Olet kääntänyt uuden aukeaman

Siinä lukee näin:

Sademetsässä ei ole aluskasvillisuutta, sanoi tapetti.
Joku löi vetoa ja minä voitin.
Tämä matka oli pitkä, mutta pimeä.
Eilen posti toi kirjeen sieltä.
Niin se nyt on, että talvi on uusi kesä.

"Blank space" T. Swift

Viimeinen luku tästä kirjasta.

Joko tämän tarinan loppu, tai seuraa jatko-osa.

Sen saa tämä päivä näyttää.

Katsotaan onko jatko-osaa varten enää muita osallisia.

Mysteerejä jäi avoimiksi tarpeeksi sitä varten.

siinä lukee: After Vietnam, back home

Tulin tähän hengailemaan, kun oma aukeamani on tällä hetkellä ikään kuin mustan savun peitossa. Tykkään kyllä sen savun tuoksusta, varsinkin jos siinä on ripaus tervaa.

Me emme enää koskaan tapaa, mutta vain minä tiedän sen.

Go hell bitch....

Siinä kysytään:
Millä helkutilla jaksat lähteä tuulen tuivertamalle niitylle joka arkipäivä?
Vastaan usein itselleni: jos onni on myötä näen päivänsäteen .
Entäpä jos 💩 sataa niskaan arkena ja sunnuntaina?
Puhallan ja teen jotain millä nollaan nuppini 🤣🤣
T:menninkäinen

Räsänen rikki tosi huonossa kunnossa

Tässäpä ote mielenterveyshoitotyö -kirjastani satunnaiselta aukeamalta:

”Kuntoutuksessa korostuu kuntoutujan positiivisten kykyjen korostaminen. Kuntouttava työote pitää sisällään yksilön voimavaroja, toimintakykyä ja oman elämän hallinnan tunnetta lisääviä elementtejä. Kuntoutuminen lähtee ihmisestä itsestään, mutta kuntoutuja saattaa tarvita rinnalleen läheisiä, ammattiauttajia ja vertaistukea.”

Siitä syystä, että minulla on tylsää ja tämä kirja sattuu olemaan vieressäni. Olkaa hyvät.

Opi rakastamaan itseäsi, jotta voit rakastaa toista

Älä menetä epätoivoasi.
Tarvitset sitä silloin kun sinulla menee hyvin.
Aivan kuten toiveikkuuttasi silloin kun kaikki ei mene hyvin.

Hänen miehen nimi. Muuten tarina on vielä kirjoittamatta.

Same old story🥶

Yritä pitääkiinni vanhasta, vaikka uudet tuulet puhaltaa

Eihän siinä vielä mitään lue, jos se on uusi. Tyhjä aukeama jolle kirjoittaa

Vuoden 2023 aukeamallani luki "valitse rakkaus". Se ei ihan täysin ole pitänyt paikkaansa vuoden halki, mutta se on ollut jonkinlaisena ohjenuorana. Minusta se on kuitenkin sen verran hyvä kehotus jokapäiväiseen elämään, että taidan löytää sen saman seuraavaltakin aukeamalta ja keskittyä entistä kovemmin sen toteuttamiseen ensi vuonna.

NAM.
Ihana mies. Koska tavataan?
Sori, on jo sovittu tapaaminen: tänään klo 22.30.

Aukeamalla lukee:

Elämä on hyvää. Elämä on oikeastaan hyvää moneltakin kantilta katsottuna. Tasapaino mitä olen etsinyt työn, vanhemmuuden ja oman itseni kesken, on löytänyt balanssinsa. Olen oikeastaan onnellinen.

Rakkaus on arvo. Iso ja tärkeä arvo, Samoin tärkeä arvo on hyvä ja toimiva parisuhde. Mutta taas huono parisuhde ei ole vaivansa väärti. Hyvä parisuhde on mahdollista vain kun molemmille syntyy tutustumisessa syvät tunteet, arvomaailmat, aaltopituus ja kemiat kohtaa. Ja huomattavasti helpompaa se on kun kummankin elämänhallinta on kunnossa ja löytyy halua panostaa yhteiseen elämään. Se onko yhteinen elämä etänä, erillisillä kodeilla tai samassa osoitteessa ei sen sijaan ratkaise kunhan tunneyhteys ja läsnöolo toimii.

Elämää pystyin harvoin hallitsemaan ja määrittelemään. Katson monessa asiassa tulevaisuutta ja luotan intuitioon. Parisuhdetoiveiden osalta ei kuitenkaan auta kuin elää hetkessä. Jos sopiva ihminen ja hetki lipuu vielä kohdalle, on uskallettava ja katsottava asiaa tarkemmin. Jos taas ei osu, väärää ei kannata ottaa vain saadakseen jotain millä ei ole edellytyksiä kasvaa ja kestää.

Elämäntarkoitus on tulla onnelliseksi ja rakastaa, ja kasvattava siinä sivussa lapsista pärjääviä ja onnellisia aikuisia. Se pätee oli parisuhdetta tai ei.

Aukeama on tyhjä.

"Katso edellinen aukeama."

Että oletko koskaan täällä lukiessasi tekstejä tuntenut tyhjyyden ja alakulon tunnetta? Miettinyt kuinka helvetin yksinäisiä ihmiset voivatkaan olla. Itseni mukaan lukien.

Miettinyt sitä, että jollei kaivatusta/toisesta olekaan oikeaan yhteyteen. Jollei edes halua nähdä ja jutella. Pelailee vaan.

Oma sivuni on tabula rasa. Sen tyhjempi tauluni ei ole koskaan ollut. Vain pari merkintää jotka hoidan.
Täällä olin lievittääkseni aikoinaan kipua kokemuksestani joka horjutti koko elämääni pitkäksi aikaa. Se ei muuttunut täällä. Parani ja paheni vuorotellen.

Joten seuraavan lainarunon sanoin levollista yötä:

En muistanut
En totta tosiaan
kuinka mustia ovat
marraskuun puut
sen jälkeen
kun ovat heittäneet
räiskyvät
syksyn riehakkaat
värivaatteet oksiltaan.
Kun mustilla
luuranko-oksilla
istuu mustia variksia
ja taivaskin on
kuin pitkäperjantai.
Kuinka ihminen jaksaa?
Kuinka ihminen kestää?
Kun sielu on matalapaineessa
ja kaipaa
kaikkeen entiseen
kaikkeen
ehdottomasti loppuneeseen.(pinterest)

🙏🏻🩷

Kyyneleet ovat helmiä. Vain.