Nastarenkaat ja keuhkosyöpä

Ei taida olla. Nykyisin on myös hyvin kyseenalaista aiheuttaako painava sähköauto enemmän pienhiukkaspäästöjä kuin kevyt polttomoottoriauto.
Sähköauto nastarenkain on sekä tiestön, että keuhkojen tuhooja numero 1. henkilöautojen kokoluokassa.

Pölyä tulee maantiestä vaikka ei hiekoiteta murenaakaan
,nastojen irroittama bitumi se paha on,
ja isokokoinen kiviaines on meluisampaa kun nastojen takia joudutaan asfaltti tekemään isosta somerosta ,en kaipaa hiekkaa ehkä rekkapenat kaipaa.

Kokeile sitten kun saat sellaisen uudemman auton niin tuskin eroa huomaa paitsi äänessä ja kuulee paremmin kun valoissa ne on nastatoyotat ja bemarit jotka siellä kuopii...

Anonyymi00007 kirjoitti:

Pölyä tulee maantiestä vaikka ei hiekoiteta murenaakaan
,nastojen irroittama bitumi se paha on,
ja isokokoinen kiviaines on meluisampaa kun nastojen takia joudutaan asfaltti tekemään isosta somerosta ,en kaipaa hiekkaa ehkä rekkapenat kaipaa.

Mutta niitä joka tapauksessa hiekoitetaan. Raskaalla liikenteellä ei ole nastoja.

Ei nastat lumella auta , mutta myös nadtarenkaissa on samanlaiset lamellit kuin kitkoissa .

Saattaa olla kaivoksissa hieman enemmän kivipölyä jne. pölyjä kuin Suomalaisessa raikkaassa ilmassa?
Eihän tuo tiepöly ole ongelma kuin kaupungeissa lopputalvesta ja kuivalla kelillä. Autoissa on itsessään raitisilmasuodatin, eli autossa sisällä ei ole riskiä. Lisäksi nasta ei ole ainoa ongelma, vaan se älytön hiekoitus ja suolaus. Hiekoitus sepeli jauhaantuu jokaisen renkaan alla pölyksi ja suolaus hajottaa ja rapauttaa tienpintaa ja sekin jauhaantuu pölyksi.
Kaupungeissa teiden puhdistuksesta säästetään ja sitä tehdään vasta kovin myöhään keväällä ja sekin tehdään kovin huolimattomasti.

Kuitenkin nastarenkaiden ylistämisestä elämäntehtävän itselleen ottanut VAGniikan maailma nastajyrsimiä suosittelee nimenomaan etelään ja rannikkoalueille, missä pääosin ajetaan suolalla sulanapidetyllä asvalttipinnalla. Oikeita talvirenkaita lehti suosittelee oikeaan talveen, siis maan itä/pohjoisosiin.

Sehän on ihan tutkittua faktaa, että nastajyrsimillä ajetetaan enemmän kuolonkolareita (ajokilometreihin suhteutettuna). Kun kolaroineita (ja hengissä selvinnäitä) nastajyrsijöitä on haastateltu, he pitivät tärkeimpään syynä kolariin sitä, ettei tie ollu tarpeeksi hyvässä kunnossa.... eli pitää olla alla "talven kesäksi muuttavat" nastajyrsimet JA kesäkeliin suolattu tie, sitten nastajyrsijä ehkä onnistuu olemaan kolaroimatta.

VAGniikan maailma myös johdonmukaisesti kieltäytyy kertomasta, että nastajyrsimillä olisi mitään vaikutusta teiden kulumiseen. Oktomurskeen aiheuttamista jakopääongelmista tarinaa riittää, mutta sitä ei kerrota, että oktomurske valittiin käyttöön juuri siitä syystä, että se on halpaa ja kestää varsin hyvin nastajyrsimien kulutusta.

Molemmat tärkeitä ominaisuuksia maassa, jossa kekkoslovakian aikaan & essonbaarien perinnetietoon jämähtäneet autoilijat haluavat jyrsiä useita satoja kiloja kiviainesta pois joka tiekilometriltä joka talvi.

Siinä sivussa sitten sitä katupölyä syntyy. Yli puolet katupölystä on tätä nastarenkaiden jyrsimää kiviainesta. Toki siinä sivussa irtoaa bitumia, minkä löytää autojen kyljistä keväällä... ja kun bitumia kaivetaan pois kivien väleistä (pinnan karkeutumisen huomaa hyvin keväällä), alkaa asvaltin pinnasta irrota myös kiviä, jotka ovat hiekoitushiekan siruja suurempia = rikkovat maalipintaa ja tuulilaseja.

Suomalaisessa asvalttimassassa on nastajyrsimien vuoksi pakko käyttää kovaa ja karkeaa kiviainesta. Mikä myös takaa kovan rengasmelun.

Muualla maailmassa voidaan käyttää hienojakoisempia / huokoisempia massoja, ns desibeliasvalttia (vähentää rengasmelua) tai jopa vettä läpäisevää asvalttia, jonka päälle ei muodostu lammikoita/veden täyttämiä uria.

Meilläkin näitä on kokeiltu, mutta lyhyeksi jäi ne kokeet. Kehittyneemmät asvalttilaadut eivät kestä nastajyrsimien tuhovoimaa.

Pysäköintihalleissakin nastajyrsimet jyrsii 5-10 vuodessa puhki ajoramppien ja vilkkaimmin liikennöityjen väylien kovapinnoitteet, jotka teollisuuslaitoksissa kestävät 30 vuoden käytön. Kovapinnoitteen kuluttua puhki nastajyrsimet syövät rakennebetonia kuin näkkileipää, joten korjauksella on kiire.

Nastajyrsimet myös lisäävät suolaustarvetta! Nastajyrsimet tuottavat satoja kiloja kivipölyä/tiekilometri talven mittaan, mutta talvella tämä pöly pysyy märkään tien pintaan sitoutuneena. Keväällä tien pinnan kuivuessa pöly pyrkii kertalaakista ilmoille... tämän estämiseksi suolausta jatketaan vielä huhtikuussa ja joskus toukokuun alussakin siihen asti, kunnes ei enää ole pelkoa yöpakkasista ja tiet voidaan pestä.

Suola on hygroskooppista ja se imee kosteutta ilmasta, pitäen tienpintaa kosteana ja estäen nastapölyn nousua ilmaan. Samalla saadaan siis "kurakelejä" jatkettua pitkälle kevääseen ja saadaan myös enemmän ruostevauroita autoihin.

Kaikesta tästä saamme kiittää ajotaidottomia nastajyrsijöitä.