Presidentti Koivisto ilmoitti 1993, ettei hän enää asettuisi ehdolle vuoden 1994 vaaleissa. SDP:ssä käytiin esivaali valtiosihteeri Martti Ahtisaaren ja entisen pääministerin Kalevi Sorsan kesken. Sorsalle tappio oli karvas.
Vuoden 1994 vaaleissa presidentti valittiin ensi kertaa suoralla kansanvaalilla. Toiselle kierrokselle nousi RKP:n Elisabeth Rehn, joka pudotti kokoomuksen Raimo Ilaskiven ja keskustan Paavo Väyrysen pois kisasta. Toisen kierroksen tiivis kamppailu päätyi Martti Ahtisaaren voittoon.
Martti Ahtisaari valittiin Suomen tasavallan 10. presidentiksi helmikuussa 1994. Nämä vaalit olivat käänteentekevä tapaus Suomen demokraattisen järjestelmän historiassa. Ensimmäistä kertaa presidentti valittiin suoralla kansanvaalilla eikä valitsijamiesvaalilla. Tämä muutos näkyi jo vaalikampanjassa.
Suomalainen yhteiskunta, kuten koko maailmakin, elää perusteellisen muutoksen aikaa. Tarvitaan uusia näkemyksiä ja työkaluja, ja uusia johtajiakin. Suomalaiset halusivat uuden johtajan tälle muutoksen ajalle. Martti Ahtisaari osoittautui tilanteeseen sopivaksi. Hän ei kampanjassaan kerännyt kannatusta vanhan poliittisen järjestelmän kautta vaan suoraan kansalta. Hänen teemojaan olivat avoimuus, vuorovaikutus ja poliittisen elämän uudistuminen sekä määrätietoinen aikomus ratkoa työttömyysongelmaa. Hän pystyi välittämään viestinsä paremmin kuin ammattipoliitikot. Useimmat ihmiset näkivät hänet kokonaan uudenlaisena poliittisena johtajana, sillä hän oli luonut koko aiemman uransa pikemminkin yhteiskunnallisessa kansalaistoiminnassa kuin varsinaisesti politiikassa.
Vuoden 1994 vaaleissa presidentti valittiin ensi kertaa suoralla kansanvaalilla. Toiselle kierrokselle nousi RKP:n Elisabeth Rehn, joka pudotti kokoomuksen Raimo Ilaskiven ja keskustan Paavo Väyrysen pois kisasta. Toisen kierroksen tiivis kamppailu päätyi Martti Ahtisaaren voittoon.
Martti Ahtisaari valittiin Suomen tasavallan 10. presidentiksi helmikuussa 1994. Nämä vaalit olivat käänteentekevä tapaus Suomen demokraattisen järjestelmän historiassa. Ensimmäistä kertaa presidentti valittiin suoralla kansanvaalilla eikä valitsijamiesvaalilla. Tämä muutos näkyi jo vaalikampanjassa.
Suomalainen yhteiskunta, kuten koko maailmakin, elää perusteellisen muutoksen aikaa. Tarvitaan uusia näkemyksiä ja työkaluja, ja uusia johtajiakin. Suomalaiset halusivat uuden johtajan tälle muutoksen ajalle. Martti Ahtisaari osoittautui tilanteeseen sopivaksi. Hän ei kampanjassaan kerännyt kannatusta vanhan poliittisen järjestelmän kautta vaan suoraan kansalta. Hänen teemojaan olivat avoimuus, vuorovaikutus ja poliittisen elämän uudistuminen sekä määrätietoinen aikomus ratkoa työttömyysongelmaa. Hän pystyi välittämään viestinsä paremmin kuin ammattipoliitikot. Useimmat ihmiset näkivät hänet kokonaan uudenlaisena poliittisena johtajana, sillä hän oli luonut koko aiemman uransa pikemminkin yhteiskunnallisessa kansalaistoiminnassa kuin varsinaisesti politiikassa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hienoa, mutta väärällä palstalla.
Ei Koivisto vuonna 1993 mitään ehdokkuudestaan ilmoitellut. Koivisto ei ollut niin torvi kuin sinä, vaan tiesi, ettei perustuslain mukaan voinut enää asettua ehdolle, kun kaksi kautta tuli jo täyteen.
Olet väärässä. Koiviston presidenttikaudella presidentin toimikaudet rajattiin kahteen kauteen. Tämä päätös ei olisi koskenut vielä Koivistoa, mutta hän ei kuitenkaan enää asettunut ehdolle kolmannelle kaudelle. Syynä toimikausien rajaukseen oli ollut Kekkosen pitkä hallintokausi.
Ei se ollut syynä. Koivistokin meinasi vielä kauden jatkaa, löytyi uusi ehdokas, joka ei niinkään SDP tavoitteiden mukainen, joka sitten tyrmättiinkin seuraavalle jaksolle. Ahtisaari sanoi "pitäkää tunkkinne"