Katainen: Perusopetus uhattuna
Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen kirjoittaa kolumnissaan Ilkka-lehdessä perusopetuksen uhkaavasta tilanteesta. Kataisen mukaan heikentynyt kuntatalous on johtamassa koulujen lakkauttamisiin, luokkakokojen suurentamisiin sekä kouluavustajien vähentämiseen.
Kokoomuksen puheenjohtaja
Jyrki Katainen
Kolumni, Ilkka 31.5.2005
Perusopetus uhattuna
Ensi lauantaina juhlitaan ympäri Suomen taas Suvivirren soidessa koulutyön päättymistä. Huoli koulujen tulevaisuudesta ja opetuksen tasosta on kuitenkin läsnä liian monessa kunnassa. Heikentynyt kuntatalous on johtamassa koulujen lakkauttamisiin, luokkakokojen suurentamisiin sekä kouluavustajien vähentämiseen. Myös pula miesopettajista on varoittava signaali opetuksen tilasta.
Suomen hyvinvoinnin ja menestyksen kannalta tulevaisuuden avainasia on osaaminen ja luovuus. Laadukas perusopetus on keskeinen edellytys luovuuden syntymiselle. Koulutuksen taso varhaiskasvatuksesta perusopetuksen kautta huippuosaamiseen turvaa kansallisen kilpailukykymme, tulevaisuutemme selkärangan. Nyt tämä selkäranka on uhattuna
Kuntapäättäjät ovat joutuneet erittäin vaikeaan tilanteeseen: säästämään opetuksesta, vaikka laadukasta opetusta ja opettajien ammattitaitoa arvostetaan laajasti. Viestit ympäri Suomea kertovat siitä, että osaamisen merkitys Suomen kilpailukyvyn perustana ymmärretään. Siksi kuntatalouden rajun alasajon seurauksena pakon edessä tehtävät päätökset tuntuvat käsittämättömiltä.
Taustalla vaikuttaa ennen kaikkea hallituksen epäonnistuminen työllisyyden parantamisessa, mikä suoraan vaikuttaa alentavasti kuntien verokertymään ja muutenkin heikentää kuntien taloudellisia edellytyksiä tarjota palveluja. Kehityssuunta on nyt vaarallinen, sillä Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnin ja menestyksen kannalta tulevaisuuden avainasia on juuri osaaminen.
Räikeimmin säästöt näkyvät siinä, että opettajien lomautuksia ollaan ottamassa jälleen säästökeinoksi. Lomautusuhka koskee muutamaa sataa opettajaa mm. Kajaanissa, Kärkölässä, Toijalassa ja Jämsässä. Lomautus on aina äärimmäinen keino ja kertoo kunnissa koetusta hädästä.
Vanhasen hallitus on tehnyt kerta toisensa jälkeen päätöksiä, joilla laadukas perusopetus on vaarannettu. Ensimmäinen niistä tehtiin kehyspäätöksen yhteydessä, jolloin luovuttiin hallitusohjelman kirjauksesta, jossa sanotaan, että ikäluokkien pienenemisestä koituvat säästöt ohjataan koulutuksen kehittämiseen.
Toinen vakava kolaus opetukselle oli kunnille kuuluvien opetusrahojen leikkaaminen. Kuntien ja valtion välisessä kustannusten jaon tarkastelussa kävi ilmi, että kunnat ovat panostaneet hyvin koulutoimeen, mitä myös uudet tehtävät ovat edellyttäneet. Kun hallituksen piti maksaa lainmukainen oma osuutensa kasvaneista kustannuksista, hallitus päätti siirtää velanmaksua seuraavalle hallituskaudelle. Näin opetuksen valtionosuuksia jäi tänä vuonna kunnilta saamatta noin sata miljoonaa euroa
Kokonaisuudessaan 502 miljoonan euron pakkolainasta hallitus maksaa tällä vaalikaudella kunnille noin puolet, mikä heikentää kuntien taloutta entisestään. Tämä ei ole perusteltavissa millään järkisyillä tilanteessa, jossa kunnat peräänkuuluttavat valtiolta tukitoimia kipeämmin kuin koskaan.
Puutteellinen oppilashuolto, avustajien määrän vähentäminen ja luokkakokojen suurentaminen yhtä aikaa johtavat vakaviin häiriöihin koulutyössä, syrjäytymisriski kasvaa ja oppimistulokset heikentyvät. Haluaako hallitus, että mainioita Pisa-tutkimuksen tuloksia muistellaan muutaman vuoden päästä aikana, joka ei koskaan palaa?
Kokoomus on toistuvasti esittänyt lisäresursseja perusopetukseen ja jopa puolustanut hallitusohjelmaa hallituksen sulkiessa korvansa ja syyllistäessä yksinomaan kuntien päättäjiä. Näin ei voi jatkua. Niinpä Kokoomuksen johdolla jätetäänkin huomenna välikysymys, jossa edellytetään, että hallitus ryhtyy vihdoin hoitamaan velvoitteensa kunnille ja ottaa vakavasti perusopetuksen ongelmat.
Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen kirjoittaa kolumnissaan Ilkka-lehdessä perusopetuksen uhkaavasta tilanteesta. Kataisen mukaan heikentynyt kuntatalous on johtamassa koulujen lakkauttamisiin, luokkakokojen suurentamisiin sekä kouluavustajien vähentämiseen.
Kokoomuksen puheenjohtaja
Jyrki Katainen
Kolumni, Ilkka 31.5.2005
Perusopetus uhattuna
Ensi lauantaina juhlitaan ympäri Suomen taas Suvivirren soidessa koulutyön päättymistä. Huoli koulujen tulevaisuudesta ja opetuksen tasosta on kuitenkin läsnä liian monessa kunnassa. Heikentynyt kuntatalous on johtamassa koulujen lakkauttamisiin, luokkakokojen suurentamisiin sekä kouluavustajien vähentämiseen. Myös pula miesopettajista on varoittava signaali opetuksen tilasta.
Suomen hyvinvoinnin ja menestyksen kannalta tulevaisuuden avainasia on osaaminen ja luovuus. Laadukas perusopetus on keskeinen edellytys luovuuden syntymiselle. Koulutuksen taso varhaiskasvatuksesta perusopetuksen kautta huippuosaamiseen turvaa kansallisen kilpailukykymme, tulevaisuutemme selkärangan. Nyt tämä selkäranka on uhattuna
Kuntapäättäjät ovat joutuneet erittäin vaikeaan tilanteeseen: säästämään opetuksesta, vaikka laadukasta opetusta ja opettajien ammattitaitoa arvostetaan laajasti. Viestit ympäri Suomea kertovat siitä, että osaamisen merkitys Suomen kilpailukyvyn perustana ymmärretään. Siksi kuntatalouden rajun alasajon seurauksena pakon edessä tehtävät päätökset tuntuvat käsittämättömiltä.
Taustalla vaikuttaa ennen kaikkea hallituksen epäonnistuminen työllisyyden parantamisessa, mikä suoraan vaikuttaa alentavasti kuntien verokertymään ja muutenkin heikentää kuntien taloudellisia edellytyksiä tarjota palveluja. Kehityssuunta on nyt vaarallinen, sillä Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnin ja menestyksen kannalta tulevaisuuden avainasia on juuri osaaminen.
Räikeimmin säästöt näkyvät siinä, että opettajien lomautuksia ollaan ottamassa jälleen säästökeinoksi. Lomautusuhka koskee muutamaa sataa opettajaa mm. Kajaanissa, Kärkölässä, Toijalassa ja Jämsässä. Lomautus on aina äärimmäinen keino ja kertoo kunnissa koetusta hädästä.
Vanhasen hallitus on tehnyt kerta toisensa jälkeen päätöksiä, joilla laadukas perusopetus on vaarannettu. Ensimmäinen niistä tehtiin kehyspäätöksen yhteydessä, jolloin luovuttiin hallitusohjelman kirjauksesta, jossa sanotaan, että ikäluokkien pienenemisestä koituvat säästöt ohjataan koulutuksen kehittämiseen.
Toinen vakava kolaus opetukselle oli kunnille kuuluvien opetusrahojen leikkaaminen. Kuntien ja valtion välisessä kustannusten jaon tarkastelussa kävi ilmi, että kunnat ovat panostaneet hyvin koulutoimeen, mitä myös uudet tehtävät ovat edellyttäneet. Kun hallituksen piti maksaa lainmukainen oma osuutensa kasvaneista kustannuksista, hallitus päätti siirtää velanmaksua seuraavalle hallituskaudelle. Näin opetuksen valtionosuuksia jäi tänä vuonna kunnilta saamatta noin sata miljoonaa euroa
Kokonaisuudessaan 502 miljoonan euron pakkolainasta hallitus maksaa tällä vaalikaudella kunnille noin puolet, mikä heikentää kuntien taloutta entisestään. Tämä ei ole perusteltavissa millään järkisyillä tilanteessa, jossa kunnat peräänkuuluttavat valtiolta tukitoimia kipeämmin kuin koskaan.
Puutteellinen oppilashuolto, avustajien määrän vähentäminen ja luokkakokojen suurentaminen yhtä aikaa johtavat vakaviin häiriöihin koulutyössä, syrjäytymisriski kasvaa ja oppimistulokset heikentyvät. Haluaako hallitus, että mainioita Pisa-tutkimuksen tuloksia muistellaan muutaman vuoden päästä aikana, joka ei koskaan palaa?
Kokoomus on toistuvasti esittänyt lisäresursseja perusopetukseen ja jopa puolustanut hallitusohjelmaa hallituksen sulkiessa korvansa ja syyllistäessä yksinomaan kuntien päättäjiä. Näin ei voi jatkua. Niinpä Kokoomuksen johdolla jätetäänkin huomenna välikysymys, jossa edellytetään, että hallitus ryhtyy vihdoin hoitamaan velvoitteensa kunnille ja ottaa vakavasti perusopetuksen ongelmat.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.