Renkikansa

1. Korkeakulttuuri syntyi lähi-idän alueella leviten sieltä välimeren alueelle ja Eurooppaan, viimeisenä suomalaisten pariin tuhatluvun alkupuolella vakiinnuttaen asemansa seuraavien muutamien satojen vuosien aikana.

2. Venäjällä oli useita suuria valtioita 1500-luvun yhdistymiseen saakka. Suomessa ei mitään muuta kuin Ruotsin valtio. Skandinaaviset naapurimme pystyivät luomaan valtioita keskiajalla, jolloin valtiot olivat renessanssiin verrattuna heikkoja. Suomalaiset eivät pystyneet. Ruotsin valtio vahvistui kuten Euroopassa muutkin valtiot 1500-luvulla. Suomeen ei syntynyt omaa valtiota vielä neljään sataan vuoteen.

3. Vertaa Nobelin palkintojen lukumääriä eri eurooppalaisten valtioiden välillä. Voit tehdä sen itsekin.

4. Historia kertoo, kuten sanoit, suomalaisten halunneen hallitsijakseen saksalaisen prinssin. Tämä ei muutu selittelyllä miksikään.

5. Suomalaiset alkoivat teurastaa toisiaan lähes välittömästi venäläisen esivallan lakattua maassa. Maahan saapui saksalaisia joukkoja hoitamaan tilannetta. Myös tilanteen rauhoittamiseen osallistui tsaarin venäjän taitava kenraali Mannerheim. Näiden ansioiksi on laskettava suomalaisten saaminen takaisin ruotuun.

6. Aivan, suomalaiset ovat hyviä ja tunnollisia työntekijöitä - renkejä.

7. Suomen kuuluminen Ruotsin valtakuntaan on jättänyt onneksi jälkensä. Ruotsalaiset ovat olleet talouselämän tieteen ja taiteen merkittävimmissä asemissa. Suomalaiset eivät ole pystyneet näiden vuosikymmenten ja vuosisatojen aikana paljoakaan parantamaan asemiaan.

8. Se että syntyy Suomessa ei tee kenestäkään geneettisesti suomalaista. Mannerheimin suku ei ollut Suomesta, eivätkä hänen esivanhempansa myöskään olleet suomalaista sukua. Hän ei ollut geneettisesti lainkaan suomalainen. Hyvä sotilas ja suomalaisten onni saada hänet käskijäkseen.

9. Xylitol ja AIV-rehu? Tuossako vastaväitteesi?

HISTO kirjoitti:

1. Korkeakulttuuri syntyi lähi-idän alueella leviten sieltä välimeren alueelle ja Eurooppaan, viimeisenä suomalaisten pariin tuhatluvun alkupuolella vakiinnuttaen asemansa seuraavien muutamien satojen vuosien aikana.

2. Venäjällä oli useita suuria valtioita 1500-luvun yhdistymiseen saakka. Suomessa ei mitään muuta kuin Ruotsin valtio. Skandinaaviset naapurimme pystyivät luomaan valtioita keskiajalla, jolloin valtiot olivat renessanssiin verrattuna heikkoja. Suomalaiset eivät pystyneet. Ruotsin valtio vahvistui kuten Euroopassa muutkin valtiot 1500-luvulla. Suomeen ei syntynyt omaa valtiota vielä neljään sataan vuoteen.

3. Vertaa Nobelin palkintojen lukumääriä eri eurooppalaisten valtioiden välillä. Voit tehdä sen itsekin.

4. Historia kertoo, kuten sanoit, suomalaisten halunneen hallitsijakseen saksalaisen prinssin. Tämä ei muutu selittelyllä miksikään.

5. Suomalaiset alkoivat teurastaa toisiaan lähes välittömästi venäläisen esivallan lakattua maassa. Maahan saapui saksalaisia joukkoja hoitamaan tilannetta. Myös tilanteen rauhoittamiseen osallistui tsaarin venäjän taitava kenraali Mannerheim. Näiden ansioiksi on laskettava suomalaisten saaminen takaisin ruotuun.

6. Aivan, suomalaiset ovat hyviä ja tunnollisia työntekijöitä - renkejä.

7. Suomen kuuluminen Ruotsin valtakuntaan on jättänyt onneksi jälkensä. Ruotsalaiset ovat olleet talouselämän tieteen ja taiteen merkittävimmissä asemissa. Suomalaiset eivät ole pystyneet näiden vuosikymmenten ja vuosisatojen aikana paljoakaan parantamaan asemiaan.

8. Se että syntyy Suomessa ei tee kenestäkään geneettisesti suomalaista. Mannerheimin suku ei ollut Suomesta, eivätkä hänen esivanhempansa myöskään olleet suomalaista sukua. Hän ei ollut geneettisesti lainkaan suomalainen. Hyvä sotilas ja suomalaisten onni saada hänet käskijäkseen.

9. Xylitol ja AIV-rehu? Tuossako vastaväitteesi?

Lue lisää

1. Totta tuo on, mutta tuskinpa tuota voi perustella sillä, että suomalaiset ovat "renkikansaa"

2.Kyllä, mutta niinkuin sanoin Suomessa ei tuolloin ollut kovinkaan suurta asutusta vaikkakaan ei Ruotsissakaan ollut.

3.Vertaa maiden asukasmäärää eri eurooppalaisten valtioiden välillä. Voit tehdä sen itsekin.

4.Niin no..jos isovelikateuden kautta katsotaan, niin Ruotsin kuninkaallisten suku on Ranskasta ja kaikkien muiden Euroopan maiden kuninkaalliset ovat sukua keskenään eikä kukaan ole vain tietystä maasta kotoisin

5. Jos otetaan huomioon niin venäläinen esivalta olo Suomessa loppunut jo ensimmäisen vallankumouksen aikana ja venäläiset eivät keskittyneen lainkaan Suomeen.
Tomas Ries toteaa kirjassaan Suomen sisällissodasta:"Vaikka sen(saksalaisen osaston) saapuminen ei ollut ratkaisevaa siinä mielessä että se olisi säästänyt Suomen armeijan t a p p i o l t a , on varmaa että sen panos sodan nopeassa lopettamisessa oli huomattava ja että sen avulla vältettiin tarpeeton ja pitkitetty verenvuodatus.

6. Mutta eikös yleisesti kannattaisi tehdä työsi kunnolla vai väitätkö, että suomalaiset ovat siksi renkejä, koska eivät (silloin yleisesti) yrittäneet saavuttaa hyvää elämää huijaamalla ja juonittelemalla?

7.Eiköhän ne jakaudu aikasta tasaisesti :)

8.Mutta kyllä yleisesti tulee sen maan kansalainen missä maassa syntyy (paitsi tietenkin 1800-luvulla asia oli erilainen)
Mannerheim itse kyllä sanoi olevansa suomalainen ja hänen lähin piirinsä myös näin totesi.

9. Huomioi, että sanoin " aina AIV-rehusta ja xylitolista lähtien" Suomessa on tehty lukuisia merkittäviä keksintöjä. Samalla tavalla kuin muissakin maissa.

Kohta 5.

Saksalaiset nousivat maihin Hangossa ja vähän myöhemmin Loviisassa juuri kun Tampere oli kukistunut. Karjaan tienoilla käytyjen taistelujen jälkeen he etenivät Helsinkiin ja valtasivat sen. Tämän jälkeen suuntasivat Hämeenlinnaan ja sieltä Lahteen.
Loviisaan tulleet joukot suuntasivat Lahteen. Tarkoituksena oli katkaista rautatie Lahden itäpuolella. Tähän tarvittiin veriset taistelut, kuten myös Lahden valtaukseen.

Saksalaisten valtausten ansiosta punaiset joukot, jotka lähtivät pakenemaan kohti itää saarrettiin ja kukistettiin lopullisesti Lahden pohjoispuolella. Mikäli joukot olisivat päässeet Karjalaan ja sitä kautta rajan taakse olisi sota pitkittynyt huomattavasti, koska joukot olisivat olleet vielä 35 - 40.000 suuruusluokkaa.
Viipuri muuten kukistui vasta huhtikuun lopussa eli kolmisen viikkoa saksalaisten maihinnoususta.

Saksalaisten osuus ei siis ollut täysin ratkaiseva, mutta merkittävä kuitenkin.

Kalevi kirjoitti:

Kohta 5.

Saksalaiset nousivat maihin Hangossa ja vähän myöhemmin Loviisassa juuri kun Tampere oli kukistunut. Karjaan tienoilla käytyjen taistelujen jälkeen he etenivät Helsinkiin ja valtasivat sen. Tämän jälkeen suuntasivat Hämeenlinnaan ja sieltä Lahteen.
Loviisaan tulleet joukot suuntasivat Lahteen. Tarkoituksena oli katkaista rautatie Lahden itäpuolella. Tähän tarvittiin veriset taistelut, kuten myös Lahden valtaukseen.

Saksalaisten valtausten ansiosta punaiset joukot, jotka lähtivät pakenemaan kohti itää saarrettiin ja kukistettiin lopullisesti Lahden pohjoispuolella. Mikäli joukot olisivat päässeet Karjalaan ja sitä kautta rajan taakse olisi sota pitkittynyt huomattavasti, koska joukot olisivat olleet vielä 35 - 40.000 suuruusluokkaa.
Viipuri muuten kukistui vasta huhtikuun lopussa eli kolmisen viikkoa saksalaisten maihinnoususta.

Saksalaisten osuus ei siis ollut täysin ratkaiseva, mutta merkittävä kuitenkin.

Lue lisää

Kiitoksia tarkennuksesta :)

Mannerheim vastusti jyrkästi saksalaisten tuloa Suomeen ja ainakin olen lukenut, että siksi hän kiiruhti voittoa Tampereella ja kaupunki vallattiin juuri ennen saksalaisten tuloa.

MaZah kirjoitti:

Kiitoksia tarkennuksesta :)

Mannerheim vastusti jyrkästi saksalaisten tuloa Suomeen ja ainakin olen lukenut, että siksi hän kiiruhti voittoa Tampereella ja kaupunki vallattiin juuri ennen saksalaisten tuloa.

Lue lisää

Näin oli. Saksalaisten tulo oli hänelle kova paikka ja se huononsi entisestään hänen ja Svinhufudin välejä, joka riita sittemmin johti Mannerheimin eroon ylipäällikön tehtävästä. Muodollisesti saksalaiset asetettiin hänen alaisuuteensa.

Voitto Tampereella oli tästäkin syystä niin tärkeä, että jopa Karjalaan varatut koulutetut jääkärirykmentit siirrettiin Tampereen rintamalle, vaikka niitä olisi siellä tarvittu todella kipeästi.

Muuten saksalaiset eivät tulleet minään hyväntekijöinä. He laskuttivat aikanaan palveluksistaan viimeisen päälle. Lisäksi Suomi joutui varsin vahvasti heidän vaikutuksensa alle. Vaikka Saksan toiminnan merkitys oli hyvin suuri oli onneksi Suomelle, että Saksa hävisi sodan.

Kiitos mielenkiintoisesta potpurista. Mannerheim oli epäilemättä suuri sotilas ja erinomainen esikuva jokaiselle suomalaiselle miehelle. Hänen tunnetaan päättäväinen ja horjumattomana johtajana, mutta usein unohdetaan hänen herkkä puolensa. Missä lienevät nuo ns. ranskalaiskirjeet, jotka valottavat Mannerheimin perisuomalaisen miehen sisintä?

Porkka kirjoitti:

Kiitos mielenkiintoisesta potpurista. Mannerheim oli epäilemättä suuri sotilas ja erinomainen esikuva jokaiselle suomalaiselle miehelle. Hänen tunnetaan päättäväinen ja horjumattomana johtajana, mutta usein unohdetaan hänen herkkä puolensa. Missä lienevät nuo ns. ranskalaiskirjeet, jotka valottavat Mannerheimin perisuomalaisen miehen sisintä?

Lue lisää

Mannerheim on Suurin Suomalainen.

Mannerheimin Ratsastava patsas Helsingissähän kuvaa Mannerheim katsetta Suomen tulevaisuuten sotien päätyttä.

Bönö-Rame kirjoitti:

Mannerheim on Suurin Suomalainen.

Mannerheimin Ratsastava patsas Helsingissähän kuvaa Mannerheim katsetta Suomen tulevaisuuten sotien päätyttä.

Siinä todellakin Suurin Suomalainen ratsastaa kohti Suomen tulevaisuutta. Kuvasta puuttuvat vain nuo Mannerheiminkin rajuun laukkaa kiihdyttäneet nuoret upseerit, joiden seurassa Mannerheim niin hyvin viihtyi.

Bönö-Rame kirjoitti:

Mannerheim on Suurin Suomalainen.

Mannerheimin Ratsastava patsas Helsingissähän kuvaa Mannerheim katsetta Suomen tulevaisuuten sotien päätyttä.

Siinä todellakin Suurin Suomalainen ratsastaa kohti Suomen tulevaisuutta. Kuvasta puuttuvat vain nuo Mannerheiminkin rajuun laukkaa kiihdyttäneet nuoret upseerit, joiden seurassa Mannerheim niin hyvin viihtyi.

Porkka kirjoitti:

Siinä todellakin Suurin Suomalainen ratsastaa kohti Suomen tulevaisuutta. Kuvasta puuttuvat vain nuo Mannerheiminkin rajuun laukkaa kiihdyttäneet nuoret upseerit, joiden seurassa Mannerheim niin hyvin viihtyi.

Lue lisää

Sinä kirjoitat aika moneen kertaan juttusi....
Vai oliko asian yhteydessä jokin sinua mahdollisesti kiihottava asia?

Mannerheim oli tunnetusti hetero, eli ei homoseksuaali. mm. Mannerheim kävi nuorempana huorissa, siis naisissa. Ja ylipäälikön seurassa oli paljon upseereja (kuuluu toimitapaan että päälystöön kuuluu monia upseereja ja eri aloilta.

Viestistäsi sai sen kuvan että yritit vääntää Mannerheimista homoa, vaikka ei hän sitä ollut.

Bönö-Rame kirjoitti:

Sinä kirjoitat aika moneen kertaan juttusi....
Vai oliko asian yhteydessä jokin sinua mahdollisesti kiihottava asia?

Mannerheim oli tunnetusti hetero, eli ei homoseksuaali. mm. Mannerheim kävi nuorempana huorissa, siis naisissa. Ja ylipäälikön seurassa oli paljon upseereja (kuuluu toimitapaan että päälystöön kuuluu monia upseereja ja eri aloilta.

Viestistäsi sai sen kuvan että yritit vääntää Mannerheimista homoa, vaikka ei hän sitä ollut.

Lue lisää

En missään nimessä yrittänyt vääntää Mannerheimista homoa. Hänhän oli mitä ilmeisimmin kiiNostunut myös naisista ja maailmaa nähneenä kosmopoliittina myös erinomainen suuNistaja.

Porkka kirjoitti:

En missään nimessä yrittänyt vääntää Mannerheimista homoa. Hänhän oli mitä ilmeisimmin kiiNostunut myös naisista ja maailmaa nähneenä kosmopoliittina myös erinomainen suuNistaja.

Lue lisää

Sitä mitä kirjoitat, sitä olet.

Bönö-Rame kirjoitti:

Sitä mitä kirjoitat, sitä olet.

Olen analfabeetti kumipää, joka ei ole koskaan ole ollut naisen kanssa sillai. Asun äitini kanssa kotona ja ihailen Mannerheimiä. Hipelöin iltaisin itseäni uneen ja haaveilen salaa Fag-5 namuista sekä tietysti upseerikerhon nuorten jäntevien sotureiden seurasta.

Porkka kirjoitti:

Olen analfabeetti kumipää, joka ei ole koskaan ole ollut naisen kanssa sillai. Asun äitini kanssa kotona ja ihailen Mannerheimiä. Hipelöin iltaisin itseäni uneen ja haaveilen salaa Fag-5 namuista sekä tietysti upseerikerhon nuorten jäntevien sotureiden seurasta.

Lue lisää

Tällä bönöllä on huoneessaan mannerheimin kuva seinällä... :DDDDD

Bönö-Rame kirjoitti:

Sinä kirjoitat aika moneen kertaan juttusi....
Vai oliko asian yhteydessä jokin sinua mahdollisesti kiihottava asia?

Mannerheim oli tunnetusti hetero, eli ei homoseksuaali. mm. Mannerheim kävi nuorempana huorissa, siis naisissa. Ja ylipäälikön seurassa oli paljon upseereja (kuuluu toimitapaan että päälystöön kuuluu monia upseereja ja eri aloilta.

Viestistäsi sai sen kuvan että yritit vääntää Mannerheimista homoa, vaikka ei hän sitä ollut.

Lue lisää

Mannerheim kävi nuorempana huorissa,

Mistä lähteestä tämä tieto on?

Juu, 1996 Englannissa katselin telkkua hotellissa, siihen tuli pari mansesterilaista pitään kauheeta mekkalaa siitä että toisella kanavalla tuli Ajaxin peli ja siinä pelaa Jari Litmanen, olivat kuulleet että ollaan Suomalaisia. Sitten tuli perinteinen kommunikaatio ongelma kun en oikein pysyny kärryillä sen mansesterin murteen kanssa. Ymmärsin kyllä mitä ne tarkotti mutta en osannu selitää että minä tarttisin kortin niitten boksista että saisin kanavan näkyyn, Suomalainen hymyili kainosti. Sit ne suuttu. Että kyllä ne varmaan tietää Suomalaiset jotka pelaa jakkista ja ajaa formulaa.

Otappa selvää asiasta (kirjallisuudesta), jos kohta sivistyksestäkin....se on myös paljon muuta kuin pikkusormen asento kahvikupin korvalla!

Suomi irtautui Ruotsista, kuten sanoit, täysin ilman omaa panostaan. Kyse oli paremmin menestyvien kansojen välisestä sodasta, jossa suomalaiset toimivat pelkästään sotilaina, oikein hyvinä sotilaina, tunnollisina, jotka tekivät kuten määrättiin.

Olet oikeassa, suomalaiset eivät paljoakaan itse vaikuttaneet omaan irtaantumiseensa Ruotsista, josta alkoi kehityksemme vihdoin omaa valtiota kohden.

Olet oikein tarkka poika, kun huomasit lyöntivirheeni. Jatka vain samaan malliin. Kyllä niitä hupaisia lyöntivirheitä löytyy varmasti lisääkin.

HISTO kirjoitti:

Suomi irtautui Ruotsista, kuten sanoit, täysin ilman omaa panostaan. Kyse oli paremmin menestyvien kansojen välisestä sodasta, jossa suomalaiset toimivat pelkästään sotilaina, oikein hyvinä sotilaina, tunnollisina, jotka tekivät kuten määrättiin.

Olet oikeassa, suomalaiset eivät paljoakaan itse vaikuttaneet omaan irtaantumiseensa Ruotsista, josta alkoi kehityksemme vihdoin omaa valtiota kohden.

Olet oikein tarkka poika, kun huomasit lyöntivirheeni. Jatka vain samaan malliin. Kyllä niitä hupaisia lyöntivirheitä löytyy varmasti lisääkin.

Lue lisää

Suomalaisilla rengeillä on ollut aina ikäviä isäntiä, on lyöty oikealta ja vasemmaltä. Ruotsalaiset vei sotimaan eurooppaan ja venäjälle, Venäläiset kävivät muuten vaan riehumassa. Sitten kun tuli omaa aikaa niin iski naapurikateus ja piti käydä opettamassa tapoja. Kehitä siinä korkeakultuuria. Oletko itse ruotsalaista sukujuurta. Minun suvut on lähtösin Porvoosta, Liivinmaasta, Karjalasta ja Pohjois pohjanmaalta, että pikkasen sekarotunen ollaan. =)

Näin on kirjoitti:

Suomalaisilla rengeillä on ollut aina ikäviä isäntiä, on lyöty oikealta ja vasemmaltä. Ruotsalaiset vei sotimaan eurooppaan ja venäjälle, Venäläiset kävivät muuten vaan riehumassa. Sitten kun tuli omaa aikaa niin iski naapurikateus ja piti käydä opettamassa tapoja. Kehitä siinä korkeakultuuria. Oletko itse ruotsalaista sukujuurta. Minun suvut on lähtösin Porvoosta, Liivinmaasta, Karjalasta ja Pohjois pohjanmaalta, että pikkasen sekarotunen ollaan. =)

Lue lisää

Niinpä. Kun on ikävät isännät ja muutenkin vaikeaa, on varmasti hankalaa kehittää korkeakulttuuria. Toiset vaan on isäntiä ja toiset ei. On se niin väärin.

Taitaapa olla tuota renkikansaa itsekunkin suku.

HISTO kirjoitti:

Suomi irtautui Ruotsista, kuten sanoit, täysin ilman omaa panostaan. Kyse oli paremmin menestyvien kansojen välisestä sodasta, jossa suomalaiset toimivat pelkästään sotilaina, oikein hyvinä sotilaina, tunnollisina, jotka tekivät kuten määrättiin.

Olet oikeassa, suomalaiset eivät paljoakaan itse vaikuttaneet omaan irtaantumiseensa Ruotsista, josta alkoi kehityksemme vihdoin omaa valtiota kohden.

Olet oikein tarkka poika, kun huomasit lyöntivirheeni. Jatka vain samaan malliin. Kyllä niitä hupaisia lyöntivirheitä löytyy varmasti lisääkin.

Lue lisää

Histo:
"Suomi irtautui Ruotsista, kuten sanoit, täysin ilman omaa panostaan."

Suomen silloisista vaikuttajahenkilöistä löytyy muutama, jotka olivat työskennelleet tietoisesti hannkiakseen Suomelle Venäjän alaisuudessa paremman aseman kuin heikossa Ruotsin valtakunnassa. Sprengporten esim., ja "Anjalan miehet".

Armfeltkin palasi karkoituksestaan Suomeen tsaarin palvelijaksi, missä hommassa hän sitten kuoli. Armfeltin älyttömän uskollinen vaimo keräili sitten perheen maatilalle näitä miehensä lehtolapsia eri puolilta Eurooppaa, ja Armfelt paneskeli niitäkin joutessaan.

P.S.
Et kai ole sisäsiittoinen suomenruotsalainen??

Anti-Histomiini kirjoitti:

Histo:
"Suomi irtautui Ruotsista, kuten sanoit, täysin ilman omaa panostaan."

Suomen silloisista vaikuttajahenkilöistä löytyy muutama, jotka olivat työskennelleet tietoisesti hannkiakseen Suomelle Venäjän alaisuudessa paremman aseman kuin heikossa Ruotsin valtakunnassa. Sprengporten esim., ja "Anjalan miehet".

Armfeltkin palasi karkoituksestaan Suomeen tsaarin palvelijaksi, missä hommassa hän sitten kuoli. Armfeltin älyttömän uskollinen vaimo keräili sitten perheen maatilalle näitä miehensä lehtolapsia eri puolilta Eurooppaa, ja Armfelt paneskeli niitäkin joutessaan.

P.S.
Et kai ole sisäsiittoinen suomenruotsalainen??

Lue lisää

Et kai sinäkään ole sitä mieltä, että Suomen irtautuminen Ruotsista voidaan laskea Sprentportenin tai Armfeltin ansioksi. Syyt olivat huomattavasti korkeammalla kuin Ruotsin tai tsaarin hoveissa.

HISTO kirjoitti:

Et kai sinäkään ole sitä mieltä, että Suomen irtautuminen Ruotsista voidaan laskea Sprentportenin tai Armfeltin ansioksi. Syyt olivat huomattavasti korkeammalla kuin Ruotsin tai tsaarin hoveissa.

Lue lisää

Nämä Ruotsia vastaan juonitelleet henkilöt eivät toki saaneet aikaan valtakunnan-vaihtoa, vaan näkivät sen väistämättömäksi, jopa Suomelle hyödylliseksi, ja yrittivät sopeutua siihen. Opportunismiakin esiintyi.

HISTO kirjoitti:

Et kai sinäkään ole sitä mieltä, että Suomen irtautuminen Ruotsista voidaan laskea Sprentportenin tai Armfeltin ansioksi. Syyt olivat huomattavasti korkeammalla kuin Ruotsin tai tsaarin hoveissa.

Lue lisää

Suomen maapäivät valitsivat Turussa jo 1742 itsenäiselle Suomelle oman kuninkaan, mutta venäläiset myivätkin Suomen takaisin Ruotsille. Tämähän on ruotsinmielisistä historianoppikirjoista sensuroitu.

Suomalaiset halusivat jo vuosisadan vapaaksi sotaisista vahingollisista ruotsalaisista.

Suomen Vapautuksessa karjalaiset vapautusjoukot itsenäisyysisä
Sprengtportenin johdolla ajoivat diktaattorin ruotsalaiset miehitysvoimat Österlandista ja syntyi Autonominen Suomi.

Ylivoimaisesti suurin ansio Suomen itsenäisyydestä kuuluu Sprengtportenille, joka keksi, lanseerasi, markkinoi tsaareille ja toteutti itsenäisyyden.
Ilman häntä autonominen Suomi ei olisi irtautunut Ruotsista mahdollisesti koskaan. Onnistunuthan oli jo hänen toinen sotayritys Suomen vapauttamiseksi vuosikymmenten aktiivisen ja kovan työnsä jälkeen.

Sprengtporten perusti Snellmanin-Paasikiven-Kekkosen-linjan.

itse olen vasta aloitellut sukututkimusta ja jo hurahtanut siihen.
kuten arvata saattaa niin meikäläisenkään suvusta ei löydy pelkästään ruotsinkielisiä, vaan ummikkoruotsalaisia, jotka muuttivat Suomeen satoja vuosia sitten.
kuitenkin olen täysin suomalainen, kotoisin itärajalta,suomalainen nimi ja puhun puhdasta suomea.
kannattaa harrastaa sukututkimusta, niin monet kliseet metsäsuomalaisten alkuperästä rapisevat pois. ja saa paljon ruohonjuuritason tietoa meneniden vuosisatojen elämästä Suomessa.

harrastelijasukututkija kirjoitti:

itse olen vasta aloitellut sukututkimusta ja jo hurahtanut siihen.
kuten arvata saattaa niin meikäläisenkään suvusta ei löydy pelkästään ruotsinkielisiä, vaan ummikkoruotsalaisia, jotka muuttivat Suomeen satoja vuosia sitten.
kuitenkin olen täysin suomalainen, kotoisin itärajalta,suomalainen nimi ja puhun puhdasta suomea.
kannattaa harrastaa sukututkimusta, niin monet kliseet metsäsuomalaisten alkuperästä rapisevat pois. ja saa paljon ruohonjuuritason tietoa meneniden vuosisatojen elämästä Suomessa.

Lue lisää

että nämä Ruotsista tulleet olivat siis sen ajan herroja, jotka tulivat kehittämään Suomea, eivät siis tavallisia taaperoita.

Puhuessani 1000-luvun alkupuolesta en tarkoita vuosia 1000 - 1003 tai vuosia 1000 - 1039, vaan noin suurinpiirtein tuhatluvun ensimmäisiä vuosisatoja. En aivan tiedä mitä tarkoitit, mutta esimerkiksi vuodesta 1300 on outoa sanoa, että silloin Venäjällä ja Ruotsissa olisi ollut "lähinnä klaaneja". On melkoista tosiasioiden kieltämistä, jos ei näe eroa yhteiskunnallisessa kehityksessä Suomen ja muun Euroopan välillä noihin aikoihin.

Korkeakulttuurilla tarkoitan kehittynyttä yhteiskuntaa, joka antiikista levisi muualle Eurooppaan paljolti kirkon avulla keskiajan kuluessa. Suomen tämä uusi yhteiskunta saavutti lähes viimeisenä koko Euroopassa. En siis tarkoita diasarjaa. Minun vikani, asia olisi tullut selittää selkeämmin.

En lähde pelleilemään ruotsalaisen kirjallisuuden luetteloilla, mutta uskoisin, että voit helposti laajentaa tietämystäsi siitä yli Bellmanin ja dekkarikirjailijoiden. Voit käyttää apunasi vaikka Nobel-kirjailijoiden luetteloa alkuun päästäksesi.

Olet oikeassa, Suomen valtiollisessa elämässä ovat ruotsalaisperäiset henkilöt olleet merkittävissä asemissa myös itsenäisyyden ensi kuukausina. Ikävä kyllä erilaiset kansan edustajat pääsivät hyvin pian ohjaamaan kehitystä tunnetuin seurauksin.

Ei näkökulman vaihtaminen ole minusta vielä kovin kummoista filosofiaa. Itse asiassa minusta se ei ole sellaisenaan lainkaan filosofiaa. Sinulle se sitä ilmeisesti on. Olen vain kyvytön näkemään sitä filosofiana. Joka tapauksessa voin kertoa, että koko avaukseni perustuu juuri tähän näkökulman vaihtamiseen.

Erehdyit minusta viimeisessäkin kappaleessasi.

HISTO kirjoitti:

Puhuessani 1000-luvun alkupuolesta en tarkoita vuosia 1000 - 1003 tai vuosia 1000 - 1039, vaan noin suurinpiirtein tuhatluvun ensimmäisiä vuosisatoja. En aivan tiedä mitä tarkoitit, mutta esimerkiksi vuodesta 1300 on outoa sanoa, että silloin Venäjällä ja Ruotsissa olisi ollut "lähinnä klaaneja". On melkoista tosiasioiden kieltämistä, jos ei näe eroa yhteiskunnallisessa kehityksessä Suomen ja muun Euroopan välillä noihin aikoihin.

Korkeakulttuurilla tarkoitan kehittynyttä yhteiskuntaa, joka antiikista levisi muualle Eurooppaan paljolti kirkon avulla keskiajan kuluessa. Suomen tämä uusi yhteiskunta saavutti lähes viimeisenä koko Euroopassa. En siis tarkoita diasarjaa. Minun vikani, asia olisi tullut selittää selkeämmin.

En lähde pelleilemään ruotsalaisen kirjallisuuden luetteloilla, mutta uskoisin, että voit helposti laajentaa tietämystäsi siitä yli Bellmanin ja dekkarikirjailijoiden. Voit käyttää apunasi vaikka Nobel-kirjailijoiden luetteloa alkuun päästäksesi.

Olet oikeassa, Suomen valtiollisessa elämässä ovat ruotsalaisperäiset henkilöt olleet merkittävissä asemissa myös itsenäisyyden ensi kuukausina. Ikävä kyllä erilaiset kansan edustajat pääsivät hyvin pian ohjaamaan kehitystä tunnetuin seurauksin.

Ei näkökulman vaihtaminen ole minusta vielä kovin kummoista filosofiaa. Itse asiassa minusta se ei ole sellaisenaan lainkaan filosofiaa. Sinulle se sitä ilmeisesti on. Olen vain kyvytön näkemään sitä filosofiana. Joka tapauksessa voin kertoa, että koko avaukseni perustuu juuri tähän näkökulman vaihtamiseen.

Erehdyit minusta viimeisessäkin kappaleessasi.

Lue lisää

Kun perehdyt historiaan peruskoulukurssien tuollapuolen, huomaat että kyseessä on luotu prosessi: edelleen, Ruotsi ja Venäjä olivat klaaniyhteiskuntia vieläpä 1500 luvulla - katolisen kirkon hento ote ei muodostanut niistä sivilisaatioita, vaikka niin haluatkin uskoa.

Korkeakulttuuri on myös propagandistinen idea: sitäkö tarkoitit?

Nobelpalkinto ei sinällään mittaa mitään, vertaappa sitä vaikka euroviisuvoittoon.
Toisaalta myös, kannattaisi tutustua skandinaaviseen taiteeseen: mm. kirjallisuuteen, kuvataiteeseen ja musiikkiin. Esim. ruotsalainen kirjallisuus yleisestiottaen on perin heikkoa verrattuna suomalaiseen, olipa kyseessä proosa tai runous: Ruotsilla ei ole Haanpään, Linnan, Paavolaisen, Lehtosen yms. kaltaisia kirjoittajia. Käyppä vaikka tarkistamassa.
Ruotsalaiskirjallinen lista on niukkuudessaan murheellisen surkea.

Jos et näe "filosofiasi" ehdollisia rajoitteita, et voi nähdä filosofisesti: näkökulmasi rajoitteet jo puhuvat sen puolesta.

Kansallisusaatteen myötä syntyi vasta niin täällä kuin muuallakin kansalle käsitys itsestään omana kansana. Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että se kansa jonka me nyt miellämme suomalaisiksi, ei perustanut järjestäytynyttä yhteiskuntaa, jota voi sanoa jo valtioksi, muiden kansojen Euroopassa niin tehdessä.

HISTO kirjoitti:

Kansallisusaatteen myötä syntyi vasta niin täällä kuin muuallakin kansalle käsitys itsestään omana kansana. Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että se kansa jonka me nyt miellämme suomalaisiksi, ei perustanut järjestäytynyttä yhteiskuntaa, jota voi sanoa jo valtioksi, muiden kansojen Euroopassa niin tehdessä.

Lue lisää

Meillä on luonnonvaroiltaan maailman rikkain naapuri, jota Venäjäksi kutsutaan, mutta uskoisin kovin harvan Suomalaisen rivikansalaisen vaihtavan paikkansa sikäläiseen Vasilin tai Tatjaanan elämään.
Eikä siihen mielipiteeseen vaikuta Venäläisten suuri panos, taiteen ja kulttuurin aloilla.

Eikä elämä ole amerikoissakaan, niinkuin kauniissa ja rohkeissa.
Olematon sosiaaliturva, kuolemantuomiot sekä kansan syvien rivien heikko sivistystaso, kertovat puolestaan asioiden oikean tilan.
Patriootteja he kyllä ovat, hiukan epälyttävässä mielessä.

Canadaa voisi hieman kadehtia, asiat ovat siellä aika hyvällä mallilla, yrittäminen on helpompaa, hyvä sosiaaliturva, hyvin hoidettu luonnonsuojelu ja luonnonvarojakin ihan kivasti. Kansallinen itsetunto on myöskin kohdallaan.

Mitä tulee tähän Suomen kansallisvaltioon, niin on kyllä totta, että Suomalaiset eivät ole olleet yhdessä mitään valloittajakansaa, vaan on heitä aina johdettu toisten toimesta, sinä historian aikana kun olisi pitänyt jotain tehdä kansallisvaltion eteen.
Suomalainen on indivitualisti, ei suvaitse omalle reviirilleen muita, edes suomalaista.
Joukkuepelit ei yleensä ole suomalaisten vahvoja puolia puolia, poikkeuksiakin kyllä löytyy.

Mitä tästä kaikesta, ei kun Eurooppaan ja sieltä meille ohjeet miten toimia, niin eiköhän se siitä.

HISTO kirjoitti:

Kansallisusaatteen myötä syntyi vasta niin täällä kuin muuallakin kansalle käsitys itsestään omana kansana. Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että se kansa jonka me nyt miellämme suomalaisiksi, ei perustanut järjestäytynyttä yhteiskuntaa, jota voi sanoa jo valtioksi, muiden kansojen Euroopassa niin tehdessä.

Lue lisää

"Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että se kansa jonka me nyt miellämme suomalaisiksi, ei perustanut järjestäytynyttä yhteiskuntaa, jota voi sanoa jo valtioksi, muiden kansojen Euroopassa niin tehdessä."

Edelleenkin pala epähistoriallisuutta. Väite, että
jokin kansakunta tai kansa olisi perustanut järjestäytyneen yhteiskunnan, "valtion" on juuri tehty kansalisen itseteietoisuuden heräämisen jälkeen.

On esimerkiksi vaikea sanoa, olisivatko esimerkiksi 1500-,1600- tai 1700-luvulla eläneet ihmiset täysin kyenneet samaistumaan sinun ja minun käsitykseeni "valtiosta". Väitteesi
on vain sikäli totta kuin halutaan
samaistaa kansan ja valtioiden idea toisiinsa
(=kansallisvatio).

trr-mitja kirjoitti:

"Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että se kansa jonka me nyt miellämme suomalaisiksi, ei perustanut järjestäytynyttä yhteiskuntaa, jota voi sanoa jo valtioksi, muiden kansojen Euroopassa niin tehdessä."

Edelleenkin pala epähistoriallisuutta. Väite, että
jokin kansakunta tai kansa olisi perustanut järjestäytyneen yhteiskunnan, "valtion" on juuri tehty kansalisen itseteietoisuuden heräämisen jälkeen.

On esimerkiksi vaikea sanoa, olisivatko esimerkiksi 1500-,1600- tai 1700-luvulla eläneet ihmiset täysin kyenneet samaistumaan sinun ja minun käsitykseeni "valtiosta". Väitteesi
on vain sikäli totta kuin halutaan
samaistaa kansan ja valtioiden idea toisiinsa
(=kansallisvatio).

Lue lisää

Meidän käsityksemme valtiosta eroaa aikaisempien aikojen ihmisten käsityksestä. Minusta tämä on täysin selvää. Tämä käsitteiden muuttuminen aikojen kuluessa ei muuta miksikään sitä, että myös aiemmin oli käsitys valtiosta tai järjestäytyneestä yhteiskunnasta erotuksena kaaoksesta tai elämästä yhteiskunnan ulkopuolella.

Valtiolla mielletään nykyään usein kansalaisten yhteenliittymää, valtio siis koostuu sen kansalaisista ja maa-alueesta, jota nämä kansalaiset hallitsevat. Aiemmin käsite korosti valtaa. Valtakunnassa tai valtiossa oli kyse kansoista tai heimoista, joihin jollakin ryhmällä tai henkilöllä oli ylivalta. Tämä valtaan perustuva valtion käsite on meidänkin valtio-käsitteemme perusta paljaimmillaan. Valtiolla on ylivalta sen kansalaisiin nähden.

Tästä käsitteiden muuttumisesta huolimatta historiassa on eri paikoissa syntynyt yhteiskuntia, jotka ovat naapurien yhteiskuntia kehittyneempiä. Usein kehittyneemmät ovat alistaneet naapurinsa valtansa alle. Ilman tätä alistamistakin on tämä kehittyneempi yhteiskuntakäsitys levinnyt syrjäyttäen kehittymättömämmät yhteiskunnat.

Suomessa, siis tällä alueella ennen kansan tietoisuutta itsestään, kulttuurin (kehittyneemmän yhteiskunnan) invaasio tapahtui alistamalla suomalaiset naapurikansan kulttuuriin. Antiikin sivistyksen leviäminen ei kaikkien kansojen kohdalla tarkoittanut 800 vuoden muiden hallintaa, vaan kehittyneempi kulttuuri otettiin vastaan ilman ulkopuolisten pakotusta ja rakennettiin yhteiskuntia omin voimin.

HISTO kirjoitti:

Kansallisusaatteen myötä syntyi vasta niin täällä kuin muuallakin kansalle käsitys itsestään omana kansana. Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että se kansa jonka me nyt miellämme suomalaisiksi, ei perustanut järjestäytynyttä yhteiskuntaa, jota voi sanoa jo valtioksi, muiden kansojen Euroopassa niin tehdessä.

Lue lisää

Histo:
"Kansallisusaatteen myötä syntyi vasta niin täällä kuin muuallakin kansalle käsitys itsestään omana kansana. Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että se kansa jonka me nyt miellämme suomalaisiksi, ei perustanut järjestäytynyttä yhteiskuntaa, jota voi sanoa jo valtioksi, muiden kansojen Euroopassa niin tehdessä."

Ensimmäiset valtakunnat toki syntyivät joskus jopa ilman kansallisuus-aatetta. 1000:n vuoden takaisista asioista puhuttaessa voidaankin käyttää sanaa "heimoaate". Myös Svean kuningaskunta oli aluksi vain jonkinlainen heimopäällikkö, jolla oli valtaa vain silloin kun häntä jostain syystä toteltiin. Suomessa lienee ollut samaan aikaan vastaavanlaista "valtiota".

Sinun kannattaisi perehtyä esim. vanhojen ruotsalaisten historioitsijoiden kirjoituksiin "Suomen kuningaskunnasta" joka oli olemassa ENNEN Suomen liittämistä Ruotsiin (=Svean valtakunta nykyisessä Keski-Ruotsissa).

v. 1154 j.a.a.
   
Arabialainen historioitsija ja tiedemies Al Idrisi kertoo Suomen kuninkaalla olevan omistuksia Norjassa.
v. 1187 j.a.a.
   
Ruotsalaisen kronikan mukaan karjalaiset valloittavat Ruotsin pääkaupungin ja tuhoavat sen.

noin 1200 j.a.a.
   
Tanskalainen historioitsija Saxo Grammaticus kertoo Suomen kuninkaista.
1220 j.a.a.
   
Islantilainen piispa, runoilija ja historiankirjoittaja Snorri Sturlusson kirjoittaa Ynglinga-saagan. Suomen ja Ruotsin hallitsijasukujen avioliittoja ja sotia käsitellään.

1230 j.a.a.
   
Orkneyinga-saagan johdannossa Fundinn Noregrissa kerrotaan Suomen ja Kainuun kuninkaista, ja näiden suorittamasta Norjan valloituksesta. Saagan mukaan Ruotsin, Norjan, Orkneysaarten, Normandian ja Englannin hallitsijasuvut polveutuvat em. suomalaisista kuninkaista.

1320 - 1340 j.a.a.
   
Eerikin kronikka, eli nykyisen kouluhistorian tunnustama tarina "ristiretkistä" Suomeen, sepitetään.

1340 -luku j.a.a.
   
Lyypekin kaupunginkronikka mainitsee Birger Jaarlin liittäneen Suomen Ruotsin valtakuntaan.

1362 j.a.a.
   
Ruotsin "Itämaan", eli Suomen ja Karjalan, laamanni saa oikeuden osallistua kuninkaan vaaliin. Suomesta tulee täysivaltainen osa Svean valtakuntaa.

1438 j.a.a.
   
Vesilahtelainen suurtalonpoika Daavid julistautuu Suomen kuninkaaksi ja asettuu vaarallisen talonpoikaiskapinan johtoon. Kapina kukistuu.

1548 j.a.a.
   
Mikael Agricola kirjoittaa Uuden Testamentin esipuheen, jossa esitetään fiktiivinen tarina "ristiretkistä" Suomeen.

1554 j.a.a.
   
Katolisena Ruotsista karkoitetun Johannes Magnuksen historiateos ilmestyy Roomassa. Suomi esitetään muinaisena kuningaskuntana.

1555 j.a.a.
   
Olaus Magnuksen tunnettu "Pohjoisten Kansojen Historia" ilmestyy. Suomi mainitaan vanhana kuningaskuntana.

1598 - 1599 j.a.a.
   
Suomen aateli ja linnojen isännät sotivat kuningas Sigimundin puolella Kaarle herttuaa vastaan Ruotsin sisällissodassa, -mm. sotaretki Uplantiin ja Tukholmaan. Kaarlen voitettua Suomen aatelistolle ja papistolle koittaa kovat ajat. Määrätietoinen ruotsalaistaminen alkaa.

1616 - 1639 j.a.a.
   
Historiankirjoittaja Johannes Messenius viettää poliittisista syistä aikaansa vankina Kajaanin linnassa, jossa hän kirjoittaa historiateostaan. Suomi mainitaan vanhana kuningaskuntana.

1650 j.a.a.
   
Mikael Wexionius esittää historiankirjassaan Suomen vanhana kuningaskuntana.

1670 -luku j.a.a.
   
"Tuntemattoman tekijän Suomen kronikka" luettelee Suomen muinaiset kuninkaat.

1700 j.a.a.
   
Daniel Jusleniuksen "Vanha ja Uusi Turku", jossa Suomi esitetään muinaisena kuningaskuntana.

1700 -1705 j.a.a.
   
Johannes Messeniuksen Scondia Illustrata painetaan. Suomen kuninkaita käsitellään perusteellisesti.

1728 j.a.a.
   
Tuntemattoman tekijän Suomen kronikka ilmestyy julkaisussa Swedische Bibliothek.

1742 j.a.a.
   
Keisarinna Elisabethin poliittinen veto, manifesti Suomen itsenäisyydestä, aiheuttaa vipinää: "Hattujen sodan" takia venäläisten miehittämässä Suomessa kokoontuvat maapäivät Turkuun valitsemaan Suomelle kuningasta. Valituksi tulee myöhemmin tsaarina ollut, Pietari III, senhetkinen kruunperijä. Venäläiset vetäytyvät pois hankkeesta, ja tekevät rauhan Ruotsin kanssa 1743.

1768 j.a.a.
   
Historiantutkija Tatishtsev kertoo Suomen kuninkaista Venäläisessä Historiassaan.

1769 j.a.a.
   
Sven Bringin kirjoittama Svea Rikes Historia ilmestyy. Suomi on edelleen muinainen kuningaskunta. Kirjasta otetaan uusia painoksia 1778, 1784 ja 1790.

1771 j.a.a.
   
Norjalainen Gerhard Schöning kritisoi historioitsijoiden käsitystä Suomen kuninkaista teoksessaan Allgemeine Nordische Gesichte.

1772 j.a.a.
   
Ruotsalainen Johan Ihre vastustaa kiivaasti käsitystä Suomen muinaisista kuninkaista. Ihre tuntee saagat, mutta väittää että ne ovat pötyä. Ruotsin muinais-kuninkaiden kohdalla hän ei kyseenalaista saaga-lähteitä, kuten eivät hänen seuraajansakaan.

1774 j.a.a.
   
Billmark julkaisee J.Messeniuksen "Suomen Riimikronikan", jossa siis kerrotaan Suomen kuninkaista.

1783 -1884 j.a.a.
   
Venäjän keisarinna Katariina Suuri julkaisee kirjoituksen Venäjän historiasta, jossa hän pitää Venäjän perustajana pidettyä Rurikia suomalaisena kuninkaanpoikana. Teos julkaistaan saksaksi 1786.

1784 - 1800 j.a.a.
   
Henrik Gabriel Porthán julkaisee Paavali Juustenin Suomen piispainkronikan kommentoituna. Porthán kiistää suomalaisten omien hallisijoiden olemassaolon ja Suomen itsenäisen hallinnon ennen ruotsalaisten tuloa. Porthánin perustelut ovat kestämättömiä. Hän mm. väittää ettei Suomessa ei voinut olla kuninkaita, koska täällä ei ollut linnavuoriakaan.
Hyökkäilyn ymmärtää, sillä samoihin aikoihin Sprengtporten esitteli Venäjällä suunnitelmaa itsenäisestä Suomesta.

1789 j.a.a.
   
Kr.Gananderin Mythologia Fennica. Suomi esitetään vanhana kuningaskuntana.

1792 j.a.a.
   
Historian professori Billmark vastustaa Suomen kuninkaiden olemassaoloa.

Jos siis Sinulla on paremmat tiedot, kuin Olaus Magnuksella, Messeniuksella, Daniel Jusleniuksella, jne., nostan toki Sinulle hattua, mutta luulenpa ettei minun tarvitse sitä tehdä.

Anti-Histomiini kirjoitti:

Histo:
"Kansallisusaatteen myötä syntyi vasta niin täällä kuin muuallakin kansalle käsitys itsestään omana kansana. Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että se kansa jonka me nyt miellämme suomalaisiksi, ei perustanut järjestäytynyttä yhteiskuntaa, jota voi sanoa jo valtioksi, muiden kansojen Euroopassa niin tehdessä."

Ensimmäiset valtakunnat toki syntyivät joskus jopa ilman kansallisuus-aatetta. 1000:n vuoden takaisista asioista puhuttaessa voidaankin käyttää sanaa "heimoaate". Myös Svean kuningaskunta oli aluksi vain jonkinlainen heimopäällikkö, jolla oli valtaa vain silloin kun häntä jostain syystä toteltiin. Suomessa lienee ollut samaan aikaan vastaavanlaista "valtiota".

Sinun kannattaisi perehtyä esim. vanhojen ruotsalaisten historioitsijoiden kirjoituksiin "Suomen kuningaskunnasta" joka oli olemassa ENNEN Suomen liittämistä Ruotsiin (=Svean valtakunta nykyisessä Keski-Ruotsissa).

v. 1154 j.a.a.
   
Arabialainen historioitsija ja tiedemies Al Idrisi kertoo Suomen kuninkaalla olevan omistuksia Norjassa.
v. 1187 j.a.a.
   
Ruotsalaisen kronikan mukaan karjalaiset valloittavat Ruotsin pääkaupungin ja tuhoavat sen.

noin 1200 j.a.a.
   
Tanskalainen historioitsija Saxo Grammaticus kertoo Suomen kuninkaista.
1220 j.a.a.
   
Islantilainen piispa, runoilija ja historiankirjoittaja Snorri Sturlusson kirjoittaa Ynglinga-saagan. Suomen ja Ruotsin hallitsijasukujen avioliittoja ja sotia käsitellään.

1230 j.a.a.
   
Orkneyinga-saagan johdannossa Fundinn Noregrissa kerrotaan Suomen ja Kainuun kuninkaista, ja näiden suorittamasta Norjan valloituksesta. Saagan mukaan Ruotsin, Norjan, Orkneysaarten, Normandian ja Englannin hallitsijasuvut polveutuvat em. suomalaisista kuninkaista.

1320 - 1340 j.a.a.
   
Eerikin kronikka, eli nykyisen kouluhistorian tunnustama tarina "ristiretkistä" Suomeen, sepitetään.

1340 -luku j.a.a.
   
Lyypekin kaupunginkronikka mainitsee Birger Jaarlin liittäneen Suomen Ruotsin valtakuntaan.

1362 j.a.a.
   
Ruotsin "Itämaan", eli Suomen ja Karjalan, laamanni saa oikeuden osallistua kuninkaan vaaliin. Suomesta tulee täysivaltainen osa Svean valtakuntaa.

1438 j.a.a.
   
Vesilahtelainen suurtalonpoika Daavid julistautuu Suomen kuninkaaksi ja asettuu vaarallisen talonpoikaiskapinan johtoon. Kapina kukistuu.

1548 j.a.a.
   
Mikael Agricola kirjoittaa Uuden Testamentin esipuheen, jossa esitetään fiktiivinen tarina "ristiretkistä" Suomeen.

1554 j.a.a.
   
Katolisena Ruotsista karkoitetun Johannes Magnuksen historiateos ilmestyy Roomassa. Suomi esitetään muinaisena kuningaskuntana.

1555 j.a.a.
   
Olaus Magnuksen tunnettu "Pohjoisten Kansojen Historia" ilmestyy. Suomi mainitaan vanhana kuningaskuntana.

1598 - 1599 j.a.a.
   
Suomen aateli ja linnojen isännät sotivat kuningas Sigimundin puolella Kaarle herttuaa vastaan Ruotsin sisällissodassa, -mm. sotaretki Uplantiin ja Tukholmaan. Kaarlen voitettua Suomen aatelistolle ja papistolle koittaa kovat ajat. Määrätietoinen ruotsalaistaminen alkaa.

1616 - 1639 j.a.a.
   
Historiankirjoittaja Johannes Messenius viettää poliittisista syistä aikaansa vankina Kajaanin linnassa, jossa hän kirjoittaa historiateostaan. Suomi mainitaan vanhana kuningaskuntana.

1650 j.a.a.
   
Mikael Wexionius esittää historiankirjassaan Suomen vanhana kuningaskuntana.

1670 -luku j.a.a.
   
"Tuntemattoman tekijän Suomen kronikka" luettelee Suomen muinaiset kuninkaat.

1700 j.a.a.
   
Daniel Jusleniuksen "Vanha ja Uusi Turku", jossa Suomi esitetään muinaisena kuningaskuntana.

1700 -1705 j.a.a.
   
Johannes Messeniuksen Scondia Illustrata painetaan. Suomen kuninkaita käsitellään perusteellisesti.

1728 j.a.a.
   
Tuntemattoman tekijän Suomen kronikka ilmestyy julkaisussa Swedische Bibliothek.

1742 j.a.a.
   
Keisarinna Elisabethin poliittinen veto, manifesti Suomen itsenäisyydestä, aiheuttaa vipinää: "Hattujen sodan" takia venäläisten miehittämässä Suomessa kokoontuvat maapäivät Turkuun valitsemaan Suomelle kuningasta. Valituksi tulee myöhemmin tsaarina ollut, Pietari III, senhetkinen kruunperijä. Venäläiset vetäytyvät pois hankkeesta, ja tekevät rauhan Ruotsin kanssa 1743.

1768 j.a.a.
   
Historiantutkija Tatishtsev kertoo Suomen kuninkaista Venäläisessä Historiassaan.

1769 j.a.a.
   
Sven Bringin kirjoittama Svea Rikes Historia ilmestyy. Suomi on edelleen muinainen kuningaskunta. Kirjasta otetaan uusia painoksia 1778, 1784 ja 1790.

1771 j.a.a.
   
Norjalainen Gerhard Schöning kritisoi historioitsijoiden käsitystä Suomen kuninkaista teoksessaan Allgemeine Nordische Gesichte.

1772 j.a.a.
   
Ruotsalainen Johan Ihre vastustaa kiivaasti käsitystä Suomen muinaisista kuninkaista. Ihre tuntee saagat, mutta väittää että ne ovat pötyä. Ruotsin muinais-kuninkaiden kohdalla hän ei kyseenalaista saaga-lähteitä, kuten eivät hänen seuraajansakaan.

1774 j.a.a.
   
Billmark julkaisee J.Messeniuksen "Suomen Riimikronikan", jossa siis kerrotaan Suomen kuninkaista.

1783 -1884 j.a.a.
   
Venäjän keisarinna Katariina Suuri julkaisee kirjoituksen Venäjän historiasta, jossa hän pitää Venäjän perustajana pidettyä Rurikia suomalaisena kuninkaanpoikana. Teos julkaistaan saksaksi 1786.

1784 - 1800 j.a.a.
   
Henrik Gabriel Porthán julkaisee Paavali Juustenin Suomen piispainkronikan kommentoituna. Porthán kiistää suomalaisten omien hallisijoiden olemassaolon ja Suomen itsenäisen hallinnon ennen ruotsalaisten tuloa. Porthánin perustelut ovat kestämättömiä. Hän mm. väittää ettei Suomessa ei voinut olla kuninkaita, koska täällä ei ollut linnavuoriakaan.
Hyökkäilyn ymmärtää, sillä samoihin aikoihin Sprengtporten esitteli Venäjällä suunnitelmaa itsenäisestä Suomesta.

1789 j.a.a.
   
Kr.Gananderin Mythologia Fennica. Suomi esitetään vanhana kuningaskuntana.

1792 j.a.a.
   
Historian professori Billmark vastustaa Suomen kuninkaiden olemassaoloa.

Jos siis Sinulla on paremmat tiedot, kuin Olaus Magnuksella, Messeniuksella, Daniel Jusleniuksella, jne., nostan toki Sinulle hattua, mutta luulenpa ettei minun tarvitse sitä tehdä.

Lue lisää

"Jos siis Sinulla on paremmat tiedot, kuin Olaus Magnuksella, Messeniuksella, Daniel Jusleniuksella, jne., nostan toki Sinulle hattua, mutta luulenpa ettei minun tarvitse sitä tehdä. "

- En ota kummemmin kantaa mitä mainitut Suomen kuninkaat ovat olleet - epäilemättä jonkinlaisia hierarkioita täälläkin tuolloin oli ja kuningaskunta on vaikea määritellä. Kritisoinkin historian(kirjoitkuse)tajuasi. Olaus, Messenius ja Juslenius kirjoittivat ennen modernin historiatieteen syntyä. En ota kantaa kenellä on ollut eniten historiallista tietoa, mutta nykyhistorioitsijoilla on em. herroihin nähden se etu, että heillä on luettavanaan myös kaikki herrojen jälkeen kirjoitettu. Nykyharrastaja tuskin kantaa päässään samaa määrää tietoa kuin Messenius, mutta kuka vaan meistä voi mennä yliopiston kirjastoon ja lukea enemmän kuin hänen oli mahdollista omalla ajallaan ja Kajaanin vankilassa. Messenius on nykynäkökulmasta alkuperäislähde tutkimukselle, ei luotettavaa tutkimusta.

... kirjoitti:

"Jos siis Sinulla on paremmat tiedot, kuin Olaus Magnuksella, Messeniuksella, Daniel Jusleniuksella, jne., nostan toki Sinulle hattua, mutta luulenpa ettei minun tarvitse sitä tehdä. "

- En ota kummemmin kantaa mitä mainitut Suomen kuninkaat ovat olleet - epäilemättä jonkinlaisia hierarkioita täälläkin tuolloin oli ja kuningaskunta on vaikea määritellä. Kritisoinkin historian(kirjoitkuse)tajuasi. Olaus, Messenius ja Juslenius kirjoittivat ennen modernin historiatieteen syntyä. En ota kantaa kenellä on ollut eniten historiallista tietoa, mutta nykyhistorioitsijoilla on em. herroihin nähden se etu, että heillä on luettavanaan myös kaikki herrojen jälkeen kirjoitettu. Nykyharrastaja tuskin kantaa päässään samaa määrää tietoa kuin Messenius, mutta kuka vaan meistä voi mennä yliopiston kirjastoon ja lukea enemmän kuin hänen oli mahdollista omalla ajallaan ja Kajaanin vankilassa. Messenius on nykynäkökulmasta alkuperäislähde tutkimukselle, ei luotettavaa tutkimusta.

Lue lisää

... Magnukset olivat osin aikalaislähteitä kertomilleen asioille, ja niissä kysymyksissä osoittautuneet rehellisiksi. Näistä po. vanhoista asioista he kertoivat sen mitä heidän aikanaan tiedettiin, kuten 800-luvulla jKr. nämä saaga-runoilijatkin.

Tosiasia on, että vuosisatojen ajan Euroopassa, myös Ruotsissa, on pidetty Suomea kuningaskuntana tai muinaisena sellaisena.

Johtopäätökseksi jää, ettei ole syytä jatkaa sen kuvitelman ylläpitoa, että Suomen alueella ei olisi ollut samanlaisia yhteiskunnallisen järjestäytymisen muotoja, kuin Skandinaviassa tai Pohjois-Euroopassa yleensäkin.

Anti-Histomiini kirjoitti:

... Magnukset olivat osin aikalaislähteitä kertomilleen asioille, ja niissä kysymyksissä osoittautuneet rehellisiksi. Näistä po. vanhoista asioista he kertoivat sen mitä heidän aikanaan tiedettiin, kuten 800-luvulla jKr. nämä saaga-runoilijatkin.

Tosiasia on, että vuosisatojen ajan Euroopassa, myös Ruotsissa, on pidetty Suomea kuningaskuntana tai muinaisena sellaisena.

Johtopäätökseksi jää, ettei ole syytä jatkaa sen kuvitelman ylläpitoa, että Suomen alueella ei olisi ollut samanlaisia yhteiskunnallisen järjestäytymisen muotoja, kuin Skandinaviassa tai Pohjois-Euroopassa yleensäkin.

Lue lisää

"Tosiasia on, että vuosisatojen ajan Euroopassa, myös Ruotsissa, on pidetty Suomea kuningaskuntana tai muinaisena sellaisena.

Johtopäätökseksi jää, ettei ole syytä jatkaa sen kuvitelman ylläpitoa, että Suomen alueella ei olisi ollut samanlaisia yhteiskunnallisen järjestäytymisen muotoja, kuin Skandinaviassa tai Pohjois-Euroopassa yleensäkin. "

- Eikös paikallispäälliköt ole voineet kutsua itseään kuninkaiksi - ainakin saagojen perusteella Norjassa oli kymmeniä tai ainakin useita kuninkaita yhtä aikaa. Sanan kuningas määrittely eri aikoina ja alueilla voisi olla ihan oma tutkimuksen kohteensa, ja varmasti onkin tutkittu.

Viikinkiajan haudoista, myöhäiseltä Suomen asihistorialliselta ajalta siis ei ole löydetty merkkejä erikoisen tärkeistä miehistä, sen sijaan hyvin rikkaita soturipäällikköhautoja. Mutta kun niitä on verrattu muiden saman kulttuurialueen päällikköhautoihin (Svea) ja toisiinsa, ei Suomesta ole yhtään selkeää "ylipäällikön" hautaa lydetty - paljon samantasoisia. Esimerkiksi haukkoja ei täällä ole rikkaimmistakaan haudoista löydetty, ja vain yksi "valtikkamainen" hiomakivi, jotka oli kunikaiden merkkejä ympäröivillä alueilla.

... kirjoitti:

"Tosiasia on, että vuosisatojen ajan Euroopassa, myös Ruotsissa, on pidetty Suomea kuningaskuntana tai muinaisena sellaisena.

Johtopäätökseksi jää, ettei ole syytä jatkaa sen kuvitelman ylläpitoa, että Suomen alueella ei olisi ollut samanlaisia yhteiskunnallisen järjestäytymisen muotoja, kuin Skandinaviassa tai Pohjois-Euroopassa yleensäkin. "

- Eikös paikallispäälliköt ole voineet kutsua itseään kuninkaiksi - ainakin saagojen perusteella Norjassa oli kymmeniä tai ainakin useita kuninkaita yhtä aikaa. Sanan kuningas määrittely eri aikoina ja alueilla voisi olla ihan oma tutkimuksen kohteensa, ja varmasti onkin tutkittu.

Viikinkiajan haudoista, myöhäiseltä Suomen asihistorialliselta ajalta siis ei ole löydetty merkkejä erikoisen tärkeistä miehistä, sen sijaan hyvin rikkaita soturipäällikköhautoja. Mutta kun niitä on verrattu muiden saman kulttuurialueen päällikköhautoihin (Svea) ja toisiinsa, ei Suomesta ole yhtään selkeää "ylipäällikön" hautaa lydetty - paljon samantasoisia. Esimerkiksi haukkoja ei täällä ole rikkaimmistakaan haudoista löydetty, ja vain yksi "valtikkamainen" hiomakivi, jotka oli kunikaiden merkkejä ympäröivillä alueilla.

Lue lisää

...sanan nykyaikaisessa mielessä.

Yhtä lailla "kunkut" olivat joko tilapäisiä sotapäälliköitä tai keskenään riiteleviä vallantavoittelijoita Itämeren kaikilla rannoilla.

Suomessa on muutama tutkimaton "kuninkaanhauta", eli emme tiedä mitä on löydettävissä. Hatoja on myös tuhoutunut, ja paikallinen perimätieto kertoo mm. henkilöistä jotka ovat rikastuneet löydettyään "kummuista" arvometalleja.

HISTO kirjoitti:

Meidän käsityksemme valtiosta eroaa aikaisempien aikojen ihmisten käsityksestä. Minusta tämä on täysin selvää. Tämä käsitteiden muuttuminen aikojen kuluessa ei muuta miksikään sitä, että myös aiemmin oli käsitys valtiosta tai järjestäytyneestä yhteiskunnasta erotuksena kaaoksesta tai elämästä yhteiskunnan ulkopuolella.

Valtiolla mielletään nykyään usein kansalaisten yhteenliittymää, valtio siis koostuu sen kansalaisista ja maa-alueesta, jota nämä kansalaiset hallitsevat. Aiemmin käsite korosti valtaa. Valtakunnassa tai valtiossa oli kyse kansoista tai heimoista, joihin jollakin ryhmällä tai henkilöllä oli ylivalta. Tämä valtaan perustuva valtion käsite on meidänkin valtio-käsitteemme perusta paljaimmillaan. Valtiolla on ylivalta sen kansalaisiin nähden.

Tästä käsitteiden muuttumisesta huolimatta historiassa on eri paikoissa syntynyt yhteiskuntia, jotka ovat naapurien yhteiskuntia kehittyneempiä. Usein kehittyneemmät ovat alistaneet naapurinsa valtansa alle. Ilman tätä alistamistakin on tämä kehittyneempi yhteiskuntakäsitys levinnyt syrjäyttäen kehittymättömämmät yhteiskunnat.

Suomessa, siis tällä alueella ennen kansan tietoisuutta itsestään, kulttuurin (kehittyneemmän yhteiskunnan) invaasio tapahtui alistamalla suomalaiset naapurikansan kulttuuriin. Antiikin sivistyksen leviäminen ei kaikkien kansojen kohdalla tarkoittanut 800 vuoden muiden hallintaa, vaan kehittyneempi kulttuuri otettiin vastaan ilman ulkopuolisten pakotusta ja rakennettiin yhteiskuntia omin voimin.

Lue lisää

Tuskin on tarvetta kiistää sitä meille ilmenevää
tosiasiaa, että tällä maantieteellisellä alueella
on asunut heimoja etc., joita voitaisiin kutsua
jossain löyhässä mielessä "suomalaisiksi".

On kuitenkin huomattava, että "suomalaisuuden" ja
etenkin suomalaisen yhtenäiskulttuurin idea ovat
melko myöhäisiä. Aikaa jolloin on alettu
tekemään voimakasta ja systemaatista rajanvetoa
muihin kansoihin nostamalla kieli, kulttuuri
ja symboliikka tarkastelun kohteeksi voitaisiin kutsua
kansallisen itsetietoisuuden heräämiseksi. Samalla se on ollut
kansallisen identiteetin ja merkitykellisyyden
rakentamista, joka väistämättä
vaikuttaa käsitykseemme historiasta: näemme
kaiken erotuksetta suomalaisuuden idean kautta.

Jos tästä puolesta ei olla täysin tietoisia, voidaan ajautua äärimmillään
kummallisiin, epähistoriallisiin tulkintoihin...

Olivatko esim. ruotsin suurvalta-asemaa turvaavat
hakkapeliitat pettäneet suomalaisuuden asian tai
peräti isänmaan pettureita? - Mieletön kysymys,
koska ajatus suomalaisesta identiteetistä lienee
osittain vieras tuon ajan "suomalaisille".

Eivät suomalaiset minusta ole kovin taipuvaisia rasismiin tai natsismiin. Suomessa ei ole koskaan menestyneet rasistiset tai natsistiset puolueet. Suomi ei kääntynyt ääriliikkeiden vallan alle toista maailmansotaa edeltävänä aikana, kuten hyvin monet muut valtiot Euroopassa. Itäisessä Euroopassa demokratia oli melkoinen poikkeus 1930-luvun viimeisinä vuosina.

Nimeni ei muuten ole Göran.

HISTO kirjoitti:

Eivät suomalaiset minusta ole kovin taipuvaisia rasismiin tai natsismiin. Suomessa ei ole koskaan menestyneet rasistiset tai natsistiset puolueet. Suomi ei kääntynyt ääriliikkeiden vallan alle toista maailmansotaa edeltävänä aikana, kuten hyvin monet muut valtiot Euroopassa. Itäisessä Euroopassa demokratia oli melkoinen poikkeus 1930-luvun viimeisinä vuosina.

Nimeni ei muuten ole Göran.

Lue lisää

Nimittäin ruotsinkielisten keskuudessa. Täydeltä natsivallalta meidät pelasti ruotsinkielisten pieni lukumäärä: 5-6%

Freudenthal oli nimeltään tämä rotu-ideologi, joka väitti suomalaisten olevan alempaa rotua.

Totta tosiaan, erehdyin: Rasisteja ja rotu-ylemmyyden (valheellisen sellaisen) vaalijoita eivät ole suomalaiset vaan "bättre-folk".

(hymiö)

Anti-Histomiini kirjoitti:

Nimittäin ruotsinkielisten keskuudessa. Täydeltä natsivallalta meidät pelasti ruotsinkielisten pieni lukumäärä: 5-6%

Freudenthal oli nimeltään tämä rotu-ideologi, joka väitti suomalaisten olevan alempaa rotua.

Totta tosiaan, erehdyin: Rasisteja ja rotu-ylemmyyden (valheellisen sellaisen) vaalijoita eivät ole suomalaiset vaan "bättre-folk".

(hymiö)

Lue lisää

Suomen ruotsalaiset eivät olleet merkittävissä asemissa Suomen äärioikeistolaisissa liikkeissä. Äärioikeistolaisuus oli vähäistä kaikissa kansanryhmissä, mutta ääriliikkeet olivat lähes pelkästään suomalaisten käsissä.

huomioija kirjoitti:

Suomen ruotsalaiset eivät olleet merkittävissä asemissa Suomen äärioikeistolaisissa liikkeissä. Äärioikeistolaisuus oli vähäistä kaikissa kansanryhmissä, mutta ääriliikkeet olivat lähes pelkästään suomalaisten käsissä.

Lue lisää

..... joka häikäilemättä hankkii etuoikeuksia kielivähemmistölle, ja ylläpitää falskia rotu-ajattelua ruotsinkielisten keskuudessa.

RKP:ssä on vähemmän suomenkielisiä, jostain syystä. Sinä siis erehdyit.

huomioija kirjoitti:

Suomen ruotsalaiset eivät olleet merkittävissä asemissa Suomen äärioikeistolaisissa liikkeissä. Äärioikeistolaisuus oli vähäistä kaikissa kansanryhmissä, mutta ääriliikkeet olivat lähes pelkästään suomalaisten käsissä.

Lue lisää

Nyt puhut todella potaskaa. Todellisuudessa ruotsalaisethan olivat keskimääräistä varakkaampia ja vanhoillisimpia eli vastustivat tietysti vallan siirtymistä itseltään kansalle eli demokratiaa. 1918 he kannattivat eniten kuningasvaltaa ja käsittivät usein sodan suomalaisen alhaison ja ruotsalaisten väliseksi taisteluksi. Ruotsalaiset osllistuivat monin paikoin punaisten teloituksiin.

Lapuanliikkeen erikoisuus oli juuri kielisopu. Molemmat kieliryhmät tekivät sovinnon ja liittyivät yhteen. Tätä AKS ja aitosuomalaiset kavahtivat. Monet aktivistit olivat juuri ruotsalaisia ja juuri ruotsalaiset synnyttivät jääkäriliikkeen ja toimivat sen johdossa. Suomen harvat natsilaisryhmätkin olivat aika suurelta osin ruotsalaisia (tietysti).

Miksi Suomi ei ollut demokraattinen ennen sotaa? Siksikö, että kommunistit eivät saaneet toimia? Tehän olette niin demokraattisia, hehheh. Aika primitiivisiä myös. Miten Saksa oli niin kamala verrattuna esim. N-liittoon?

Mukava lukea täällä välillä tällaisia analyyttisia tekstejä. Tietysti senkin voi kyseenalaistaa pitäisikö vuoden 1918 raakuudet laskea tribaalisiksi julmuuksiksi vai osaksi kansallisvaltioiden ja modernismin aikakauden ideologista väkivaltateollisuutta. Suuren mittakaavan massamurhathan ovat modernin aikakauden tuotos - johtuiko tämä teknologisesta vai ideologisesta kehityksestä?

... kirjoitti:

Mukava lukea täällä välillä tällaisia analyyttisia tekstejä. Tietysti senkin voi kyseenalaistaa pitäisikö vuoden 1918 raakuudet laskea tribaalisiksi julmuuksiksi vai osaksi kansallisvaltioiden ja modernismin aikakauden ideologista väkivaltateollisuutta. Suuren mittakaavan massamurhathan ovat modernin aikakauden tuotos - johtuiko tämä teknologisesta vai ideologisesta kehityksestä?

Lue lisää

>>> pitäisikö vuoden 1918 raakuudet laskea tribaalisiksi julmuuksiksi vai osaksi kansallisvaltioiden ja modernismin aikakauden ideologista väkivaltateollisuutta


Tällaiset asiat eivät historiassa ole vastakohtia tai vaihtoehtoja, vaan nimenomaan esiintyvät usein yhdessä. Syy tähän paradoksaalisuuteen on selvä. Aina kun syntyy suressa mittakaavassa jotain uutta, elpyvät myös kehitykselliset syvätasot. Silloin tarjoutuu mahdollisuus yhtä lailla niin uudestikokoaviin renessansseihin kuin tuhoaviin regressioihinkin.

Tällainen kahden kehitystason läpäisy tai leikkaus on historian murrosaikoina pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Edistysusko on usein kokenut karvaita pettymyksiä. Myös 30-luvun sivistyneistössä esiintyneessä natsi-ihannoinissa yhdistyi kaksi näennäisesti vastakkaista ääripäätä: hurmioiduttiin yhtä lailla modernista teollisesta sivistyksestä kuin sinänsä brutaalista ja moukkamaisesta, taantuneesta kansallishenkisestä aggressiosta.

Mitä Suomeen tulee, maa oli vielä 1900-luvun alussa sisäosiltaan ei suinkaan keskiaikaisella vaan miltei kivikautisella kehitystasolla.

Tuohon puuttuisin.

Analyysisi on periaatteessa aika hyvä, mutta ei vuosisadan vaihteessa sentään noin alhaisella tasolla oltu, vaikka toki vielä esiintyi jopa kaskiviljelyä.

1800 - luvun alkua voisi jollain tavalla luonnehtia noin. 1800 luvun puolenvälin jälkeen alkoi maataloudessa kehitys mm. koulutuksen ja tiedonannon alalla. Talouseurat olivat tässä keskeisessä asemassa. Maanmuokkausvälineet kehittyivät. Maanomistusuhteet selkiytyivät kun isojako saatiin vietyä loppuun ja valtio auttoi esim. Karjalan talonpoikia lunastamaan tilansa itselleen.
Omavaraisuusaste maataloustuotannossa oli pitkään alhainen, mutta viljelymenetelmät olivat jo varsin hyvin kehittymässä. Vuoroviljelyn merkitys oli jo tiedostettu.
Osuustoiminta oli jo hyvällä alulla ja metsästähän ne kehittämisvarat saatiin.

Kyläyhteisöjen merkitys, kuten toteat, oli suuri, mutta se oli myös juuri se voimavara, mikä loi pohjan kehitykselle.

Valitettavasti 1918 tapahtumissa paljon kaunoja purettiin juuri kylä- ja pitäjätasolla puolin ja toisin.

Vandaali kirjoitti:

Miksi Suomi ei ollut demokraattinen ennen sotaa? Siksikö, että kommunistit eivät saaneet toimia? Tehän olette niin demokraattisia, hehheh. Aika primitiivisiä myös. Miten Saksa oli niin kamala verrattuna esim. N-liittoon?

Lue lisää

... ei ollut kamala verrattuna Neuvostoliittoon, Saksa ja Neuvostoliitto olivat yhtä hirveitä yhteiskuntakokeiluja.
Natsi-Saksassa ei ollut yhtään mitään hyvää, Neuvostoliitossa oli (kuten koko kommunismissa) taas kyse siitä, että hyvistä aikomuksista rakennettiin tie helvettiin.

thinktank kirjoitti:

... ei ollut kamala verrattuna Neuvostoliittoon, Saksa ja Neuvostoliitto olivat yhtä hirveitä yhteiskuntakokeiluja.
Natsi-Saksassa ei ollut yhtään mitään hyvää, Neuvostoliitossa oli (kuten koko kommunismissa) taas kyse siitä, että hyvistä aikomuksista rakennettiin tie helvettiin.

Lue lisää

Samaa paskaa molemmat. Totalitaristista paranoiaa ja jonkin messiashahmon palvontaa. Ei paljon homo sovieticus eronnut arjalaissankarista.

....... kirjoitti:

Samaa paskaa molemmat. Totalitaristista paranoiaa ja jonkin messiashahmon palvontaa. Ei paljon homo sovieticus eronnut arjalaissankarista.

... eronnut ei.
Tarkoitin vain, että Marx kommunismia kehittäessään tarkoitti hyvää. Ideologia, jonka hän loi, oli toki hirviömäinen.

thinktank kirjoitti:

... eronnut ei.
Tarkoitin vain, että Marx kommunismia kehittäessään tarkoitti hyvää. Ideologia, jonka hän loi, oli toki hirviömäinen.

Mutta kyllä NL oli juuri sellainen, mitä Lenin koko ajan visioi. Mikä siinä sinun mielestäsi oli erilaista kuin hän olisi halunnut? Vain talousjärjestelmä osoittautui toimimattomaksi, mutta todellisuudessa järjestelmä oli aggressiivinen ja julma alusta asti. Vertansa vailla olevaa despotismia sekä pikkudespootttien tyranniaa ja mielivaltaa alaisiaan kohtaan. Yksilö ei ollut mitään, vaan sille sai tehdä mitä vain. Kaikki olivat orjia.

Vandaali kirjoitti:

Mutta kyllä NL oli juuri sellainen, mitä Lenin koko ajan visioi. Mikä siinä sinun mielestäsi oli erilaista kuin hän olisi halunnut? Vain talousjärjestelmä osoittautui toimimattomaksi, mutta todellisuudessa järjestelmä oli aggressiivinen ja julma alusta asti. Vertansa vailla olevaa despotismia sekä pikkudespootttien tyranniaa ja mielivaltaa alaisiaan kohtaan. Yksilö ei ollut mitään, vaan sille sai tehdä mitä vain. Kaikki olivat orjia.

Lue lisää

Historiassa yhteiskunnat niin rakenteiltaan kuin hengeltään muuttuvat paljon hitaammin kuin yksilöt, ja jokin syvätaso yleisissä ajatustavoissa säilyy muuttumattomana sukupolvien, sanotaan nyt vaikka satojen vuosien perspektiivissä, vaikka uusia oppeja pintatsolla tunnustettaisiinkin. Historiallista tapahtumista ei pidä tarkastella juurettoman "liberalistisen" ihmiskuvan varassa - ihminen ei ole mikään hyvän ja pahan välillä valintoja tekevä vapaa toimija, joka pyyhkäisee historian vaikutukset sivuun ja aloittaa aina uuden opin puhtaalta pöydältä.

Niinpä myös Marxista on pitkä matka Venäjälle ja on mahdollista ajatella niinkin, ettei mikään lähtökohta säilynyt perille saakka. Läntisessä Euroopassa marxilaiset ideat synnyttivät työväen- ja ammattiyhdistysliikkeen, ja marxismin opillinen vaikutus sulautui täällä osaksi demokratian laajenemista ja kehitystä. Samat ideat kylvettyinä toisenlaisessa historiallisessa tilanteessa toisenlaiseen maaperään kasvattivat jotain muuta, ja noin yleisesti ottaen, kunkin valtakunnan kehitystietä ei voi arvioida muutoin kuin ottamalla lähtökohdaksi sen oman historian, ominaislaadun ja vaikuttavat perinteet.

Nämä ovat ihan ajattelun alkeita. Historian ja yhteiskuntatieteen peruskysymyksiä.

Esimerkiksi kysymys siitä onko jokin yhteiskunta patriarkaatti vai matriarkaatti on paljon perustavanlaatuisempi kuin sen tarkasteleminen minkä nimisiä yhteiskuntateorioita tai talousoppeja siellä milloinkin on tunnustettu. Perustavanlaatuiset ominaisuudet määräävät sen mikä todellinen sisältö opeilla on, eivät itse opit.

Jaskamurtomäki kirjoitti:

Mitä Suomeen tulee, maa oli vielä 1900-luvun alussa sisäosiltaan ei suinkaan keskiaikaisella vaan miltei kivikautisella kehitystasolla.

Tuohon puuttuisin.

Analyysisi on periaatteessa aika hyvä, mutta ei vuosisadan vaihteessa sentään noin alhaisella tasolla oltu, vaikka toki vielä esiintyi jopa kaskiviljelyä.

1800 - luvun alkua voisi jollain tavalla luonnehtia noin. 1800 luvun puolenvälin jälkeen alkoi maataloudessa kehitys mm. koulutuksen ja tiedonannon alalla. Talouseurat olivat tässä keskeisessä asemassa. Maanmuokkausvälineet kehittyivät. Maanomistusuhteet selkiytyivät kun isojako saatiin vietyä loppuun ja valtio auttoi esim. Karjalan talonpoikia lunastamaan tilansa itselleen.
Omavaraisuusaste maataloustuotannossa oli pitkään alhainen, mutta viljelymenetelmät olivat jo varsin hyvin kehittymässä. Vuoroviljelyn merkitys oli jo tiedostettu.
Osuustoiminta oli jo hyvällä alulla ja metsästähän ne kehittämisvarat saatiin.

Kyläyhteisöjen merkitys, kuten toteat, oli suuri, mutta se oli myös juuri se voimavara, mikä loi pohjan kehitykselle.

Valitettavasti 1918 tapahtumissa paljon kaunoja purettiin juuri kylä- ja pitäjätasolla puolin ja toisin.

Lue lisää

Usein sitä tulee tietyssä tarkoituksessa korostaneeksi suomalaisen yhteiskunnan kehittymättömyyttä veilä 1900-luvun alussa. Näin tulee tehtyä kun haluaa maalailla dramaattisen kuvan siitä valtavasti muutoksesta joka sitten vuosisadassa tapahtui.

Sana "kivikautinen" taitaa olla liian raflaava. Taisi kuitenkin olla vielä savupirttejäkin syrjasaloilla silloin. Lapset eivät näistä luolista talvisin juuri ulkona käyneet. Ero syrjäseutujen ja etelän välillä taisi olla historiallisella aikakausimitallakin määriteltynä joka tapauksessa melkoinen.

Vandaali kirjoitti:

Mutta kyllä NL oli juuri sellainen, mitä Lenin koko ajan visioi. Mikä siinä sinun mielestäsi oli erilaista kuin hän olisi halunnut? Vain talousjärjestelmä osoittautui toimimattomaksi, mutta todellisuudessa järjestelmä oli aggressiivinen ja julma alusta asti. Vertansa vailla olevaa despotismia sekä pikkudespootttien tyranniaa ja mielivaltaa alaisiaan kohtaan. Yksilö ei ollut mitään, vaan sille sai tehdä mitä vain. Kaikki olivat orjia.

Lue lisää

Mutta kommunistit todella pyrkivät luomaan maan päällisen paratiisin, tämä ei tee heidän toiminnastaan kuitenkaan yhtään sen hyväksyttävämpää kuin natsienkaan.
Minulle molemmat liikkeet edustavat yhtä ja samaa pahuutta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000333&posting=22000000008703828

ajateltavaksi kirjoitti:

Historiassa yhteiskunnat niin rakenteiltaan kuin hengeltään muuttuvat paljon hitaammin kuin yksilöt, ja jokin syvätaso yleisissä ajatustavoissa säilyy muuttumattomana sukupolvien, sanotaan nyt vaikka satojen vuosien perspektiivissä, vaikka uusia oppeja pintatsolla tunnustettaisiinkin. Historiallista tapahtumista ei pidä tarkastella juurettoman "liberalistisen" ihmiskuvan varassa - ihminen ei ole mikään hyvän ja pahan välillä valintoja tekevä vapaa toimija, joka pyyhkäisee historian vaikutukset sivuun ja aloittaa aina uuden opin puhtaalta pöydältä.

Niinpä myös Marxista on pitkä matka Venäjälle ja on mahdollista ajatella niinkin, ettei mikään lähtökohta säilynyt perille saakka. Läntisessä Euroopassa marxilaiset ideat synnyttivät työväen- ja ammattiyhdistysliikkeen, ja marxismin opillinen vaikutus sulautui täällä osaksi demokratian laajenemista ja kehitystä. Samat ideat kylvettyinä toisenlaisessa historiallisessa tilanteessa toisenlaiseen maaperään kasvattivat jotain muuta, ja noin yleisesti ottaen, kunkin valtakunnan kehitystietä ei voi arvioida muutoin kuin ottamalla lähtökohdaksi sen oman historian, ominaislaadun ja vaikuttavat perinteet.

Nämä ovat ihan ajattelun alkeita. Historian ja yhteiskuntatieteen peruskysymyksiä.

Esimerkiksi kysymys siitä onko jokin yhteiskunta patriarkaatti vai matriarkaatti on paljon perustavanlaatuisempi kuin sen tarkasteleminen minkä nimisiä yhteiskuntateorioita tai talousoppeja siellä milloinkin on tunnustettu. Perustavanlaatuiset ominaisuudet määräävät sen mikä todellinen sisältö opeilla on, eivät itse opit.

Lue lisää

esim. sanot, että me suomalaiset palvomme koulutusta, mutta sitten itse ylpeilet omilla tiedoillasi ja näin otat etäisyyttä muihin keskustelijoihin. eli kun sinulla on näennäisesti enemmän tietoa, niin sitten sinä ole voittaja, toisaalta jos joku sanoo jotain, joka kyseenalaistaa asiasi, niin sitten keksit aina jotain uutta valitettavaa ja kuinka tämä toinen ihminen onkin niin typerä ja tiedoton

""7. Suomi irtautui Ruotsista kohta 200 vuotta sitten ja kohta 90 vuotta ollut itsenäinen, kuitenkin elinkeinoelämämme ja kulttuurimme sekä tieteemme on yhä pääosin maamme geeneiltään ruotsalaisten sukujen hallinnassa""

Ei todellakaan ole. Tuo tilanne oli ehkä 1800-luvun lopulla.

"Maaliskuussa 1918 tehtiin sopimus, jolla Suomesta tehtiin Saksan käskyläinen ja vasalli."

Ei tehty. Saksa saneli nuo sopimukset Suomen vastalauseista huolimatta. Ne eivät käytännössä ehtineet juuri vaikuttaa.

" Nyt elätämme röyhkeitä merirosvokansoja ja haluamme hillittömästi päästä EU-liittovaltioon syrjäiseksi lääniksi. Ruåtsi ei muuten näytä haluavan, heillä kantti kestää jopa itsenäisyydenkin."

Emme elätä, emmekä pyri syrjäiseksi lääniksi, vaan pikemmin eturivin vaikuttajaksi. Ruotsi on EU:n jäsen aivan samalla tavalla, vaikka ei kuulu rahaliittoon.

Melko ansiokasta asioiden väärentämistä jopa stallarilta.