Oliko se joku tietty kohtaaminen, jopa vain yksi?
Vai onko se hiipinyt ajan kanssa tutustumalla hiljalleen?
Oliko syynä toisen ulkonäkö vai ehkä käytös tai syvälliset keskustelut?
Itse miettinyt että en osaa sanoa tarkkaa hetkeä milloin kaikki tapahtui, joku päivä vain tajusin että olisi kiva taas nähdä naista. Mutta työympäristössä vaikea muuta kuin vaihtaa pakolliset kuulumiset.
Vai onko se hiipinyt ajan kanssa tutustumalla hiljalleen?
Oliko syynä toisen ulkonäkö vai ehkä käytös tai syvälliset keskustelut?
Itse miettinyt että en osaa sanoa tarkkaa hetkeä milloin kaikki tapahtui, joku päivä vain tajusin että olisi kiva taas nähdä naista. Mutta työympäristössä vaikea muuta kuin vaihtaa pakolliset kuulumiset.
Vastaukset 101
Vanhimmat
Juuri noin se meni. Yhtäkkiä huomasi miettivän häntä, naista. Ei se auta asiaa että hänellä on kultainen luonne ja ulkonäkö sellainen että tekee mieli vain halata kun näkee sen katseen. Valitettavasti en ole kumppaniainesta hänelle, vaikka hän olisikin vapaa. Yhteiskunnan normit jne..
Miksi välität jostain normeista? Nykyään on jos minkälaista paria jos katukuvaa katselee, ei muiden mielipiteillä pitäisi olla väliä, vain sinun ja hänen. Näettekö vielä jossain?
Enhän mä välitäkkään, mutta jotenkin uskon että se nainen välittää. Kyllä me nähdään hänen kanssa, toivottavasti vielä pitkään.
Missä näet häntä?
Töissä nähdään. Harmittavan vähän.
Sairas on ajattelusi.
Mitä tarkoitat tuolla yhteiskunnan normit?
No jollain voi olla vaikka sellainen arvomaailma, ettei tulisi mieleenkään katsella esimerkiksi omaa ikäluokkaansa vanhempia naisia/miehiä "sillä silmällä". Joskus yleinen mielipide tai näkemys asioista voi vaikuttaa myös siihen yksilön omaan mielipiteeseen.
Ymmärrän.
Niin, en tietenkään voi tietää ajatteleeko juuri hän niin. En halua yleistää. Emme ole paljoa päässeet juttelemaan muutenkaan, vaikka tuntuu että hänen kanssaan voisi kyllä jutella mistä vaan.
Ei ollut yksi kohtaaminen oli yleinen hyvä käytös tilanteessa missä muut on olleet sikoja .
Sitten kolahti vaan jotenkin mysteerisesti.
Mielessä hän mies on edelleen kokoajan mutta olen haudannut haaveet kun se vaan on täysin mahdottomuus.Hän inhoaa minun kaltaisiani.
Sinunkaltaisiasi? Mitä se tarkoittaa edes?
Ei noin voi ajatella.
Minkälaisia hän inhoaa? Siis millainen oot itse?
No olisikohan tuo ihan vaan naisena esiintyvän provoilijan tarinointia, lopeta hei se haavilla onkiminen jo sinut on nähty
Siis kuunteleeko joku vielä sinun juttujasi mitä keksit sitä mukaa mitä joki trollaava gubbe tuottaa netissä? Eipä ilmeisesti tarvi tarvitse olla kummoinenkaan ”karismaatikko ”” teillä siellä sisä…ilmalaiteasennus tehtaalla
sarjapoistaja
Vähitellen hiipinyt ajan kanssa. Sysäyksen antoi se, että yhdessä vaiheessa olimme hieman tiiviimmin tekemisissä. Silloin heräsin näkemään hänet vähän toisella tavalla kuin ennen. Olemme luonteeltamme aika erilaisia, mutta ehkä vastakohdat hänessä viehättää. Lisäksi huomaavainen käytös, älykkyys ja taito keskustella mistä vain kiinnitti myös huomion. Hän on aina ollut minulle hyvä, eikä ikinä sanonut loukkaavasti sinä aikana kun olemme tunteneet. Hänessä on myös herkkyyttä, vaikka ulospäin saattaa antaa toisenlaisen kuvan.
Hän ei tiedä minun tunteistani, ja vaikka meillä on aika mutkattomat välit, olemme aina pysyneet asialinjalla. Sittemmin olen huomannut, että hän on ehkä tietoisestikin ottanut hieman etäisyyttä. Toisaalta ymmärrän syyt siihen.
Olimmeko aiemmin samassa työpaikassa?
Kuinka kauan olet tuntenut hänet?
Olen tälläkin hetkellä samassa työpaikassa hänen kanssaan.
Oletko nainen vai mies?
Muistatko koska juttelitte viimeksi?
Olen nainen. Tänään lyhyesti juteltiin, tosin puhelimessa.
Varmaankin sitten miehelle menee tämä?
Kyllä.
Miksi nyt täällä hehkutat???Yritätkö tehdä mustasukkaseksi.
En hehkuta mitään, vastasin kysymyksiin, jotka minulle esitettiin. Miksi tekisin ketään mustasukkaiseksi.
Mene matkoihisi sarjaluulija!
No kenenköhän abstraktin henkilön tämä naisena esiintyvä mumisija saisi mustasukkaiseksi, oletko samalle tasolle taantunut?
Kuinka te trollimiehen vedättävät voitte olla niin hyväuskoisia ja samalla todella moukkia
En löydä selitystä siihen että mikä saa sinut luulemaan asioita? Tuollaiseen on myös lääkitys ihan varmasti olemassa. Rohkeasti vain lekurille.
Kuinka kauan olette tunteneet?
Enkä minä löydä selitystä sille, miten toiset uskoo vakaasti löytävänsä tuttuja sinun miehen maneereiltaan hyvin helposti tunnistettavian hoopokerronan takaa, ehkä siihen on joku ”prosakin” tyylinen lääkitys myös
Muutaman vuoden.
Muutaman vuoden.
Kyllä täällä on joku muu, joka sitä "prosakia" tarttee. Harhoihin.
Hei nainen! Ette siis enää työskentele yhdessä?
Edelleen työskennellään.
Jäi vaivaamaan.. jos haluat kertoa, että miten olitte tiiviimmin tekemisissä?
Oli ajanjakso, jonka aikana olimme enemmän tekemisissä töiden merkeissä erään syyn vuoksi. Enempää en voi sanoa. Töitä teemme edelleen, mutta koen että hieman etäännytty siitä mitä aiemmin oli.
Ok. Kirjoittamasi teksti sai vain mietteliääksi. En kiusaa enempää muuta kuin että onko teillä ikäeroa?
Ei ole suuri ikäero.
Selvä. Toivon että kaikki menee sulla vielä parhain päin tämän asian kanssa.
Kiitos. Toivottavasti asiat tästä selkiytyy. Nämä eivät ole aina helppoja juttuja ollenkaan, niinkuin varmaan tiedätkin. Toivon, että sinäkin saat/ löydät etsimäsi 🙂.
Lottovoitto taitaa olla todennäköisempi, mutta kiitos.
Kai se hitaasti alkoi🥱
Mulla alkoi vain kun hetken katsottiin toisiamme
En tiedä mitä nykyään ajattelee minusta.
Olen kuitenkin hänen takiaan todella ikäviä
Aikoja viettää. Olin silloin lapsi vielä.
No mutta tuossa mainostettiin technics legoja
On taas joulun aika. Näissä lahjoissa voisi
Laatua ajatella. Yleensä lapsena sain kyllä
Lahjoja mutta jonnin joutavaa muovi roinaa.
Kun tavattiin pari vuotta sitten. Vietettiin hauskaa viikonloppua hänen luonaan. Oli tarkoitus vaan pitää hauskaa, mutta toisin kävi. Ei paljoa silti enää edes puhelimella jutella. Pelätään tätä meidän välistä juttua liikaa, koska se on ihan parasta.
Ikävä alkoi langenneesta hiljaisuudesta tietämättömyydestä💔
Milloin ja missä hiljaisuus lankesi?
Miksi et riko sitä hiljaisuutta, sitä olen odottanut💔
Yritin. Ei tullut vastausta mihinkään.
Pitkästä katseesta se lähti. Näin silmissään jotain, johon jäin kiinni.
Milloin katsoit niihin silmiin js missä?
Noin vuosi sitten. Työhuoneessa.
Omassa, hänen vai yhteisessä?
Hänen huoneessaan.
Kansa tietää...
Ikävä alkoi kun polkumme erkanivat.
Missä polkunne erkanivat?
Kaupungissa jossa asumme.
Se kun hän katosi kokonaan. Toivottavasti vielä joskus tapaamme.
Minne hän katosi? Ja missä näin tapahtui? Jäikö jotakin keske?
En tiedä ja yhteystietoja ei ole. Tapahtui siellä missä häntä näen. Taisi vähän jäädä joo, tai sitten vain kuvittelen omiani.
Vanhaan viestiin vastasin. Sopii silti myös nykyhetkeen.
Miehelle vai naiselle? Eli tilanne sama?
Naiselle. Tilanne sama.
Asutaanko lähellä toisia? Yhtä miestä kaipailisin vieläkin. Tätä on tosin jatkunut jo puolitoista vuotta.
Vaikea sanoa. Ei nähdä kuin toisen työn merkeissä, en viitsi enempää tunnisteita laittaa.
No sitten ei osu. Toivottavasti löydät taas hänet 🤗 öitä
Ikävä alkoi, kun hoitosuhde päättyi. Tiedän että tunne oli molemminpuolinen.
2 kertaa ihastunut. Pitkä aika siinä välissä. Molemmat samalla tavalla. Eli tiennyt, tuntenut henkilön pidempään ja ollut tekemisissä satunnaisesti tai jonkun syyn takia. Mies on ollut ihan tavallinen, ei mitään erikoista. Aina asiallinen ja rauhallinen ja ...tavallinen. Kunnes yhtäkkiä näen hänet eri tavalla. Pyörryttävällä tavalla. En ole varma johtuuko siitä mitä mies tekee, eli osoittaa yhtäkkiä kiinnostusta vai kuvittelenko normaalin kohteliaisuuden kiinnostukseksi.
Ei ollut. Vasta kun tajusin että mitä.. miten voin luottaa tuohon ihmiseen niin paljon. Nyt luotan 110.
Sanotaanko nyt näin,että ihan ensimmäinen kohtaaminen miehen kanssa töissä ei tehnyt mitenkään erityisesti vaikutusta mutta vähitellen alkoi tulla joitain merkkejä mieheltä joko tahtomattaan tai tarkoituksella jolloin oma intuitio sanoi,että tässä jotain muuta. Alkoi olemaan flirttailua, "vahinko" kosketuksia kädelleni sekä käsivarteen, lähelle tulemista, pitkiä katseita, avuliaisuutta työtehtävissä sekä tunnen vahvasti jonkinlaista jännitettä meidän välillä joka pitäisi päästä purkautumaan.
Nyt on se tilanne,että olen korviani myöten ihastunut häneen enkä voi tehdä asialle mitään koska on erinäisiä esteitä ja näen kyseistä miestä töiden merkeissä silloin tällöin.
Ihan yksi hetki oli ja rakastuin siinä hetkessä häneen. Olen enemmänkin rakastunut kuin ikävissäni.
Hei, kerrot jotain tarinaa, minkä aika ajaa...
Aika on tekijä
https://m.youtube.com/watch?v=6E9aL0_qU8U
Taianomainen katse Mikä Mikä Maassa.
Kaipaus iski hiipien minuun viimevuoden aikana… kuuntelin häntä ja itseäni ja oivalsin jotain isoa. Jotain merkityksellistä. Loppuvuodesta olin jo ihan kujalla kaikesta. Nykyään tai siis jo pitkään olen ajatellut häntä päivittäin ja välitän hänestä liikaa tilanteeseen nähden.
Meneekö naiselle vai miehelle? Ja oliko työkaveri?
Miehelle ja entiselle työkaverille. Sivusta
Miehelle.
Sopisi kuvaukseen hyvin Nainen tämä tarina.
Kaikki alkoi pienestä ja kasvoi suuremmaksi ja suuremmaksi, nyt olen päässyt huippuun asti.
Täällä huipulla on kiva lainehtia ja ajatella häntä vaikka olo on välillä kun pikkulapsella päiväkodissa.
Niin. Hyvin sanottu. Tuolta se nimenomaan tuntuu, että vähitellen tunteet ovat voimistuneet ja välillä on ollut niin isojakin harppauksia eteenpäin (tunteiden suhteen), että muuhun elämään keskittyminen on tuottanut kovastikin vaikeuksia! Mahdottoman makeita hymyjä ja rakkauden värähtelyitä kehossa yms…
Juuri näin. Välillä alkaa jo epäillä omaa mielenterveyttä kun iskee voimalla.
Meinaa laittaa isommankin miehen polvilleen.
Ja kokoajan vielä tiedostan että en ole yksin näiden tunteiden kanssa.
oma intuitio ei ole koskaan valehdellut
Sitä pitäs kysyä naiselta jos ny sattuu ikävöimään mua ja hleensä kun keskustelen naisen tai naisten kanssa jonka kanssa en seurustele en keskustele niin ettäkö olisi kysymystä johon tämä voisi vastata siksi mun kanssa on vaikea keskustella mä lähinnä puhun omasta elämästäni siitä kun ei voi kukaan tietää kuinka olen itse elämäni kokenut toki tapa jolla olen elämäni elänyt olisi onnen omiaan saada säälistä jopa pillua mu elämäni ei ole mulle ollu edes haaste kun korkein oletus mikä on ollu MUIDEN osalta minulle (siitä tulee samanlainen kun isästään) äitini pahin pelko siksi olen luvannu äidilleni jo kolmetoista vuotiaana että musta ei koskaan tule samanlaista kun iskä
Tussu
Oisko ollu joku aivovamma jonka olen saanut huomaamatta.
Se ensimmäinen pitkähkö katse hänen kanssaan 🤩❤️
Hui!
Onko naiselle? Sama miehen kaa.
Se kerta, kun hän katsoi minua silmiin niin lämpimästi ja pitkään. Silloin rakastuin. Voi minua.
Niin minäkin, juuri tuollaisessa tilanteessa. Ei ollut tarkoitus, mutta niin vain kävi. Halusin vain tutkia, mitä hänen silmistään näkyy, mutta vahingossa ja odottamatta pidin näkemästäni ihan liikaa.
Silloin kun hän mietti uskaltaako lähestyä. Tuntui että luin hänen eleitään ja ilmeitään ja samalla jotain tapahtui. Salama iski ja se oli menoa. Ihana tuleva mieheni on hän.
Kun katsoin hänen silmiinsä, ja olimme muutamia niitä hetkiä ihan kaksin.
Vaikka yhteisissä tiloissa.
Tuntui siltä kuin olsimme oleet vain kahdestaan.
Ikävöin jo kun viestit vielä kulkivat. Murruin ko ne lakkasivat kulkemasta 💔
Pian tälle on tultava päätös. Olemme naisen kanssa ajautuneet umpikujaan ja ulospääsyä ei näkyvissä.
Tämä ei voi jatkua enää näin kovin pitkään! Asiat on saatava päätökseen, vaikka lopputulos olisi mikä tahansa.
Epävarmuus nakertaa jo liikaa sielua.
Puhut asiaa. Mutta puhu hänelle.
Lähesty häntä ja kerro että haluat puhua?
Kohdattu useamman kerran hänen luonaan ja rakastin hänen rauhallista olemustaan ja pervouttaan. Jotain tuttua hänessä oli, jotain kusipäistä. Ja hän kiihottaa minua ja liian paljon mielukuvitukseksi, koska pelkäsin liikaa.
Kai se oli viimeinen kerta, kun hän haikeakatseisena toivotteli nieleskellen hyvää kesää. Olin tehnyt suru- ja luopumistyötä, kun tajusin, miten tulee käymään. Sen pituinen se stoori. ❤️🔥💔❤️🩹