Ei tätä varmaan kukaan jaksa lukea, mutta kirjoitan silti, koska haluan avautua. Olen nuori nainen, joka ulkopuolisen silmin on sosiaalinen, itsevarma, puhelias ja iloinen. Sisälläni koen kuitenkin valtavaa tuskaa, vaikkei sitä kukaan uskoisikaan.
Sain juuri viettää muutaman päivän niin että olin paremmalla mielellä. Uskon että tämä johtui eräästä nuoresta miehestä, johon taisin vähän ihastua. Mietin näiden muutaman päivän ajan jopa tulevaisuutta ja sitä, että haluan saada itselleni kumppanin ja elämäni järjestykseen.
Mutta nyt, tänä iltana, tultiin taas ryminällä alas. Sama sietämätön tunne valtasi jälleen minut. Aloin jälleen ajattelemaan, että teen itsemurhan tässä kuukauden sisään. Kiinnostus tuota miestä, ja kaikkia muitakin ihmisiä kohtaan, lähti kokonaan. Nyt haluan taas käyttää kaikki olemattomat voimavarani itsemurhan suunnitteluun ja sen toteuttamiseen.
En pohjimmiltani halua kuolla. Tiedän sen, koska tuollaiset pienet valonpilkahdukset muistuttavat minua siitä että (itsetuhoiset) ajatukset ovat sairauden aiheuttamia. Minulla ei olisi näitä ajatuksia jos olisin terve. Se on tämä kamala sairaus joka saa minut ajattelemaan tämmöisiä. Pelkään että kohta en pysty enää vastustamaan itsetuhoisia ajatuksia.
Tai sitten, ehkä minun on vain tarkoitus kuolla. Masennus on kuin sisälläni asuva iso mörkö, joka hallitsee mieltäni suurimman osan ajasta, mutta joskus, ihan pieniksi hetkiksi, se jättää minut rauhaan ja antaa minun muistaa kuka oikeasti olen.
Olen ostanut ison määrän pillereitä katukaupasta... suunnitelmana on ottaa ne kaikki kerralla viinan kanssa ja päättää tämä paska. Osa minusta toivoo, että joku tulisi ja estäisi aikeeni. Mutta tämä sisälläni asuva mörkö haluaa elämäni päättyvän, ja valitettavasti tuo mörön ääni on tooooodella voimakas. Se haluaa päästää minut ikiuneen. Välillä erehdyn luulemaan, että minä itse todella haluan kuolla. Mutta ei, se on se sairaus/mörkö joka minut haluaa hengiltä.
Minua pelottaa. Ehkä tämä viesti on jonkinlainen hätähuuto, jota tuskin kukaan kuulee... hyvää yötä.
Itsemurha?
11
1314
Vastaukset
- Anonyymi
Hyvä ettet halua olla ajatustesi kanssa yksin.
Soita diakoniatyöntekijälle tai kriisikeskukseen ja varaa jutteluaika. (Äärimmaisessä hädässä soita hätänumeroon.)
Apua ongelmaasi on olemassa. Rohkene ottaa vaikea ensiaskel. - Anonyymi
Minulla on ollut tuo sama olotila aivan lapsesta asti.
Syksyisin se on voimakkaanpaa kuin muina vuodenaikoina.
Vapautus monenlaisesta stressistä olisi ollut tietysti helpotus.
On opiskelu ja työpaikka huolia, sosiaalisen elämän lisäksi.
Nuorena halusi tietysti omaa perhettä ja omia lapsia.
Mutta en halunnut itse sitoa toista ihmistä itseeni,
ennen kuin olisin tullut vahvemmaksi arkipäivän haasteissa.
Ihmisillä on tarpeita, joita he osottavat toisten täyttävän.
Kuitenkin, sr joka kykenee täyttämään itse omia tarpeitaan,
se kykenee huomioimaan myös toisella samat tarpeet.
Mitä sinä odotit siltä nuorelta mieheltä?
Huomiota, tunnustusta, että olet haluttava ihminen?
Ota päiväkirja ja ala kirjoittamaan, mitä arvostat itsessäsi!
Ala harjoittaa jotain kiinnostavaa harrastusta.
Tapaat sen kautta myös uusia ihmisiä.
Liikunta vapauttaa monista stressi-ahdistuksista ja
on tehokasta silloin, kun ei tiedä edes syytä pahaan oloonsa. Eihän siinä kun aletaan fwb- suhteeseen.
Lähdetään syömään, leffaan ja musakeikoille.
Tule tutustumaan treffit palveluun. Siellä profiili.
Sulla on elämä edessä ja täällä maailmassa voi kuitenkin tehdä kaikkea kivaakin. Tämä pitää vain hoxaa.- Anonyymi
Juu, treffipalveluihin vaan, kun on "eksyksissä", niin pääsee
toisen rikkinäisen ihmisen hampaisiin ja tulee syödyksi!
Kun sokea sokeaa johtaa, niin molemmat kuoppaan putoavat.
Onhan siellä kuopassa lämpimämpää, kun on seuraa. Anonyymi kirjoitti:
Juu, treffipalveluihin vaan, kun on "eksyksissä", niin pääsee
toisen rikkinäisen ihmisen hampaisiin ja tulee syödyksi!
Kun sokea sokeaa johtaa, niin molemmat kuoppaan putoavat.
Onhan siellä kuopassa lämpimämpää, kun on seuraa.Etkö nyt ole vähän negatiivinen..
Ei ne lekurit ketään osaa auttaa. Laittavat lääkepurkin käteen ja lisää pään sekasin.
On tutkittava monia asioita labrojen kautta. Käytävä läpi ruokavalio. Käytävä läpi ne asiat mitkä kuormittavat henkisesti. Elämäntavat jne jne.
Itse en koe olevani kuopassa, vaikka olenkin erakkohenkinen yksineläjä...Että äläpä tee kenestäkään olettamuksia.
- Anonyymi
Älä elättele tuollaisia ajatuksia mielessäsi ! Sillä niillä ajatuksilla ei olosi parane mitenkään.
Hae apua lääkäristä ja yritä päästä eroon ajatuksista jotka ovat väärällä kaistalla.Ässillä elämä on sentään elettävä ja muistettava että näitä masennus kausia on jokaisella ihmisellä ainakin Lari kertaa elämän aikana . Joten olisiko jokin harrastus ajankohtainen,
Moni katselee huumori videoita netistä , toiset lukevat jonkun hyvän kirjan ,tapoja on monia päästä irti huonosta olosta . Kunhan ensin vaan heität nuo itsemurha ajatuksesi sivuun.
On olemassa kursseja mihin voi osallistua , ja tavata uusia ihmisiä , ja ystävyys syntyy vaikka sitä ei ole edes suunnitellut mielessään. joten yritä päästä jotenkin pinnalle niiden sairaiden ajatusten parista - Anonyymi
Minäkin olen sosiaalinen ja iloinen päältä päin,lasken huumoria ja nauran,toiset luulee että olen hauska.Seuraavassa hetkessä saatan mennä jonnekin piiloon itkemään ahdistustani.Toisaalta huumori on auttanut aina pahimman yli,se on välillä itkunaurua.Elämässä on ollut traumoja mutta kuin ihmeen kaupalla olen niistä selvinnyt ja tietoisuus etten koskaan niitä koe enää, niin helpottaa.Oletko ap hakenut apua lääkäristä?Mieliala voi vaihdella päivittäin ja se on kyllä raskasta mutta sitten tulee niitä hyviäkin päiviä.Masennus on sairaus johon pitää hakea apua,omin voimin sieltä suosta on vaikea päästä.Nykyään hoenkin itselleni etten anna masennukselle valtaa vaikka yrittää se sieltä heikkona hetkenä tulla.Älä siis anna sille päänsisäiselle mörölle pakkoajatuksille mitään arvoa se on väärässä.Voimahalaus:)
Hei,
Vastaan vielä minäkin, vaikka saitkin jo hyviä vastauksia. Itsetuhoisista ajatuksista kannattaisi keskustella ammattilaisen kanssa. On olemassa monia auttavia tahoja, joihin voi olla yhteydessä anonyymisti ja matalalla kynnyksellä. Ao. palveluista voi halutessaan saada tukea ja vinkkejä myös muuhun avun hakemiseen.
- Tukinet.net - Tukipisteesti netissä https://tukinet.net/
Tukinetistä saa itselleen tukihenkilön, jonka kanssa voi keskustella kahden kesken mistä tahansa hankalasta elämäntilanteesta tai mielessä olevasta huolesta. Tukihenkilö löytyy mm. Mieli Tukisuhteesta. https://tukinet.net/teemat/mieli-tukisuhde/tukisuhteet/
Tukinetissä on myös monenlaisia keskusteluryhmiä ja chattejä, joista voi saada vertaistukea sekä ammattilaisten neuvoja.
Joka viikko ma-ke klo 15-19 ja to klo 15-21 on Solmussa-chat päivystys, jossa voi jutella kahden kesken päivystäjän kanssa. Tukinet on avoinna kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä.
- Valtakunnallinen kriisipuhelin
Jos soittaminen tuntuu omimmalta vaihtoehdolta, niin valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää 24/7 numerossa 09 2525 0111.
- Kriisikeskukset
Ympäri Suomea toimii myös kriisikeskuksia, joihin voi mennä keskustelemaan paikan päälle. Osassa yksiköistä myös etävastaanotto on mahdollinen. Yhteystiedot löytyvät mm. MIELI Suomen Mielenterveys ry:n nettisivuilta: https://mieli.fi/tukea-ja-apua/keskusteluapua-kriisivastaanotoilla/
Akuutissa tilanteessa kannattaa olla yhteydessä oman kunnan psykiatriseen päivystykseen tai soittaa 112.
Lämpimin terveisin
MIELI Kriisikeskus Helsinki/Kata- Anonyymi
Kiitos teille eri tukea antavissa keskuksissa, että käytte
katsomassa näillä sivuilla "epätoivon parahduksia".
Näin syksyllä tahtovat lisääntyä ja pahinta ovat ne
ahdistuksen tunteet, mihin ei itse ymmärrä edes syytä.
Minulla on useita "paranna elämäntapaasi kirjoja!, joita
otan esille näin "Alakulon" tupatessa kylään.
Olen huomannut, että ne auttavat näkemään omat
mahdollisuudet ja vastuut kohentaa elämäntapaansa.
Liikunta ja hölkkä auttavat minua karistamaan olostani
sen passivoittavan masennuksen, joskus jopa yöllä.
Samoin olen huomannut olevan tärkeää saada puhdasta,
ravintorikasta ruokaa ja välttää kaikkea "roskaruokaa".
Valitettavasti masennukseen taipuvilla ihmisillä on harvoin
varaa muuhun kuin välttämättömään, mutta syksy on hyvää
aikaa uusien vihannesten tarjousten hyväksi käyttämisessä.
Useimmilla on myös mahdollisuus lainata kirjoja kirjastosta
tai netin kautta; rakentavia, mitkä auttavat hyvinvointiin.
Netin kautta saa myös valtavasti hyvää musiikkia;
taustamusiikki helpottaa minua monin tavoin, jopa
helpottaen hengitystä, kun suru pusertaa rintaa.
Vaikka olen itse päässyt pahimpien puuskien yli, niin
en kykene auttamaan edes lähimpiäni, joita tunnen.
Sitä tuntee itsensä tosi avuttomaksi tällaisissa tilanteissa.
Joten tuhannet kiitokset kriisikeskuksissa työskenteleville!
- Anonyymi
Halaus sinulle 🥰🥰🥰
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
24h Kirppis
Olen muuttamassa paikkakunnalle ja mietin olisiko tälläiselle liikkeelle tarvetta alueella?134555Suomessa eletään liian pitkään
"Ihmisten on kuoltava" Asiantuntija varoittaa: Suomi ei ole valmis siihen, että niin moni elää pitkään: ”Kaiken täytyy3423683Kerotakaa joensuun kontiolahden paiholan laitoksesta jotain
Mun kaveri joutuu paiholan laitokseen nyt lähi aikoina niin voisko ihmiset kertoa minkälaista siellä on tarinoita jne ja363416Voitaisko olla kavereita?
Haluaisin aloittaa puhtaalta pöydältä sinun kanssasi, tabula rasa. Minä lopetan sinun perääsi haikailun, ja sitten sinäk182840Deodoranttiteollisuus
Annan ilmaisen vinkin. Kyseinen teollisuus voisi alkaa valmistaa kuolleen ruumiin hajua. Olisi varma hittituote, ainakin112529- 2732254
Martinan mies on Suomessa.
Siellä se on Martinan instassa ja täällä on jo ero tullut. Voi että kun huvittaa...3061721- 911662
Maistaisitko sinä näitä valmisruokia?
Terhi Kinnari ja Kinnarin tila voitti Suomalainen menestysresepti -kisan. Makuja Kinnarin tilan kaurapohjaisissa aterioi461429Rukoilimme Länsimuurilla 2000 vuoden jälkeen, Jumalamme oli antanut meille kaiken takaisin
Western Wall, In our Hands. 55th Para. https://www.youtube.com/watch?v=u4BJAppyCSo https://en.wikipedia.org/wiki/55th_81163