Sitten ehkä vain muutama, jotka kiusaa kirjoittajia ja trollaa. Uskon siihen, että oikeassa elämässäkin kanssaihmisistä suurin osa on muita kunnioittavia ja ystävällisiä. En halua enää ajatella, että on hyviä tai pahoja ihmisiä, koska eihän se niinkään mene. Olisi mustavalkoinen ajattelutapa sellainen. Omalta kohdaltanikin tiedän, että minussa on sekä hyvää, että pahaa. Hyviä ominaisuuksia ja tekoja sekä huonompia ominaisuuksia ja pahoja tekoja, esim. ajoittainen ilkeyspuuska. Menipä vähän jaaritteluksi, mutta halusin kirjoitella ajatuksiani. Kannattaa meidän kaikkien jaksaa uskoa hyviin asioihin, niin pysyy elämänilo yllä. 🥰
Täällä on suurin osa mukavia ja tavallisia ihmisiä
Anonyymi-ap
4220
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tiedetään jo kuka tääl pahin on ja tiedetään myös ne muutkin. Selonteko tulee näistä luettavaksi tännekin
Niin siinä taitaa käydä
Suurin osa mukavia ja tavallisia vanhuksia, ehkä. Kuitenkin paljon femakkoja sekä seksivammaisia.
Empatiakyky paranee vanhetessa ja uskaltaa silloin myös pyytää anteeksi, jos on toiminut väärin toista kohtaan. Elämä opettaa itseä ja suhtautumista toisiin. Laskelmoiva ihminen pyrkii monesti hyötymään itse tilanteista, se on silloin huonopuoli hänessä, mut jos hän käyttää tätä kykyään yhteiseen hyvään on se hyvä puoli hänessä.
Kaikilla on hyviä ja huonoja päiviä, toisilla voi olla niitä huonoja päiviä huomattavasti enemmän, silloin on hyvä miettiä, mikä niitä huonoja päiviä synnyttää, löytyykö syyt itsestä vai jostain läheisen synnyttämänä? Ulkoiset seikat masentaa (Putinille en antaisi anteeksi hänen tekoja).
Haluan ajatella muista lähtökohtaisesti ensin hyvällä. Pettynyt olen monesti, silti uskon hyvään enemmän kuin pahaan lopuksi, tiettyjä asioita on vaikea antaa anteeksi (raukkamaisuus, häikäilemätön ja säälimätön toiminta vaatii enemmän kuin vain anteeksiantoa).