kun rahalla saa entistä vähemmän
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009810515.html
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009810515.html
Köyhä ja sairasteleva vanhus on suurin häviäjä
Anonyymi-ap
22571
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Kyse ei ole vain rahasta vaan esimerkiksi esimerkiksi terveyspalvelvelujen
saatavuudesta. Hallitus heikentää leikkauksillaan terveyspalvelujen
saatavuutta.
Hallitus nosti myös lääkkeitten arvonlisäveroa, mutta laski kaljan hintaa.
Se kuvastaa hallituksen arvomaailmaa.
Olen lukenut tältäkin palstalta monta kertaa, että hallitus leikkaa terveyspalveluita.
Milloin ja kuinka se tosiasiallisesti siis tapahtuu?
Vähän tarkempia tietoja toivotaan, koska asia ei ole kaikille kirkastunut.
Tähän ikään päässeet eivät enää usko kevyesti väitteitä, vaan kokemus on osoittanut, että pitää voida tarkistaa tiedon taustat.
Mkr.
Tuo onkin vähän kinkkistä mietittävää.
Se käsitys minkä olen itse saanut on, että hallitus sanoo, ettei leikkaa, vaan kysymys on tulevien korostuspaineiden hillitsemisestä.
Mutta käytännössä, kun rahaa jaetaan, niin sitä on alunperinkin jaossa liian vähän ja siihenhän tuo nyt näyttää johtavan, että varsinkin hyvinvointialueiden reuna-alueilta palveluja karsitaan.
Ainahan se on arvovalinta, mihin ja kuinka paljon sitä rahaa minnekin laitetaan.
Kelakorvauksen nostolla kai tavoitellaan sitä, että useampi menisi yksityiselle.
Nyt uutisista kuultiin. Voimme vain kummastua. Tämä ei selviä kuin veronkorotuksilla!
Mkr.
Jos yksityislääkärin vastaanotolla käynnistä saa 30 e kelakorvauksen, ei se sen kummemmin käyntien määrää nosta. Viime kertainen hammaslääkärilaskuni oli 170 e, ja se oli yhden hampaan korjauksesta. Kelakorvaus oli pienempi,vanhojen ohjeiden mukaan. En edes muista, paljonko.
😋😋😋😋😋😋😋😋😋😋
🔞 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#18105936k
🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋💋💋💋🔞
On ikävä juttu, että työeläkettä alkoi kertyä vasta vuodesta 1963 alkaen,
jos oikein muistan.
Moni nyt 80+ oli tehnyt töitä jo 10 vuotta ennen sitä, mutta kun työeläkettä
ei kertynyt eläke jäi pienemmäksi ja varsinkin matalapalkka-aloilla
elämänsä töitä tehneille eläke on jäänyt pieneksi.
Perheen vanhin lapsi joutui usein töihin ja antamaan rahansa kotiin,
ei ollut mahdollisuutta opiskella.
Maatalousalalla naisille ei varhaisina vuosina myöskään kertynyt ollenkaan
työeläkettä.
50-luvulla syntyneet pääsivät työeläkelain piiriin alusta asti.
Työeläkettä alkoi muistaakseni kertyä vasta täysi-ikäisenä tehdystä työstä,
pitikö olla 21 vuotias vai jopa 23 vuotias, kun työstä alkoi kertyä työeläkettä ?
Itse aloitin kokopäiväisen työnteon 16 vuotiaana.
Työeläkelaki tuli voimaan 1962, mutta käytännössä 1963 ?
Vanhuuseläke alkoi karttua 23 vuoden ikäisenä 1 % vuodessa.
Ennen vuotta 2005 eläkettä alkoi kertyä vasta 23-vuotiaana, ja vuosina 2005–2016 eläkettä kertyi 18-vuotiaasta alkaen.
Vanhat ikärajat vaikuttavat vielä pitkään monien eläkkeeseen, sillä työeläkelait eivät muutu takautuvasti.
Tuo täysi-ikäisyys on mielenkiintoinen käsite, miten se milloinkin on vaihdellut.
Vielä omatkin vanhempani kuuluvat sellaiseen sukupolveen,
että sellaisia aikuisten töitä piti alkaa tehdä viimeistään jo kymmenvuotiaana,
mistä nykyään teettäjä joutuisi raastupaan ja lapset otetettaisiin huostaan.
Minun aikanani se oli 21.
Naimisiin pääsi vanhempien luvalla 18-vuotiaana, nuoremmille piti anoa presidentin lupa. Kaikkeen sitä presidenttikin joutui taipumaan!
Nykyisin kielto on laissa.
Muistan, että seurakuntavaaleihin pääsi vasta 24-vuotiaana. Lieneekö sillä ollut suurtakaan merkitystä. Eivät nuoret jouda seurakunnan toimia miettimään.
Olin varmaan lähes 50-vuotias, kun ensi kertaa seurakuntavaaleissa äänestin.
Mkr.
Oppivelvollisuus astui voimaan v. 1921. Sen jälkeen ei lapsia enää voinut panna töihin, koska kouluun oli pakko mennä. 30-luvulta asti kansakoululaiset saivat aterian koulusta, ehkä vain puuroa tai soppaa, mutta kuitenkin kouluruokailu oli kaikille tarkoitettu.
Kyllähän me olemme lukeneet romaaneja pienistä huutolaisista, paimenpojista ja pikkupiioista, lapsien hyväksikäytöstä, ryysyrannan joosepeista.
On kuitenkin muistettava, että Suomessa kansakoulut yleistyivät jo 1870-80-luvuilla, ensimmäiset suomenkielinen suomenkielinen opettajaseminaari toimi jo 1850-luvulla Jyväskylässä. Maailmamme on muuttunut, elämme hyvinvointivaltiossa. Lapsuus on jokaiselle oikeus.
Sukututkimuksissani olen törmännyt moniin murheellisiin elämänkohtaloihin, mm. erääseen torppariperheeseen 1800-luvun alussa , jossa nuoret ihmiset ryhtyivät torppareiksi jo alle 20-vuotiaina, kasvattivat ison perheen, lähettivät lapsensa maailmalle, ja viimeisten merkintöjen mukaan elivät loisina päätalossa menetettyään kotitorppansa nuoremmille.
Elämäntyöstä ei jäänyt heille mitään. Vain virsikirja vuodelta 1828. Se on hyllyssäni muistoksi esivanhemmistani.
Saivatko niinä aikoina torpparissäätyyn kuuluvat osallistua päätöksen tekoon yhtiskunnassa?
Mkr.
Koulun ohella monet lapset olivat töissä. Alussa koulua ei muistaakseni ollut
joka päivä ja oppiaineita oli vähän. Koulupäivät ei olleet pitkiä.
Halla-ahon äänestäjän kommentti 13:27 kertoo PS:n kannattajien tasosta.
Pienituloisen – ja varsinkin pienituloisen ja sairastelevan – ikäihmisen arjessaan kohtaama tosi-inflaatio onkin melkoisen varmasti ollut tuntuvasti kovempaa kuin
käy ilmi mistään virallisista inflaatio- tai eläketilastoista. Indeksit ei pysy hintojen perässä.
Keljua, kun meitä ei puolusta nyt kukaan hallituksessa.
Eläkeläisiä lienee n. miljoonan verran Suomessa.
Kannattaisi pitää mielessä, että heilläkin on äänioikeus vaaleissa.
Mkr.
Niinpä-
Aluevaaleissakin se äänioikeus oli.
Reuna-alueilla juuri asuu ikäihmisiä. Monikohan äänestämään kykenevä jätti käymästä.
Prosentit olivat surkeita.
Niin se kävi täällä, kun monella muulla reuna-alueella, ettei yhtään edustajaa saatu päättäjiin.
Nyt sitten lähtee juuri näiltä alueilta vuodeosastot, päivystykset ym. tärkeää.
Valitettavan vähän ihmisiä kiinnostaa osallistua päätöksentekoon
silloin kun siihen olisi mahdollisuus.
Aluevaaleissa valittiin ne ihmiset, jotka päättävät kaikesta hyvinvointialueilla.
Siitäkin, ketkä johtajistoon valitaan.
On turha haukkua esimerkiksi hyvinvointialueitten eri tason johtajia.
Ihmiset saivat itse vaikuttaa siihen,
keitä tulee olemaan hyvinvointialueitten päättävissä lautakunnissa
ja paljonko heille palkkaa maksetaan.
Kun ihmiset ei viitsineet perehtyä asiaan, he eivät kai tulleet tajuamaan ja tietämään, mihin äänestämällä voi vaikuttaa.
Äänestämälläkään ei ihan jokainen kunta voinut saada omaa edustajaa lautakuntaan,
mutta sillä minkä puolueen ihmisiä lautakunnassa on olisi ollut merkitys.
Pahalta tuntuu, kun julkinen valtakaan eli nykyhallitus ei ole vanhusten puolella.
Kuka on ? Vain omainen voi yrittää pitää vanhuksen puolta
niissä asioissa missä se on mahdollista.
Säälimättömiin leikkauksiin ei voi kuitenkaan vaikuttaa.
En voi millään sanoa olevani ylpeä Suomesta, jollaista tämä hallitus pyrkii isänmaastamme luomaan avoimella pyllistyksellään sekä ihmisarvolle että ihmisoikeuksille. Hallitus ajaa maatamme hylkiövaltioiden ryhmää kohti.
Me, jotka olemme koko elämämme ajan tulleet toimeen omillamme, niillä tuloilla jotka olemme tienanneet, emmekä ole sosiaaliluukun asiakkaina olleet, tulemme kyllä nämä lopun aikammekin pärjäämään, ei siihen hallitusta tarvitse apuun huutaa.
En ole huomannut eläketuloissani vähennystä eikä käsittääkseni ensi vuonnakaan nyt maksussa olevia eläkkeitä pienennetä joten rauhallisena tässä vanhuutta vietän.