Ranskan EI korostaa tarvetta järjestää kansanäänestys myös Suomessa
Ranskan kansanäänestyksen tulos on voimakas epäluottamuslause EU-eliitille ja sen uusliberalistiselle perustuslakihankkeelle. Samalla se korostaa tarvetta järjestää myös Suomessa kansanäänestys EU:n perustuslaista.
EU-eliitti yrittää selittelyllään peittää sen, että ranskalaisten enemmistö otti selvästi kantaa perustuslain ja EU-politiikan keskeisiä lähtökohtia vastaan. Perustuslain hylkääminen oli kannanotto demokratian, julkisten palvelujen, työntekijöiden oikeuksia ja rauhantahtoisen Euroopan puolesta — pääoman ylivaltaa ja militarismia vastaan.
Myöskään suomalaiset eivät ole antaneet hallitukselle ja eduskunnalle valtakirjaa hyväksyä EU:n perustuslakiesitystä. Vastustamalla kansanäänestystä hallitus vain tunnustaa sen, että se ei itsekään usko saavansa perustuslakiesitykselle kansalaisten enemmistön tukea.
Ranskan kommunistien, vasemmistososialistien, ay-liikkeen, Attacin ja muiden perustuslain vastustajien voitto on samalla haaste meille Suomessa voimistaa perustuslain kritiikkiä, laajentaa adressikeräystä kansanäänestyksen puolesta ja vaatia perustuslain hylkäämistä.
EU:n perustuslain tavoitteet liittyvät myös hallituksen ajamaan kunta- ja palvelurakenteen keskittämiseen, julkisten palvelujen kilpailuttamiseen, työntekijöiden sopimusturvan heikentämiseen ja kriisinhallintalakiin, jolla Suomea viedään EU:n taistelujoukkoihin. Myös näissä tarvitaan vaihtoehtoa EU-politiikalle.
Ranskan kansanäänestyksen tulos on voimakas epäluottamuslause EU-eliitille ja sen uusliberalistiselle perustuslakihankkeelle. Samalla se korostaa tarvetta järjestää myös Suomessa kansanäänestys EU:n perustuslaista.
EU-eliitti yrittää selittelyllään peittää sen, että ranskalaisten enemmistö otti selvästi kantaa perustuslain ja EU-politiikan keskeisiä lähtökohtia vastaan. Perustuslain hylkääminen oli kannanotto demokratian, julkisten palvelujen, työntekijöiden oikeuksia ja rauhantahtoisen Euroopan puolesta — pääoman ylivaltaa ja militarismia vastaan.
Myöskään suomalaiset eivät ole antaneet hallitukselle ja eduskunnalle valtakirjaa hyväksyä EU:n perustuslakiesitystä. Vastustamalla kansanäänestystä hallitus vain tunnustaa sen, että se ei itsekään usko saavansa perustuslakiesitykselle kansalaisten enemmistön tukea.
Ranskan kommunistien, vasemmistososialistien, ay-liikkeen, Attacin ja muiden perustuslain vastustajien voitto on samalla haaste meille Suomessa voimistaa perustuslain kritiikkiä, laajentaa adressikeräystä kansanäänestyksen puolesta ja vaatia perustuslain hylkäämistä.
EU:n perustuslain tavoitteet liittyvät myös hallituksen ajamaan kunta- ja palvelurakenteen keskittämiseen, julkisten palvelujen kilpailuttamiseen, työntekijöiden sopimusturvan heikentämiseen ja kriisinhallintalakiin, jolla Suomea viedään EU:n taistelujoukkoihin. Myös näissä tarvitaan vaihtoehtoa EU-politiikalle.
Vastaukset 9
Vanhimmat
ja mustat donkkaa tykimmin
...
Uutisissa näin miten tavalliset ranskalaiset perustelivat EI-ääntään. Esimerkiksi "Kun niin moni äänestää EI, sen on oltava hyvä juttu". Eivät ranskalaisetkaan tiedä pätkääkään mistä EU-federaatiossa on kysymys, ja tämä kansanäänestys oli pelkkää massojen valtaa, jossa tietämättömyys, epärelevanttisuus, subjektiivisuus, tunneasiat ja sosiaalinen paine olivat ainoat vaikuttimet. Tärkein vaikutin poliittisen kannan muodostamisessa, itse käsillä olevan asian faktat, hyvät ja huonot puolet, ei saavuttanut ranskalaisia. Kansanäänestys ei ole itsestään mitään demokratiaa. Nykyisellään se on asian häviö -päätös ei pidä sisällään huomiota todellisille tarpeille. Kansanäänestys siksi edellyttää sen, että jokainen äänestäjä tehdään yhtä tietoiseksi asioista kuin niille omistautuneet poliitikotkin.
Samanlaisia vaikuttimia niillä poliitikoillakin on päätöksiensä takana. Ja sitten vielä ankarat lobbarit. Tietenkin jokainen on ainakin jossain määrin subjektiivinen. Kansan tietoiseksi tekemisessä on se ongelma, että sen voi tehdä niin monella tavalla. Eiköhän tärkeintä ole se, että porukka ottaa asioista selvää ihan oma-aloitteisesti.
On olemassa epäsymmetria niiden välillä jotka käyttävät valtaa ja jotka elävät kansalaisen roolia. Vallankäyttäjät tietävät täsmälleen asioiden hyvät ja huonot puolet ja tekevät täysin omaehtoisesti niistä päätöksiä. Kansa ei mitä mitään poliittisista tosiasioista ja kuvittelee mitä milloinkin. Se ei vaikuta realistiselta, että kansa voisi korjata tämän epäsymmetrian kyvykkyydessä käyttää valtaa pelkällä vapaaehtoisella tutustumisella. Itse asiassa vallankäyttäjät eivät auta siinä tippaakaan. Jos siis todellinen faktatieto politiikasta on vallankäyttäjillä, jotka eivät toimi missään muodossa yhteistyössä kansan kanssa, niin miten kansa voi tulla tietoiseksi todellisesta faktatiedosta pääsemättä käsiksi poliittisiin tapahtumiin ja keskusteluihin? Vieläkö sinä haluat antaa poliittisen vallan jakautua kansan vapaaehtoisen toiminnan kautta ilman vallanpitäjien panosta?
Uutisissa näin miten tavalliset ranskalaiset perustelivat EI-ääntään. Esimerkiksi "Kun niin moni äänestää EI, sen on oltava hyvä juttu".
Minä tiedän monta, jotka ovat äänestäneet Esko Ahoa, koska se mies näyttää niin kunnolliselta ja rehdiltä. Pitäisikö kaikki äänestykset kieltää tämän perusteella? Tosiasiassa tolloja löytyy aina ja mietippä sitä, miksi juuri tuo kommentti näytettiin televisiossa? Olisiko se juuri siksi, että sillä haluttiin vakuuttaa meidät siitä, miksi Suomessa ei pitäisi järjestää kansanäänestystä ja siitä, että Ranskan kansanäänestyksen lopputulos – selkeä EI, ei ollut todellisiin faktoihin perustuva. Jos vaikka se Ranskan EI saisi ikään kuin vahingossa suomalaisen Matti Meikäläisen sittenkin kyseenalaistamaan suomalaisen eliitin valintoja. Espanjassa järjestettiin kansanäänestys ja siellä ihmiset olivat vielä pahemmin pihalla EU:n perustuslaista kuin Ranskassa. Minusta koko EU haisee – ja pahasti.
Väittäisin, että ns. kansalaiset on parhaita asiantuntijoita siinä, miten poliittiset päätökset ovat vaikuttaneet/vaikuttavat ns. kansalaisten jokapäiväiseen elämään. Ja homautan, että ylhäältäpäin ei ole yleensä paljoa hyvää jaettu, vaan kansalaisten aktiivisuus ja osallistuminen ovat aina olleet avainasioita, kun yhteiskuntaa on saatu oikeudenmukaisemmaksi.
Täsmälleen samaa mieltä olen!
Yrjö Hakanen kirjoitti viisaita asioita.Myös Suomeen on saatava kansanäänestys.Demokratiaa
pitäisi laajentaa niin ,että yhä ennemmän
käytettäisiin kansanäänestyksiä tärkeiden
asioiden päätöksissä tämä voisi saada ihmiset
ennemmän kiinnostumaan yhteiskunnallisista asioista.Tavalliselle kadun tallaajalle EU
on hyvin etäinen instituutio,josta on vaikea
saada selvyyttä.