Miten ajattelutte kehittää suomalaista kulttuuria - tekeekö tikkaat sitä veronkevennyksillä vai jakavatko ne verokevennyksensä ulkomille?
Missä kasvaa tulevaisuuden suomalaisen kulttuurin puolustajat, puhujat ja kirjailijat, jos kansa ei osaa enää edes lukea tai puhua?
Mutta eipä hätää. Valtio, jonka kontolle olemme kaikki epäonnistumisemme kasanneet, toki hoitaa myös tämän ongelman. Ei ole juhlapuhetta, jossa kulttuuria ei ylistettäisi, se on kansankunnan sielu ja teräksinen selkäranka. Suomen kieli on kulttuurin perusta, sillä mistäpä suomalaisen maailman turuilla tunnistaa, ellei oudosta mongerruksesta, jota ei kukaan muu ymmärrä.
Nykyisen kulttuuriministerin suurin tavoite näyttää olevan seilata kaksivuotisen karikon lomitse parempiin pesteihin silmät ummessa.
Niinpä valtio tukee myös suomalaista kirjallisuutta, kulttuurin terävää ydintä, jonka synnyttäjä kuoli köyhyydessä ja kurjuudessa. Meillä on jopa kulttuuriministeri, tuo onneton kansanedustaja, joka vetää hallitusneuvotteluissa lyhimmän tikun ja joutuu sitten joka haastattelussa naama punaisena änkyttämään, että on toki lukenut joskus kirjankin, mutta nimi ei tule nyt mieleen. Siltä pohjalta on hyvä lähteä laatimaan lukutaitostrategiaa ja yliviivaamaan budjetista vähälevikkisen kirjallisuuden tukea. Tietohan lisää tuskaa, ja tuskaa jokainen haluaa välttää.
Nykyisen kulttuuriministerin suurin tavoite näyttää olevan seilata kaksivuotisen karikon lomitse parempiin pesteihin silmät ummessa. Hölmöt lakiesitykset, joiden perusteluille nauraa naurismaan aidatkin, runnotaan läpi asiantuntijoista piittaamatta. Kirjojen arvonlisävero nousee, kirjastojen ostotuki katoaa ja varmasti kikkapussista löytyy vielä muutakin kivaa, millä varmistetaan suomalaisen kirjallisuuden kuritus. Tokihan on selvää, ettei kirjoja tarvita, jos kukaan ei osaa lukea. Kun poijut on tiedon valtameressä asetettu tuolla tavalla, niin minkäs teet.
Toki poliittiset päättäjät saavat tehdä mitä lystäävät, ja niinhän he tekevätkin. Monelle heistä tulee yllätyksenä, että jos kiven pudottaa talon katolta, se iskeytyy asvalttiin eikä suinkaan nouse pilviin. No, se kerrottiin fysiikan kirjassa, mutta eihän sellaisia kukaan jaksa lukea.
Elämä on täynnä valintoja. Suomen valtio tuki aikoinaan Talvivaaran kaivosta sellaisella rahasummalla, jolla olisi rahoitettu 900 vuoden ajan nyt budjetista yliviivattu vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuki. Se on kestävää politiikkaa se.
Missä kasvaa tulevaisuuden suomalaisen kulttuurin puolustajat, puhujat ja kirjailijat, jos kansa ei osaa enää edes lukea tai puhua?
Mutta eipä hätää. Valtio, jonka kontolle olemme kaikki epäonnistumisemme kasanneet, toki hoitaa myös tämän ongelman. Ei ole juhlapuhetta, jossa kulttuuria ei ylistettäisi, se on kansankunnan sielu ja teräksinen selkäranka. Suomen kieli on kulttuurin perusta, sillä mistäpä suomalaisen maailman turuilla tunnistaa, ellei oudosta mongerruksesta, jota ei kukaan muu ymmärrä.
Nykyisen kulttuuriministerin suurin tavoite näyttää olevan seilata kaksivuotisen karikon lomitse parempiin pesteihin silmät ummessa.
Niinpä valtio tukee myös suomalaista kirjallisuutta, kulttuurin terävää ydintä, jonka synnyttäjä kuoli köyhyydessä ja kurjuudessa. Meillä on jopa kulttuuriministeri, tuo onneton kansanedustaja, joka vetää hallitusneuvotteluissa lyhimmän tikun ja joutuu sitten joka haastattelussa naama punaisena änkyttämään, että on toki lukenut joskus kirjankin, mutta nimi ei tule nyt mieleen. Siltä pohjalta on hyvä lähteä laatimaan lukutaitostrategiaa ja yliviivaamaan budjetista vähälevikkisen kirjallisuuden tukea. Tietohan lisää tuskaa, ja tuskaa jokainen haluaa välttää.
Nykyisen kulttuuriministerin suurin tavoite näyttää olevan seilata kaksivuotisen karikon lomitse parempiin pesteihin silmät ummessa. Hölmöt lakiesitykset, joiden perusteluille nauraa naurismaan aidatkin, runnotaan läpi asiantuntijoista piittaamatta. Kirjojen arvonlisävero nousee, kirjastojen ostotuki katoaa ja varmasti kikkapussista löytyy vielä muutakin kivaa, millä varmistetaan suomalaisen kirjallisuuden kuritus. Tokihan on selvää, ettei kirjoja tarvita, jos kukaan ei osaa lukea. Kun poijut on tiedon valtameressä asetettu tuolla tavalla, niin minkäs teet.
Toki poliittiset päättäjät saavat tehdä mitä lystäävät, ja niinhän he tekevätkin. Monelle heistä tulee yllätyksenä, että jos kiven pudottaa talon katolta, se iskeytyy asvalttiin eikä suinkaan nouse pilviin. No, se kerrottiin fysiikan kirjassa, mutta eihän sellaisia kukaan jaksa lukea.
Elämä on täynnä valintoja. Suomen valtio tuki aikoinaan Talvivaaran kaivosta sellaisella rahasummalla, jolla olisi rahoitettu 900 vuoden ajan nyt budjetista yliviivattu vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuki. Se on kestävää politiikkaa se.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Etkö luota sivistysporvareihin?
Haittaisänmaalliset eivät edes tiedä mistä kulttuuri rakentuu.
Persujen "kulttuuri": kalja, makkara ja nettiporno.