Olen yli kuusikymppinen normaali mies. Muuten fyysisesti hyvinkin terve, mutta yksi osa elämästäni on pahasti pielessä. Eli toisen ihmisen kosketuksen, hellyyden puute. En ole tuntenut naisen kosketusta kahteentoista vuoteen! Miehistä en sitä niin haluakaan. En voi hyvin, koska kukaan ei hyväile, kaulalle tai käperry kainalooni! Pidä hyvänä. Nuku samassa sängyssä. En tarkoita hierojalla tms. käyntejä, koska niihin ei liity tunteita. Enkä sitä paitsi käy hierojalla. Miten te ihmiset voitte, jota kukaan ei ole koskettanut yli vuosikymmeneen? Tai onko edes sellaista ihmistä minun lisäkseni?
Kosketuksen, hellyyden puute
Anonyymi-ap
14366
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Elikä kellään ei ole ongelmia fyysisen kosketuksen puutteen kanssa? Aika yllättävää!
Ei ole ongelmia, ei. Yksin olen, yksin elän omilla ehdoillani. Tosi hyvä näin.
En silti ole mikään erakko. Sujuvasti toimin ihmisten kanssa, mutta ani harvoin mitään halailua kuvaan kuuluu.
Halaus päivässä pitää lääkärin loitolla, sanotaan. Vähäisinkin koskettelu ihmisten kesken loppui koronaan. Edes kaupan kassa ei enää hipaise kättäsi vaihtorahoja kouraasi antaessaan, mikä kuulemma ennen piti asiakkaan tyytyväisenä.
Fyysisen läheisyyden tarve vaihtelee, olemme siinä(kin) suhteessa erilaisia. Itselläni tuo tarve on vähäinen. Sen sijaan tarvitsen henkistä yhteyttä muihin ihmisiin, keskustelua, yhteistä tekemistä jne. Siihen on onneksi paljon tilaisuuksia. Saattaahan siinä joskus joku tahaton tai tahallinenkin kosketus vilahtaa. Minulle se riittää.
Sinua en nyt osaa auttaa, valitettavasti. Tai oikeastaan ehkä sentään. Vihjeeksi antaisin tanssiharrastuksen, voisitko ajatella sellaista kipeimpään koskettelun tarpeeseen.
Niin tuota tanssia on tarjottu. En osaa tanssia enkä näe siinä mitään sellaista, joka minua auttaisi. Toki ehkä se läheisin luvallinen keino kokea naisen vartalo itseäni vastaan. Ei oikein natsaa!
Ihan luonnollinen tarve terveellä ihmisellä , se että kaipaa sen toisen ihmisen läheisyyttä .
Itsekkin ollut jo seitsemän vuotta leskenä ja huomaan että tulee hyvä mieli kun vaikka lapsen lapsi vierailusta lähtiessään tulee antamaan kunnon halit, silloin huomaa miten toisen ihmisen kosketus on tärkeää.
Joten mini kyllä löytää vanhempanakin se uuden ihmisen vierelleen ja saa nauttia läheisyydestä. Mutta taas toiset eivät näytä kaipaavan ketään tai sitten eivät uskalla edes tunnustaa itselleen että kaipaavat
Olen nainen ja erosta viitisentoista vuotta. En koe tarvitsevani hellyyttä ja läheisyyttä, seksiä en ollenkaan.
Ihmiset ovat erilaisia , mutta normaalisti kuitenkin jokainen kaipaa joskus toista ihmistä lähelleen .äsitten on tunnevaurioisia ihmisiä joilla ei ole kaipuuta mihinkään ja tuntevat voivansa hyvin yksinäisyydessään , sekään ei tietenkään ole väärin.
Mutta enemmistö ihmisistä haluaa olla se jokin toiselle ihmiselle
Et ole ihan terve, anteeksi vaan!
Siis tämä nainen 15 v.
Olen hoitanut pieniä lapsia ja olen pitänyt heitä sylissä. Kuulun autismin kirjon ryhmään, sekin vaikuttaa. Omia aikuisia lapsiani halaan.
Lisäys, että en asu yksin vaan lapseni kanssa. Yksin asumisesta en pidä.
Et sinä ole kukaan määrittelemään tunnevaurioiseksi jos viihtyy omissa oloissaan paremmin.
Ja kyllä, enemmistö tarvitsee muita itsekkäisiin syihin pohjautuen.
Kosketus toiseen ihmiseen on todettu tutkimuksissa hyvin tärkeäksi asiaksi.
Joten moni yksinäinen ihminen jolla ei ole ketään vierellä masentuu ja tuntee elämän joskus hyvinkin tuskaiseksi .
Tutkimuksia on tehty paljonkin näistä asioista, esim vanhusten hoidossa , on hoitokoulussa jo opittu juuri kosketuksen tärkeys , joka nostaa vanhusten mielialaa
Kosketus ja läheisyys on tuiki tärkeä osa ihmisen elämässä .
Siksi monella on korvauksena esim kotieläin, jota saa silitellä ja paijata , sekin jo auttaa paljon yksinäisyyden tunteissa ,mutta mikään ei korvaa ihmisen tarvetta toisen ihmisen läheisyyteen , ihminen on tunteva , ja läheisyyttä kaipaava , se on. Se luonnollinen tarve. Näkeehän se näilläkin palstoilla miten monet vanhat miehet kirjoittelevat seksistisiä kommettejaan ja mielikuvituksiaan sillä tasolla millä ovat. Aina kun näkee jonkun sellaisen kirjoituksen niin ymmärtää että siinä taas yksi joka on kanavoinut yksinäisyytensä muotoon mikä ei ole enää normaalin rajoissa .
Mistä ratkaisu pulmaan , yksinäinen ihminen jolla muuten kaikki asiat olisivat hyvin , mutta se tärkein puuttuu, toisen ihmisen läheisyys ja tunteet siihen toiseen ihmiseen , olisivat monelle ihmiselle elin tärkeää ja elämää rikastuttavaa olotilaa.
Perustarve ihmisellä on toisen ihmisen läheisyys, joten ihan asiaa kirjoitat.
Itsekkin tunnen noita ajatuksia välillä kun jo seitsemän vuotta on yksin oloa,
Ja sitä että huomaa toisen kuoltua miten paljon hän oikeastaan merkitsi niin tunteellisella tasolla kun käytännössäkin.
Esim naisena on haaste yrittää asua talossa yksin ja tietää mitä milloinkin on vialla jos jotain menee tärikki. Esim sähkö asiat, niihin on aina hommattava asiantuntija korjaamaan, se kun miehen eläessä ei edes huomannut että se oli hän joka kaikessa hiljaisuudessa hoiteli taloa koskevat asiat. Ei enää ole aamu halia kun herää, eikä toisen läheisyyttä . Ja yksinäisyys on toisinaan kun painava peitto ylläni.äaitä yrittää vaan tottua siihen mitä yksinäisyys on , vaikka sen huomaa joka päivä käytännön asioissa ja myös tunne tasolla . Elämä on vissiin vaan elettävä jotenkin, ja yritettävä hyväksyä se mitä sillä on antamista ihmiselle . Kotieläin kyllä piristää hieman yksinäisyyden tunnetta , mutta ei anna silti sitä tunnetta mitä ihminen kaipaa sisimmässään.
Minun kokemuksellani pääosin naiset eivät ole kiinnostuneita kosketuksesta, hellyydestä saatikka seksistä.