Kuntaremontin kellot kaikuvat

kepulaisilta.

Tässä oikeasuuntaista pohdintaa:
http://www.esaimaa.fi/arkisto/vanhat/2003/06/23/alueuutiset/juttu1/sivu.html

-

http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;347;11320;42464;80951


Tietoja vuosien 2003-2004 tilinpäätöksistä kunnittain linkin kautta löydät kuntakohtaiset tilanteet. Vakavaksi vetää. Jatkuva herjanheitto säästölaskelmista osoittaa typeryyttää ja asian
vakavuuden ymmärtämättömyyttä.

Vanha kokoomuslainen kirjoitti:

kepulaisilta.

Tässä oikeasuuntaista pohdintaa:
http://www.esaimaa.fi/arkisto/vanhat/2003/06/23/alueuutiset/juttu1/sivu.html

... mutta asioita on tutkittu, ihan käytännön tasollakin.

http://www.intermin.fi/julkaisu/kuntienyhdistyminen.

Tuosta tapahtuneisiin tosiasioihin perustuvasta tutkimuksestakin selviää, ettei kuntakoon ja yksikkökustannusten välinen suhde ole suoraviivainen.

Mutta omiakin laskelmia säästöjen synnystä, saa toki esittää.

Kuntapäättäjä kirjoitti:

-

http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;347;11320;42464;80951


Tietoja vuosien 2003-2004 tilinpäätöksistä kunnittain linkin kautta löydät kuntakohtaiset tilanteet. Vakavaksi vetää. Jatkuva herjanheitto säästölaskelmista osoittaa typeryyttää ja asian
vakavuuden ymmärtämättömyyttä.

Kun hyppäämme junaan haluamme tietää mihin sillä kyytineuvolla päädymme.

Aivan samoin on tiedettävä kuinka kuntaliitos vaikuttaisi yhdistettävien kuntien menoihin ja palveluihin.

Luulen - tai paremminkin uskon, että tyhjänpäiväinen kiistely tämän asian ympärillä on laantumassa, päästään itse asiaan käsiksi, kun ei enää keskitytä pelkästään kiisteltyihin liitoksiin, vaan puhutaankin laajasta peruspalveluremontista.

Kyse on palveluiden laadun lisäksi niiden yksikkökustannuksista.

PS. Viime sunnuntain Hesarissa oli mielenkiintoinen taulukko suurimpien kaupunkien perusopetuksen oppilaskohtaisista käyttökustannuksista.

Tosiasiat on tunnustettava kirjoitti:

Kun hyppäämme junaan haluamme tietää mihin sillä kyytineuvolla päädymme.

Aivan samoin on tiedettävä kuinka kuntaliitos vaikuttaisi yhdistettävien kuntien menoihin ja palveluihin.

Luulen - tai paremminkin uskon, että tyhjänpäiväinen kiistely tämän asian ympärillä on laantumassa, päästään itse asiaan käsiksi, kun ei enää keskitytä pelkästään kiisteltyihin liitoksiin, vaan puhutaankin laajasta peruspalveluremontista.

Kyse on palveluiden laadun lisäksi niiden yksikkökustannuksista.

PS. Viime sunnuntain Hesarissa oli mielenkiintoinen taulukko suurimpien kaupunkien perusopetuksen oppilaskohtaisista käyttökustannuksista.

_

Ei ole kysymys yksinomaan yksikkökustannuksista.

Kukas ne eri palvelut tuottaa ja mihin ne sijoitetaan.

Tämän päivän HS:ssä sanoo kuntaremontin projektipäällikkö Peltomäki, että Suomessa on jokatapauksessa edessä 10 vuoden sisällä suurkuntaremontti.

Kilin kolin, KILIN KOLIN kirjoitti:

_

Ei ole kysymys yksinomaan yksikkökustannuksista.

Kukas ne eri palvelut tuottaa ja mihin ne sijoitetaan.

Tämän päivän HS:ssä sanoo kuntaremontin projektipäällikkö Peltomäki, että Suomessa on jokatapauksessa edessä 10 vuoden sisällä suurkuntaremontti.

...syntyy opetus-, terveys- ja opetustoimen menoista.

Ne ovat käsillä ja sydämellä tehtäviä palvelutoimia joita ei voi automatisoida, ei tehdä edes sarjatyönä.

Tekijät eivät siis yhtään lisäänny hallinnollisilla kuntarajojen siirroilla.

Saattaa syntyä silkkaa vahinkoa; pienissä kunnissa palvelut ovat monasti esim. vanhusten kannalta, inhimillisempiä ja yksikkökustannuksiltaankin halvempia.

Tarvitaan myös yksityistä sektoria; yhteistyö tulee tulavaisuudessa varmasti paranemaan.

"Suurkuntaremontista" Peltomäki ei puhu "HS:ssa" mitään.

Hän sanoo: "Sinänsä on oikein, että aihetta on lähdetty katsomaan kuntalaisen ja kansalaisen näkökulmasta palvelurakenteita uudistamalla. Näyttää silti selvältä, että kuntien vielä isompi rakennemuutos on edessä vuoteen 2015 mennessä"

Ja tässä Peltomäen haastattelun kaksi viimeistä kappaletta, tämän päivän Hesarissa: "Alueellisia eroja ei voi aliarvioida. Peltomäki pitää erinomaisena asiana, Että Suomen kuntaliitto on vahvasti mukana valmistelutyössä.
Hän on nimittäin varma, että oli rakenneuudistus millainen tahansa, yhtä mallia ei pystytä kehittämään koko Suomelle"

kuntien menoista... kirjoitti:

...syntyy opetus-, terveys- ja opetustoimen menoista.

Ne ovat käsillä ja sydämellä tehtäviä palvelutoimia joita ei voi automatisoida, ei tehdä edes sarjatyönä.

Tekijät eivät siis yhtään lisäänny hallinnollisilla kuntarajojen siirroilla.

Saattaa syntyä silkkaa vahinkoa; pienissä kunnissa palvelut ovat monasti esim. vanhusten kannalta, inhimillisempiä ja yksikkökustannuksiltaankin halvempia.

Tarvitaan myös yksityistä sektoria; yhteistyö tulee tulavaisuudessa varmasti paranemaan.

"Suurkuntaremontista" Peltomäki ei puhu "HS:ssa" mitään.

Hän sanoo: "Sinänsä on oikein, että aihetta on lähdetty katsomaan kuntalaisen ja kansalaisen näkökulmasta palvelurakenteita uudistamalla. Näyttää silti selvältä, että kuntien vielä isompi rakennemuutos on edessä vuoteen 2015 mennessä"

Ja tässä Peltomäen haastattelun kaksi viimeistä kappaletta, tämän päivän Hesarissa: "Alueellisia eroja ei voi aliarvioida. Peltomäki pitää erinomaisena asiana, Että Suomen kuntaliitto on vahvasti mukana valmistelutyössä.
Hän on nimittäin varma, että oli rakenneuudistus millainen tahansa, yhtä mallia ei pystytä kehittämään koko Suomelle"

"Tekijät eivät siis yhtään lisäänny hallinnollisilla kuntarajojen siirroilla. "

-----

Ne kun vähenevät muutoinkin muuttotappioalueilla ja väestön ikääntymisestä johtuen.
ÄLY HOI, ÄLÄ JÄTÄ !

Muuta ei voi enää sanoa kirjoitti:

"Tekijät eivät siis yhtään lisäänny hallinnollisilla kuntarajojen siirroilla. "

-----

Ne kun vähenevät muutoinkin muuttotappioalueilla ja väestön ikääntymisestä johtuen.
ÄLY HOI, ÄLÄ JÄTÄ !

Kirjoitit näin: "Ei ole kysymys yksinomaan yksikkökustannuksista. Kukas ne palvelut tuottaa ja mihin sijoitetaan ?"

Vastasin Sinulle: "Tekijät eivät yhtään lisäänny hallinnollisilla kuntarajojen siirroilla"

Kerro nyt vihdoinkin mistä ja miten ne säästöt ja tekijät syntyvät.

Pelkät hokemat eivät nyt riitä, älä ainakaan asettele niitä kenekään toisen suuhun.

Älä ainakaan nimittele kirjoitti:

Kirjoitit näin: "Ei ole kysymys yksinomaan yksikkökustannuksista. Kukas ne palvelut tuottaa ja mihin sijoitetaan ?"

Vastasin Sinulle: "Tekijät eivät yhtään lisäänny hallinnollisilla kuntarajojen siirroilla"

Kerro nyt vihdoinkin mistä ja miten ne säästöt ja tekijät syntyvät.

Pelkät hokemat eivät nyt riitä, älä ainakaan asettele niitä kenekään toisen suuhun.

-
puhuvat kuntaremontin välttämättömyydestä.

Ovatko ?

^¨^¨ kirjoitti:

-
puhuvat kuntaremontin välttämättömyydestä.

Ovatko ?

Monet kunnat ovat taloudellisissa vaikeuksissa väestön ikääntyessä ja palveluiden kysynnän kasvaessa. Useissa kunnissa myös työikäisen väestön poismuutosta johtuva verokertymän pieneneminen vaikeuttaa tulojen ja menojen tasapainottamista.
Kuntien yhdistäminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi on järkevää, jos kuntaliitokset mahdollistavat kunnallisten palveluiden tuottamisen ja aiempaa pienemmillä yksikkökustannuksilla.
Mitään näyttöä tähän mennessä tehtyjen liitosten aikaansaamasta tehokkuuden kasvusta ei kuitenkaan ole; kuntaliitosten jälkeen kuntien asukaskohtaiset menot ovat pikemminkin kasvaneet kuin pienentyneet.

Kuntaliitoksiakin varmasti tapahtuu osana palvelurakenneuudistusta, niitä on vireillä parastaikaakin.
Vapaaehtoisuus ja kuntalaisten tarpeista lähtevät uudistukset ovat kuitenkin kannattavampia kuin valtiokeskeinen komentotalous.

Sisäasiainministeriön käynistämän kunta- ja palvelurakenteen uudistamishankkeen projektipäällikkö Jukka Peltomäkikin on tämän päivän Hesarissa "varma siitä, että olipa rakenneuudistus millainen tahansa, yhtä mallia ei pystytä kehittämään koko Suomelle"

http://www.intermin.fi/julkaisu/kuntienyhdistyminen

Laajat piirit ? kirjoitti:

Monet kunnat ovat taloudellisissa vaikeuksissa väestön ikääntyessä ja palveluiden kysynnän kasvaessa. Useissa kunnissa myös työikäisen väestön poismuutosta johtuva verokertymän pieneneminen vaikeuttaa tulojen ja menojen tasapainottamista.
Kuntien yhdistäminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi on järkevää, jos kuntaliitokset mahdollistavat kunnallisten palveluiden tuottamisen ja aiempaa pienemmillä yksikkökustannuksilla.
Mitään näyttöä tähän mennessä tehtyjen liitosten aikaansaamasta tehokkuuden kasvusta ei kuitenkaan ole; kuntaliitosten jälkeen kuntien asukaskohtaiset menot ovat pikemminkin kasvaneet kuin pienentyneet.

Kuntaliitoksiakin varmasti tapahtuu osana palvelurakenneuudistusta, niitä on vireillä parastaikaakin.
Vapaaehtoisuus ja kuntalaisten tarpeista lähtevät uudistukset ovat kuitenkin kannattavampia kuin valtiokeskeinen komentotalous.

Sisäasiainministeriön käynistämän kunta- ja palvelurakenteen uudistamishankkeen projektipäällikkö Jukka Peltomäkikin on tämän päivän Hesarissa "varma siitä, että olipa rakenneuudistus millainen tahansa, yhtä mallia ei pystytä kehittämään koko Suomelle"

http://www.intermin.fi/julkaisu/kuntienyhdistyminen

Kuka on puhunut valtiokeskeisestä komentotaloudesta tai kuntien pakkoliitoksista
-ei ainakaan idolisi söör allu -

Vain älykkäimmätkö saavat lisääntyä?

Sieg Heil!???