Tilastolla ei voi oikein myöskään perustella sitä, että Suomella olisi varaa purkaa eläkerahastoja, kuten Kiljunen väittää.
Vaikka eläkevaroja ei todellisuudessa voi käyttää valtion menoihin. Eläkesäästöillä on silti merkitystä myös julkisen talouden kestävyydelle.
Kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd) nosti menneellä viikolla esiin eläkkeiden korotuksia koskevassa artikkelissa talousjärjestö OECD:n tilaston, jonka mukaan Suomi on läntisen maailman nettovelattomin maa heti Norjan jälkeen.
Tilasto kertoo, mikä on julkisen sektorin varojen ja velkojen suhde. Sen mukaan Suomen julkisella sektorilla olisi huomattavasti enemmän varoja kuin velkoja.
OECD:n tilastot on yleensä tunnettu luotettavuudestaan, mutta tässä tilastossa ei kaikki ole aivan kohdillaan. Suomen nettovarallisuuden taustalla ovat ilmiselvästi eläkevarat, joita Suomen eläkerahastoissa toki onkin enemmän kuin valtiolla velkaa.
Norjan kärkipaikka selittyy Norjan valtion öljyrahastolla. Se on aidosti valtion omistamaa ylimääräistä rahaa, jolla on tarkoitus puskuroida taloutta tarpeen tullen. Muiden maiden osalta tilasto ei sen sijaan välttämättä kerro juuri mitään julkisen sektorin todellisesta kestävyydestä.
Tilastolla ei voi oikein myöskään perustella sitä, että Suomella olisi varaa purkaa eläkerahastoja, kuten Kiljunen väittää.
Velkaa on nyt lähes 40 prosenttia enemmän kuin vain neljä vuotta sitten.
Eläkerahastoissa olevat eläkevarat eivät ole Suomessakaan oikeasti julkista varallisuutta, jolla voitaisiin kuitata valtion velkoja tai jota voitaisiin käyttää valtion menojen kattamiseen. Työeläkejärjestelmän rahastojen noin 243 miljardin euron suuruiset varat on varattu lakisääteisten ja perustuslain suojaa nauttivien työeläkkeiden maksamiseen.
Yksityisen puolen noin 150 miljardin euron eläkevarat ovat yksityisissä työeläkeyhtiöissä, jotka ovat asiakkaidensa eli yritysten ja niiden työntekijöiden omistamia.
Vaikka eläkevaroja ei todellisuudessa voi käyttää valtion menoihin. Eläkesäästöillä on silti merkitystä myös julkisen talouden kestävyydelle.
Kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd) nosti menneellä viikolla esiin eläkkeiden korotuksia koskevassa artikkelissa talousjärjestö OECD:n tilaston, jonka mukaan Suomi on läntisen maailman nettovelattomin maa heti Norjan jälkeen.
Tilasto kertoo, mikä on julkisen sektorin varojen ja velkojen suhde. Sen mukaan Suomen julkisella sektorilla olisi huomattavasti enemmän varoja kuin velkoja.
OECD:n tilastot on yleensä tunnettu luotettavuudestaan, mutta tässä tilastossa ei kaikki ole aivan kohdillaan. Suomen nettovarallisuuden taustalla ovat ilmiselvästi eläkevarat, joita Suomen eläkerahastoissa toki onkin enemmän kuin valtiolla velkaa.
Norjan kärkipaikka selittyy Norjan valtion öljyrahastolla. Se on aidosti valtion omistamaa ylimääräistä rahaa, jolla on tarkoitus puskuroida taloutta tarpeen tullen. Muiden maiden osalta tilasto ei sen sijaan välttämättä kerro juuri mitään julkisen sektorin todellisesta kestävyydestä.
Tilastolla ei voi oikein myöskään perustella sitä, että Suomella olisi varaa purkaa eläkerahastoja, kuten Kiljunen väittää.
Velkaa on nyt lähes 40 prosenttia enemmän kuin vain neljä vuotta sitten.
Eläkerahastoissa olevat eläkevarat eivät ole Suomessakaan oikeasti julkista varallisuutta, jolla voitaisiin kuitata valtion velkoja tai jota voitaisiin käyttää valtion menojen kattamiseen. Työeläkejärjestelmän rahastojen noin 243 miljardin euron suuruiset varat on varattu lakisääteisten ja perustuslain suojaa nauttivien työeläkkeiden maksamiseen.
Yksityisen puolen noin 150 miljardin euron eläkevarat ovat yksityisissä työeläkeyhtiöissä, jotka ovat asiakkaidensa eli yritysten ja niiden työntekijöiden omistamia.
Vastaukset 1
Vanhimmat
😋😋😋😍😍😍😍😋😋😋
🍒 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#18067998k
🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋💋💋💋🔞