Sotaakin kun mietin

Jos tarvitsee turvaa suojatakseen itsensä vihollisilta, niin ei se välttämättä ole toisen turvan tuhoamista. Jos sen turvattomuuden aiheuttaja tuntee olonsa turvattomaksi, silloin hänen tehtävänsä olisi korjata tilanne ja tehdä asiat paremmiksi molemmille.

Valtion rajojen laajentaminen ei ole turvallisuuden etsimistä vaan se on sotilaallinen hyökkäys. Mietitään vaikka Gazaa. Mitä jos onkin tosiaan niin päin että ensin Israel ajoi palestiinalaisia ahtaalle orjuutuksen keinoin? Sitten Hamas sai tarpeekseen koska kokivat ettei heillä ollut enää mitään menetettävää joten tekivät iskuja Israeliin. Eli se kun mennään sorkkimaan toisia niin se johtaa vastareaktioihin ja turvattomuuden tunteeseen puolin ja toisin. Ruokkii myös vihaa mitä kokevat toisiaan kohtaan. Ei se aina niin mene että sodassa olisi syyllinen ja uhri, vaan molemmat osapuolet voivat olla syyllisiä sotaan. Kun vendetta on juurtunut riittävän pitkälle niin siitä noidankehästä ei niin vain irtaudutakaan.

Tuota juuri tarkoitin. Esimerkiksi nämä laittomat siirtokunnat, pahaa provokaatiota.

Mimun puolestani voi tuhota armotta koko Palestiinan.

Rajatietäjät tietää ja turvasähköaidat eristää.