IKINÄ EI TEE
VANHURSKAUTTA, HÄN EI OLE JUMALASTA. Mutta joka tekee
vanhurskautta, ON JUMALASTA ja vanhurskas.

Uskosta osaton ihminen ei voi tehdä vanhurskautta, - koska kaikki, mitä ihminen tekee ilman uskoa Jeesukseen, on hänelle SYNTIÄ (Room 14:23). Vasta uskoontulon jälkeen ihminen voi tehdä vanhurskautta, joka kelpaa Jumalalle. Siksi vain uudestisyntynyt Jumalan lapsi voi tehdä vanhurskautta. Sitä paitsi, .... Jumalasta syntynyt Jumalan lapsi tekee vanhurskautta, koska hän on Hengen vallassa, ei lihan vallassa.

Room 8:8-9 "Jotka lihan vallassa ovat, ne eivät voi olla Jumalalle otolliset. Mutta te ette ole lihan vallassa, vaan Hengen, jos kerran Jumalan Henki teissä asuu. Mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole hänen omansa".

Jos siis olet syntynyt Jumalasta, olet Hengen vallassa. Sinun Jumalasta syntynyt uusi luomuksesi, Jumalan lapsi, ei tee syntiä, koska se on Jumalasta. Jumalasta ei tule syntiä, eikä edes taipumusta syntiin, eikä halua syntiin. Pyhä Henki uskovassa on syntiä vastaan. Siksi uusi luomus kärsii synnistä ja pyrkii sitä pois.

Meidän vanha aatu/eeva, joka on perkeleestä, pakkaa kummittelemaan jokaisessa uskovassa, ja tekee syntiä. Se ei tahdo, eikä se taida, pysyä kuolemassa yhdessäkään uskovassa. Siksi meillä uskovilla on jatkuva taistelu omassa lihassa asuvaa syntiä vastaan, ettei lihamme pääse valtaan. Siksi Paavali kehottaa uskovaa pitämään itsensä synnille kuolleena, mutta Jumalalle elävänä. Tätä kehotusta ei tarvitsisi antaa uskoville, ellei uskovilla olisi tätä taistelua syntiä vastaan.

Room 6:11 -13 "Niin tekin pitäkää itsenne synnille kuolleina, mutta
Jumalalle elävinä Kristuksessa Jeesuksessa. Älköön siis synti hallitko
teidän kuolevaisessa ruumiissanne, niin että olette kuuliaiset sen
himoille, älkääkä antako jäseniänne vääryyden aseiksi synnille, vaan
antakaa itsenne, kuolleista eläviksi tulleina, Jumalalle, ja jäsenenne
vanhurskauden aseiksi Jumalalle."

jatkuu ...