Onko meillä rahaa nastarenkaisiin

Kustannusero on sama kuin jos polttoaineen litrahinta laskisi 2,0 eurosta 1,9 euroon. Se on paljon euroja ja hiilidioksidipäästöjä polttomoottoriautolla. Sähköautossa ajokustannuksen muutos euroissa on varsin mitätön sähkön edullisen hinnan ansiosta.

Varovaisesti voi puhua myös mikromuoveista. Niitä irtoaa kaikista renkaista.

Tarkkaan ottaen renkaat ovat erilaisin täyte- ja lisäainein seostettua kumia, mutta Euroopan kemikaalivirasto ECHA:n mukaan rengasperäinen materiaali määritellään mikromuoviksi.

”Autojen renkaista irtoava materiaali on yksi suurimpia mikromuovipäästöjen lähteitä. Laskennallisten, renkaiden kulumiseen perustuvien arvioiden perusteella Suomessa vuonna 2017 luontoon pääsi arviolta 5 348–10 528 tonnia rengasperäisiä mikromuoveja”, kertoo Suomen ympäristökeskuksen tutkija, meribiologi Pinja Näkki.

Se on 1,0–1,9 kiloa materiaalia per suomalainen joka vuosi.

Näkin mukaan tiedämme päästöjen kulkeutuvan ilmalaskeuman ja hulevesien avulla, mutta on epäselvää, kuinka kauas ne kulkeutuvat ja kuinka suuri osuus päätyy vesistöihin.

”Renkaan kumiseos sisältää useita ympäristölle ja terveydelle haitallisia aineita, esimerkiksi raskasmetalleja kuten kuparia tai lyijyä. Tällä hetkellä haittoja voidaan arvioida vain laboratoriotasolla, sillä luonnossa vaikutuksia on vaikea tutkia.”

Väitöskirjassaan Näkki tutki, miten rengasperäinen mikromuovi vaikuttaa Itämeressä elävään liejusimpukkaan. Vaikutusta huomattiin solun puolustusjärjestelmässä, ja tärkeissä soluelimissä oli vaurioita.

Renkaista siis päätyy ympäristöön valtavia määriä mikromuovia. Herää kysymys, kuluttaako suomalainen, nastarenkaita kestävä karkea asfaltti renkaita enemmän kuin sileämpi keskieurooppalainen?

Jos renkaat kestävät pidempään sileämmällä keskieurooppalaisella tiellä, syntyy myös mikromuovipäästöjä vähemmän per ajokilometri. Aiheesta löytyy yllättävän vähän tutkittua tietoa, joten voimme vain spekuloida.

Sitten on vielä nastarengaskiellon aiheuttanut katupölyongelma.

Vuonna 2015 tieliikenteen aiheuttama katupöly aiheutti kolmanneksen suorista, pienhiukkasten (PM2,5) aiheuttamista kuolemista Suomessa, kun tieliikenteen pakokaasujen osuus kuolemista oli 12 prosenttia.

Sähköautojen yleistyessä pääsemme eroon pakokaasujen ja käytännössä myös jarrujen pienhiukkaspäästöistä, mutta katupölyyn vaikuttaa rengasvalinta. (Laajemmin katupölystä ja pienhiukkaspäästöistä TM 18/2017.)

Turvallisuus, raha ja tunteet
Onko meillä varaa ajaa nastarenkailla?

Käännetään asia toisin päin: jos kuvitteellista valtatietä ajavien nastarenkaallisten ajoneuvojen määrä puolittuisi 12 000 ajoneuvosta kuuteentuhanteen, hidastuisi kokonaisurautuminen Väyläviraston mukaan 1,5 millimetristä vuodessa yhteen millimetriin.

Tällöin urautumisesta johtuva uudelleenpäällystysväli voisi venyä nykyisestä kymmenestä vuodesta viiteentoista vuoteen. Kun kunnostusväli harvenisi, saisi samalla rahalla uutta päällystettä useammalle tielle. Ajaisimme parempikuntoisilla teillä.

Talvirenkaiden ostaja saa vapaasti valita nastojen ja kitkojen väliltä. Se on reilua kaikille niille, jotka ajavat olosuhteissa, joissa nastarenkaita todella tarvitaan.

Mutta kuinka moni valitsee nastat vain tottumuksesta ja piikkien tuoman turvallisuudentunteen takia – vaikka ajo-olosuhteet eivät nastoja vaatisikaan? Kyse on turvallisuudesta, taloudesta, ympäristöstä, mutta paljon myös tunteista.


https://urly.fi/3hCs

Arto777 kirjoitti:

Kustannusero on sama kuin jos polttoaineen litrahinta laskisi 2,0 eurosta 1,9 euroon. Se on paljon euroja ja hiilidioksidipäästöjä polttomoottoriautolla. Sähköautossa ajokustannuksen muutos euroissa on varsin mitätön sähkön edullisen hinnan ansiosta.

Varovaisesti voi puhua myös mikromuoveista. Niitä irtoaa kaikista renkaista.

Tarkkaan ottaen renkaat ovat erilaisin täyte- ja lisäainein seostettua kumia, mutta Euroopan kemikaalivirasto ECHA:n mukaan rengasperäinen materiaali määritellään mikromuoviksi.

”Autojen renkaista irtoava materiaali on yksi suurimpia mikromuovipäästöjen lähteitä. Laskennallisten, renkaiden kulumiseen perustuvien arvioiden perusteella Suomessa vuonna 2017 luontoon pääsi arviolta 5 348–10 528 tonnia rengasperäisiä mikromuoveja”, kertoo Suomen ympäristökeskuksen tutkija, meribiologi Pinja Näkki.

Se on 1,0–1,9 kiloa materiaalia per suomalainen joka vuosi.

Näkin mukaan tiedämme päästöjen kulkeutuvan ilmalaskeuman ja hulevesien avulla, mutta on epäselvää, kuinka kauas ne kulkeutuvat ja kuinka suuri osuus päätyy vesistöihin.

”Renkaan kumiseos sisältää useita ympäristölle ja terveydelle haitallisia aineita, esimerkiksi raskasmetalleja kuten kuparia tai lyijyä. Tällä hetkellä haittoja voidaan arvioida vain laboratoriotasolla, sillä luonnossa vaikutuksia on vaikea tutkia.”

Väitöskirjassaan Näkki tutki, miten rengasperäinen mikromuovi vaikuttaa Itämeressä elävään liejusimpukkaan. Vaikutusta huomattiin solun puolustusjärjestelmässä, ja tärkeissä soluelimissä oli vaurioita.

Renkaista siis päätyy ympäristöön valtavia määriä mikromuovia. Herää kysymys, kuluttaako suomalainen, nastarenkaita kestävä karkea asfaltti renkaita enemmän kuin sileämpi keskieurooppalainen?

Jos renkaat kestävät pidempään sileämmällä keskieurooppalaisella tiellä, syntyy myös mikromuovipäästöjä vähemmän per ajokilometri. Aiheesta löytyy yllättävän vähän tutkittua tietoa, joten voimme vain spekuloida.

Sitten on vielä nastarengaskiellon aiheuttanut katupölyongelma.

Vuonna 2015 tieliikenteen aiheuttama katupöly aiheutti kolmanneksen suorista, pienhiukkasten (PM2,5) aiheuttamista kuolemista Suomessa, kun tieliikenteen pakokaasujen osuus kuolemista oli 12 prosenttia.

Sähköautojen yleistyessä pääsemme eroon pakokaasujen ja käytännössä myös jarrujen pienhiukkaspäästöistä, mutta katupölyyn vaikuttaa rengasvalinta. (Laajemmin katupölystä ja pienhiukkaspäästöistä TM 18/2017.)

Turvallisuus, raha ja tunteet
Onko meillä varaa ajaa nastarenkailla?

Käännetään asia toisin päin: jos kuvitteellista valtatietä ajavien nastarenkaallisten ajoneuvojen määrä puolittuisi 12 000 ajoneuvosta kuuteentuhanteen, hidastuisi kokonaisurautuminen Väyläviraston mukaan 1,5 millimetristä vuodessa yhteen millimetriin.

Tällöin urautumisesta johtuva uudelleenpäällystysväli voisi venyä nykyisestä kymmenestä vuodesta viiteentoista vuoteen. Kun kunnostusväli harvenisi, saisi samalla rahalla uutta päällystettä useammalle tielle. Ajaisimme parempikuntoisilla teillä.

Talvirenkaiden ostaja saa vapaasti valita nastojen ja kitkojen väliltä. Se on reilua kaikille niille, jotka ajavat olosuhteissa, joissa nastarenkaita todella tarvitaan.

Mutta kuinka moni valitsee nastat vain tottumuksesta ja piikkien tuoman turvallisuudentunteen takia – vaikka ajo-olosuhteet eivät nastoja vaatisikaan? Kyse on turvallisuudesta, taloudesta, ympäristöstä, mutta paljon myös tunteista.


https://urly.fi/3hCs

Lue lisää

Autoilija arto joka asuinpaikkakunnallaan myös idioottina tunnetaan on jälleen intoutunut kopioimaan arvioita asiasta josta itsellään ei hajukaan.

Veroja ei korvamerkitä mitenkään. Autoilusta kerätyt verot menevät yhteiseen veropottiin, josta valtio päättää, miten niitä rahoja käytetään milloin mihinkin. Autoilijan maksamat rahat voivat mennä pakolaisiin tai julkiseen sairaanhoitoon. Tupakasta ja viinasta kerätyt verot voivat mennä koulujen menoihin jne. Kaikki maksetut verot kun menevät siihen yhteen isoon pottiin.

"Autoilun verotus kerää moninkertaisesti siihen käytetyt varat. Joku vetää välistä."

Oletko oikeasti noin yksikertainen?

Anonyymi kirjoitti:

Veroja ei korvamerkitä mitenkään. Autoilusta kerätyt verot menevät yhteiseen veropottiin, josta valtio päättää, miten niitä rahoja käytetään milloin mihinkin. Autoilijan maksamat rahat voivat mennä pakolaisiin tai julkiseen sairaanhoitoon. Tupakasta ja viinasta kerätyt verot voivat mennä koulujen menoihin jne. Kaikki maksetut verot kun menevät siihen yhteen isoon pottiin.

Lue lisää

Niin, minähän sanoin, että joku vetää välistä. Kerätään autoilijoilta autoiluun menevät verot ja sairastelijoilta sairauksien hoitoon. Miksi autottomat eivät maksa omaa osuuttaan kaikista kuluista?

Anonyymi kirjoitti:

"Autoilun verotus kerää moninkertaisesti siihen käytetyt varat. Joku vetää välistä."

Oletko oikeasti noin yksikertainen?

Penis.

Anonyymi kirjoitti:

"Autoilun verotus kerää moninkertaisesti siihen käytetyt varat. Joku vetää välistä."

Oletko oikeasti noin yksikertainen?

Niin kerää mutta silti pitääkö tarkoituksella ostaa renkaat joiden paremmuus on aniharvalle jonkinmoinen etu, saadakseen tuhota asfalttia siis sitä bitumia ilmaan sekä työ taivaan tuuliin ,,,,,
ehkä takaveto hiacella ei pärjää mutta tavanomainen auto pärjää kitkoilla kuten asiallinen kuljettaja, kaikki rajakuskit on eriasia joita ojien pohjilta nostellaan nastarenkaiden ja taidon pettäessä...

No rekka-autoihin kyllä laitetaan talveksi talvirenkaat. Esim norjaan ei ole mitään asiaa talvella ilman talvirenkaita.

Sitten on vielä se seikka, että kitkarenkaat nostattavat tienpinnassa olevan pölyn tehokkaammin ilmaan, kuin nastarenkaat. Tätä tutkittiin aikoinaan. Onkohan tilanne vielä sama nykyään?

Anonyymi kirjoitti:

Sitten on vielä se seikka, että kitkarenkaat nostattavat tienpinnassa olevan pölyn tehokkaammin ilmaan, kuin nastarenkaat. Tätä tutkittiin aikoinaan. Onkohan tilanne vielä sama nykyään?

Lue lisää

Niin se pölyhän on usein se bitumi,
nastojen irroittama.

Anonyymi kirjoitti:

Niin se pölyhän on usein se bitumi,
nastojen irroittama.

Vain peneltä osalta. Pääosin pöly on lähtöisin hiekoitusmurskeesta. Kysymys kuuluukin, tarviiko kaupunkien katuja hiekottaa tai voisko hiekoittaa vain pahimmat paikat?

Anonyymi kirjoitti:

Vain peneltä osalta. Pääosin pöly on lähtöisin hiekoitusmurskeesta. Kysymys kuuluukin, tarviiko kaupunkien katuja hiekottaa tai voisko hiekoittaa vain pahimmat paikat?

Moottoritielläkin pöly ja lieju tulee hikoituksesta! Älkää kirjoitelkaa tänne jos ette ymmärrä asioista mitään!

Suolaa käytetään aina.
Nastoja ei kenenkään ole mikään pakko käyttää.

Anonyymi kirjoitti:

Suolaa käytetään aina.
Nastoja ei kenenkään ole mikään pakko käyttää.

Suola on pahin teiden tuhoaja. Suolan ja lasinpesunesteiden yhdistelmä pohjavesissä tekee hyvää vielä luonnolle ja ihmisille. Niitä menee miljoonia litroja maahan aivan turhaan. Jos tielle annettaisiin tulla polanne ja kaikki ajaisi nastarenkailla talvella tiet olisi kunnossa ja luonto kiittäisi. Vihreät ei ymmärrä tätä asiaa.

Anonyymi kirjoitti:

Suola on pahin teiden tuhoaja. Suolan ja lasinpesunesteiden yhdistelmä pohjavesissä tekee hyvää vielä luonnolle ja ihmisille. Niitä menee miljoonia litroja maahan aivan turhaan. Jos tielle annettaisiin tulla polanne ja kaikki ajaisi nastarenkailla talvella tiet olisi kunnossa ja luonto kiittäisi. Vihreät ei ymmärrä tätä asiaa.

Lue lisää

Suola on tien, auton ja luonnon tuhoaja. On käsittämätöntä, että vaikka enimmäkseen nykyään ympäristönäkökulmat otetaan voimakkaasti huomioon monessa asiassa, niin suolaa voidaan kaataa luontoon rekkatolkulla osaamattomien kuljettajien turvaksi ja aurauskustannusten säästämiseksi.

Suolaus pitäisi kieltää kokonaan. Eikä sekään tarkoittaisi, että tarvittaisiin nastarenkaita. Nopeuksia vähän alaspäin, niin turvallisuustaso pysyy nykyisellään tai jopa paranee vaikka suolasta ja nastoista luovuttaisiin.

Niin ne parhaat renkaat ovat kitkarenkaat!

Jos lähdetään asiantuntijoiden mukaisesti siitä, että talvirenkaiden käyttöaika ominaisuuksien säilymisen kannalta on max kuusi vuotta. Riippumatta siitä ajetaanko niillä paljon vai vähän. Kyse on siis rengaskumin ikääntymisestä, jolla on aivan keskeinen vaikutus talviominaisuuksiin.

Tuon 6 vuoden aikana, nasta ei käytännössä normaaliajossa ole vielä kuluneet niin paljon, ettei niistä olisi selkeää hyötyä edelleen. Renkaiden kulutuspintaa on reippaasti jäljellä myös kitkarenkaissakin siihen nähden mitä laki velvoittaa. Ominaisuudet sekä nastojen että kitkojen osalta uusiin verrattuna ovat selvästi heikentyneet molemmilla, mutta keskinäinen eri liukkaan kelin ominaisuuksissa ei kummoisesti ole muuttuneet.
Varmasti, jos nastoilla ajetaan vain ja ainoastaan voimakkaasti ja jatkuvasti pk-seudun suolatuilla teillä, on se nastoille huonompi juttu kuin kitkoille. Eniten se kuitenkin on asfalttipinnalle, joka suolauksen ansiosta on usein jatkuvasti märkä ja sula ja sehän on altteinta juuri kulumiselle. Tilanne on tietysti toinen hieman pohjoisempana, jossa talviolosuhteet on pysyvämpiä ja jopa pysyviä

Anonyymi kirjoitti:

Jos lähdetään asiantuntijoiden mukaisesti siitä, että talvirenkaiden käyttöaika ominaisuuksien säilymisen kannalta on max kuusi vuotta. Riippumatta siitä ajetaanko niillä paljon vai vähän. Kyse on siis rengaskumin ikääntymisestä, jolla on aivan keskeinen vaikutus talviominaisuuksiin.

Tuon 6 vuoden aikana, nasta ei käytännössä normaaliajossa ole vielä kuluneet niin paljon, ettei niistä olisi selkeää hyötyä edelleen. Renkaiden kulutuspintaa on reippaasti jäljellä myös kitkarenkaissakin siihen nähden mitä laki velvoittaa. Ominaisuudet sekä nastojen että kitkojen osalta uusiin verrattuna ovat selvästi heikentyneet molemmilla, mutta keskinäinen eri liukkaan kelin ominaisuuksissa ei kummoisesti ole muuttuneet.
Varmasti, jos nastoilla ajetaan vain ja ainoastaan voimakkaasti ja jatkuvasti pk-seudun suolatuilla teillä, on se nastoille huonompi juttu kuin kitkoille. Eniten se kuitenkin on asfalttipinnalle, joka suolauksen ansiosta on usein jatkuvasti märkä ja sula ja sehän on altteinta juuri kulumiselle. Tilanne on tietysti toinen hieman pohjoisempana, jossa talviolosuhteet on pysyvämpiä ja jopa pysyviä

Lue lisää

Kitkarenkaissa ei ole nastoja, eli kumin kovettumisella on enemmän merkitystä?

Saahan nekin tietysti ajettua loppuun kesärenkaina,
vaikka pito jäällä katoaisi kovettumisen myötä.

Niin, montako talvea olette selvinneet samoilla kitkarenkailla?

Anonyymi kirjoitti:

Kitkarenkaissa ei ole nastoja, eli kumin kovettumisella on enemmän merkitystä?

Saahan nekin tietysti ajettua loppuun kesärenkaina,
vaikka pito jäällä katoaisi kovettumisen myötä.

Niin, montako talvea olette selvinneet samoilla kitkarenkailla?

Lue lisää

...niin ihan sillä kyselen, kun saatan joskus kokeilla jos sattuu olemaan neliveto tulevaisuudessa.

Huhuhuh .
Ajelin juuri viisi vuotta vanhoilla nastoilla kun tuo lumi oli maassa pariviikkoa sitten, ja oli ne liukkaat ja meluisat , pintaa ihan mahdottomasti kun ajellaan vaan muutamatuhat talvessa joten renkaat kuivuu ja nastatkin irtoaa, no ei ehkä niin paljon kuin ennen abs jarruja..
No ne mentiin vaihtamaan kunnon continkitkoihin oli tosin kaksi kertaa kalliimmat kuin kiinannastat mutta ne onkin aivan kamalia, kitkoilla pärjää hyvin keskisuomessakin.

Anonyymi kirjoitti:

Huhuhuh .
Ajelin juuri viisi vuotta vanhoilla nastoilla kun tuo lumi oli maassa pariviikkoa sitten, ja oli ne liukkaat ja meluisat , pintaa ihan mahdottomasti kun ajellaan vaan muutamatuhat talvessa joten renkaat kuivuu ja nastatkin irtoaa, no ei ehkä niin paljon kuin ennen abs jarruja..
No ne mentiin vaihtamaan kunnon continkitkoihin oli tosin kaksi kertaa kalliimmat kuin kiinannastat mutta ne onkin aivan kamalia, kitkoilla pärjää hyvin keskisuomessakin.

Lue lisää

No se lähinnä kiinnostaa, että onko niissä mitään pitoa 4-5 vuoden kuluttua.

Ja aika lapsellinen kommentti, nastat auttaa vain jäällä mutta lumikelillä kun nasta ei tavoita kovaa jäätä , auttaako sellaiset auraamattomat olosuhteet, auttako nastat kun kumi on vanhaa kovaa ja liukasta.
Ehkä käy vaarin ajeluun avensiksillaan , mökkitiellä maalla mutta kesällä pito talvi renkaassa on aika heikkoa moottoritielle ei kiitos...

Anonyymi kirjoitti:

Huhuhuh .
Ajelin juuri viisi vuotta vanhoilla nastoilla kun tuo lumi oli maassa pariviikkoa sitten, ja oli ne liukkaat ja meluisat , pintaa ihan mahdottomasti kun ajellaan vaan muutamatuhat talvessa joten renkaat kuivuu ja nastatkin irtoaa, no ei ehkä niin paljon kuin ennen abs jarruja..
No ne mentiin vaihtamaan kunnon continkitkoihin oli tosin kaksi kertaa kalliimmat kuin kiinannastat mutta ne onkin aivan kamalia, kitkoilla pärjää hyvin keskisuomessakin.

Lue lisää

"Huhuhuh ."
Mihin edes noin olemattomilla kilometreillä tarvitset autoa? Kyllä se auto olisi osannut tallissa seistä niillä vanhoilla nastarenkailla ja ihan yhtä tuvallisesti kuin turhaan ostamillasi "testivoittaja" kitkarenkailla.

Anonyymi kirjoitti:

"Huhuhuh ."
Mihin edes noin olemattomilla kilometreillä tarvitset autoa? Kyllä se auto olisi osannut tallissa seistä niillä vanhoilla nastarenkailla ja ihan yhtä tuvallisesti kuin turhaan ostamillasi "testivoittaja" kitkarenkailla.

Lue lisää

Mikähän siinä on kun kukaan kitkarenkaista innostunut ei suostu kommentoimaan vaihtoväliä?

Paljon ajava voisi kai laittaa uudet kitkat syksyllä ja ajaa ne kesällä loppuun.
Talveksi taas uudet, eikä tarvii renkaitten kanssa leikkiä?

Monilla se 50 000 - 100 000km (ihan heitetty lukema) jakaantuu todella monelle vuodelle ja autoissa/ajo-olosuhteissa on paljon vaihtelua.

Anonyymi kirjoitti:

Kitkarenkaissa ei ole nastoja, eli kumin kovettumisella on enemmän merkitystä?

Saahan nekin tietysti ajettua loppuun kesärenkaina,
vaikka pito jäällä katoaisi kovettumisen myötä.

Niin, montako talvea olette selvinneet samoilla kitkarenkailla?

Lue lisää

Kovettunut kitkarengas on erittäin vaarallinen myös kesällä.

Anonyymi kirjoitti:

...niin ihan sillä kyselen, kun saatan joskus kokeilla jos sattuu olemaan neliveto tulevaisuudessa.

Neliveto (siis ristiveto) on kitkoilla vielä vaarallisempi kun kaksiveo.

Anonyymi kirjoitti:

Huhuhuh .
Ajelin juuri viisi vuotta vanhoilla nastoilla kun tuo lumi oli maassa pariviikkoa sitten, ja oli ne liukkaat ja meluisat , pintaa ihan mahdottomasti kun ajellaan vaan muutamatuhat talvessa joten renkaat kuivuu ja nastatkin irtoaa, no ei ehkä niin paljon kuin ennen abs jarruja..
No ne mentiin vaihtamaan kunnon continkitkoihin oli tosin kaksi kertaa kalliimmat kuin kiinannastat mutta ne onkin aivan kamalia, kitkoilla pärjää hyvin keskisuomessakin.

Lue lisää

Pärjäähän niillä kitkoilla missä vaan jos ei ole liukasta. Jos ei ole liukasta pärjää kesärenkaillakin.

Anonyymi kirjoitti:

"Huhuhuh ."
Mihin edes noin olemattomilla kilometreillä tarvitset autoa? Kyllä se auto olisi osannut tallissa seistä niillä vanhoilla nastarenkailla ja ihan yhtä tuvallisesti kuin turhaan ostamillasi "testivoittaja" kitkarenkailla.

Lue lisää

Siihen, että on vapaus lähteä ilman aikataulua vaikka milloin liikkeelle eikä tarvi julkisissa haistella valkosipulipieruja.

Anonyymi kirjoitti:

Neliveto (siis ristiveto) on kitkoilla vielä vaarallisempi kun kaksiveo.

Neliveto siksi, että pääsee edes liikkeelle parkkipaikalta.

Anonyymi kirjoitti:

Kovettunut kitkarengas on erittäin vaarallinen myös kesällä.

Uusikin kitkarengas on surkea kesärengas.

Anonyymi kirjoitti:

Neliveto siksi, että pääsee edes liikkeelle parkkipaikalta.

Jos opettelee ajamaan ja käsittää autolla liikkumisesta jotain niin pääsee kyllä parkkipaikalta liikkeelle.

Anonyymi kirjoitti:

Uusikin kitkarengas on surkea kesärengas.

Ei kesärenkailla ole oikeasti niin väliä, kunhan vähän osaa ajaa.

Huonoilla kitkoilla on hankalampi päästä liikkeelle kuin vanhoilla nastoilla, jos talvi yllättää.

Anonyymi kirjoitti:

Jos opettelee ajamaan ja käsittää autolla liikkumisesta jotain niin pääsee kyllä parkkipaikalta liikkeelle.

No kuinka usein joudut vaihtamaan kitkojasi.

Onko siinä jotain noloa, kun huutelet vain asian vierestä?

Anonyymi kirjoitti:

No kuinka usein joudut vaihtamaan kitkojasi.

Onko siinä jotain noloa, kun huutelet vain asian vierestä?

Ei sillä, että pitäisi ujostella.

Rehti tieto olisi hyvä juttu, kun monelle kitkat on oikein hyvä vaihtoehto.

Ei kaikkia vaan voi pakottaa pyöräilemään, sähköautoihin, bussiin, kitkoille, jne
vain koska itse sattuu niin pärjäämään.

Vihervassari ei näe omaa nenää pidemmälle.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kesärenkailla ole oikeasti niin väliä, kunhan vähän osaa ajaa.

Huonoilla kitkoilla on hankalampi päästä liikkeelle kuin vanhoilla nastoilla, jos talvi yllättää.

Lue lisää

Nokian Renkaiden keväällä tekemästä kesärengaskyselystä* käy ilmi, että 69 prosenttia suomalaisista autoilijoista ei pidä talvirenkaiden käyttöä kesällä turvallisena. Valitettavasti noin joka viides eli 21 prosenttia vastanneista uskoo, että talvirenkailla voi ajaa turvallisesti myös kesällä.

− Kitkarenkailla kesällä ajava on vaaraksi sekä itselleen että muille tiellä liikkujille. Etenkin pohjoismaisten kitkarenkaiden kumisekoitus on pehmeämpi kuin oikeiden kesärenkaiden ja lisäksi niiden pintakuvio on kehitetty talviolosuhteisiin. Sen vuoksi niiden ajettavuus kesälämpötiloissa ja etenkin märällä kelillä on kehno. Lisäksi niiden ajovakaus on heikko, joka tulee esiin nopeassa väistöliikkeessä. Kitkarenkaat kuluvat myös huomattavasti nopeammin kuin kesärenkaat, kertaa Nokian Renkaiden teknisen asiakaspalvelun päällikkö Matti Morri.

Itse asiassa kaikki ajoturvallisuuteen liittyvät seikat varoittavat ajamasta nastattomilla talvirenkailla eli kitkarenkailla kesällä. Vesiliirron riski kasvaa voimakkaasti, niiden märkäpito on kehno, reagointi ohjausliikkeisiin hidasta ja ajovakaus laadukasta kesärengasta selvästi heikompi.

Kitkarenkaiden kelvottomuus kesäkelillä on todettu useissa autolehtien kesärengasvertailuissa ja myös viranomaisten tekemissä testeissä. Viimeksi asiaa tutki ruotsalainen valtion tie- ja kuljetustutkimusinstituutti (VTI).

Tutkimus osoittaa, että märällä asfaltilla kitkarenkaiden jarrutusmatka on 20 prosenttia pidempi kuin kesärenkaiden ja kuivallakin asfaltilla ero on 15 prosenttia pidempi. Äkillisestä väistöliikkeestä kesärenkailla varustettu auto selvisi 83 km/h nopeudessa, kun kitkarenkailla varustetulla autolla raja tuli eteen 72 km/h nopeudessa. Testi tehtiin +15 asteen lämpötilassa ja VTI:n mukaan erot todennäköisesti kasvavat lämpötilan kasvun myötä.

Anonyymi kirjoitti:

No kuinka usein joudut vaihtamaan kitkojasi.

Onko siinä jotain noloa, kun huutelet vain asian vierestä?

Vain nastarenkaat on talvirenkaat. Kesärenkailla pärjää samoin kun kitkoilla.

Ei ole noloa mutta se on tosi noloa, että ei osaa sen vertaa ajaa ettei pääse liikkeelle muulla kun nelivedolla.

Anonyymi kirjoitti:

Mikähän siinä on kun kukaan kitkarenkaista innostunut ei suostu kommentoimaan vaihtoväliä?

Paljon ajava voisi kai laittaa uudet kitkat syksyllä ja ajaa ne kesällä loppuun.
Talveksi taas uudet, eikä tarvii renkaitten kanssa leikkiä?

Monilla se 50 000 - 100 000km (ihan heitetty lukema) jakaantuu todella monelle vuodelle ja autoissa/ajo-olosuhteissa on paljon vaihtelua.

Lue lisää

Mitään erityistä innostusta minulla ei ole mitään renkaita kohtaan, mutta vaihtoväliä voin kommentoida.

Kumi vanhenee ja sen ominaisuudet muuttuvat iän myötä. Mitään, oli sitten kitka-, nasta- tai kesärengas, ei suositella käyttämään yli 5 vuotta. Ajatus, että nastarenkaalla ikääntyminen ei niin haittaisi, on hölmö. Nastat tuovat pienen lisän tietyissä olosuhteissa. Nastarenkaankin pito perustuu suurimmalta osalta muuhun kuin niihin nastoihin.

Suositusten vastaisesti ajelen itse nyt 10 -vuotiailla kitkarenkailla. En ole pitänyt kirjaa mitkä kilometrit on tullut ajettua talvirenkailla, mutta ehkäpä noilla on joku 70 000 km ajettu, kun autolla on 220 000. Eivät varmaankaan testeissä pärjäisi uusille, mutta ei ne niin paljon huonontuneet ole, että ilman vertailutestiä huomaisi mitään vikaa. Samanikäisissä nastarenkaissa tuppaa olemaan nastat finaalissa, riippuen toki aika paljon ajotavastakin.

Anonyymi kirjoitti:

Mitään erityistä innostusta minulla ei ole mitään renkaita kohtaan, mutta vaihtoväliä voin kommentoida.

Kumi vanhenee ja sen ominaisuudet muuttuvat iän myötä. Mitään, oli sitten kitka-, nasta- tai kesärengas, ei suositella käyttämään yli 5 vuotta. Ajatus, että nastarenkaalla ikääntyminen ei niin haittaisi, on hölmö. Nastat tuovat pienen lisän tietyissä olosuhteissa. Nastarenkaankin pito perustuu suurimmalta osalta muuhun kuin niihin nastoihin.

Suositusten vastaisesti ajelen itse nyt 10 -vuotiailla kitkarenkailla. En ole pitänyt kirjaa mitkä kilometrit on tullut ajettua talvirenkailla, mutta ehkäpä noilla on joku 70 000 km ajettu, kun autolla on 220 000. Eivät varmaankaan testeissä pärjäisi uusille, mutta ei ne niin paljon huonontuneet ole, että ilman vertailutestiä huomaisi mitään vikaa. Samanikäisissä nastarenkaissa tuppaa olemaan nastat finaalissa, riippuen toki aika paljon ajotavastakin.

Lue lisää

Kiitos.
Tämmöistä keskustelua kaipasin.
Tästä on hyötyä.

Anonyymi kirjoitti:

"Huhuhuh ."
Mihin edes noin olemattomilla kilometreillä tarvitset autoa? Kyllä se auto olisi osannut tallissa seistä niillä vanhoilla nastarenkailla ja ihan yhtä tuvallisesti kuin turhaan ostamillasi "testivoittaja" kitkarenkailla.

Lue lisää

Tuollainen muutama tuhat kilometriä talvessa on melko normaali ajomäärä suomalaisilla. Kannattaa muistaa, että normaalilla autolla ajellaan keskimäärin noin 15 000 km vuodessa. Joten ei tuossa mitään erikoista ole.

Anonyymi kirjoitti:

Tuollainen muutama tuhat kilometriä talvessa on melko normaali ajomäärä suomalaisilla. Kannattaa muistaa, että normaalilla autolla ajellaan keskimäärin noin 15 000 km vuodessa. Joten ei tuossa mitään erikoista ole.

Lue lisää

Ei tuota erikoiseksi ole kukaan väittänyt. Kysytty vain, etteikö noin vähäisillä kilometreillä selviäisi mainiosti niillä vanhoilla ja turvallisilla nastarenkailla, tarvitsematta, siihen auton suurimman osan ajasta seisomiseen, investoida turhan takia huomattavaa eurosummaa niitä entisiä renkaita huonommin pitäviin kitkarenkaisiin.
Toki jokainen voi ja saa käyttää rahansa niin typerästi kuin parhaaksi havaitsee.

Eiköhän se ole yleisesti tunnustettu tosiasia, että nimenomaan nastarenkaat tuhoavat tehokkaimmin tienpintaa. Suolaus ja vesi vain tehostavat nastojen tienpintaan kohdistavaa kulutusta.

Anonyymi kirjoitti:

Eiköhän se ole yleisesti tunnustettu tosiasia, että nimenomaan nastarenkaat tuhoavat tehokkaimmin tienpintaa. Suolaus ja vesi vain tehostavat nastojen tienpintaan kohdistavaa kulutusta.

Lue lisää

Minusta teiden tuhoaminen ja kuluminen on kovasti eri asia.
Nastarenkaat kyllä kuluttavat tienpintaa ja erityisen tehokkaasti suolattuja ja märkiä tienpintoja.
Teitä nimenomaan tuhoaa taasen jatkuva sulatus-uudelleen jäätyminen. Vesi jäätyessään laajenee ja murtaa asfalttia tehokkaasti ja se näkyy keväisin asfaltin repeilyinä ja kuoppina.

Anonyymi kirjoitti:

Eiköhän se ole yleisesti tunnustettu tosiasia, että nimenomaan nastarenkaat tuhoavat tehokkaimmin tienpintaa. Suolaus ja vesi vain tehostavat nastojen tienpintaan kohdistavaa kulutusta.

Lue lisää

Ei nastarenkailla saa aikaan sellaisia pesuvadin kokoisia reikiä sinne tänne pitkin tietä vaikka yrittäisi. Jotkut niin syviä että nykyiset muoviautot hajoaa niihin.
Urat on eriasia ja ne tulee siitä kun kaikki ajaa samaa uraa millä renkailla tahansa.
Pohjoisessa missä ei suolata ja tielle muodostuu polanne talvella ei näy uria missään.

Anonyymi kirjoitti:

Minusta teiden tuhoaminen ja kuluminen on kovasti eri asia.
Nastarenkaat kyllä kuluttavat tienpintaa ja erityisen tehokkaasti suolattuja ja märkiä tienpintoja.
Teitä nimenomaan tuhoaa taasen jatkuva sulatus-uudelleen jäätyminen. Vesi jäätyessään laajenee ja murtaa asfalttia tehokkaasti ja se näkyy keväisin asfaltin repeilyinä ja kuoppina.

Lue lisää

Ja mikä asiahan sen asfaltin pinnan mahtaa rikkoa, jotta vesi pääsee pintaa syvemmälle. Varmaan tuuli puhaltelee kivet irti asfaltista.

Anonyymi kirjoitti:

Ja mikä asiahan sen asfaltin pinnan mahtaa rikkoa, jotta vesi pääsee pintaa syvemmälle. Varmaan tuuli puhaltelee kivet irti asfaltista.

Ei paljoo tarvi ymmärtää, että suola sulattaa lumen ja jään ja vesi menee sinne asfaltin sisään/alle ja kun taas jäätyy sieltä nousee se asfaltti ylös. Tästä syystä niitä kammottavia reikiä sinne tielle syntyy. Nastarenkailla ei ole osuutta asiassa mutta kitkarenkailla on koska niitä varten sitä suolaa sinne tielle ja pohjavesiin pitää laittaa järjettömiä määriä.
Niinkuin tuolla joku jo aiemmin kertoi että kun ei käytetä suolaa ja annetaan tielle tulla polanne niin mitään uria eikä reikiä ole. Kitkarenkaat ja suola yhdessä huonon tienhoidon lisäksi tuhoaa tiet ja pohjavedet.