Ongelma on seuraava:
Jos kaapelimodeemi ja digiboksi ovat samaan aikaan kiinni T-jakajalla antenniverkossa, niin kaapelimodeemi ei suostu toimimaan, ellei tietokone ja monitori ole kiinni suojamaadoitetussa pistorasiassa. Älkää ihmeessä kysykö, miksi ei suostu...
Suojamaadoitettu pistorasia löytyy vain asunnon keittiöstä, josta nyt tulee jatkoroikka pitkin lattiaa. Se ei ole kaunis näky, ja kompastuakin siihen voi... Seinänviertä ei pysty vetämään kuin ohuen johdon, koska muuten johto estää parvekkeen oven aukeamisen.
Äkkiseltään keksin ongelmaan kolme ratkaisua. Kaikki niistä taitaa olla typeriä, mutta mikä olisi vähiten typerä ja vaaraton?
A) Kytken kahden pistotulpan väliin ML-johdon suojamaasta suojamaahan. (Nollaa ja vaihejohtoa en kytke koska en halua kenenkään kuolevan kytkennällä)
Sitten kytken toisen pistotulpan suojamaadoitettuun pistorasiaan ja toisen jatkojohdon pistoke-reikään. Jatkojohto saa siis nollan ja vaiheen lähimmästä pistorasiasta, mutta suojamaa tulee ML-johtimella.
B) Kytken antennirasian radioliitäntään ML-johdon liitännän runkoon ja toiseen päähän pistotulpan suojamaa-liitäntään. Onhan se antennirasia nollattu keskuksessa (toivottavasti)
C) Ostan suojamaadoitetun pistorasian ja kytken nollajohdon sen suojamaahan suoraan pistorasiassa (ns. nollaus).
Omasta mielestäni tuo vaihtoehto C vaikuttaisi vähiten ranemaiselta purkkaviritykseltä, mutta mahtaako sekään olla enää nykyään laillinen, vaikka sillä tavallahan aiemmin kaikki suojamaadoitetut pistorasiat kytkettiin..
Jos kaapelimodeemi ja digiboksi ovat samaan aikaan kiinni T-jakajalla antenniverkossa, niin kaapelimodeemi ei suostu toimimaan, ellei tietokone ja monitori ole kiinni suojamaadoitetussa pistorasiassa. Älkää ihmeessä kysykö, miksi ei suostu...
Suojamaadoitettu pistorasia löytyy vain asunnon keittiöstä, josta nyt tulee jatkoroikka pitkin lattiaa. Se ei ole kaunis näky, ja kompastuakin siihen voi... Seinänviertä ei pysty vetämään kuin ohuen johdon, koska muuten johto estää parvekkeen oven aukeamisen.
Äkkiseltään keksin ongelmaan kolme ratkaisua. Kaikki niistä taitaa olla typeriä, mutta mikä olisi vähiten typerä ja vaaraton?
A) Kytken kahden pistotulpan väliin ML-johdon suojamaasta suojamaahan. (Nollaa ja vaihejohtoa en kytke koska en halua kenenkään kuolevan kytkennällä)
Sitten kytken toisen pistotulpan suojamaadoitettuun pistorasiaan ja toisen jatkojohdon pistoke-reikään. Jatkojohto saa siis nollan ja vaiheen lähimmästä pistorasiasta, mutta suojamaa tulee ML-johtimella.
B) Kytken antennirasian radioliitäntään ML-johdon liitännän runkoon ja toiseen päähän pistotulpan suojamaa-liitäntään. Onhan se antennirasia nollattu keskuksessa (toivottavasti)
C) Ostan suojamaadoitetun pistorasian ja kytken nollajohdon sen suojamaahan suoraan pistorasiassa (ns. nollaus).
Omasta mielestäni tuo vaihtoehto C vaikuttaisi vähiten ranemaiselta purkkaviritykseltä, mutta mahtaako sekään olla enää nykyään laillinen, vaikka sillä tavallahan aiemmin kaikki suojamaadoitetut pistorasiat kytkettiin..
Vastaukset 13
Vanhimmat
Tuo C-kohdan nollaus menetelmä on ehdottomasti paras noista. Noin se sähkiskin melko varmasti tekisi jos pyytäisit vaihtamaan maadoitetut pistorasiat.
Jos huoneen asennukset ovat putkiasennuksia niin olisi myös kohtuu helppoa vetää maadoitus jakorasiasta asti ja nollata sitten vaikka siellä.
Mutta kun muutat sen yhden pistorasian maadoitetuksi niin myös kaikki muut huoneen pistorasiat ja valaisimet pitää maadoittaa!!!
Suojamaa ja nolla ovat käytännössä sama asia. Polttavat sulakkeen, jos tulevat jännitteelliseksi.
Itse olen muuttanut rasioita suojamaadoitetuiksi tuolla c-menetelmällä muihin paikkoihin kajoamatta. Ei mitään ongelmia.
Kaikki muut pistorasiat huoneesta on maadoitettava siksi koska määräykset niin sanovat.
Miksi näin sitten on määrätty? Siksi että jos sinulla on yhdessä nollaluokan pistorasiassa vaikkapa metallirunkoinen valaisin ja toisessa pistorasiassa, tässä maadoitetussa toinen samanlainen valaisin tai vaikka tietokone, sähköiskun vaara on erittäin suuri. Jos tämä nollaluokan pistorasiaan kytketty koje vuotaa jännitettä runkoonsa, ja kosket siihen samalla kun kosket maadoitettuun pistorasiaan kytkettyyn kojeeseen, olet osa virtapiiriä jonka reitti on vaihe-kojeen runko-sinä-kojeen runko-maa. Eli parhaassa tapauksessa saat 230V sähköiskun, joka kulkee kädestä käteen ja virran suuruus karkeasti arvioiden 150mA. Jo 30mA virta voi tappaa kulkiessaan sydämen läpi. Siksi kaikki huoneen pistorasiat on maadoitettava.
Ei se noin ole 20 vuotta vanhassa talossa. Sähkökeskuksellahan sekä nolla että suojamaa menevät samaan kiskoon. Suuri osa pistorasioista on kuitenkin maadoittamattomia, joten silloisten määräysten mukainen asennus on teoriassasi hengenvaarallinen.
Ei se sitten niin hengenvaarallinen ole jos kaikki pistorasiat/valaisimet ovat maadoittamattomia tai joko maadoitettuja.
Pääasia on ettei samassa huoneessa ole maadoittettuja ja maadoittamattomia pistorasioita sekaisin!
Nollaus menetelmän sanotaan mm. aiheuttavan mahdollisia häiriöitä audiolaitteissa yms. Tämän lisäksi on vielä muitakin syitä miksi enää ei saisi nollata...
Kun tarkemmin tutkin, kyllä se suunnilleen noin menee talossammekin. Tosin poikkeukset vahvistavat säännön.
Kyllä turvallisuus tärkeä juttu on sähköpuolellakin. TUKESin sivuilta voi lukea mitä merkillisimmistä sähkötapaturmista. Yllättävän ”helpossa” mokassa on mennyt henki.
Miä olen maalta, vaikka ydinvoimalaveteraani olenkin. Kotitilallani on Strömbergin sähkömoottori 50-luvulta. Siihen ei saa kytkettyä kuin kolme vaihetta. Toki kuoret voisi suojamaadoittaa itsekin. Ei vain ole tullut tehtyä sitä. Suutarin lapset..jne. Hyvä peli se moottori on ollut. Ei ole tarvinnut kuin kaapelinvaihdon näinä vuosikymmeninä.
Silloin, kun taloa ei voi rakentaa uudelleen. Muutama vuosi sitten ukkonen pamautti rikki tietokoneen, joka "kellui" maadoittamattomassa pistorasiassa.
Kokeilin sitten vaihtoehtoa C, eli nollasin pistorasian. Kaapelimodeemi ei taaskaan pystynyt saamaan yhteyttä.
Avasin myös tuon keittiön pistorasian ja huomasin että senkin suojamaadoitus on nollaamalla tehty.
Se saattaa kuitenkin olla eri vaiheessa kuin tämä tietokonepöydän vieressä oleva, jonka nollasin.
Nyt minulla ei ole enää edes yhtään teoriaa, miksi kaapelimodeemi ei toimi kuin siten että tietokone ja näyttö saa virtansa keittiön pistorasiasta (jos digiboksi on kiinni)..
Jippiin forumilla (elektroniikka) joku ehdotti, että ostaisin RF-johtoon galvaanisen erottimen.
Se taitaakin olla sitten viimeinen mahdollinen keino :(
ensin samalle vaiheelle tämä "ei toimiva" pistorasia sen "toimivan" pistorasian kanssa. Ois mielenkiintoista tietää voiko se tosiaan vaikuttaa...
Nyt olen kokeillut kaikkia vaihtoehtoja, eikä mikään niistä toimi.
Tässä "toimimattomassa" pistorasiaryhmässä on kaksi Biltema-merkkistä himmennintä. Jos ne ei ole joko täysin auki tai täysin kiinni, niin kaapelimodeemi ei suostu toimimaan.
Kai ne sitten antaa verkkoon jotain häiriötä.
(niiden johdot kulkee muuten samassa johtolistassa, kuin digiboksille menevä antennikaapeli, vaikuttaisko toi jotain?)
Eli ainoa toimiva vaihtoehto on edelleen kytkeä tietokone ja näyttö keittiöstä tulevaan suojamaadoitettuun pistorasiaan, jonka muuten kanssa avasin ja huomasin että se on nollaamalla tehty suojamaadoitetuksi.
No kaapelimodeemi on tietenkin radiolaite ja jotenkin tulee mieleen LA-ajat, kun häiriö-pörinän poistaminen vaati välillä jokseenkin yliluonnollisia kykyjä..
C on ehdotuksista ainoa toteutuskelpoinen. Se on myöskin täysin sallittu tapa päättyville pistorasiaryhmille. Koska kojerasiaa saa nykyisin käyttää myös jakorasiana tietyin edellytyksin, ei ongelmia pitäisi tulla muissakaan tapauksissa. Kuten täällä todettiinkin, samassa huonetilassa ei tulisi olla maadoittamattomia ja maadoitettuja pistorasioita. Määräysten vastaiseksi asia menee vasta silloin, jos niiden keskinäinen etäisyys on alle 4 metriä.
Haamusähkön esiintyminen laitteitten kuorissa riippuu toisinaan tulpan asennosta. Kokeile kaikki yhdistelmät.