Kysyn vain, koska silloin ei ollut venäjää, vaan Neuvostoliitto. Tämä diktatoorinen Venäjä ei ole demarin mieleen.
Oliko demarit venäjämyönteisiä 1939?
Anonyymi-ap
12221
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ihan varmasti oli vuonna 1939 äärivasemmistolaisia tai toisaalta opportunistisia demareita jotka suunnittelivat itselleen avainasemaa Suomen hallinnossa neuvosto-venäjän myötäilijöinä.
Ihan samalla tavalla kuin nykyisissäkin demareissa on venäjään suopeasti suhtautuvia, katsoo vain tovereiden kiljunen, tuomioja, heinäluoma, halonen, lipponen jne. jne. tekoja ja lausuntoja koskien venäjää. Kuin myös lausuntojen puutetta, useampikin vaikutusvaltainen demari kieltäytyy kommentoimasta Ukrainan sotaa tai kritisoimasta venäläisten sotilaiden raakoja tekoja Ukrainassa.
Venäjämyönteiset olivat käpykaartissa. Itsenäistymisen jälkeen olot paranivat niin työläisillä kuin entisillä torppareillakin, kun tasa-arvo parani valkoisten suoritettua punaisten ylettömää mestaamista. Häpeän sitä järjestelmällistä murhaamista, jonka valkoiset laittoivat silloin toimeen.
Nyt kaikuu samanlainen vastakkainasettelun huutelu. Nostetaan vihaa työväestöä kohtaan, nyt vain populistisessä tarkoituksessa koittaen alistaa toisia suomalaisia. Ja samanlaiset IKL-veteraanit olivat hyvin hiljaa ja kusi sukassa sotien jälkeen, kun valvontakomissio oli Suomessa.
Demarit ovat aina olleet vasemmalle kallellaan, kulkevatkin 45 asteen kulmassa vasemmalle.
Ei kai demarit muuten olisi vasemmistolaisia, tosin maltillisia ja enemmän keskustassa. Ja vasemmisto on iloinen asia, sillä he eivät palvo rahaa vaan hyvinvointia ja tasa-arvoa. Oikeisto yrittää aina jollakin tavalla alistaa muita, joten katson sen olevan pahaksi. Vaikka kaikkia oikeistolaisia se määritelmä ei koske, vaan vain näitä narsisteja, joilla on vääristynyt maailmankuva.
SDP:n Vinö Tanner oli talvisodan aikana ulkominmisteri ja hän oli jyrkin vastuja Neuvostoliiton aluevaatimuksille. Vinö Tanner sanoi : "Ei tuumaakaan " , tämän olen kuullut maalaisliittolaiselta isältäni, joka kehui estoitta Väinö Tanneria.
En edes kehtaisi sanoa olevani ketku, ex-maalaisliittolainen
Historiallinen kysymys.
mitä sitä vanhoja muistelemaan vai mitä pyssysankari purra,
No 40-luvulla Neuvostoliitto ihailevat jäsenet erotettiin ja enemmistö hylkäsi ehdotuksen liittymisestä SKDL:n kanssa, joten sanoisin, että Neuvostoliitosta ei paljon tykätty.
Demarit olivat kallellaan vain Suomeen päin. Niin neuvottelupöydässä kuin rintamilla HE PELASTIVAT SUOMEN. Muutkin vähän auttoivat.
Päätös olla luovuttamatta alueita, jotka olisivat tehneet Mannerheim-linjasta tehottoman, oli ratkaiseva, ja siinä Tannerin tiukka linja merkitsevä. Seuraavaksi demarit ja heidän äänestäjänsä pysäyttivät hyökkäyksen sillä Mannerheim-linjalla ja pelastivat maamme itsenäisyyden.
HYVÄÄ VÄKEÄ!!
Oli silloin demarit neuvostoliittoon kallellaan ei niin talvisodan aikana mutta jatkosodan aikana toivat tänne desantti ym. vihollisia piilottelivat niitä ym. Ainut demari joka ei ollut kallellaan neuvostoliittoon oli Väinö Tanner joka oli sodan aikana hallituksessa mnisterinä, sitä vihasi neuvostoliittolaisetkin
On eri asia olla vasemmistolainen kuin ihannoida Neuvostoliittoa. Tosi moni Vasemmistoliiton edeltäjän SKDL:n jäsen tunsi veljeyttä Neuvostoliittoa kohtaan, koska he uskoivat sen olevan työläisten suurvalta. Mutta mitään kultaista kuvaa paratiisista ei kenelläkään suomalaisella ei ollut Neuvostoliitosta. Sen verran tutuksi tullut paikka se oli jokaiselle suomalaiselle, jos ei naapurin kertomuksista, niin ainakin vodkaturistien kertomuksista.
Kun Neuvostoliitto romahti, niin suurimmat surijat olivat vuorineuvoksia ja muita suuryrittäjiä, joiden kauppa romahti samalla. Tavallinen tallaaja oli jopa hyvillään, kun Venäjäksi muuttunut valtio oli vapaampi ja rajan ylitse pääsi molempiin suuntiin yhtä helposti.
Mutta mikään ei kestä, sillä valtatyhjiö täyttyi liiankin nopeasti taas harvainvallalla, joka on täysin vieras vasemmistolle. Nyt Suomen rajana ei ole rautaesirippu, vaan hyökkäykseen valmis sotakalusto. Se täytyy ottaa huomioon myös täällä Suomessa.