aina tarkoita, että se on tasapainoinen perhe. Että siellä asuu onni ja autuus. Ei ollenkaan ole aina niin. Olen huomannut usean kokemuksen mukaan, että näissä perheissä usein pidetään itseä parempina ja ikään kuin oikeuttaa muiden kiusaamisen koulussa ja myöhemmin työelämässä. Ikäänkuin lapsilie iskostetaan jo pienenä, että me ollaan parempia kuin muut ja olet vapaa kohtelemaan köyhempiä huonosti. Siinä tekee kyllä karhunpalveluksen lapselle, sillä aikuisten maailmassa tulee sitten vaikeuksia.
Ei kellekään erityisesti vaan yleisesti.
Ei kellekään erityisesti vaan yleisesti.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kyllä niitä varakkaampien lapsia kiusataan enemmän.
Höpöä tuo.
Lapset tajuu, että kaikki olikin velkarahalla ostettua kulissia korvia myöten siinä.
Suurimmalla osalla on velkaa., minulla ei. Ei paljon muutakaan, omustuasunto, auto, matkustelen uökomaille1-2 vuoden välein.
Ei minullakaan ole velkaa. Sehän on iästä kiinni pässi.
Kiusaaminen on usein sukuvika ja kulkee sukupolvesta toiseen.
Varsinkin jos kiusaaminen jatkuu vanhemalla aikuisiällä kyse on narsismista.
Näin on.
Ei varakkaaseen perheeseen syntyminen tee kestään lähtökohtaisesti ilkeämpää tai johda ajatteluun että olisi parempi kuin muut. Eivät kaikki varakkaat ajattele olevansa muita parempia.Joskus voi olla jopa toisinpäin ja voi tuntea huijarisyndroomaan viittaavia tunteita. Myös fyysiseen ja henkiseen terveyteen sekä päihteisiin liittyvät ongelmat vaivaavat myös varakkaita ja niitä usein myös peitellään enemmän. Toki varakkailla on paremmat mahdollisuudet käyttää esim yksityisiä terveys- ja muita palveluita.
No ei kaikki ole missään asiassa kaikki 100%. Mutta valitettavan usein.
Itse ainakin kärsin siitä, että voin ostaa helposti esim. hyvän asunnon tai auton, jos haluan, koska olen saanut vanhemmilta ikäisekseni paljon rahaa. Se ei ole ongelma itsessään vaan se, että en koe ansaitsevani noita ja koen siitä häpeää. Hyvin vaikea saada aikaan kaverisuhteita, kun olettaa muiden suhtautuvan negatiivisesti siihen, että mun ei tarvitse tehdä työtä sen eteen, minkä eteen monet joutuvat raatamaan vuosikausia. Tavallaan siis häpeän sitä. Perusturvallisuutta se toki tuo, mutta henkisesti se on vaikuttanut minuun negatiivisesti.
Jotkut kadehtivat rikkaita, mutta itse ainakin haluaisin mieluummin, että olisi ollut terveellä tavalla rakastavat vanhemmat, vaikka ilman niitä rahojakin. Ehkä paras vaihtoehto olisi varakkaat vanhemmat, jotka myös henkisesti olisivat suurisydämisiä. En usko, että varakkuudella on välttämättä paljoa vaikutusta siihen, että kuinka hyvä ihmisenä on. On rakastavia köyhiä ja rikkaita, kuten myös henkisesti köyhiä ja kylmäsydämisiä köyhiä ja rikkaita.
Ei todellakaan. Ei ole helppoa ollut elämä, eikä siihen kauheasti ole vaikuttanut hyvässä eikä pahassa vanhempien varallisuus.
Sairauksia, väkivaltaisia parisuhteita, kaksi siskoa joihin välit poikki aikuisiällä, ja ihan syystä.
En tajua miksi jotkut luulevat tuollaisen tuovan onnea.
Aikalailla samaa mieltä. Mun kiusaaja oli ns. varakkaasta perheestä. Toisaalta hänen äitinsä oli todella kultainen ihminen ja ottautui kyllä kiusaamiseen kun sai siitä tietää. Mutta koko se suku jotenkin niin pintakultaa vähän teennäistä päälle päin kaikki liian täydellistä. Oisko lapsillakin sitten niin kovat odotukset ja paineet vaaditaan niin paljon.
Tietysti noin. Varakkailla on ongelmia siinä kuin köyhilläkin. Heillä ei vaan ole rahahuolia. Itsestään selviä tällaiset ainakin minulle.