Kun hävettää ärrä-vika? Itselle tuli tänäänkin tosi hankala tilanne kun en meinannut keksiä korvaavaa sanaa missä ei ärrää ole. Välttelen ärrän sanomista viimeiseen saakka. Miten suhtaudutte ärrä-vikaiseen, olisiko se esimerkiksi ihastuksella välitön turn off?
Onko muilla kokemusta
Anonyymi-ap
11317
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Tuskin nykypäivänä ketään kiinnostaa
S vika on pahempi mut ei sekään mikään turn off ole.
Ei minua haittaa kenenkään ärrävika eikä se vähentäisi ihastustani yhtään. Ei hänellä kyllä ole kun sen verran jo juteltu. Mutta ei haittaa jos olisi.
Mikä siinä on ettei siitä pääse pois?
Meinaatko etten oo yrittänyt opetella?
En vaan tarkoitan että niin monella se on kuiteskin.
Että mikä tekee siitä niin vaikean?
Lapsuudessani jouduin itse puheterapeutille kun en osannut sanoa yhtä toista kirjainta mutta opin sen kyllä sitten myöhemmin.
No se pitäisi kai leikata et ois joku mahdollisuus se saada ihan normaaliksi. Sanon ärrän kyllä siellä missä se pitääkin, ei kurkkuärrä siis, mutta kun kielijänne on tiukka niin se töksähtää.
Okei. Mutta toisaalta ärrävika on kyllä aika persoonallista ja se on hyvä asia. Positiivistä.
Ei kannata sellaisiin ihmisiin käyttää aikaa joille tuollaiset asiat on turn off terveisin toisinaan sössöttäjä toisinaan vaan muuten omituinen selittäjä
Oisin halunnut riisillä yhden ruuan mutta sanoin muusin ettei tarvii sanoo ärrää 🫤 ap
Ehtihän sitä junnuna hävetä yhden elämän verran, niin nyt ei enää asia kiinnosta tippakaan. Joskus satunnaisesti joku noheva näennäisaikuinen jaksaa irvailla, mutta vaikka se toki jossain tuntuu edelleen, niin sen voi sivuuttaa ottamatta itteensä ja samalla tulee huomattua kuinka heikko persoona se näennäisaikuinen on.
Varttuneena siitä viasta on enimmäkseen saanut positiivista palautetta, että se kuulemma kuulosta kivalta ja hauskalta, nimenomaisesti positiivisessa mielessä.
Toki huomaan, jos jollakulla on jokin r/s/l/t whatever puhevika, mutta en noteeraa sitä keskusteluissa mitenkään, vaan ohitan koko asian. Välillä voi olla hankala saada selvää joistain sanoista, mutta sitten ei auta kuin kohteliaasti pyytää toistamaan, mitään turhia selittelemättä.
Itselleni mikään tyypillinen puhevika ei ole ainakaan turn off, ennemmin voisi olla aivan päinvastoin.
Jossain ala-aste ikäiset voivat kiusoitella siitä ja ala-aste ikään juurtuneet kehittymättömät henkilöt myöhemminkin.