Mielenterveyshäiriöitä ja mielisairauksia ei ole

Anonyymi-ap

Mielenterveyshäiriöpelleily muodostaa Pandoran lippaan tekosyitä että ihmiset oikeuttavat häiriökäytöksen ja kusipäisyyden eikä tarvitse ottaa vasuuta mistään eikä varsinkaan olla syyllinen omaan käytökseen.

Tässä taas text book esimerkki.

https://www.is.fi/viihde/art-2000010010459.html

664

3266

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      jos ei ole mielenterveyden häiriöitä, niin sitten pulinat pois ja kaikki vaan töihin!

      • Anonyymi

        Mut ei se ole mun vika kun ihmiset ei ymmärrä mun luonnollisia traumoja.


      • Anonyymi

        Miten töihin meno liittyy aiheeseen?


      • Anonyymi

        psyykke pillerit tekee kemiallisen epätasapainon, joka estää likkumisen tekemällä kemiallisen parkinsonismin eli työ-ja liike kyvyttömuyden
        eli niin kauan kun valtio sallii ihmisiä kaupattavan hermo myrkly tehtaalle ikuiseksi orjaksi,
        valtion tulee maksaa potilaalle psykiatrien tekemä työkyvyttömyys jonka he tekee tuhansilla pillereillään jo kouluikäisille.

        psyykke💊aiheuttama kemiallinen epätasapaino näkyy turvotuksena km päähän,
        pakkoliikkeinä, vapinana, kuolaamisena, kemiallisena aparkinson tautina, jonka tekee psyykke💊, mutta psotilaan oireet on samat kuin parkinson taudissa eli liike ja työkyvyttömyys, hidas liikeisyys, vapina ja kaikki parkisnon oireet.

        Isänmaani on kansan tappaja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten töihin meno liittyy aiheeseen?

        Sitä on varmaan turha lähteä selittämään, jos sitä ei jo ymmärrä.


      • Anonyymi

        Ei työtön kelpaa töihin koska mielen sairaus estää työnteon

        Ennenkun työtön voidaan päästää työelämään hänet tulee kuntouttaa sosiaalisesti, psykologisesti ja psykiatrisesti

        Ongelmat on käsiteltävä ja tähän liittyy myös asennekasvatus


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei työtön kelpaa töihin koska mielen sairaus estää työnteon

        Ennenkun työtön voidaan päästää työelämään hänet tulee kuntouttaa sosiaalisesti, psykologisesti ja psykiatrisesti

        Ongelmat on käsiteltävä ja tähän liittyy myös asennekasvatus

        SSRI lääkkeillä on saatu valtava parannus ihmisten mielenterveyteen

        Terapia + SSRI on varma hoitokeino jolla itsemurha-ajatukset loppuvat


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sitä on varmaan turha lähteä selittämään, jos sitä ei jo ymmärrä.

        Tällaiset "olet niin tyhmä ettei kannata vaivautua vastaamaan"- kommentit paljastavat aina vain sen ettet itsekään osaa vastata kysymykseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei työtön kelpaa töihin koska mielen sairaus estää työnteon

        Ennenkun työtön voidaan päästää työelämään hänet tulee kuntouttaa sosiaalisesti, psykologisesti ja psykiatrisesti

        Ongelmat on käsiteltävä ja tähän liittyy myös asennekasvatus

        Tämä ei ole keskustelu työttömyydestä.

        Ollaan menty pitkälle indoktrinaatiossa että näin automaattisesti mt- ongelmakeskustelu assosioidaan työttömyyskeskusteluksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä ei ole keskustelu työttömyydestä.

        Ollaan menty pitkälle indoktrinaatiossa että näin automaattisesti mt- ongelmakeskustelu assosioidaan työttömyyskeskusteluksi.

        Työtön on käytännössä sama kuin mielisairairas according to ordinary people.

        Tyhmää touhua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Työtön on käytännössä sama kuin mielisairairas according to ordinary people.

        Tyhmää touhua.

        Luuletko että skitsofreenikko pääsee vaikka pörssianalyytikoksi tai opettajaksi?

        Ei nämä mielisairaat mihinkään töihin mene, vaan pysyvät työttöminä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sitä on varmaan turha lähteä selittämään, jos sitä ei jo ymmärrä.

        Nehän ne aina ovatkin äänessä jotka eivät asiaa ymmärrä siitähän sesanan parsikin on tullut että Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luuletko että skitsofreenikko pääsee vaikka pörssianalyytikoksi tai opettajaksi?

        Ei nämä mielisairaat mihinkään töihin mene, vaan pysyvät työttöminä

        Usein vaan on niin että he kyllä parantuvatkin ja tottakai menevät töihin kun ovat terveitä .ei tartte aina vääristellä joista ei tiedä mitään. Luulen ettet vaihtaisi olotilaasi kenekään näiden potilaiden kanssa, mutta he kyllä vaihtaisivat jonkun terveen kanssa.
        Mielen sairaudet ovat suurta kärsimystä niille joihin se koskee, myös heidän omaisilleen.
        Siksi eipitäisi niin kovasti kenenkään olla sanomassa asioista mitä ei ole itse koskaan kokenut. Se joka on työskennellyt sairaiden parissa näkee kyllä asiat sellaisina kun ne ovat .
        Ei saa alentaa ihmisiä jotka ivat sairaita , sillä se on kovaa kärsimistä heille, koska kukaan ei haluaisi olla sairas


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Usein vaan on niin että he kyllä parantuvatkin ja tottakai menevät töihin kun ovat terveitä .ei tartte aina vääristellä joista ei tiedä mitään. Luulen ettet vaihtaisi olotilaasi kenekään näiden potilaiden kanssa, mutta he kyllä vaihtaisivat jonkun terveen kanssa.
        Mielen sairaudet ovat suurta kärsimystä niille joihin se koskee, myös heidän omaisilleen.
        Siksi eipitäisi niin kovasti kenenkään olla sanomassa asioista mitä ei ole itse koskaan kokenut. Se joka on työskennellyt sairaiden parissa näkee kyllä asiat sellaisina kun ne ovat .
        Ei saa alentaa ihmisiä jotka ivat sairaita , sillä se on kovaa kärsimistä heille, koska kukaan ei haluaisi olla sairas

        Hyvin harva skitsofreenikko paranee.
        Ja hyvin harva työllistyy

        Työttömyyden ja mielisairauksien välillä on yhteys, samaa porukkaan nämä ovat jotka pyörivät sitten TE-palveluissa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luuletko että skitsofreenikko pääsee vaikka pörssianalyytikoksi tai opettajaksi?

        Ei nämä mielisairaat mihinkään töihin mene, vaan pysyvät työttöminä

        Voit hämmästyä mitä kaikkea skitsofreenikot tekee työkseen, jos tutustut heihin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        SSRI lääkkeillä on saatu valtava parannus ihmisten mielenterveyteen

        Terapia SSRI on varma hoitokeino jolla itsemurha-ajatukset loppuvat

        Monet potilaat on kyllä täysin erimieltä tästä asiasta.
        SSRI aiheuttaa mm seksuaalisen kyvyttömyyden ja paljon muuta haittaa päälle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Monet potilaat on kyllä täysin erimieltä tästä asiasta.
        SSRI aiheuttaa mm seksuaalisen kyvyttömyyden ja paljon muuta haittaa päälle.

        Luuletko että psykiatrit määräisivät mielisairaille SSRI:tä jos se ei olisi näiden potilaiden omaksi parhaaksi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Monet potilaat on kyllä täysin erimieltä tästä asiasta.
        SSRI aiheuttaa mm seksuaalisen kyvyttömyyden ja paljon muuta haittaa päälle.

        Taitaa taas mennä masennus ja skitsofrenia lahjakkaasti sekaisin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luuletko että psykiatrit määräisivät mielisairaille SSRI:tä jos se ei olisi näiden potilaiden omaksi parhaaksi?

        No se on niin että psykiatreilla ei ole omaa henkilökohtasta kokemusta miten ne vaikuttaa.Ja ei ole kokenut niitä haittoja.
        Tosi monilla potilailla on tosi huonot kokemukset SSRI lääkkeistä.
        Psykiatrit kirjottaa niitä lähinnä sen takia että saa lääkeyhtiöilta bonuspalkkioita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No se on niin että psykiatreilla ei ole omaa henkilökohtasta kokemusta miten ne vaikuttaa.Ja ei ole kokenut niitä haittoja.
        Tosi monilla potilailla on tosi huonot kokemukset SSRI lääkkeistä.
        Psykiatrit kirjottaa niitä lähinnä sen takia että saa lääkeyhtiöilta bonuspalkkioita.

        Tietenkin potilas aina sanoo on huonot kokemukset koska on sairauden tunnoton. Mutta ilman lääkettä hän ei parane


      • Anonyymi

        Jos mielenterveyshäiriöt katoaisivat siitä seuraisi että työttömyys katoaisi? Miten nämä kaksi asiaa korreloivat keskenään?

        Työttömyys on seurausta siitä että elinkeinoelämän piirissä ei ole pulaa työvoimasta . Tällä psykopaskalla ei ole edes etäisesti mitään tekemistä asian kanssa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voit hämmästyä mitä kaikkea skitsofreenikot tekee työkseen, jos tutustut heihin.

        Nimenomaan mielisairaat saavat töitä. Terveet ovat työttöminä. Ei suomen työelämästä voi muuta päätellä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Työtön on käytännössä sama kuin mielisairairas according to ordinary people.

        Tyhmää touhua.

        Yksikin mies kun oli sairauskirjoilla eikä sanonut kellekkään mikä häntä vaivasi nii jo pahanilmanlintuja linnut alkoivat haukkua häntä teko sairaaksi . Ja huutelivat ilkeyksiään kun ohitse menivät . Tämä mies oli vakavasti sairas ja tiesi että hänellä ei ollut enää kauaa elinaikaa kun ei jaksanut edes maitotölkkiä nostaa. Kun sairaus lopulta otti omansa ja hän sai kuolla kotiinsa niin eikö taas pahanilmanlintuja linnut keksineet että tappoi itsensä . Vaikka sitä ei tehnyt. Että kaikki nämä pilkkaajat sun muut tietävät pitäisi laittaa vastuuseen huuteluistaan . Jos ei joku halua kertoa miten on sairas niin se on aina oma päätös Joka ei tietysti kuulu kellekkään kertoa jos on syöpä jos ei itse halua kertoa. Niin että lopettakaa jauhaminen ihmisten sairauksista sillä ihan liian usein ollaan väärässä asioiden kanssa .
        Ei se ole naapurilta pois jos joku on sairas vaikeasti . Siksi suu kiinni toisten asioista


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luuletko että psykiatrit määräisivät mielisairaille SSRI:tä jos se ei olisi näiden potilaiden omaksi parhaaksi?

        Ihan niin lääkkeet määrätään ihan vaan tutkimusten perusteella sillä jos terve ihminen alkaisi niitä syömään niin siitä tulis täysi sekaannus aivoissa .
        Mutta eihän nämä kaikki tietävät koskaa mitään tiedäkkään se kun huutelevat omien ongelmiensa vuoksi muille


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihan niin lääkkeet määrätään ihan vaan tutkimusten perusteella sillä jos terve ihminen alkaisi niitä syömään niin siitä tulis täysi sekaannus aivoissa .
        Mutta eihän nämä kaikki tietävät koskaa mitään tiedäkkään se kun huutelevat omien ongelmiensa vuoksi muille

        Psykiatrian pseudotiede hölynpölyn subjektiivisiin tutkimuksiin ei kannata ihan kallionlailla luottaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tietenkin potilas aina sanoo on huonot kokemukset koska on sairauden tunnoton. Mutta ilman lääkettä hän ei parane

        Se kellä se todellinen sairauden tunnottomuus on ite psykiatrilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihan niin lääkkeet määrätään ihan vaan tutkimusten perusteella sillä jos terve ihminen alkaisi niitä syömään niin siitä tulis täysi sekaannus aivoissa .
        Mutta eihän nämä kaikki tietävät koskaa mitään tiedäkkään se kun huutelevat omien ongelmiensa vuoksi muille

        No ei sitä mitään aivokemian sekaannusta ole löydetty sairaaltakaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No se on niin että psykiatreilla ei ole omaa henkilökohtasta kokemusta miten ne vaikuttaa.Ja ei ole kokenut niitä haittoja.
        Tosi monilla potilailla on tosi huonot kokemukset SSRI lääkkeistä.
        Psykiatrit kirjottaa niitä lähinnä sen takia että saa lääkeyhtiöilta bonuspalkkioita.

        Suurimmalla osalla on kuitenkin hyviä kokemnuksia.

        Myös väite että psykiatrit olisivat jotenkin immuuneja mielenterveyden haasteille on aika lyhytnäköinen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tietenkin potilas aina sanoo on huonot kokemukset koska on sairauden tunnoton. Mutta ilman lääkettä hän ei parane

        Tietenki psykiatriassa potilasta haukutaan sairauden tunnottomaksi kun ei haluta hyväksyä mikä on lääkkeitten haittojen oikea todellisuus.Haluttaisiin vaan vähätellä niitä.Vaikka osa potilaista saa todella vakavia haittoja.Jopa kuolemaan johtavia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suurimmalla osalla on kuitenkin hyviä kokemnuksia.

        Myös väite että psykiatrit olisivat jotenkin immuuneja mielenterveyden haasteille on aika lyhytnäköinen.

        Vaikka psykiatreille puhkeaisi joku mielenterveyshaaste.Tuskin se ite rupee nuita mömmöjä naamaan vetään.Kyllä ne ite ymmärtää miten huonoja lääkkeitä ne on mutta ei halua sitä ääneen myöntää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyvin harva skitsofreenikko paranee.
        Ja hyvin harva työllistyy

        Työttömyyden ja mielisairauksien välillä on yhteys, samaa porukkaan nämä ovat jotka pyörivät sitten TE-palveluissa

        Tälläkin foorumilla on lukemattomia skitsofreenikkoja jotka ovat parantuneet lopettamalla lääkkeiden syönnin. Totta vai tarua. päätä itse.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tietenki psykiatriassa potilasta haukutaan sairauden tunnottomaksi kun ei haluta hyväksyä mikä on lääkkeitten haittojen oikea todellisuus.Haluttaisiin vaan vähätellä niitä.Vaikka osa potilaista saa todella vakavia haittoja.Jopa kuolemaan johtavia.

        Miten niin psykiatriassa? Eiköhän se sairaudentunnottomuus näy 24/7 eikä vaan kerran vuodessa kun käydään hakemassa lääkkeitä.


      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tälläkin foorumilla on lukemattomia skitsofreenikkoja jotka ovat parantuneet lopettamalla lääkkeiden syönnin. Totta vai tarua. päätä itse.

        Eivät he ole parantuneet vaan he itse vain kuvittelevat parantuneensa

        Diagnoosi on edelleen ja vahvistaa taudin edelleen jylläävän


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten niin psykiatriassa? Eiköhän se sairaudentunnottomuus näy 24/7 eikä vaan kerran vuodessa kun käydään hakemassa lääkkeitä.

        Lääkkeet haetaan apteekista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten niin psykiatriassa? Eiköhän se sairaudentunnottomuus näy 24/7 eikä vaan kerran vuodessa kun käydään hakemassa lääkkeitä.

        Ei ne masennuslääkket auta me/cfs tilassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voit hämmästyä mitä kaikkea skitsofreenikot tekee työkseen, jos tutustut heihin.

        Minulla on joskus diagnosoitu skitsofrenia.

        Sen jälkeen valmistuin ammatikorkeakoulusta IT-alalle ja olen tehnyt viimeiset 20 vuotta ohjelmointihommia samassa firmassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lääkkeet haetaan apteekista.

        Jos työttömän terveystarkastuksessa huomataan että henkilö ei ole hakenut psyykelääkkeitä, tulisi hänet kutsua TE-toimistoon jossa lääkkeet olisi otettava sosiaalivirkailijoiden valvonnassa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luuletko että psykiatrit määräisivät mielisairaille SSRI:tä jos se ei olisi näiden potilaiden omaksi parhaaksi?

        Jos masennus lähtee serotoninia syömällä.Kysymys ei ole silloin mielisairaudesta vaan serotoniinin puutostilasta.Serotoniinin puutos ei ole mielisairaus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos mielenterveyshäiriöt katoaisivat siitä seuraisi että työttömyys katoaisi? Miten nämä kaksi asiaa korreloivat keskenään?

        Työttömyys on seurausta siitä että elinkeinoelämän piirissä ei ole pulaa työvoimasta . Tällä psykopaskalla ei ole edes etäisesti mitään tekemistä asian kanssa.

        Kyse ei ole siitä, että työmarkkinoille tulisi äkkiä satatuhatta roskakuskia, vaan siitä, että mielenterveyskuntoutujissa on hyvinkin oppineita ihmisiä jotka pystyvät työllistämään itsensä lisäksi yrityksissään myös muita ihmisiä jne.

        Kaikki rakenteelliset ongelmat eivät tietenkään muutu, mutta muutos olisi silti valtava.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyse ei ole siitä, että työmarkkinoille tulisi äkkiä satatuhatta roskakuskia, vaan siitä, että mielenterveyskuntoutujissa on hyvinkin oppineita ihmisiä jotka pystyvät työllistämään itsensä lisäksi yrityksissään myös muita ihmisiä jne.

        Kaikki rakenteelliset ongelmat eivät tietenkään muutu, mutta muutos olisi silti valtava.

        Mielenterveyskuntoutujat eivät heti kelpaa työmarkkinoille, vaan on tehtävä kuntoutus ohjelma jossa parannetaan työelämän valmiuksia


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mielenterveyskuntoutujat eivät heti kelpaa työmarkkinoille, vaan on tehtävä kuntoutus ohjelma jossa parannetaan työelämän valmiuksia

        Lopettakaa ketjun spämmäys täyteen työttömyyspaskaanne.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lopettakaa ketjun spämmäys täyteen työttömyyspaskaanne.

        Tämä työttömyyden ja mielenterveyden yhteys on kylläkin ihan akateemisesti todistettua faktaa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tietenki psykiatriassa potilasta haukutaan sairauden tunnottomaksi kun ei haluta hyväksyä mikä on lääkkeitten haittojen oikea todellisuus.Haluttaisiin vaan vähätellä niitä.Vaikka osa potilaista saa todella vakavia haittoja.Jopa kuolemaan johtavia.

        Sairaudentunnottomuus ei suoranaisesti liity lääkkeisiin, vaikka ne monesti auttaavatkin.

        Lääkityksestä huolimatta ihminen voi olla sairaudentunnoton.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lopettakaa ketjun spämmäys täyteen työttömyyspaskaanne.

        Eikö täällä saakkaan puhua mistään muusta kuin lääkkeiden haittavaikutuksista?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Psykiatrian pseudotiede hölynpölyn subjektiivisiin tutkimuksiin ei kannata ihan kallionlailla luottaa.

        Harhaisten ihmisten kanssa on aika turha väitellä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Harhaisten ihmisten kanssa on aika turha väitellä.

        Se ny on todettu fakta että psykiatria ei täytä virallisia tieteen tunnusmerkintöjä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Harhaisten ihmisten kanssa on aika turha väitellä.

        Psykiatrian pseudotieteeksi toteaminen ei ole harhaisten potilaitten toteamus.Vaan jo valistuneet psykiatrian ammattilaiset on sen todennut jo vuosikymmeniä sitte.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se ny on todettu fakta että psykiatria ei täytä virallisia tieteen tunnusmerkintöjä.

        Mikä olisi pahinta mitä voisi tapahtua, jos se olisikin yleisesti hyväksyttyä tiedettä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikä olisi pahinta mitä voisi tapahtua, jos se olisikin yleisesti hyväksyttyä tiedettä?

        No se on tapahtunut jo.En tästä nyt puhu koska sinun mielestä se on vaan potilaan harhaa.Vaikka sekään toteamus ei ole potiilaasta lähtöisin vaan psykiatrian ammattilaiselta jo vuosikymmeniä sitte.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Psykiatrian pseudotiede hölynpölyn subjektiivisiin tutkimuksiin ei kannata ihan kallionlailla luottaa.

        Taitaa se tieteenä olla kuitenkin uskottavampi, kuin se että jokainen "hullu" saisi määrittää maailman mieleisekseen, ja kaikkien muiden on sitten siihen vain sopeuduttava.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos työttömän terveystarkastuksessa huomataan että henkilö ei ole hakenut psyykelääkkeitä, tulisi hänet kutsua TE-toimistoon jossa lääkkeet olisi otettava sosiaalivirkailijoiden valvonnassa

        Ei keskustella te- toimistosta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä työttömyyden ja mielenterveyden yhteys on kylläkin ihan akateemisesti todistettua faktaa

        Tämän ketjun keskustelu ei liity aikaan. Kuten tiedät. Muuten vain esität tyhmää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikö täällä saakkaan puhua mistään muusta kuin lääkkeiden haittavaikutuksista?

        Lue aloitus ja koeta vielä ymmärtää lukemasi. Taitaa olla liikaa vaadittu.

        Lisäksi voit kysyä itseltäsi miksi esität tyhmempää kuin olet? Onko tyhmän esittäminen yhtä ihanaa kuin mielenterveyshäiriöiden esittäminen? Millä tavalla teeskentely hyödyttää sinua itseäsi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämän ketjun keskustelu ei liity aikaan. Kuten tiedät. Muuten vain esität tyhmää.

        Asiaan ei aikaan. Automaattinen tekstintäyttö vääristelee kaikki sanat taas.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei työtön kelpaa töihin koska mielen sairaus estää työnteon

        Ennenkun työtön voidaan päästää työelämään hänet tulee kuntouttaa sosiaalisesti, psykologisesti ja psykiatrisesti

        Ongelmat on käsiteltävä ja tähän liittyy myös asennekasvatus

        Hyvin pieni prosentti kuntoutuneista saa töitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Harhaisten ihmisten kanssa on aika turha väitellä.

        Vakavinta se on, kun lääkäri on harhainen, kun se on määräävässä asemassa, eikä voi vain ajatella, ettei sen kanssa kannata väitellä, kun se on koulutettu samaan ajatukseen. Jos on varaa usempaan lääkäriin, niin on toki järkevintä sivuuttaa sairaat lääkärit, aina kun se tulee ilmeiseksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Taitaa se tieteenä olla kuitenkin uskottavampi, kuin se että jokainen "hullu" saisi määrittää maailman mieleisekseen, ja kaikkien muiden on sitten siihen vain sopeuduttava.

        Jos antaa paremman argumentin, niin sitä pitäisi noudattaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lue aloitus ja koeta vielä ymmärtää lukemasi. Taitaa olla liikaa vaadittu.

        Lisäksi voit kysyä itseltäsi miksi esität tyhmempää kuin olet? Onko tyhmän esittäminen yhtä ihanaa kuin mielenterveyshäiriöiden esittäminen? Millä tavalla teeskentely hyödyttää sinua itseäsi?

        Lue kaikki muut aloitukset ja se mitä niihin vastataan.

        Miksi tämä ketju yhtäkkiä poikkeaisi niistä jos täällä on ne muutamat hassut peruskäyttäjät?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No se on niin että psykiatreilla ei ole omaa henkilökohtasta kokemusta miten ne vaikuttaa.Ja ei ole kokenut niitä haittoja.
        Tosi monilla potilailla on tosi huonot kokemukset SSRI lääkkeistä.
        Psykiatrit kirjottaa niitä lähinnä sen takia että saa lääkeyhtiöilta bonuspalkkioita.

        Psykiatrit näkevät suoraan työssään, kuinka monet potilaat voivat toipua ja parantua myös lääkkeiden avulla.
        Kaikki eivät saa lääkkeistä haittoja, kovin on yksilöllistä.
        Tänne palstoillekin harvempi sellainen kirjoittelee, joka on ollut tyytyväinen hoitoonsa.
        Mistäköhän sekin johtuu ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tälläkin foorumilla on lukemattomia skitsofreenikkoja jotka ovat parantuneet lopettamalla lääkkeiden syönnin. Totta vai tarua. päätä itse.

        Olen tavannut aika monia skitsofreenikkoja, eikä ainakaan heistä yksikään ole pärjännyt ilman lääkitystä.
        Pari ihmistä lopetti lääkkeet, ei mennyt kauaakaan, kun oli psykoosi päällä.
        Jotkut tarvitsevat lääkkeitä ihan oikeasti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lue aloitus ja koeta vielä ymmärtää lukemasi. Taitaa olla liikaa vaadittu.

        Lisäksi voit kysyä itseltäsi miksi esität tyhmempää kuin olet? Onko tyhmän esittäminen yhtä ihanaa kuin mielenterveyshäiriöiden esittäminen? Millä tavalla teeskentely hyödyttää sinua itseäsi?

        Esittääköhän kukaan ihan vaan huvikseen potevansa mielenterveyden häiriöitä, tuskinpa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vakavinta se on, kun lääkäri on harhainen, kun se on määräävässä asemassa, eikä voi vain ajatella, ettei sen kanssa kannata väitellä, kun se on koulutettu samaan ajatukseen. Jos on varaa usempaan lääkäriin, niin on toki järkevintä sivuuttaa sairaat lääkärit, aina kun se tulee ilmeiseksi.

        Kyllä lääkärin kanssa voi väitellä, jos vain on asiansa takana ja puhuu järkevästi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vakavinta se on, kun lääkäri on harhainen, kun se on määräävässä asemassa, eikä voi vain ajatella, ettei sen kanssa kannata väitellä, kun se on koulutettu samaan ajatukseen. Jos on varaa usempaan lääkäriin, niin on toki järkevintä sivuuttaa sairaat lääkärit, aina kun se tulee ilmeiseksi.

        Voitaiisiinko lääkärin harhaisuutta hoitaa sähköhoidolla?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Psykiatrit näkevät suoraan työssään, kuinka monet potilaat voivat toipua ja parantua myös lääkkeiden avulla.
        Kaikki eivät saa lääkkeistä haittoja, kovin on yksilöllistä.
        Tänne palstoillekin harvempi sellainen kirjoittelee, joka on ollut tyytyväinen hoitoonsa.
        Mistäköhän sekin johtuu ?

        Kuvitteletko ihan tosissaan että mä uskon psykiatrian valheisiin?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuvitteletko ihan tosissaan että mä uskon psykiatrian valheisiin?

        Ajatusvääristymä ei ole uskon asia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuvitteletko ihan tosissaan että mä uskon psykiatrian valheisiin?

        Kuka uskoo, kuka ei. Jokaisen oma asia.
        Silloin kun on valmis ottamaan ammattilaiselta avun vastaan, ainoastaan silloin siitä avusta saattaa olla hyötyä.
        Sairaudentunnottomuus sanaan en itse oikein perusta, mutta hoitomyönteisyys tai -kielteisyys ovat hyviä sanoja.
        Miksi niin monet hyötyvät psykiatriasta, toipuvat, ehkä paranevatkin ?
        Kenties siksi, että ymmärtävät miten ottaa vastaan avun, jota on tarjolla.
        Ei jatkuva lääkäreiden haukkuminen ainakaan omaa tilaa paranna mihinkään suuntaan, pitää kenties ahdistusta ja epätoivoa ennemminkin yllä.

        Eikä tietenkään kaikkeen ole pakko uskoa missään elämän osa-alueella, ehkä on kiinni siitäkin, mihin uskoo.
        Yksi positiivinen tekijä on se, että jaksaa uskoa omaan itseensä ja siihen, että toipuminen ja parantuminen on täysin mahdollista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuka uskoo, kuka ei. Jokaisen oma asia.
        Silloin kun on valmis ottamaan ammattilaiselta avun vastaan, ainoastaan silloin siitä avusta saattaa olla hyötyä.
        Sairaudentunnottomuus sanaan en itse oikein perusta, mutta hoitomyönteisyys tai -kielteisyys ovat hyviä sanoja.
        Miksi niin monet hyötyvät psykiatriasta, toipuvat, ehkä paranevatkin ?
        Kenties siksi, että ymmärtävät miten ottaa vastaan avun, jota on tarjolla.
        Ei jatkuva lääkäreiden haukkuminen ainakaan omaa tilaa paranna mihinkään suuntaan, pitää kenties ahdistusta ja epätoivoa ennemminkin yllä.

        Eikä tietenkään kaikkeen ole pakko uskoa missään elämän osa-alueella, ehkä on kiinni siitäkin, mihin uskoo.
        Yksi positiivinen tekijä on se, että jaksaa uskoa omaan itseensä ja siihen, että toipuminen ja parantuminen on täysin mahdollista.

        Hoitokielteisyyteen voidaan vaikuttaa antipsykoottisilla lääkkeillä

        Näin on tehtävä jotta hoitokielteisyys saadaan hoidettua


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tietenki psykiatriassa potilasta haukutaan sairauden tunnottomaksi kun ei haluta hyväksyä mikä on lääkkeitten haittojen oikea todellisuus.Haluttaisiin vaan vähätellä niitä.Vaikka osa potilaista saa todella vakavia haittoja.Jopa kuolemaan johtavia.

        Jos suurimmalla osalla on sairaudentunto, niin miksi heitä pitäisi "haukkua" sairaudentunnottomiksi?

        Kuulostaa taas sairaudentunnottoman logiikalta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hoitokielteisyyteen voidaan vaikuttaa antipsykoottisilla lääkkeillä

        Näin on tehtävä jotta hoitokielteisyys saadaan hoidettua

        Lääkkeet eivät välttämättä poista hoitokielteisyyttä.
        Päinvastoin, jos potilas kokee, että pakkolääkitään, voi hoitokielteisyys voimistua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lääkkeet eivät välttämättä poista hoitokielteisyyttä.
        Päinvastoin, jos potilas kokee, että pakkolääkitään, voi hoitokielteisyys voimistua.

        Jos hoitokielteisyys voimistuu se on vaarallisen psykoosin merkki

        Silloin saatetaan joutua turvautumaan sähköhoitoon


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos suurimmalla osalla on sairaudentunto, niin miksi heitä pitäisi "haukkua" sairaudentunnottomiksi?

        Kuulostaa taas sairaudentunnottoman logiikalta.

        Vuosia sitten lääkäri kyseli minulta sairaudestani ja sairaudentunnosta.
        Sanoin, että onhan minulla diagnoosi, mutta oireita ei ole enää pitkään aikaan ollut.
        Sen perusteella lääkäri kirjoitti, että potilaalla on puutteellinen sairaudentunto.
        Eipä siihen oikein mitään voi sanoa, parasta on kun itse tietää tilanteensa, ei noista kannata alkaa väitellä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos hoitokielteisyys voimistuu se on vaarallisen psykoosin merkki

        Silloin saatetaan joutua turvautumaan sähköhoitoon

        Vaikeita tapauksiahan ovat potilaat, jotka ovat jatkuvasti kaikkea vastaan.
        Ei silloin ihan täysin terve kyllä voi olla.
        Psykooseja ei aleta ainakaan alkuun sähköllä hoitamaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lue kaikki muut aloitukset ja se mitä niihin vastataan.

        Miksi tämä ketju yhtäkkiä poikkeaisi niistä jos täällä on ne muutamat hassut peruskäyttäjät?

        Ketjua aloittaja määrää mistä kussakin ketjussa keskustellaan. Täten eri keskustelut totta tosiaan poikkeavat toisistaan. Samasta asiastako sinä haluat jauhaa joka ketjussa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Esittääköhän kukaan ihan vaan huvikseen potevansa mielenterveyden häiriöitä, tuskinpa.

        🤣

        Eikö nämä kaikki wanna-be tekopsykootikot aina luule "olevansa appelsiineja ja pelkäävät että sä kuorit mut kuitenkin". "Radiolähettimet hampaissa" mukamas kuljeskelevat pitkin kyliä. Äl äs deetä kun on ollut pakko mukamas vetää ku elämä niin kouluttaa ja sitten "luullaan että osataan lentää ja hypellään parvekkeilta alas".

        Nämä lorut kuultiin jo kasarilla yadin nuorisotyöntekijä kun kävi koulussa valistamassa nuorisoa siitä miten jännittävää on päihde- elämä. Samat jorinat jatkuvat tänä päivänäkin kun ei huomiohorojen mielikuvitus riitä keksimään edes uusia satuja.

        Ikinä ei kukaan ole psykoosia teeskennellyt.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vaikeita tapauksiahan ovat potilaat, jotka ovat jatkuvasti kaikkea vastaan.
        Ei silloin ihan täysin terve kyllä voi olla.
        Psykooseja ei aleta ainakaan alkuun sähköllä hoitamaan.

        Lääkehoito on usein riittävää

        vain harvoin joudutaan tekemään rankempia toimenpiteitä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Harhaisten ihmisten kanssa on aika turha väitellä.

        Vais niin.Suottako sitte harhaisille vaivaudut vastaan yhtään mitään.Ihan selvästi kuiteski provosoit väittelyyn.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vais niin.Suottako sitte harhaisille vaivaudut vastaan yhtään mitään.Ihan selvästi kuiteski provosoit väittelyyn.

        Tämäkin on täällä sanottu jo useaan kertaan.

        Tänne ei vastata sen takia, että kuviteltaisiin pystyttävän puhua järkeä jollekkin menetetylle tapaukselle, vaan sen takia, että joku ressukka saattaa tulla etsimään ihan oikeaa tietoa ja apua. Heille on ihan hyvä että välissä on vähän muutakin kun "harhaa".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämäkin on täällä sanottu jo useaan kertaan.

        Tänne ei vastata sen takia, että kuviteltaisiin pystyttävän puhua järkeä jollekkin menetetylle tapaukselle, vaan sen takia, että joku ressukka saattaa tulla etsimään ihan oikeaa tietoa ja apua. Heille on ihan hyvä että välissä on vähän muutakin kun "harhaa".

        TE-toimistossa tulisi paremmin ottaa huomioon työttömien mt-ongelmat siten että ohjaus psykiatrilla tehtäisiin työnhakuhaastattelun yhteydessä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        TE-toimistossa tulisi paremmin ottaa huomioon työttömien mt-ongelmat siten että ohjaus psykiatrilla tehtäisiin työnhakuhaastattelun yhteydessä

        Tämä on selkeä ongelma. Viimeaikoina on koulutettu työkyky koordinaattoreita, joiden tehtävänkuvaan tämä voisi sopia varsin hyvin.

        Sitä en tiedä miten laajasti heitä käytetään, tai mitkä ovat lopputulokset.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä on selkeä ongelma. Viimeaikoina on koulutettu työkyky koordinaattoreita, joiden tehtävänkuvaan tämä voisi sopia varsin hyvin.

        Sitä en tiedä miten laajasti heitä käytetään, tai mitkä ovat lopputulokset.

        Onko toi provoaminen ihan välttämätöntä joka foorumilla?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luuletko että psykiatrit määräisivät mielisairaille SSRI:tä jos se ei olisi näiden potilaiden omaksi parhaaksi?

        Jaa. No kyllä niitä lääkkeitä syö monet hoitajatkin. Siellä vaan ovat töissä ja potilaat laitetaan sairaslomille. Ihme touhua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos hoitokielteisyys voimistuu se on vaarallisen psykoosin merkki

        Silloin saatetaan joutua turvautumaan sähköhoitoon

        Sähköhoito? Traumoja ei hoideta muistia viemällä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        TE-toimistossa tulisi paremmin ottaa huomioon työttömien mt-ongelmat siten että ohjaus psykiatrilla tehtäisiin työnhakuhaastattelun yhteydessä

        No sitten he eivät ainakaan työllisty. Kerran saatu masennus diagnoosikin laitetaan pysyväksi. Aina kun menet lääkäriin niin olet masentunut vaikka menisit minkä tahansa vaivan vuoksi.


      • Anonyymi

        Hahahahaha :D No anna mulle töitä niin teen! Oon etsiny työpaikkaa viim. vuoden ajan ja lähetellyt hakemuksia, koulutusta ei ole, enkä kyllä oo valmis ottamaan lainaa ja elämään surkeammilla tuloilla kuin työtön työnhakija joka käy työkokeilussa/kuntouttavassa saaden 9€ kulukorvauksen per päivä tukien päälle. Parempi sekin kuin opiskelijan asema nykysuomessa.

        Olen valmis tekemään 40h/viikko. Palkkatoive perus 13€/tunti (tämähän on hyvin asiallinen vaikken oleta että ihan niin paljoa maksaisitkaan...), osa-aikaset ei oo vaihtoehto koska muuten tipun kannustinloukkuun. Voin vaikka toimia sun henkilökohtaisena matontamppaajana, mutta jos susta tuntuu että ei ole ihan mun juttu, niin pistä vaikka pussittamaan ruuveja...

        T. 28v työkykyinen mies, vasten tahtoaan työtön.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eivät he ole parantuneet vaan he itse vain kuvittelevat parantuneensa

        Diagnoosi on edelleen ja vahvistaa taudin edelleen jylläävän

        Sepä siinä onkin jonkin verran harhaanjohtavaa, kun diagnoosit säilyvät, vaikka ihminen voisi jo paljon paremmin, olisi toipunut sairaudestaan.
        Aina vaan kohdellaan sen diagnoosin mukaisesti. On se niin väärin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Taitaa se tieteenä olla kuitenkin uskottavampi, kuin se että jokainen "hullu" saisi määrittää maailman mieleisekseen, ja kaikkien muiden on sitten siihen vain sopeuduttava.

        Nykyään hyvin monet ihmiset tuntuvat ajattelevan ja käyttäytyvän juuri noin, riippumatta siitä, onko sairautta vai ei.
        Mitään erilaista ei tahdota hyväksyä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuvitteletko ihan tosissaan että mä uskon psykiatrian valheisiin?

        On jokaisen oma asia, mihin uskoo, mihin ei.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sepä siinä onkin jonkin verran harhaanjohtavaa, kun diagnoosit säilyvät, vaikka ihminen voisi jo paljon paremmin, olisi toipunut sairaudestaan.
        Aina vaan kohdellaan sen diagnoosin mukaisesti. On se niin väärin.

        Olemattomasta sairaudesta on helppo toipua.

        Sen sijaan tavoista ja identiteetistä on vaikea oppia pois. Mielenterveyshäiriöisyydestä tulee identiteetti varsinkin sellaisille jotka on opetettu jo lapsesta asti olemaan mielenterveyshäiriöisiä tai muulla tavoin "epätyypillisiä". Vaikkapa sitten noita trendikkäitä "nepsyjä". Jos mielenterveyshäiriöt katoaisi elämästä se jättäisi koko identiteettiin mustan aukon ja elämään eksistentiaalisen tyhjiön.

        Eräs koko elämänsä mielenterveyssairastellut järkiinsä tullut henkilö valitteli joskus ettei osaa enää käydä edes puolukassa tai elokuvissa vain siksi koska haluaa kerätä puolukoista tai katsoa leffoja. KAIKESTA on tullut "terapiaa". Vuosien varrella on oppinut tietoisesti koko ajan miettimään mielenterveytensä tilaa eikä enää osaa vain ELÄÄ.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minulla on joskus diagnosoitu skitsofrenia.

        Sen jälkeen valmistuin ammatikorkeakoulusta IT-alalle ja olen tehnyt viimeiset 20 vuotta ohjelmointihommia samassa firmassa.

        lähimmäiseni on kolmatta vuotta mielenterveyden vuoksi sairaalassa pakkohoidossa suljetulla. Hän on yrittänyt tappaa itsensä moneen otteeseen ja hän on viettänyt jopa kuukauden kerrallaan lepositeissä ja sellaisessa vankilahuoneesa jossa ei muuta kuin maalatut seinät ja kalterit seinissä. Pakkolääkitystä MONENMOISIA ERI MERKKISIÄ kaikki nämä vuodet ja jos ei ole suostunut ottamaan niin on isketty takamukseen hoitajien pitäessä kiinni.
        Tuntuu kuin hän olisi lääkärien koekaniini. VIIMEISIN LÄÄKE ALOITETTIIN VIIME VIIKOLLA ja seurauksena hän itse todennut että kuola valuu suupielistä ja näiden kolmen vuoden sisällä paino noussut 40 kiloa vähintään. TUNTUU ETTEI LÄÄKÄRIT PIITTAA MISTÄÄN NÄISTÄ SEURAUKSISTA MITÄ LÄÄKKEET TUOVAT. Maallikosta tuntuu ettei mitää hyvää ole seurannut näistä kaikista lääkemääristä huolimatta ei mikään muutu vaan mielialat heilahtelee edelleen ja yhtä voimakkaasti kuin tämän hoitojakson alkaessa. PELKÄÄN PAINONOUSUN TUOVAN DIABETEKSEN,YM LIHAVUUDEN TUOMIA SAIRAUKSIA JOPA AIVOINFRAKTI ON MAHDOLLINEN, PELKÄSTÄÄN SIKSI ETTÄFYYSINEN KUNTO ON SURKEA JA LIIKUNTA TÄYSIN JÄÄNYT, ULKOILUA TOSI HARVOIN ON JOPA KUUKAUSIA ETTEI OLE PÄÄSSYT ULOS.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuvitteletko ihan tosissaan että mä uskon psykiatrian valheisiin?

        Kuka ny ventovieraan ihmisen asioista kuvittelisi yhtään mitään..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        lähimmäiseni on kolmatta vuotta mielenterveyden vuoksi sairaalassa pakkohoidossa suljetulla. Hän on yrittänyt tappaa itsensä moneen otteeseen ja hän on viettänyt jopa kuukauden kerrallaan lepositeissä ja sellaisessa vankilahuoneesa jossa ei muuta kuin maalatut seinät ja kalterit seinissä. Pakkolääkitystä MONENMOISIA ERI MERKKISIÄ kaikki nämä vuodet ja jos ei ole suostunut ottamaan niin on isketty takamukseen hoitajien pitäessä kiinni.
        Tuntuu kuin hän olisi lääkärien koekaniini. VIIMEISIN LÄÄKE ALOITETTIIN VIIME VIIKOLLA ja seurauksena hän itse todennut että kuola valuu suupielistä ja näiden kolmen vuoden sisällä paino noussut 40 kiloa vähintään. TUNTUU ETTEI LÄÄKÄRIT PIITTAA MISTÄÄN NÄISTÄ SEURAUKSISTA MITÄ LÄÄKKEET TUOVAT. Maallikosta tuntuu ettei mitää hyvää ole seurannut näistä kaikista lääkemääristä huolimatta ei mikään muutu vaan mielialat heilahtelee edelleen ja yhtä voimakkaasti kuin tämän hoitojakson alkaessa. PELKÄÄN PAINONOUSUN TUOVAN DIABETEKSEN,YM LIHAVUUDEN TUOMIA SAIRAUKSIA JOPA AIVOINFRAKTI ON MAHDOLLINEN, PELKÄSTÄÄN SIKSI ETTÄFYYSINEN KUNTO ON SURKEA JA LIIKUNTA TÄYSIN JÄÄNYT, ULKOILUA TOSI HARVOIN ON JOPA KUUKAUSIA ETTEI OLE PÄÄSSYT ULOS.

        Joku laki tulee jo vastaan jossain kohtaa, jos ei potilas pääse ulos moneen kuukauteen.
        Jokaiselle kuuluu lain mukaan myös ulkoilu, oli sitten pakkohoidossa, tai muunlaisessa hoidossa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos masennus lähtee serotoninia syömällä.Kysymys ei ole silloin mielisairaudesta vaan serotoniinin puutostilasta.Serotoniinin puutos ei ole mielisairaus.

        En usko, että lääkkeissä olisi serotoniinia.
        Kenties niissä on jotain ainetta, joka vaikuttaa serotoniiniin aivoissa. Säätelee jotenkin aivojen serotiniinia.
        Itse en väitä, onko vai ei, koska en ole varma, eikä niin kiinnostakaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos suurimmalla osalla on sairaudentunto, niin miksi heitä pitäisi "haukkua" sairaudentunnottomiksi?

        Kuulostaa taas sairaudentunnottoman logiikalta.

        Joskus totuus voi joillekin vaikuttaa " haukkumiselta ".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jaa. No kyllä niitä lääkkeitä syö monet hoitajatkin. Siellä vaan ovat töissä ja potilaat laitetaan sairaslomille. Ihme touhua.

        " Ihme touhua "
        Olisi ihan hyvä pohtia asiaa syvällisemmin, että mistäköhän se johtuu, kun toiset pystyvät lääkityksistä huolimatta töitään tekemään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hoitokielteisyyteen voidaan vaikuttaa antipsykoottisilla lääkkeillä

        Näin on tehtävä jotta hoitokielteisyys saadaan hoidettua

        Osasin kieltäytyä aikoinaan kaikesta hoidosta antipsykoottisen lääkityksen käytön aikana, eli lääkitys ei mitenkään lisännyt hoitomyönteisyyttäni.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sairaudentunnottomuus ei suoranaisesti liity lääkkeisiin, vaikka ne monesti auttaavatkin.

        Lääkityksestä huolimatta ihminen voi olla sairaudentunnoton.

        Sairaudentuntoiseksi on helppo tulla heti kun alkaa syömään lääkkeitä. Kun myrkyt alkavat vaikuttaa on helppo tuntea itsensä sairaaksi. Sairaudentunnottomuus- broblem solved. 👍


      • Anonyymi

        Eihän työ ole mikään autuaaksi tekevä asia. Ihmiselämään kuuluu paljon muutakin kuin työ!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei työtön kelpaa töihin koska mielen sairaus estää työnteon

        Ennenkun työtön voidaan päästää työelämään hänet tulee kuntouttaa sosiaalisesti, psykologisesti ja psykiatrisesti

        Ongelmat on käsiteltävä ja tähän liittyy myös asennekasvatus

        Ihanko totta!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        SSRI lääkkeillä on saatu valtava parannus ihmisten mielenterveyteen

        Terapia SSRI on varma hoitokeino jolla itsemurha-ajatukset loppuvat

        Jo pelkkä yleinen ilmapiiri tässä maassa on järjetön ja kammottava.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Työtön on käytännössä sama kuin mielisairairas according to ordinary people.

        Tyhmää touhua.

        Ihanko totta!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eivät he ole parantuneet vaan he itse vain kuvittelevat parantuneensa

        Diagnoosi on edelleen ja vahvistaa taudin edelleen jylläävän

        Diagnooseissa on kyse ihmisten kontrolloimisesta. Ei mistään muusta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eihän työ ole mikään autuaaksi tekevä asia. Ihmiselämään kuuluu paljon muutakin kuin työ!

        Työelämässä on tietenkin omat koukeronsa, jotka voivat hyvinkin tuntua haastaville.
        Miten ne omat taidot saa hyödynnettyä, ja miten tehtyä muutenkin sellaista työtä mille itse kokee merkitystä. Sopivasta palkasta puhumattakaan.

        Mutta valitettavasti vetelehtiminen, johtui se sitten mistä syystä tahansa, ei ole samanlainen itseisarvo kuin työ.

        Vetelehtiminen ei tuota sitä omaa toimijuutta tai taloudellista itsenäisyyttä, vaan siinä ollaan aina niiden murusten varassa, jota työtä tekeviltä tippuu. (ja tällä hetkellä näyttää siltä, että tippuu yhä vähemmän.)

        Vetelehtiminen ei tuota niitä onnistumisen kokemuksia mitä työelämä antaa.

        Eikä vetelehtiminen itsessään tuo mitään sosiaalisia suhteita.

        Vetelehtiminen voi olla ihan hauskaa muutaman vuoden, mutta suosittelen vahvasti harkitsemaan, mitä elämältään oikeasti toivoo, vaikka se työ ei olisikaan se ainoa autuuden lähde.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luuletko että skitsofreenikko pääsee vaikka pörssianalyytikoksi tai opettajaksi?

        Ei nämä mielisairaat mihinkään töihin mene, vaan pysyvät työttöminä

        Vois alkaa kirjoittamaan kirjaa, Stephen Kingiä se ei estänyt vaikka oli skitso. Työstä sekin käy.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tietenkin potilas aina sanoo on huonot kokemukset koska on sairauden tunnoton. Mutta ilman lääkettä hän ei parane

        Psyykelääkkeet ei paranna mutta estävät liika hullun käytöksen. Psyykelääke ei ole kuuri vakavaa skitsofreniaa sairastavalle. Loppuelämän lääkitys se on.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nimenomaan mielisairaat saavat töitä. Terveet ovat työttöminä. Ei suomen työelämästä voi muuta päätellä.

        🤪😁🙏


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yksikin mies kun oli sairauskirjoilla eikä sanonut kellekkään mikä häntä vaivasi nii jo pahanilmanlintuja linnut alkoivat haukkua häntä teko sairaaksi . Ja huutelivat ilkeyksiään kun ohitse menivät . Tämä mies oli vakavasti sairas ja tiesi että hänellä ei ollut enää kauaa elinaikaa kun ei jaksanut edes maitotölkkiä nostaa. Kun sairaus lopulta otti omansa ja hän sai kuolla kotiinsa niin eikö taas pahanilmanlintuja linnut keksineet että tappoi itsensä . Vaikka sitä ei tehnyt. Että kaikki nämä pilkkaajat sun muut tietävät pitäisi laittaa vastuuseen huuteluistaan . Jos ei joku halua kertoa miten on sairas niin se on aina oma päätös Joka ei tietysti kuulu kellekkään kertoa jos on syöpä jos ei itse halua kertoa. Niin että lopettakaa jauhaminen ihmisten sairauksista sillä ihan liian usein ollaan väärässä asioiden kanssa .
        Ei se ole naapurilta pois jos joku on sairas vaikeasti . Siksi suu kiinni toisten asioista

        Joo, älä sinäkään ätmelöinen keksija valehtele toisten koulutuksista ja terveyksistä työpaikoille! Mitään hyvää et koskaan kerro, koska et tiedä toisten asioita, vaan keksit ja kerrot valheita! Niistä olet jäänyt kiinni! Kerro omista pulmistas, toisten asiat ei sulle edes kuulu, valehtelu on rikollista, testit olivat negatiivisia!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä työttömyyden ja mielenterveyden yhteys on kylläkin ihan akateemisesti todistettua faktaa

        Työtön ei sairasta skitsofreenia, jos sitä ei ole todettu, ei myöskään masennusta, jos sitä eo ole tpdettu, vituttaa saattaa joskus, riippuu tpki siitä, miten on joutunut työttömäksi! Tietääkö ätmi tuota!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voit hämmästyä mitä kaikkea skitsofreenikot tekee työkseen, jos tutustut heihin.

        onkohan skitsofreniaa edes olemassa jos ymmärretään näiden kolmannen osapuolen hämmentäminen ihmisten elämässä. nämähän ne vasta elättejä ja mielisairaita ovat. tällöisestä pellestä on hyvä yksi esim. puolustusvoimain tiedustelupäällikko harri ohra-aho. päävammainen pelle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Psykiatrit näkevät suoraan työssään, kuinka monet potilaat voivat toipua ja parantua myös lääkkeiden avulla.
        Kaikki eivät saa lääkkeistä haittoja, kovin on yksilöllistä.
        Tänne palstoillekin harvempi sellainen kirjoittelee, joka on ollut tyytyväinen hoitoonsa.
        Mistäköhän sekin johtuu ?

        "Tänne palstoillekin harvempi sellainen kirjoittelee, joka on ollut tyytyväinen hoitoonsa.
        Mistäköhän sekin johtuu ?"

        Mistäköhän se johtuu?voisiko johtua siittä syystä ettei semmosia tapauksia ole olemassakaan.
        Kuka nyt psykiatrian kidutukseen tyytyväinen voi olla?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Usein vaan on niin että he kyllä parantuvatkin ja tottakai menevät töihin kun ovat terveitä .ei tartte aina vääristellä joista ei tiedä mitään. Luulen ettet vaihtaisi olotilaasi kenekään näiden potilaiden kanssa, mutta he kyllä vaihtaisivat jonkun terveen kanssa.
        Mielen sairaudet ovat suurta kärsimystä niille joihin se koskee, myös heidän omaisilleen.
        Siksi eipitäisi niin kovasti kenenkään olla sanomassa asioista mitä ei ole itse koskaan kokenut. Se joka on työskennellyt sairaiden parissa näkee kyllä asiat sellaisina kun ne ovat .
        Ei saa alentaa ihmisiä jotka ivat sairaita , sillä se on kovaa kärsimistä heille, koska kukaan ei haluaisi olla sairas

        No eivät kaikki parane. Jotkut elää oireittensa kanssa töissä tai sitten eläkkeellä. Toiset syrjäytyy työelämästä leiman takia. Ei siinä sen kummempaa. Minun mielestäni psyykkisesti leimatun työkykyisenkään ei tarvitse tehdä töitä. On parempi olla rauhassa jos saa elää lääkkeetöntä elämää ilman kaiken maailman psyk. palveluja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihan niin lääkkeet määrätään ihan vaan tutkimusten perusteella sillä jos terve ihminen alkaisi niitä syömään niin siitä tulis täysi sekaannus aivoissa .
        Mutta eihän nämä kaikki tietävät koskaa mitään tiedäkkään se kun huutelevat omien ongelmiensa vuoksi muille

        Kyllä niitä määrätään hyvin lepsusti. Suomessa annetaan herkästi pieneen alakuloon masennuslääkkeitä. Englannissa lievään masennukseen ei kirjoiteta pillereitä. Kumpi on sitten parempi. Minun mielestäni Englannin malli.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tälläkin foorumilla on lukemattomia skitsofreenikkoja jotka ovat parantuneet lopettamalla lääkkeiden syönnin. Totta vai tarua. päätä itse.

        Skitsofreenikoita on monenlaisia ja heidän oireensa ja henkinen kapasiteettinsa on erilainen. Vaikuttaa aika stereotyyppiseltä ajattelulta tuokin väite. Skitsofreenikoita on jotka pärjää ilman lääkkeitä. Näistä ei vaan haluta puhua. Esim. ylen dokumentissa jossa oli kolme skitsofreenikkoa niin selvästi näki kuka oli lääkityin. Sen näkee olemuksesta. Voisin väittää että dokumentin mieshenkilö ei ollut tuolla hetkellä neuroleptilääkitty tai oli jos olikin niin pienellä annoksella ja kaksi muuta olivat selvästi neuroleptilääkittyjä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hoitokielteisyyteen voidaan vaikuttaa antipsykoottisilla lääkkeillä

        Näin on tehtävä jotta hoitokielteisyys saadaan hoidettua

        Että saadaan henkilö ns. hoideltua hoidettavaksi. Huoh.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä niitä määrätään hyvin lepsusti. Suomessa annetaan herkästi pieneen alakuloon masennuslääkkeitä. Englannissa lievään masennukseen ei kirjoiteta pillereitä. Kumpi on sitten parempi. Minun mielestäni Englannin malli.

        Miksi suomalaiset käyvät pieneen alakuloon lääkkeitä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi suomalaiset käyvät pieneen alakuloon lääkkeitä?

        Tietämättömyyttään ottavat vastaan, mitä lääkärit määräävät, he puhuvat pillereiden puolesta, kuinka ne muka auttavat kaikkeen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tietämättömyyttään ottavat vastaan, mitä lääkärit määräävät, he puhuvat pillereiden puolesta, kuinka ne muka auttavat kaikkeen.

        Miksi kaikki mieleltään sairaat ihmiset ovat niin tietämättömiä?


      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luuletko että skitsofreenikko pääsee vaikka pörssianalyytikoksi tai opettajaksi?

        Ei nämä mielisairaat mihinkään töihin mene, vaan pysyvät työttöminä

        Vois Alkaa kirjoittaa kirjoja. Lue Stphen Kingin kirjoja ensin niin ei se suuria vaadi että ymmärtää mistä kannattaa kirjoitella ja joshyvvin käy niin mielikuvitus rikkaan mielen omaava ohjaaja ja tiiminsä alkavat tekee leffaa ja kaikki skitsot sankoin joukoin tulevat nauttimaan leffoista ja flätää tulee ....


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen tavannut aika monia skitsofreenikkoja, eikä ainakaan heistä yksikään ole pärjännyt ilman lääkitystä.
        Pari ihmistä lopetti lääkkeet, ei mennyt kauaakaan, kun oli psykoosi päällä.
        Jotkut tarvitsevat lääkkeitä ihan oikeasti.

        Joo ei se tarkoita että kaikki skitsot on samaa kastia ja lääkityksiä tarvitsevia. Kato negro, tarkotan siis että joka skitso oma persoona erilaisine häiriöneen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        SSRI lääkkeillä on saatu valtava parannus ihmisten mielenterveyteen

        Terapia SSRI on varma hoitokeino jolla itsemurha-ajatukset loppuvat

        Tämä ei pidä paikkaansa, sillä juuri ne lääkkeet saavat aikaiseksi kaikenlaista pahaa. Ikävä kyllä. Ihmisen mieli vahingoittuu peloista ja ihmisten kanssa käydyistä vahingollisista puheista ja teoista joita on tehty.
        Ihminen useimmiten syntyy ja elää mieleltään terveenä. Kuinka moni ihminen syntyy maailmaan mielisairaana?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä ei pidä paikkaansa, sillä juuri ne lääkkeet saavat aikaiseksi kaikenlaista pahaa. Ikävä kyllä. Ihmisen mieli vahingoittuu peloista ja ihmisten kanssa käydyistä vahingollisista puheista ja teoista joita on tehty.
        Ihminen useimmiten syntyy ja elää mieleltään terveenä. Kuinka moni ihminen syntyy maailmaan mielisairaana?

        Kuinka moni terve ihminen menee hakemaan lääkkeitä? Nyt taas vähän rotia siihen höpötykseen.


    • Anonyymi

      https://www.is.fi/viihde/art-2000010012218.html

      "Turha mun on jeesustella. Mä olin sairas. Mulle oli puhjennut kaksisuuntainen mielialahäiriö. Eli olin pahasti maaninen ja psykoottinen. En oikeastaan muista viimeisestä vuodesta mitään. Olin siis harhainen. Luulin, että kaikki olivat liittoutuneita mua vastaan, vaikka oikeasti mun työkaverit olivat ihania, ja muahan paapottiin ja kohdeltiin kuin prinsessaa, joka luulin olevani, Enbuske kirjoittaa."

      Niin varmaan. 🤣 Voi jeesus. Aikuinen mies. Terve ku pukki.

      Ainoa mielisairaus joka on oikeasti olemassa on itse psykiatria. Tyhmiä ovat ne jotka menevät mukaan leikkiin.

      • Anonyymi

        Kohta mielisairaus- uskovainen Veitola antaa anteeksi ja sitten heijaillaan yhdessä ja imetään peukkua ku on mielisairastelijat niin väärin ymmärrettyjä ja ymmärtämättömyys aiheuttaa niin paljon inhimillistä kärsimystä. Aikuisilla ei itsellään osaa eikä arpaa oman käytöksensä yli.

        🤮


      • Anonyymi

        Nää aina hauskoja nää "en muista viimeisestä vuodesta mitään".

        Samat jutut elämänkoululaisnarkeilla ku on "elämä mennyt sumussa viimeiset kolkyt vuotta enkä MITÄÄN muista MISTÄÄN ääää"

        Jos on muisti ollut poissa kokonaisen vuoden ei siinä paljon oltaisi enää elossakaan. Saati pyöritetty jotain TV showta. Ku "ei muista mitään" ei oo vastuussa mistään.

        Milloinkohan tekomielisairaat tajuavat kasvaa aikuisiksi? Olisko jo aika?🤔


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nää aina hauskoja nää "en muista viimeisestä vuodesta mitään".

        Samat jutut elämänkoululaisnarkeilla ku on "elämä mennyt sumussa viimeiset kolkyt vuotta enkä MITÄÄN muista MISTÄÄN ääää"

        Jos on muisti ollut poissa kokonaisen vuoden ei siinä paljon oltaisi enää elossakaan. Saati pyöritetty jotain TV showta. Ku "ei muista mitään" ei oo vastuussa mistään.

        Milloinkohan tekomielisairaat tajuavat kasvaa aikuisiksi? Olisko jo aika?🤔

        "En halua mennä silti sairauden taakse piiloon"

        🤣

        Tekomielisairastelu on tämän ajan ällöttävimpien ilmiöiden kolmen kärjessä. Kenties menee peräti ykköspallille. Uskonnollinen tekohurahtelutrendi samaa sarjaa. Kertakaikkiaan yököttävää. Joka paikka täynnä näitä samanlaisia pellejä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nää aina hauskoja nää "en muista viimeisestä vuodesta mitään".

        Samat jutut elämänkoululaisnarkeilla ku on "elämä mennyt sumussa viimeiset kolkyt vuotta enkä MITÄÄN muista MISTÄÄN ääää"

        Jos on muisti ollut poissa kokonaisen vuoden ei siinä paljon oltaisi enää elossakaan. Saati pyöritetty jotain TV showta. Ku "ei muista mitään" ei oo vastuussa mistään.

        Milloinkohan tekomielisairaat tajuavat kasvaa aikuisiksi? Olisko jo aika?🤔

        Ikävää että koet noin. Onko sinulla kaikki hyvin

        Miksi koet kyseenalaistaa muiden mielenterveysongelmia? Eikö sinun kotonasi saanut olla mielisairas?


      • Anonyymi

        Embuske on todella vainoharhainen, jos hän uskoo sulla tehtyjä tieteitä kuten psykiatria joka johdettiin evoluutio valheesta eli sosiali darvinismsta eli rotu hygieniasta joka kiellettiin nurnbergin oikeudessa ihmisoikeus rikos teoriana, koska evoluutio valheesta tehty psykiatria teki sterilointia ja kaasutusta varten kalloharpilla kallon muotoja mitaten skitsofrenia diaknoosit kaikille kaasutettaville.

        kun tuo puoskarointi (eugenismi=rotuhygienia) kiellettiin psykiatreilta ja yli-opistoista,
        psykiatrit jatkoi samoja skitofrenia leimoja tehden ilman kalloharppia kehon kivuista, eli antoivat ymmärtää: evoluutiossa kehitys kelpoinen ei sairastele eli syövän moninaiset oudot oireet on nyky psykiatriassa mielisairautta ja kuinkahan paljon tää nyky evoluutio tappaa syöpä ja juopa tauteja valehsdellen kuin tarot kortti ennustaja: oireet psyykkisia.

        Embuska on ilmeisesti manipuloitava persooana
        joka uskoo suulla tehtyjä tieteitä.
        jos tulee marximi hän uskoo.
        jos ecoluutio, hän uskoo
        jos evoluutio valheesta tehty psykiatria hän uskoo.
        hän kuolee 10-15 v.aiemmin psyykke 💊aiheuttamaan kemialliseen epätasapainoon ja rasvan kertymiseen elimiin ja kehoon koska dobamiini sulkijat estää rasvan polton.

        tappavin sivu oire on neuroleptien tekemä valkosolu anemia (suomeksi kemiallinen AIDS)
        latinaksi leucopenia.
        se tappaa haima ja elin tulehduksiin, joita yksilö ei ilman neuroleptejä saisi.

        valkosolu anemian ja € tuottaamiseksi neuroleptejä syötetään vanhuksille, että kuolevat pois eikä tartte eläkettä maksaa.

        kouluklääketieteellä on myös tappaajan tehtävä valtion alla.
        tämä kaikki on evoluutiota eli (kiellettyä) sosiaalidarvinismia,
        eli me olemme tuhottavia juutalaisia maasamme kun vanhenemme.
        koska emme ole enää evoluutiossa kehitys kelpoisia meidät tuhotaan eri kemikaalein,
        tätä varten on psykiatria, jonka oppi perustuu sekä nyt että alussa evoluutioon.

        freud oppi darvinilta sosiali darvinismin ja alkoi leimata ihmisia skitsofreenikoksi, että sai valtiolta luvan tappaa heitä opioidien yli-annoksiin
        kun uhrit sai valtavat vieroitus oire kivut, evoluutio psykiatrit valehteli: se on psykosomatia, näin syntyi uusi tiede: psykosoamtia että kaikki kehon kipuiset saadaan tappaa evoluutiossa kehitys kelvottomina eri kesikaalein.

        hyi kuinka raaka, ja sieluton on tää evoluutio uskovien yhteiskunta.
        kammottava, josta on pysyttävä kaukana, kaikista valtion tuottamista palveluista kun pysyy kaukana, ainakin julkisterveydestä, koulu terveydestä, jne silloin ei joudu leimattavaksi eikä tapettavaksi.

        vakuutus terveys ei ole tappaja, koska se saa rahaa ainoastaan jokaisesta hoidetusta potilaasta, eikä he ole valtion käskyn alla, joten ovat kansalle turvallisia

        julkis tohtorit saa kk palkkaa, he on turvallisia virka kermalle, jonka he hoitaa hyvin ja ajoissa. siksi he kehuu julkista ja luulee että vero orja kansa saa sieltä hotoa, huh.huh, ei saa.saa julkiselta syöpä hoidon 2 vuoden kuluttua eli 2 viikoa ennen arkkuun laittamista .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kohta mielisairaus- uskovainen Veitola antaa anteeksi ja sitten heijaillaan yhdessä ja imetään peukkua ku on mielisairastelijat niin väärin ymmärrettyjä ja ymmärtämättömyys aiheuttaa niin paljon inhimillistä kärsimystä. Aikuisilla ei itsellään osaa eikä arpaa oman käytöksensä yli.

        🤮

        koko valtio on rotuhygueeninen eli kehon kivuista pamautetaan paksuja ikuisia ali ihmis diaknooseja.
        eli koko maata vaivaa ecoluution tekemä psykopatia toisen ihmisen kunnioittamattomuus.

        evoluutio on tehnyt valtiosta pirun ja täys terroristin kehon kipuja kohtaan,
        täys barbaarin jossa ihmisiä pidätetään suoraan vastaan otolta (kuin putin navalnin lentokoneelta)
        kammottaviin typeriin å, virikkeettömiin psykiatrien kehittämiin siviili vankilohin, jonne vangitaan kriitikot eli ne jotka ajaa ihmisoikeuksia suomalaisille.
        suomi on liian ylpeä kuunnellakseen kansaa
        ja liian sovietisti autoritarismi siirtyäkseen järkyttävästä julkisterveydestä inhimilliseen ja sivistyneeseen vakuutus terveyteen.
        tulee halvemmaksi veroista maksaa vakuutus kuin susi sote.

        suomi on jästipää sosialisti
        joka tappaa kansan mieluummin kun siirtyy kapitalistin tekemiin toimiviin terveyden hoito järjestelmiin.

        hoitoa saa ajoissa vain 5 % virkakerma, muut kuolee siihen että heidän oireita ei
        evoluutioon perustuvan psykiatrian akitoimana oteta tosissaan

        kansa on nollan arvoinen julksiella, ei se pääse jatko hoitoon lainkaan
        arkkuun kansa joutuu, jos omaa rahaa ei ole maksaa hoito ja vaktio ei maksa ksnsan hotoa, koska ksnsa on arvoton, julkinen ei sitä hoida,

        voi suomi kuinka julma olet sairaita kohtaan, julma maa2


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        koko valtio on rotuhygueeninen eli kehon kivuista pamautetaan paksuja ikuisia ali ihmis diaknooseja.
        eli koko maata vaivaa ecoluution tekemä psykopatia toisen ihmisen kunnioittamattomuus.

        evoluutio on tehnyt valtiosta pirun ja täys terroristin kehon kipuja kohtaan,
        täys barbaarin jossa ihmisiä pidätetään suoraan vastaan otolta (kuin putin navalnin lentokoneelta)
        kammottaviin typeriin å, virikkeettömiin psykiatrien kehittämiin siviili vankilohin, jonne vangitaan kriitikot eli ne jotka ajaa ihmisoikeuksia suomalaisille.
        suomi on liian ylpeä kuunnellakseen kansaa
        ja liian sovietisti autoritarismi siirtyäkseen järkyttävästä julkisterveydestä inhimilliseen ja sivistyneeseen vakuutus terveyteen.
        tulee halvemmaksi veroista maksaa vakuutus kuin susi sote.

        suomi on jästipää sosialisti
        joka tappaa kansan mieluummin kun siirtyy kapitalistin tekemiin toimiviin terveyden hoito järjestelmiin.

        hoitoa saa ajoissa vain 5 % virkakerma, muut kuolee siihen että heidän oireita ei
        evoluutioon perustuvan psykiatrian akitoimana oteta tosissaan

        kansa on nollan arvoinen julksiella, ei se pääse jatko hoitoon lainkaan
        arkkuun kansa joutuu, jos omaa rahaa ei ole maksaa hoito ja vaktio ei maksa ksnsan hotoa, koska ksnsa on arvoton, julkinen ei sitä hoida,

        voi suomi kuinka julma olet sairaita kohtaan, julma maa2

        Ooh. Siinä taas yksi tekopsykoottinen huomiohuoraamassa. Ooh. 😮

        Etkö saanut lapsena tarpeeksi huomiota niin siks?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ikävää että koet noin. Onko sinulla kaikki hyvin

        Miksi koet kyseenalaistaa muiden mielenterveysongelmia? Eikö sinun kotonasi saanut olla mielisairas?

        Ei tietenkään minullakaan ole kaikki hyvin. 😭 Itte oon sairas kun tällaisia käsittämättömiä asioita turisen. Tämäkin kritiikki on vain _oman_ mielisairauteni oireilua ku lapsuustraumat oireilee.

        Kaikkihan me olemme mielisairaita.

        Kaikki on oireilua.

        Pierukin on oireilua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "En halua mennä silti sairauden taakse piiloon"

        🤣

        Tekomielisairastelu on tämän ajan ällöttävimpien ilmiöiden kolmen kärjessä. Kenties menee peräti ykköspallille. Uskonnollinen tekohurahtelutrendi samaa sarjaa. Kertakaikkiaan yököttävää. Joka paikka täynnä näitä samanlaisia pellejä.

        Ei kukaan joka ei ole sairas voi esittää sairasta sen näkee lääkäri kyllä niin monesta asiasta kuka tarvitsee hoitoa.
        Joten tekosairaita ei sairaskirjoiteta vaan heille sanotaan suoraan että ovat työkelpoisia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ikävää että koet noin. Onko sinulla kaikki hyvin

        Miksi koet kyseenalaistaa muiden mielenterveysongelmia? Eikö sinun kotonasi saanut olla mielisairas?

        Ihminen joka on kova valehtelemaan kyseen alaistaa aina muita ihmisiä luullen että he ovat samanlaisia kun hän on itsekkin .
        Lääkäri näkee jo kun ihminen astuu sisälle vastaanotolle monista pikku seikoista mikä on totta ja mikä valhetta


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei kukaan joka ei ole sairas voi esittää sairasta sen näkee lääkäri kyllä niin monesta asiasta kuka tarvitsee hoitoa.
        Joten tekosairaita ei sairaskirjoiteta vaan heille sanotaan suoraan että ovat työkelpoisia.

        "Ei kukaan joka ei ole sairas voi esittää sairasta sen näkee lääkäri kyllä niin monesta asiasta kuka tarvitsee hoitoa."

        Tämä asia on kyllä ihan tutkittu juttu ja kyllä terve sairasta esittävä henkilö on diagnosoitu mielisairaaksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Ei kukaan joka ei ole sairas voi esittää sairasta sen näkee lääkäri kyllä niin monesta asiasta kuka tarvitsee hoitoa."

        Tämä asia on kyllä ihan tutkittu juttu ja kyllä terve sairasta esittävä henkilö on diagnosoitu mielisairaaksi.

        Ja tämä sama esitys oli tehty vielä usiammalla psykiatrilla.Jostain kumman syystä kaikilta psykiatrilta oli tullut eri diagnoosi.

        Ihmettelen vaan miten jotkut oikiasti luottaa psykiatrien arviointiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nää aina hauskoja nää "en muista viimeisestä vuodesta mitään".

        Samat jutut elämänkoululaisnarkeilla ku on "elämä mennyt sumussa viimeiset kolkyt vuotta enkä MITÄÄN muista MISTÄÄN ääää"

        Jos on muisti ollut poissa kokonaisen vuoden ei siinä paljon oltaisi enää elossakaan. Saati pyöritetty jotain TV showta. Ku "ei muista mitään" ei oo vastuussa mistään.

        Milloinkohan tekomielisairaat tajuavat kasvaa aikuisiksi? Olisko jo aika?🤔

        Osalla voi olla sähköhoitoa taustalla, se tuhoaa muistin


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Osalla voi olla sähköhoitoa taustalla, se tuhoaa muistin

        Jos on mielisairas, muistin menetys on pienempi haitta kun itse mielisairaus

        Ei syöpääkään voida parantaa ilman että jää jotain jälkiä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos on mielisairas, muistin menetys on pienempi haitta kun itse mielisairaus

        Ei syöpääkään voida parantaa ilman että jää jotain jälkiä

        Nyt ei kyllä tullut ihan tervettä ajattelua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja tämä sama esitys oli tehty vielä usiammalla psykiatrilla.Jostain kumman syystä kaikilta psykiatrilta oli tullut eri diagnoosi.

        Ihmettelen vaan miten jotkut oikiasti luottaa psykiatrien arviointiin.

        Mielisairaushan ei poistu sillä, että on hyvä esittämään jotain toista mielisairautta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nyt ei kyllä tullut ihan tervettä ajattelua.

        harmi, että nykyisin ihminen saa ihan itse valita ottaako jotain magneettihoitoa, tai peräti sähköä.

        Ei voi siitäkään enää uhriutua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mielisairaushan ei poistu sillä, että on hyvä esittämään jotain toista mielisairautta.

        Ei mielisairautta voi kukaan esittää koska sitä ei ole olemassakaan.Mielisauraudesta ei ole kenelläkään mitään tietoa mitä se oikiasti on.Semmosta tilaa on nyt sula mahdottomuus esittää.
        Elämän ongelmista johtuvia oireita toki voi esittää.Elämän ongelmat ei ole mielisairauksia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei mielisairautta voi kukaan esittää koska sitä ei ole olemassakaan.Mielisauraudesta ei ole kenelläkään mitään tietoa mitä se oikiasti on.Semmosta tilaa on nyt sula mahdottomuus esittää.
        Elämän ongelmista johtuvia oireita toki voi esittää.Elämän ongelmat ei ole mielisairauksia.

        Fyysisen puolen lääkäreillä on vääriä ideoita mm. harhaisuudesta, joita ei yksikään ammattilainen kuittaisi psykiatrisiksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Osalla voi olla sähköhoitoa taustalla, se tuhoaa muistin

        Muistaakseni sähköstä ei ollut muistilleni haittaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nyt ei kyllä tullut ihan tervettä ajattelua.

        Psykiatria on ehkä typerin tiede ikinä. Luullaan että joidenkin muistia vahingoittamalla tai seksuaalisuus tuhoamalla muka tehdään ihmisestä parempi toimintakyvyltään. Tosiasiassa kaikki nämä on seurausta kehoon aiheutetusta vahingosta ja miten ihminen muka voi voida paremmin jos kehoa on rapautettu ja vahingoitettu tällä tavalla! Joku muistikin on erittäin tärkeä osa-alue selviämisessä työelämässä ja arkipäivän elämässä muutenkin!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Psykiatria on ehkä typerin tiede ikinä. Luullaan että joidenkin muistia vahingoittamalla tai seksuaalisuus tuhoamalla muka tehdään ihmisestä parempi toimintakyvyltään. Tosiasiassa kaikki nämä on seurausta kehoon aiheutetusta vahingosta ja miten ihminen muka voi voida paremmin jos kehoa on rapautettu ja vahingoitettu tällä tavalla! Joku muistikin on erittäin tärkeä osa-alue selviämisessä työelämässä ja arkipäivän elämässä muutenkin!

        Kyllä se vain on niinkin, että asenne ratkaisee.
        Jos on joskus jotenkin kokenut tuhoamiseksi jonkin hoitokeinon, tai vahingolliseksi, niin pääasiahan taitaa olla, että vieläkin on elämää.
        Elämä voi olla ihan tyydyttävää pienistä vaurioista huolimatta. Jos nyt on edes vähän paremmin kuin aiemmin, niin ollaan jo menossa hyvään suuntaan.

        En itse sanoisi, että olen päässyt parempaan kuntoon, jos en olisi päässyt yli kaikesta liiallisesta lääkityksestä, joskus huonoista kokemuksista myös osastohoitojen aikana, mutta ehkä se parempi vointi näkyy juuri tässä kohtaa, kun en ole takertunut siihen, mitä kaikkea on ollut, tai tullut, vaan jatkan sillä, mitä vielä on.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei mielisairautta voi kukaan esittää koska sitä ei ole olemassakaan.Mielisauraudesta ei ole kenelläkään mitään tietoa mitä se oikiasti on.Semmosta tilaa on nyt sula mahdottomuus esittää.
        Elämän ongelmista johtuvia oireita toki voi esittää.Elämän ongelmat ei ole mielisairauksia.

        Ongelmat eivät ole sairauksia, mutta ongelmat voivat aiheuttaa ihmiselle erilaista henkistä oireilua, ja jos se alkaa häiritä ylivoimaisesti elämää, niin ehkä aletaan liikkua sairauden puolella. Raja on kenties aika hämärä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ongelmat eivät ole sairauksia, mutta ongelmat voivat aiheuttaa ihmiselle erilaista henkistä oireilua, ja jos se alkaa häiritä ylivoimaisesti elämää, niin ehkä aletaan liikkua sairauden puolella. Raja on kenties aika hämärä.

        Sosiaalinen perseily ei ole oire.

        Se on valinta.

        Kusipäisyys ei ole oire.

        Se on valinta. Ihan itse teet päätöksen ryhtyä paskapääksi.

        Tyhmyys ei ole sairaus, häiriö eikä oire. Tyhmyys on tyhmyyttä. Suurin osa mielenterveyshäiriöisistä ja päihderiippuvaisita ovat aika saatanan tyhmiä ihmisiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sosiaalinen perseily ei ole oire.

        Se on valinta.

        Kusipäisyys ei ole oire.

        Se on valinta. Ihan itse teet päätöksen ryhtyä paskapääksi.

        Tyhmyys ei ole sairaus, häiriö eikä oire. Tyhmyys on tyhmyyttä. Suurin osa mielenterveyshäiriöisistä ja päihderiippuvaisita ovat aika saatanan tyhmiä ihmisiä.

        Tyhmintä on väittää tuntemattomia ihmisiä tyhmiksi.
        Paskapäisyys johtuu yleensä siitä, että sillä ihmisellä on itsellään paha olla, ja se purkaa sitä muihin ihmisiin, kun ei muita keinoja keksi.
        Niin sanotusti oireilee pahaa oloaan käyttäytymällä huonosti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tyhmintä on väittää tuntemattomia ihmisiä tyhmiksi.
        Paskapäisyys johtuu yleensä siitä, että sillä ihmisellä on itsellään paha olla, ja se purkaa sitä muihin ihmisiin, kun ei muita keinoja keksi.
        Niin sanotusti oireilee pahaa oloaan käyttäytymällä huonosti.

        Haukotus. 🥱


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ooh. Siinä taas yksi tekopsykoottinen huomiohuoraamassa. Ooh. 😮

        Etkö saanut lapsena tarpeeksi huomiota niin siks?

        Tää on niin katkera jostain syystä....


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Psykiatria on ehkä typerin tiede ikinä. Luullaan että joidenkin muistia vahingoittamalla tai seksuaalisuus tuhoamalla muka tehdään ihmisestä parempi toimintakyvyltään. Tosiasiassa kaikki nämä on seurausta kehoon aiheutetusta vahingosta ja miten ihminen muka voi voida paremmin jos kehoa on rapautettu ja vahingoitettu tällä tavalla! Joku muistikin on erittäin tärkeä osa-alue selviämisessä työelämässä ja arkipäivän elämässä muutenkin!

        Työttömistä suurin osa ei tarvitse laajaa muistia koska heille riittää että osaa täyttää KELA:n kaavakkeet , muistaa milloin piti lähettää hakemus, muistaa milloin piti tulla haastatteluun ym

        Muistin heikkeneminen on ikävää mutta hoitoa annetaan jos hoidon hyödyt on haittoja suurempia


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihminen joka on kova valehtelemaan kyseen alaistaa aina muita ihmisiä luullen että he ovat samanlaisia kun hän on itsekkin .
        Lääkäri näkee jo kun ihminen astuu sisälle vastaanotolle monista pikku seikoista mikä on totta ja mikä valhetta

        Puhutko nyt siitä Ullanlinnan psykiatrista?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos on mielisairas, muistin menetys on pienempi haitta kun itse mielisairaus

        Ei syöpääkään voida parantaa ilman että jää jotain jälkiä

        Höpö höpö. Muistin menetys on todella paha asia. Silloinhan ihmiseltä tuhoutuu suuri osa identiteettiä. Muistot ovat osa persoonaa. Ilman muistoja emme ole mitään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja tämä sama esitys oli tehty vielä usiammalla psykiatrilla.Jostain kumman syystä kaikilta psykiatrilta oli tullut eri diagnoosi.

        Ihmettelen vaan miten jotkut oikiasti luottaa psykiatrien arviointiin.

        Ihmettelen vaan, miksi kukaan huvikseen esittäisi mielisairasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Fyysisen puolen lääkäreillä on vääriä ideoita mm. harhaisuudesta, joita ei yksikään ammattilainen kuittaisi psykiatrisiksi.

        Minä aukaisin sanaisen arkkuni yleislääkärille, sanoin mielipiteeni, kuinka mt-tausta vaikuttaa fyysisen terveyden hoitoon, tai uskottavuuteen muutenkaan.
        Tämän lääkärin mukaan minulla oli ehkä alkava psykoosi.
        Se siitä mielipiteen ilmaisusta, kun ei mitään saisi sanoa.
        Psykiatri oli onneksi täysin eri mieltä tuosta ehkä alkavasta psykoosista. Johtuen kenties siitä, koska mt-puolella ovat tunteneet minut jo monia vuosia, ja nähneet, miten olen pärjännyt.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Ei kukaan joka ei ole sairas voi esittää sairasta sen näkee lääkäri kyllä niin monesta asiasta kuka tarvitsee hoitoa."

        Tämä asia on kyllä ihan tutkittu juttu ja kyllä terve sairasta esittävä henkilö on diagnosoitu mielisairaaksi.

        Ei terveen ole aina ollut pakko edes esittää mitään sairasta, diagnooseja annettiin aikanaan aika herkästi. Lääkärit olivat kekseliäitä, miten vastaanotolla käyneestä ihmisestä " sai " sairaan. Se ei kovin paljoa vaatinut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sosiaalinen perseily ei ole oire.

        Se on valinta.

        Kusipäisyys ei ole oire.

        Se on valinta. Ihan itse teet päätöksen ryhtyä paskapääksi.

        Tyhmyys ei ole sairaus, häiriö eikä oire. Tyhmyys on tyhmyyttä. Suurin osa mielenterveyshäiriöisistä ja päihderiippuvaisita ovat aika saatanan tyhmiä ihmisiä.

        Pakkomielteisyys esim. Toisten kiusaamiseen ja pahpinpitelyyn on mielisairaitts, siis epätasapainossa olevaa skitsofreeniaa, psyynkksdsti terve ei tuollaista tee!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihmettelen vaan, miksi kukaan huvikseen esittäisi mielisairasta.

        Näyttelijät teattereissa luodessaan itselleen kuvitellun hullun roolin aika huvikseen osaavat kyllä hyvin esittää.


    • Anonyymi

      Sota parantaisi pibolaarit ja aadeehoodeet kun pääsisivät kokemaan mitä oikeat ongelmat ovat.

      • Anonyymi

        Ne vaihtuisivat vain sitten ptsd:n.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ne vaihtuisivat vain sitten ptsd:n.

        Joillekin tulee joillekin ei.
        Mun papalla ei ollut vaikka soti talvi ja jatkosodan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joillekin tulee joillekin ei.
        Mun papalla ei ollut vaikka soti talvi ja jatkosodan.

        Ei puhjennut tauti pappaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei puhjennut tauti pappaan.

        Taudit diagnisoidaan verikokein.
        Psyykkisiä häiriöitä ei.Psyykkiset häiriöt ei ole tauteja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Taudit diagnisoidaan verikokein.
        Psyykkisiä häiriöitä ei.Psyykkiset häiriöt ei ole tauteja.

        On ne. Enbuskeenkin "puhkesi" jakomielitauti ihan varoittamatta joka "pakotti" hänet olemaan viattomille sivullisille pesunkestävä kusipää. 😆 Ja sitten ollaan ottavinaan vastuu omasta perseilystä tekemällä numero siitä kuinka tunnustetaan nöyrästi kaikki omat perseilyt kuten julkinen synnintunnustus ikään. Sillä lailla pelataan yleisön sympatiat itselle.

        Sairaitahan ei saa tuomita. Itseasiassa enpuske itse on ajojahdin uhri. 😭


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joillekin tulee joillekin ei.
        Mun papalla ei ollut vaikka soti talvi ja jatkosodan.

        Papat eivät useinkaan kovin mielellään muistoistaan jutelleet.
        Siksikään ei itse voinut vaikkapa lapsuusiässä tietää, mitä papat mahdollisesti ovat käyneet läpi päänsä sisällä sotien jälkeen.
        Varmasti joka ikinen sota jättää traumansa, ei siitä voi olla epäilystäkään.


    • Anonyymi

      Ironista että väität ettei ole mielen terveysongelmia tai sairauksia kun itse aloituksellasi todennat niitä itselläsi olevan.

      0/5 trolli

      • Anonyymi

        Sairaudentunnottomat pyrkii normalisoimaan, omaan sairaan käytöksen muita ihmisiä kohtaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sairaudentunnottomat pyrkii normalisoimaan, omaan sairaan käytöksen muita ihmisiä kohtaan.

        Skitsofreniassa on usein se ongelma, ettei omaa sairautta tunnisteta sairaudeksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Skitsofreniassa on usein se ongelma, ettei omaa sairautta tunnisteta sairaudeksi.

        Skitsofrenia on ihan hölynpölyä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Skitsofreniassa on usein se ongelma, ettei omaa sairautta tunnisteta sairaudeksi.

        Hyvässä hoitotasapainossa suurin osa skitsofreenikoista tiedostaa sen oman sairautensa, ja tuleevat sen kanssa hyvin toimeen.

        Mutta näkyvimpiä on tietysti ne jotka eivät sitä tunnista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Skitsofrenia on ihan hölynpölyä.

        Oletko koskaan tavannut skitsofreenikkoja, esim. joitain, jotka ovat sitä sairastaneet kymmeniä vuosia ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oletko koskaan tavannut skitsofreenikkoja, esim. joitain, jotka ovat sitä sairastaneet kymmeniä vuosia ?

        Kyllä siinä sairaaksi tulee kun elämässä on säännölliset injektiopäivät ja käydään myrkyttäytymässä itseä erilaisilla kemikaaleilla vuodesta toiseen.

        Suurin osa psykooseista on feikkausta tai kemikaaleista johtuvia myrkytystiloja. Mutta jos sinua peilataan pienestä lapsesta asti täysin käsittämättömiä tavoilla, tai et edes pääse olemaan minkäänlaisessa vuorovaikutussuhteessa ympäristöösi, ei ole ihme jos maailman oman itsen hahmotus sitten samanlaista mielettömyyttä. Yksilö on aina ympäristönsä peilaamisen tuote suuressa määrin. Lapsen pitää kasvaa ympäristössä joka on ymmärrettävä, selkeä ja ihmisten kanssa jotka selittävät maailmaa ja omaa itseä siten että se on lapselle ymmärrettävää. Sellaiset tilat joissa ihminen käyttäytyy ympäristölle käsittämättömällä tavalla ja hahmottaa maailmaa ja itseään oudosti ovat yleensä vain heijastimia siitä miten henkilöä itseään on kohdeltu.

        Se ei ole sairaus.


    • Anonyymi

      mielisairaudet ovat suulla tehtyjä € psyykke💊tuottamia mielisairauksia.
      kenelläkään ei ole (mitattua) kemiallista epätasapainoa ja jos edes psykiatrit itse epäilisi sitä, he mittaisi sen labrassa ja lääkitisi (potilaan suostuessa) viite arvoon
      ja sitten lääkitys lopuisi.

      kun keneläkään ei ole todettua serotoniini, dobamiini tai muuta kemiallista epätasapainoa, psykiatrit tekee mieleltään terveimmille ihmisille kemiallaisen epätasapaonon, joka näkyy km päähän turvotuksena, vapinana,
      -kemiallisena parkinsonismina, eli työ ja liikekyvytömyytenä.

      miksi valtio valehtelee psykiatrien jattåkosuuna samoja valheita kuin psykiatrit?

      kyse on evoluution edistämisestä,
      ecoluutiossa kehitys kelvottomuus eli mielisairaus päätellään tutkiamttomista taudesta kuten aivokalvon tulehdus eli ympäristöstä elimistöön tulleesta tappavasta viruksesta, pöpöstä, joka vaatisi hengittyskoneen, antivirus lääkityksen,
      mutta meidän valtion terveys on käyttökelcoton evoluutio-psykiateisti,
      noitaavainoinen, joka näkee mielisairauksia kaikkialla.

      noita vainoiset tohtorit julkisellamme ovat hyökkääviä (kilpailuttomuus karsii sivistysken pois) He hyökkää kuin barbaari potilaan rajuja oireita pilkkaamaan mielisairaudeksi,
      koska evoluutiosta tehty psykiatria ei siedä sairastumista,
      ali-ihmisleimat pamahtaa jos on tauti jossa on monta outoa oiretta.
      kaikissa taudeissa on.
      eikä ole yhtä ainutta oiretta jossa olisi vain yksi oire, joka olisi psykiatrien direktiivin mukaan terveen evoluutiossa kehitys kelpoisen merkki.
      kun virka kerma sairastuu aivokalvo tulehdukseen, se ei ole mielisairautta.
      kun kansa (virkaherrojen elättäjä) sairastuu samaan tautiin,
      hän ei pääse neurologille,
      jo odotus huoneessa sadismiin perustuva natskutus alkaa kansaa kohtasn, jota sorretaan vain ja ainoastaan valtion terveydessä.
      ei kansa pääse ensiavusta neurologille, joka olisi välttämätön potilaan hengissa säilymiseksi.
      hänet psykiatrisoidaan, tauti joka tappaa hoitamattoamna 50% jää tutkimatta.
      hän kuolee valhe paperien mukaan psyykken aiheuttamaan psykisomatiaan.

      totuus on hän kuolee valtion sortoon, koska SDP maa ei maksa vakuutus terveyksiä verosta koska kansa on arvoton kuin rotta.

      vakuutus terveys on korvattu konsultoivalla vainoharhaisella puoskarilla, joka näkee aivokalvo tulehduksen tekemän väliaikaisen tai pysyvän sokeuden psyykken tekemänä, jne kaikki oireet psykiatrisoidaan ja pilkaaåtaan ja ivataan jos potilas vielä esittelee oireitaan.

      psykiatria on tehnyt julkisesta barbaari puoskarin.

      ihmisoikeuksia kunnioittavassa vakuutus tervey
      dessä ei ole kiruszrgian palkkaa saavia konsultoivia puoskari psykiatreja lainkaan, koska he noudattaa yk direktiiviä, ettei ketään saa laimata tai käsitellä ali-ihmisenä sairauden takia.

      SDP paratiisi julkinen viis veisaa yk ihmisoikeuksista sairastua ilman leimoja.
      se on pelättävä barbaari, jossa kaikki erikois sairaan hoito on varattu virka kermalle.
      myös valtion maksamat yksitys vakuutukset oli pää-asiassa virka kermalla,
      kansa maksoi nekin veroillaan,
      kansa on aina maksanut itse yksityis hoitonsa,
      täyttä sortoa koko SDP, suu puhuu toista ja teot toista.

      Ainoa kaieno säilyä 🇫🇮ssa järkyttäviltä ikuisilta traumoilta jota psykiatria tekee,
      on pysyä ikuisesti poissa verovaroin tuotetuista palveluista, niitä ei muuta eikä kehitä mikään, koska ne ovat monopoleja eli valtaa ja voimaa näyttäviä tyranneja,
      jotka valehtelee " he hoitaa kaikki" saadakseen kaikki verorahat itselleen.

      heillä ei ole koskaan ollut aikomuskaan hoitaa kaikkia,
      ulosheittäjjinä heillä on konsultoivat psykiatri puoskarit, jotka tekee koskee, koskee sanasta paksut hullun-ali ihmis paperit, eli varmaitavat ettei kyseinen yksilö saa työ-tai opiskelu paikkaa, ei ainakaan julkis terveyden hotoa.
      psykiatria tekee hänestä sadismiinsa perustuvilla leimaus teorioillaan
      julkishallinto-julkisterveys- ja virkatohtori vastaisen ja lisäksi hän kärsii ikuisista poust trauma syndroomista , kun hän kuulee psykiatri (tunteettomia sivistymättömiä evuluutionary psykiatreja, joilla ei ole pienintä myötä tuntoa fyysisiin sairauksiin sairastuneita kohtaan (paitsi virka kerma) koska evoluutiossa fyysiset sairaudet on mielisairautta, tämä alkoi 1864 sosiaali darvinismista, joka teki eka psyykke teorian, freud istui jalan juuressa ja otti evoluutiossa kehitys kelvottomien (aivokalvo tulehdus eli ympäristö pöpö tautisten) leimaamisen mielisairaudeksi, ja tasan sama sosiaali darvinismi traumatisoi armotta kuin ruoska suomalaisia sairaita ja tekee maastamme arvottoman, veroja vastaan saa vain henkistä ruskintaa ja traumoja,
      raipan lyöjiä (konsultti psykiatrit) ovat tunneköyhiä, yliviisaita despootteja, jotka ei korjaa kun yksityseltä tuodaan oikea diaknoosi,
      koska hän on sairastanut aivokalvon tulehduksen, johon ecoluutiossa kehitys kelpoinen ei sairastu, ei ole syytä korjaukseen, on siellä mielisairauttakin sanoo psykiatri, vain tuhmä uskoo psykiatriaa.
      tervejärkinen ei usko suulla tehtyjä

      kauheaa kansan sortoa

      • Anonyymi

        Kuule pelle, tiedoksi: Sinusta ei tule tippaakaan uskottavampaa tekomielisairasta sillä että pyrit todistamaan olevasi hullu näillä typerillä kilometrijorinoillasi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuule pelle, tiedoksi: Sinusta ei tule tippaakaan uskottavampaa tekomielisairasta sillä että pyrit todistamaan olevasi hullu näillä typerillä kilometrijorinoillasi.

        Sillä on kova tarve selitellä asioita, en edes viitsinyt lukea kilometrin pitkää selostusta , siinähän tekstailee aikansa kuluksi


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuule pelle, tiedoksi: Sinusta ei tule tippaakaan uskottavampaa tekomielisairasta sillä että pyrit todistamaan olevasi hullu näillä typerillä kilometrijorinoillasi.

        Täysin totta on tuossa se että psyykesairauksia ei mitata millään labrakokeella.
        Ja miksi ei ole labrakokeita psyykesairauksiin löydetty?niitä ei vaan ole olemassa.Olemassa olemattomiin sairauksiin ei vaan löydy mitään objektiivista faktaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sillä on kova tarve selitellä asioita, en edes viitsinyt lukea kilometrin pitkää selostusta , siinähän tekstailee aikansa kuluksi

        Elikkä se on vain siitä että siinä on liian yksinkertainen tajuamaan Mitä siinä sanottiin tai älypuhelin riippuvaisuudestasi johtuen et jaksa keskittyä noin pitkään tekstiin Onko näin


      • Anonyymi

        Psykiatrit keksimällä keksivät (2 Tim. 4:3-4):
        "Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia ja kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät taruihin."

        Toinen psykiatrian kohta Raamatusta on 2 Piet. 2: 1-22


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Elikkä se on vain siitä että siinä on liian yksinkertainen tajuamaan Mitä siinä sanottiin tai älypuhelin riippuvaisuudestasi johtuen et jaksa keskittyä noin pitkään tekstiin Onko näin

        " Onko näin "
        Ei ole, en omista älypuhelinta, en voi olla siitä riippuvainen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Elikkä se on vain siitä että siinä on liian yksinkertainen tajuamaan Mitä siinä sanottiin tai älypuhelin riippuvaisuudestasi johtuen et jaksa keskittyä noin pitkään tekstiin Onko näin

        Hulluus voi olla selvänä samanlainen olotila kuin ns terveelle tulee. kun juo viinaa liikaa tai käyttää huumeita. Eli psykoosissa sekasin mutta selvänä. Ymmärsitkö?


    • Anonyymi

      Oli sitten MT-potilas. Mutta älä siloin juo ja tupakoi.Etkö ymmärrä mikä koktaili mielenterveyteesi on alkoholi,savuket ja mt läkeet?

      • Anonyymi

        Kiusaajat ja pahantekijät on ns. Mieleltään sairaita, eivät vain tunnista sitä itsessään! Kiltit ja hyvät työntekijät ulkoistetaan joskus julmalla tavalla, eiks tollaset ihmiset ole mielisairaita, heidät pitäis laittaa hpitoon!!


      • Anonyymi

        Taiat puhuu itsestäs hullu ätmi!


    • Anonyymi

      Tällainen "vanhankansan ihminen" on huuli pyöreänä siitä kuinka paljon nykyisin on näitä mielenterveyden häiriöitä. Terveydenhuolto on hätää kärsimässä kun yksi jos toinen on työkyvytön mielenterveyshäiriöiden vuoksi. Mistä tämä porukka on ilmestynyt? Ei luulisi että nykyihmiset ovat mielenterveydeltään heikompia kuin joitakin vuosikymmeniä sitten eläneet ihmiset. Eihän entisaikana menty valittamaan lääkärille kun töissä oli vähän stressaavaa, painettiin vaan duunia ja siinä se. Silloin oli näitä "hullujen huoneita" enemmän, mutta ei niissäkään ollut potilaita tällaisia määriä mitä nyt valloittaa terveydenhoidon mielenterveyshoidot.

      • Anonyymi

        Edelliselle: Yhteiskunta, tai ympäristö voi myös omilla toimillaan, ilmapiirillään, asenteilla ja käytöksellä saada yksilön oireilemaan. Tätä asiaa vain liian harvoi tuodaan esille ja edes keskustellaan niiden tekijöiden vaikutuksesta yksilöön. Samalla myös "sairastuneita", tai oireilevia syyllistetään, leimataan ja mustamaalataan. Että se olisi joko heidän omaa heikkouttaan, että oireilevat, tai pyytävät itselleen apua ja tukea.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Edelliselle: Yhteiskunta, tai ympäristö voi myös omilla toimillaan, ilmapiirillään, asenteilla ja käytöksellä saada yksilön oireilemaan. Tätä asiaa vain liian harvoi tuodaan esille ja edes keskustellaan niiden tekijöiden vaikutuksesta yksilöön. Samalla myös "sairastuneita", tai oireilevia syyllistetään, leimataan ja mustamaalataan. Että se olisi joko heidän omaa heikkouttaan, että oireilevat, tai pyytävät itselleen apua ja tukea.

        Yksilö kehittää ihan itse "oireensa". Suurimmassa osassa tapauksista "oireillaan" kaikkien riesana perseilevää idioottia on syytäkin syyllistää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Edelliselle: Yhteiskunta, tai ympäristö voi myös omilla toimillaan, ilmapiirillään, asenteilla ja käytöksellä saada yksilön oireilemaan. Tätä asiaa vain liian harvoi tuodaan esille ja edes keskustellaan niiden tekijöiden vaikutuksesta yksilöön. Samalla myös "sairastuneita", tai oireilevia syyllistetään, leimataan ja mustamaalataan. Että se olisi joko heidän omaa heikkouttaan, että oireilevat, tai pyytävät itselleen apua ja tukea.

        Ihminen kehittää "oireensa" itse. Yleensä ympäristön kannustamana.

        Päiväkodit ja koulut koostuvat tätä nykyä 100% "nepsy"- lapsista ja "adhd" "pibo"- nuorista jotka on aikuisten toimesta opetettu kuvittelemaan olevansa sairaita. Ja näyttävät omalla esimerkillään mallia, ovathan kaikki aikuisetkin nykyisin mielisairaita ja kärsivät itse päide"sairauksistakin". 😭Kädestä pitäen aikuiset ihmiset puskevat lapsiin ja nuoriin mielisairaus identiteettiä, ja kouluttavat lapsukaiset jo päiväkoti ikäisestä sosiaaliseen vastuuntunnottomuuteen. Aikuiset ihmiset ihan itse oikeuttavat itsekästä käytöstä sillä tekosyyllä että sä olet spesiaali erityislapsi jota kevät normaalit käytöstavat koske. Ja näyttävät itse mallia että kato ku mullakin on pibo ja aadeehoodee ja päidesairauskin vaivaa. Emme ole normaaleita emmekä koskaan syyllisiä mihinkään.

        Julkkikset poseeraavat mediassa esimerkkeinä että katsokaa tällä tavoin mielisairastellaan ja aiheutetaan jumalattoman suuria ympäristöhaittoja ja psyykkistä kärsimystä ympäristölle eikä tartte yhtään hävetä. Et ole vastuussa mistään, olet sairas. Jos et ole, kannattaa hakea diagnoosi tai pari tsykiatrin vastaanotolta niin ei tarvi olla normaali.

        Pääset olemaan spesiaali ja erityislaatuinen kaikkialla.

        Kannattaa myös rouskia psyykelääkkeitä ja mainita ohimennen käyttävänsä kovia huumeita ja alkoholia säännöllisesti ikään kuin ei edes aikuiseksi kasvanut ihminen "lainkaan ymmärtäisi" siinä oli olevan mitään kyseenalaista.

        Ja jos alkaa epäilyttää että oletkin oikeasti salaa terve, ja tekee mieli lopettaa sairastelu, voitkin heittäytyä sitten psykiatrian uhriksi. Itte et oo mistään vastuussa.

        Yhtään ei tarvi HÄVETÄ.


      • Anonyymi

        Ensinnäkin oli erilaiset tavat enne vanhaa lapset olivat jo pienestä pitäen mukana kosin askareissa Kun ei ollut kännyä räplättävänä .
        Enne sanottiin masentuneista lapsesta että hän on hyvin ujo ja hiljainen . Onneksi tiede on tullut avuksi näissäkin asioissa . Kun olin pieni niin meidän kylässä oli yksi mies joka oli mieleltään sairas sanoivat hulluksi, mutta hän oli viisaampi kun kukaan näistä kyläläisistä Sairaus ajoi lopulta Hänet itsemurhaan . Niin että kyllä niitä masentuneita on ollut ennenkin , mutta niistä olivat ihmiset hiljaa ettei saisi hullun leimaa. Sillä sairaus ei ole mitenkään hulluutta , ainoastaan mielen masennusta, joka voi olla hyvinkin vaikeaa. Silti serotiini lääkkeet vaan nostavat mielen entiselleen vaikka jotkut hokevat ettei mitään mittauksia voi tehdä. Kaikki verikokeet kuitenkin otetaan ja aina löytyy jostakin vajausta . Niin että ne jotka näistä asioista eivät ymmärrä voisivat olla hiljaa, sillä kukaan ei kuitenkaan usko selityksiä joita he sepustelevat toisista ihmisistä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Edelliselle: Yhteiskunta, tai ympäristö voi myös omilla toimillaan, ilmapiirillään, asenteilla ja käytöksellä saada yksilön oireilemaan. Tätä asiaa vain liian harvoi tuodaan esille ja edes keskustellaan niiden tekijöiden vaikutuksesta yksilöön. Samalla myös "sairastuneita", tai oireilevia syyllistetään, leimataan ja mustamaalataan. Että se olisi joko heidän omaa heikkouttaan, että oireilevat, tai pyytävät itselleen apua ja tukea.

        Ihme että aina vaan mustamaalataan sairaita ,vaikka tänään jo jokaisen tulisi tietää että kukaan ei vapaaehtoisesti haluaisi edes kokea sairautta joka vaikuttaa pahasti elämän laatuun ja omaisiin myös


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yksilö kehittää ihan itse "oireensa". Suurimmassa osassa tapauksista "oireillaan" kaikkien riesana perseilevää idioottia on syytäkin syyllistää.

        Luulisin että sinulla on oireilu hyväisesti mukana elämässäsi kun olet valmis kutsumaan toista ihmistä idiootiksi


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihminen kehittää "oireensa" itse. Yleensä ympäristön kannustamana.

        Päiväkodit ja koulut koostuvat tätä nykyä 100% "nepsy"- lapsista ja "adhd" "pibo"- nuorista jotka on aikuisten toimesta opetettu kuvittelemaan olevansa sairaita. Ja näyttävät omalla esimerkillään mallia, ovathan kaikki aikuisetkin nykyisin mielisairaita ja kärsivät itse päide"sairauksistakin". 😭Kädestä pitäen aikuiset ihmiset puskevat lapsiin ja nuoriin mielisairaus identiteettiä, ja kouluttavat lapsukaiset jo päiväkoti ikäisestä sosiaaliseen vastuuntunnottomuuteen. Aikuiset ihmiset ihan itse oikeuttavat itsekästä käytöstä sillä tekosyyllä että sä olet spesiaali erityislapsi jota kevät normaalit käytöstavat koske. Ja näyttävät itse mallia että kato ku mullakin on pibo ja aadeehoodee ja päidesairauskin vaivaa. Emme ole normaaleita emmekä koskaan syyllisiä mihinkään.

        Julkkikset poseeraavat mediassa esimerkkeinä että katsokaa tällä tavoin mielisairastellaan ja aiheutetaan jumalattoman suuria ympäristöhaittoja ja psyykkistä kärsimystä ympäristölle eikä tartte yhtään hävetä. Et ole vastuussa mistään, olet sairas. Jos et ole, kannattaa hakea diagnoosi tai pari tsykiatrin vastaanotolta niin ei tarvi olla normaali.

        Pääset olemaan spesiaali ja erityislaatuinen kaikkialla.

        Kannattaa myös rouskia psyykelääkkeitä ja mainita ohimennen käyttävänsä kovia huumeita ja alkoholia säännöllisesti ikään kuin ei edes aikuiseksi kasvanut ihminen "lainkaan ymmärtäisi" siinä oli olevan mitään kyseenalaista.

        Ja jos alkaa epäilyttää että oletkin oikeasti salaa terve, ja tekee mieli lopettaa sairastelu, voitkin heittäytyä sitten psykiatrian uhriksi. Itte et oo mistään vastuussa.

        Yhtään ei tarvi HÄVETÄ.

        Edelliselle: ymmärsit tekstini täysin väärin, joko tahallisesti, tai tahattomasti. Huono käytös, ja elämässä ongelmista tulevat oireet eivät ole välttämättä sama asia. Esimerkiksi huono käytös ja masennus eivät ole sama asia. Vai ajatteletko itse sillä tavalla?

        Lisäksi olen itse sitä mieltä, olen ollut jo vuoden ajan sitä mieltä, että psykiatriassa tulee lopettaa kaikenlaisten diagnoosien tekeminen, koska ei niistä ole kenellekään mitään todellista hyötyä. Enemmän tulee keskittyä oireiden taustalla oleviin syihin, joita voi olla psykososiaaliset, kommunikaatioon, eli vuorovaikutus/perhesuhteisiin, yksinäisyyteen, tai muihin sellaisiin liittyvät asiat ja tekijät.

        On varmaan olemassa heitä, jotka ovat huomiohakuisia ja jotka "hakevat" vastaanotoilla diagnoosia, josta uskovat olevan heille hyötyä. Itse en ajattele niin, että se (diagnoosi ja sen saaminen) olisi jokin taikasauva, jolla elämässä olevat muut ongelmat katoaisivat, kuin taikaiskusta. Ihmiset oireilevat eri tavoilla. Ja suurin osa niistä, jotka ylipäätään hakeutuvat, tai ovat hakeutuneet mt-palveluihin, ovat oikeasti ja aidosti menneet sinne saadakseen itselleen apua ja tukea.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Edelliselle: ymmärsit tekstini täysin väärin, joko tahallisesti, tai tahattomasti. Huono käytös, ja elämässä ongelmista tulevat oireet eivät ole välttämättä sama asia. Esimerkiksi huono käytös ja masennus eivät ole sama asia. Vai ajatteletko itse sillä tavalla?

        Lisäksi olen itse sitä mieltä, olen ollut jo vuoden ajan sitä mieltä, että psykiatriassa tulee lopettaa kaikenlaisten diagnoosien tekeminen, koska ei niistä ole kenellekään mitään todellista hyötyä. Enemmän tulee keskittyä oireiden taustalla oleviin syihin, joita voi olla psykososiaaliset, kommunikaatioon, eli vuorovaikutus/perhesuhteisiin, yksinäisyyteen, tai muihin sellaisiin liittyvät asiat ja tekijät.

        On varmaan olemassa heitä, jotka ovat huomiohakuisia ja jotka "hakevat" vastaanotoilla diagnoosia, josta uskovat olevan heille hyötyä. Itse en ajattele niin, että se (diagnoosi ja sen saaminen) olisi jokin taikasauva, jolla elämässä olevat muut ongelmat katoaisivat, kuin taikaiskusta. Ihmiset oireilevat eri tavoilla. Ja suurin osa niistä, jotka ylipäätään hakeutuvat, tai ovat hakeutuneet mt-palveluihin, ovat oikeasti ja aidosti menneet sinne saadakseen itselleen apua ja tukea.

        Kuka se siellä opettaa tietämättömiä? Kuka visertää tuota loppuunkulunutta virttä? Ei oo kukaan vielä tuotakaan lorua kuullut koskaan aikaisemmin.

        Kusipäisyys, sosiaalinen vastuuntunnottomuus ja itsekäs käytös ei ole sairaus. Huono käytös on seurausta välinpitämättömyydestä ja kusipäisyydestä. "Mielenterveyshäiriö" on tekosyy jonka varjolla ollaan kusipäisiä.

        Just face it.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihme että aina vaan mustamaalataan sairaita ,vaikka tänään jo jokaisen tulisi tietää että kukaan ei vapaaehtoisesti haluaisi edes kokea sairautta joka vaikuttaa pahasti elämän laatuun ja omaisiin myös

        No kyllä osa on vapaaehtoisesti ite hommannut mielensairauden elämän valinnoilla.Esim päihteet.Listaa voisi jatkaa ihan loputtomiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No kyllä osa on vapaaehtoisesti ite hommannut mielensairauden elämän valinnoilla.Esim päihteet.Listaa voisi jatkaa ihan loputtomiin.

        Toki sama pätee somattisen puolen sairauksiin.Osa on ite aiheutettuja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuka se siellä opettaa tietämättömiä? Kuka visertää tuota loppuunkulunutta virttä? Ei oo kukaan vielä tuotakaan lorua kuullut koskaan aikaisemmin.

        Kusipäisyys, sosiaalinen vastuuntunnottomuus ja itsekäs käytös ei ole sairaus. Huono käytös on seurausta välinpitämättömyydestä ja kusipäisyydestä. "Mielenterveyshäiriö" on tekosyy jonka varjolla ollaan kusipäisiä.

        Just face it.

        En yritä "opettaa" ketään. Kun mulla ei ole niin suurta egoa, eikä edes tipan vertaa narsismia sellaiseen. Saman toistamista olen ehkä tehnyt. Mutta kusipää en varmasti ole, vaikka diagnooseja on minullekin rätkäisty. Otan esimerkin: jos tekisin rikoksen, en varmasti piiloutuisi minkään mt-diagnoosin taakse.

        Minkä toit esille, se on sinun mielipiteesi, ja kunnioitan sitä, lähtemättä riitelemään kanssasi. Toivottavasti teet samoin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No kyllä osa on vapaaehtoisesti ite hommannut mielensairauden elämän valinnoilla.Esim päihteet.Listaa voisi jatkaa ihan loputtomiin.

        Miten sen nyt ottaa sen vapaaehtoisen hommaamisen.
        Itse nuorena en osannut etukäteen ajatella, mitä kaikkea päihdehuuruinen elämä voi saada aikaiseksi.
        Jälkeenpäin on turhaa sanoa, jospa olisin tiennyt...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten sen nyt ottaa sen vapaaehtoisen hommaamisen.
        Itse nuorena en osannut etukäteen ajatella, mitä kaikkea päihdehuuruinen elämä voi saada aikaiseksi.
        Jälkeenpäin on turhaa sanoa, jospa olisin tiennyt...

        Päihteiden ja muiden kemiallisten aineiden kuten lääkkeiden käytöstä seuraa kemiallinen myrkytystila. Se ei ole mielenterveyshäiriö. Se on myrkytystila.

        "Jospa olisin tiennyt". Heko heko. Eiköhän sinä tiennyt. Väität että vielä on olemassa ihmisiä jotka "eivät tiedä" päihteiden käytön vaaroista? 😆


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Päihteiden ja muiden kemiallisten aineiden kuten lääkkeiden käytöstä seuraa kemiallinen myrkytystila. Se ei ole mielenterveyshäiriö. Se on myrkytystila.

        "Jospa olisin tiennyt". Heko heko. Eiköhän sinä tiennyt. Väität että vielä on olemassa ihmisiä jotka "eivät tiedä" päihteiden käytön vaaroista? 😆

        No joo, kyllähän sen taitaa jokainen tietää ikään katsomatta.
        Sitä nyt vain sattui meikäläinenkin nuorena olemaan " vahva ja kuolematon ", ym. mikä varmaankin johti ajattelemaan että ei minulle mitään tule, muille ehkä.
        Enkä varmasti ollut ainoa, ja ihan varmasti on edelleen olemassa nuoria, jotka eivät välttämättä osaa ajatella tekoja ja niiden seurauksia omalle kohdalle. Tiedossa asiat varmasti ovat, mutta juuri tämä " ei minulle mitään tapahdu " saattaa vaikuttaa voimakkaasti taustalla.
        Sekä myös välinpitämättömyys itsestä, ja omasta elämästä vastuun ottaminen voi olla vaikeaa.

        Ja mitä kemialliseen myrkytystilaan tulee, niin olkoon sitten sellainen, mutta kyllä se ajan saatossa saa pään ja aivot reagoimaan ei toivotulla tavalla.
        Jos ei itsellä ole mitään kokemusta asiasta, niin ei kannata sanoa mitään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No joo, kyllähän sen taitaa jokainen tietää ikään katsomatta.
        Sitä nyt vain sattui meikäläinenkin nuorena olemaan " vahva ja kuolematon ", ym. mikä varmaankin johti ajattelemaan että ei minulle mitään tule, muille ehkä.
        Enkä varmasti ollut ainoa, ja ihan varmasti on edelleen olemassa nuoria, jotka eivät välttämättä osaa ajatella tekoja ja niiden seurauksia omalle kohdalle. Tiedossa asiat varmasti ovat, mutta juuri tämä " ei minulle mitään tapahdu " saattaa vaikuttaa voimakkaasti taustalla.
        Sekä myös välinpitämättömyys itsestä, ja omasta elämästä vastuun ottaminen voi olla vaikeaa.

        Ja mitä kemialliseen myrkytystilaan tulee, niin olkoon sitten sellainen, mutta kyllä se ajan saatossa saa pään ja aivot reagoimaan ei toivotulla tavalla.
        Jos ei itsellä ole mitään kokemusta asiasta, niin ei kannata sanoa mitään.

        Samoin jokainen - ikään ja koulutukseen katsomatta - osaa sanella psykiatrisia diagnooseja:
        https://www.madinamerica.com/2023/11/psychiatric-smoke-and-mirrors/

        Siihen ei tarvita koulutusta eikä tieteellistä ajattelua, joten psykiatria on pseudotiede.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Samoin jokainen - ikään ja koulutukseen katsomatta - osaa sanella psykiatrisia diagnooseja:
        https://www.madinamerica.com/2023/11/psychiatric-smoke-and-mirrors/

        Siihen ei tarvita koulutusta eikä tieteellistä ajattelua, joten psykiatria on pseudotiede.

        Psykiatria on uskomusjärjestelmä.

        NS. mielenterveyshäiriöinen etenkin päihteidenkäyttäjä on yleensä epäkypsä tyhmä elämänkoululainen huomiohuora ympäristöhaitta.

        No niin. Nyt kokemusasiantuntijakööri pääsee taas itkemään ku sää et tiä mitään ku sullei oo kokemusta. 😭😭😭


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Psykiatria on uskomusjärjestelmä.

        NS. mielenterveyshäiriöinen etenkin päihteidenkäyttäjä on yleensä epäkypsä tyhmä elämänkoululainen huomiohuora ympäristöhaitta.

        No niin. Nyt kokemusasiantuntijakööri pääsee taas itkemään ku sää et tiä mitään ku sullei oo kokemusta. 😭😭😭

        Mielenterveyshäiriöinen päihteiden käyttäjä ei yleensä hae huomiota, vaan yrittää sitä vältellä.
        Tässä kohtaa olisikin hyvä miettiä, miksi juuri näin ?
        Kokemuksen omaavana tuohon kyllä pystyy vastaamaan, mutta pystyvätkö muut ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mielenterveyshäiriöinen päihteiden käyttäjä ei yleensä hae huomiota, vaan yrittää sitä vältellä.
        Tässä kohtaa olisikin hyvä miettiä, miksi juuri näin ?
        Kokemuksen omaavana tuohon kyllä pystyy vastaamaan, mutta pystyvätkö muut ?

        Onhan tuokin tapa päteä. Kokemusasiantuntijuus tekomielenterveys- ja päihdeongelmista kun on ihan itte oma aloitteisesti ja vapaaehtoisesti päätetty käyttää päihteitä ja sitten eletty kuin pahimman lajin ympäristösaaste. Sitten raitistutaan, pyydellään anteeksi pyölistellen joka ilmansuuntaan ja ryhdytään pätemään rinta rottingilla "kokemusasiantuntijana" kuin suurikin sankari. 🤣

        Ihan vitun säälittävää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onhan tuokin tapa päteä. Kokemusasiantuntijuus tekomielenterveys- ja päihdeongelmista kun on ihan itte oma aloitteisesti ja vapaaehtoisesti päätetty käyttää päihteitä ja sitten eletty kuin pahimman lajin ympäristösaaste. Sitten raitistutaan, pyydellään anteeksi pyölistellen joka ilmansuuntaan ja ryhdytään pätemään rinta rottingilla "kokemusasiantuntijana" kuin suurikin sankari. 🤣

        Ihan vitun säälittävää.

        Säälittävää on oikeastaan se, että teet päätelmiä ja oletuksia täällä ihmisistä, joiden elämästä et tiedä yhtään mitään.
        Jos itselläsi olisi asioista kokemusta, suhtautuisit eri tavalla.
        Ja läheskään kaikki kokeneet eivät päde rinta rottingilla, miksi pitäisi ? Vai pitäisikö ?
        Ongelmistaan selvinneet ihmiset ovat sankareita itse kukin omalla tavallaan, siitä ei pääse mihinkään. Ja onko siinä sitten jotain väärää ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Säälittävää on oikeastaan se, että teet päätelmiä ja oletuksia täällä ihmisistä, joiden elämästä et tiedä yhtään mitään.
        Jos itselläsi olisi asioista kokemusta, suhtautuisit eri tavalla.
        Ja läheskään kaikki kokeneet eivät päde rinta rottingilla, miksi pitäisi ? Vai pitäisikö ?
        Ongelmistaan selvinneet ihmiset ovat sankareita itse kukin omalla tavallaan, siitä ei pääse mihinkään. Ja onko siinä sitten jotain väärää ?

        Kuka se siinä itse tekee minusta päätelmiä ja oletuksia? Et sinä tiedä mitä olen kokenut ja mitä en.

        Kuka on sanonut että ongelmista selviämisessä on jotain väärää? Tyypillistä keskustelun sivuraiteille johdattelua on keksiä omasta hatustasi tuollaisia typeriä syytöksiä vastapuolta kohtaan kun toisella on vain eri lähestymistapa "elämän ongelmiin" kuin sinulla, kun toinen pistää painoarvoa sille miten massiivisia yhteiskunnallisia ongelmia tämä sinun uskomusjärjestelmäsi eli yleinen psykokulttuuri aiheuttaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuka se siinä itse tekee minusta päätelmiä ja oletuksia? Et sinä tiedä mitä olen kokenut ja mitä en.

        Kuka on sanonut että ongelmista selviämisessä on jotain väärää? Tyypillistä keskustelun sivuraiteille johdattelua on keksiä omasta hatustasi tuollaisia typeriä syytöksiä vastapuolta kohtaan kun toisella on vain eri lähestymistapa "elämän ongelmiin" kuin sinulla, kun toinen pistää painoarvoa sille miten massiivisia yhteiskunnallisia ongelmia tämä sinun uskomusjärjestelmäsi eli yleinen psykokulttuuri aiheuttaa.

        En tainnut syytellä sinua millään tavalla, vai ?
        Mainitsin vain, ettet tunne näitä ihmisiä täällä, niin et voi päätellä heistä mitään.
        Sinun kokemuksistasi en voi tietää, enkä siitä miten olet kestänyt niitä, vai etkö ole.
        Tietenkin jokaisella on omat lähestymistapansa, olemme yksilöitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En tainnut syytellä sinua millään tavalla, vai ?
        Mainitsin vain, ettet tunne näitä ihmisiä täällä, niin et voi päätellä heistä mitään.
        Sinun kokemuksistasi en voi tietää, enkä siitä miten olet kestänyt niitä, vai etkö ole.
        Tietenkin jokaisella on omat lähestymistapansa, olemme yksilöitä.

        Annoit ymmärtää että minulla on jotakin ongelmista selviytyjä vastaan. Typerä syytös.

        En ole väittänyt tietäväni yhtään mitään näistä ihmisistä täällä eikä kiinnosta. En ole myöskään puhumassa itsestäsi täällä. Jos haluat tietää keskustelun aiheena lue aloitus.


    • Anonyymi

      Tämäkin pitäisi julkaista sosiaalidemokraattien palstalla.

    • Anonyymi

      Enbusi toimii miehenä ihan oikein mutta näyttämön sai nainen Veitola, koska on ihanainen

      • Anonyymi

        Enbuske ja kaikki muut julkisuuden henkilöt jotka näyttävät esimerkillään mallia että mielisairastelupelleily viattomien sivullisten hyvinvoinnin kustannuksella on ihan okei, ovat erittäin haitallisia. He tekevät häiriökäyttäytymisestä sosiaalisesti hyväksyttävää näyttämällä itse julkisuudessa esimerkkiä miten diagnooseilla keppihevostellaan sosiaalisessa elämässä tehokkaasti.

        Mielenterveysperseily tekee yhteiskunnasta toimimattoman ja kaoottisen koska normaalit ja terveet velvoitetaan sopeutumaan häiriköiden ehdoilla elämiseen koska heitä ei voi syyttää mistään koska ovat muka sairaita. Kenenkään ei tarvitse enää osata edes normaaleja käytöstapoja koska kaikki ovat sairaita ja vaativat ymmärrystä.

        Julkkistekomielisairailla on suuri vastuu tässä asiassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Enbuske ja kaikki muut julkisuuden henkilöt jotka näyttävät esimerkillään mallia että mielisairastelupelleily viattomien sivullisten hyvinvoinnin kustannuksella on ihan okei, ovat erittäin haitallisia. He tekevät häiriökäyttäytymisestä sosiaalisesti hyväksyttävää näyttämällä itse julkisuudessa esimerkkiä miten diagnooseilla keppihevostellaan sosiaalisessa elämässä tehokkaasti.

        Mielenterveysperseily tekee yhteiskunnasta toimimattoman ja kaoottisen koska normaalit ja terveet velvoitetaan sopeutumaan häiriköiden ehdoilla elämiseen koska heitä ei voi syyttää mistään koska ovat muka sairaita. Kenenkään ei tarvitse enää osata edes normaaleja käytöstapoja koska kaikki ovat sairaita ja vaativat ymmärrystä.

        Julkkistekomielisairailla on suuri vastuu tässä asiassa.

        Normaaleita ja terveitä ei enää ole missään koska 100% populasta perseilee tekomielenterveyshäiriöillään aivan kaikkialla. Kodeissa, kouluissa, päiväkodeissa, työpaikoilla, joka helvetin sektorilla joku huomiohoro esitelmöimässä "oireitaan" erityiskohtelua vaatimassa itselle tai lapselle tai vanhukselle. Yhteiskunnan syytä ku ei mielisairastelupellejä auteta yääää nyt kyllä menen vetämään ranteet auki ää!😭

        Mikään ei ole ällöttävömpi olento kuin huomiohuora tekomielisairas energiasyöppö.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Normaaleita ja terveitä ei enää ole missään koska 100% populasta perseilee tekomielenterveyshäiriöillään aivan kaikkialla. Kodeissa, kouluissa, päiväkodeissa, työpaikoilla, joka helvetin sektorilla joku huomiohoro esitelmöimässä "oireitaan" erityiskohtelua vaatimassa itselle tai lapselle tai vanhukselle. Yhteiskunnan syytä ku ei mielisairastelupellejä auteta yääää nyt kyllä menen vetämään ranteet auki ää!😭

        Mikään ei ole ällöttävömpi olento kuin huomiohuora tekomielisairas energiasyöppö.

        Mikä se sinua rassaa ? Ei taida sinullakaan olla ihan hyvä olla ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikä se sinua rassaa ? Ei taida sinullakaan olla ihan hyvä olla ?

        Ei tämä ole keskustelu siitä onko jollain hyvä olla vai paha olla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei tämä ole keskustelu siitä onko jollain hyvä olla vai paha olla.

        Ei olekaan.
        Mutta keskustella voi myös asiallisesti, ei naureskelemalla ja ikävällä tavalla arvostellen toisten kirjoituksia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei olekaan.
        Mutta keskustella voi myös asiallisesti, ei naureskelemalla ja ikävällä tavalla arvostellen toisten kirjoituksia.

        Mielisairausperseilyssä ei ole mitään asiallista. Se invaidisoi ja lamauttaa yhteiskuntaa. Ja kaikki on vain ja ainoastaan pelleilyä. Helvetin tyhmää, mutta vaarallista pelleilyä.

        Miksi tällaisesta ilmiöstä pitäisi puhua kauniisti?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mielisairausperseilyssä ei ole mitään asiallista. Se invaidisoi ja lamauttaa yhteiskuntaa. Ja kaikki on vain ja ainoastaan pelleilyä. Helvetin tyhmää, mutta vaarallista pelleilyä.

        Miksi tällaisesta ilmiöstä pitäisi puhua kauniisti?

        Niin, miksi sukupuoli ja sekusaalivähemmistöt ovat nykyisin niin paljon hyväksytympiä kun tämä kaunis keskustelu täällä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin, miksi sukupuoli ja sekusaalivähemmistöt ovat nykyisin niin paljon hyväksytympiä kun tämä kaunis keskustelu täällä?

        Yritit sitten saada tähän saumaan jotain nokkelan kuuloista lohkaistua? 🙄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yritit sitten saada tähän saumaan jotain nokkelan kuuloista lohkaistua? 🙄

        Ei tarvii vastata jos ei osaa.


    • Anonyymi

      Aloittajan teksti kertoo selvästi että mielenterveys haittoja on, kun menee tiedettä vastaa, no kukin tyylillään myös ne joilla noita älynvälähdyksiä on

    • Anonyymi

      Minun elämäni on ollut viimeiset vuodet pelkkää kärsimystä ja ahdistusta, yrittämistä selvitä päivästä toiseen, johtuen sellaisista muuhun terveyteeni liittyvistä asioista, joihin en voi itse vaikuttaa. Toki matkan varrella on tullut muutakin.Menisin ilomielin töihin jos pystyisin.

      • Anonyymi

        Keskustelu ei liity edes etäisesti työntekoon tai -kykyyn.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Keskustelu ei liity edes etäisesti työntekoon tai -kykyyn.

        Moni mielisairas menisi ilomielin töihin jos pystyisi - mutta kun ei voi


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Moni mielisairas menisi ilomielin töihin jos pystyisi - mutta kun ei voi

        Miten niin ei voi?
        Menin minäki 4kk ajan mielisairaana töihin.Onneksi ei sopimus jatkunut sen takia koska työ ei ollut mulle mitenkään kutsumusta tai miellyttävää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Moni mielisairas menisi ilomielin töihin jos pystyisi - mutta kun ei voi

        Ole hyvä ja lopeta spämmääminen ja tyhmän esittäminen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Moni mielisairas menisi ilomielin töihin jos pystyisi - mutta kun ei voi

        Ei saisi töitä vaikka voisi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei saisi töitä vaikka voisi.

        Suomen työpaikat ovat täynnä tekomielisairaita. Kyllä sinne mahtuu lisää.

        Sen sijaan terveet ja normaalit eivät saa töitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Moni mielisairas menisi ilomielin töihin jos pystyisi - mutta kun ei voi

        Vaikka olisikin ilomielisairas, ei se takaa työpaikkaa.


    • Anonyymi

      mielen terveys häiriöt alkavat koulukiusaksesta ja sen jälkeen kaikki menee perseelleen

      • Anonyymi

        Niimpä.Ja jotkut tolvanat kuvittelee että lääkkeillä ratkaistaan tää ongelma.


      • Anonyymi

        Masentuu, ahdistuu, stressi, itsetunto, luottamus, mutta mielenterveyden häiriö se on vasta kun se ottaa liiallisen vallan, jolloin voi tullla näköalattomaksi ja alkaa harkita itsemurhaa, sikäli sen kohdistaa itseensä, josta taas saa pohjat murhille. Nopeastikin voi vinksahtaa, kun menee yli sietokykynsä. Aiheuttavat myös aivostolisia häiriöitä ja vammoija, jota kautta psykkisiä ja fyysisiä tai aivostollisia ongelmia, jota olisi hoidettava fyysisenä vammana.


      • Anonyymi

        No ei kai nyt kaikki mielen häiriöt koulukiusaamisesta johdu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No ei kai nyt kaikki mielen häiriöt koulukiusaamisesta johdu.

        No ei johdu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No ei kai nyt kaikki mielen häiriöt koulukiusaamisesta johdu.

        Mielenterveyshäiriöt eivät voi johtua mistään koska mielenterveyshäiriöitä ei ole olemassakaan.


    • Anonyymi

      HULLUNA ON HYVÄ OLLA SANOI MANNE MUSTILAINEN

    • Anonyymi

      Millon olette muuten viimeksi tavanneet tämän Enbusken?

      • Anonyymi

        Pakko myöntää, etten ole tavannut koskaan.
        Toki televisiossa joskus nähnyt, ja radiossa kuullut.


    • Anonyymi

      Itse uskon kyllä mielen ongelmiin ja varmasti ilmiö kaksisuuntainenkin on ihan tosi. Ihminen on joko lamaantunut, masentunut ja väsynyt tai jopa holtittomalla tavalla kierroksilla. Mutta uskon myös siihen, että asialle voi tehdä jotain psykiatrian hoitokeinojenkin ympärillä. Kiinnittää huomiota uneen, kiinnittää huomiota itsereflektioon (milloin menee liian lujaa), välttellä päihteitä, välttellä stimulantteja, vältellä päätä sotkevia SSRI-aineita ja Voxria, hoitaa unettomuutta (pillereiden ulkopuolellakin on hoitokeinoja) ja kokeilee meditointia. Hoitaa mahdolliset lisäkuormitteet elämästä pois esim vaativuus itseä kohtaan.

      Ruokavalio pitää olla kunnossa ja stressitasot kannattaa elämässä pitää sellaisena, ettei mene liikaa kierrokset päälle itse kukaisellakin. Jos omat päätökset alkaa mennä holtittomiksi, uskon että ihminen kyllä omaa aivot tiedostaakseen sen, sekä tietääkseen että elämää pitää rauhoittaa. Arvostelukyvyn ongelmille on kyllä hankala tehdä mitään, mikäli huomaa maniatilassa tekevänsä huonoja päätöksiä, mutta uskoisin että meditaatio ja itsereflektio voi auttaa huomaamaan milloin elämää pitää höllentää.

      Toki elämä ilman päihteitä voi tuntua hankalalta. Myös psykiatrian aineet ovat tietynlaisia päihteitä mutta uskon että ihminen oppii säätelemään hermostonsa toimintaa niin että kaksisuuntainen voi korjaantua paremmalle tolalle.

      Mitä tulee ADHD:hen ynnä muuhun, niin on hupaisaa, että ihmiset luulevat että tuo diagnoosi muka selittää kaiken. Uskon että ilmiö ADHD on niin monen asian summa. Kenties nykyaikakin sitä edesauttaa kun eletään hirveässä ärsyketulvassa ja hetken pikadopamiinit on saatavilla välittömästi. Aivot alkaa tällaisessä elämänmenossa etsimään pelkästään pikadopamiineja eikä mihinkään voi keskittyä. Entisaikaa kun vertaa nykypäivään, maailmanmeno on merkittävästi muuttunut.

      • Anonyymi

        Uskon myös siihen, että ihmisillä voi olla elämänhallinnan ongelmia. Nykyaika vaatii ihmiseltä todella paljon, ja se vaatii tietyntyyppistä persoonaa että selviää nykyajan elämänmenossa. Järjestelmällisyys, keskittyminen, sinnikkyys ynnä muut asiat vaativat paljon ihmiseltä. Siinä ei voi sortua elon tiellä ja esimerkiksi sekoilla päihteiden kanssa. Työelämä myös odottaa ihmisen persoonalta tietynlaisia piirteitä, esim. sosiaalisuutta. Kaikki ei siihen kykene. Ei se tarkoita, että he olisivat jotain mielenterveysongelmaisia. Se voi tarkoittaa, että nykyelämänmeno on monelle liian vaikeaa, koska siinä on liikaa haasteita ja työelämä voi odottaa liikaa. Kahdeksasta neljään työelämä voi olla ihan kaikille kuluttavaa, osalle se on vielä enemmän kuluttavaa. Tosiasiassa monet ns. mielenterveysongelmaiset yksinkertaisesti eivät selviä työelämässä, se on karu tosiasia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Uskon myös siihen, että ihmisillä voi olla elämänhallinnan ongelmia. Nykyaika vaatii ihmiseltä todella paljon, ja se vaatii tietyntyyppistä persoonaa että selviää nykyajan elämänmenossa. Järjestelmällisyys, keskittyminen, sinnikkyys ynnä muut asiat vaativat paljon ihmiseltä. Siinä ei voi sortua elon tiellä ja esimerkiksi sekoilla päihteiden kanssa. Työelämä myös odottaa ihmisen persoonalta tietynlaisia piirteitä, esim. sosiaalisuutta. Kaikki ei siihen kykene. Ei se tarkoita, että he olisivat jotain mielenterveysongelmaisia. Se voi tarkoittaa, että nykyelämänmeno on monelle liian vaikeaa, koska siinä on liikaa haasteita ja työelämä voi odottaa liikaa. Kahdeksasta neljään työelämä voi olla ihan kaikille kuluttavaa, osalle se on vielä enemmän kuluttavaa. Tosiasiassa monet ns. mielenterveysongelmaiset yksinkertaisesti eivät selviä työelämässä, se on karu tosiasia.

        Työelämä on muuttunut sellaiseksi, että simppelimpiä töitä aletaan korvata automaatiolla. Työelämä vaatii yhä enemmän aivoilta, koska työelämä on muuttunut aivotyöksi. Se voi olla tietyllä tavalla kuluttavampaa, ja aivotyö ei välttämättä lopu työpäivän päätyttyäkään. Aivot eivät saa kunnolla levätä koskaan, etenkin jos elämänhallinta ei ole parasta A-luokkaa. Siinä on avaimet väsymiseen.

        Ja mielenterveysongelmaisten selviämistä ei edesauta että heidän kapasiteettinsa oppia itse säätelemään hermostonsa tasapainoa korvataan sedatiiveilla ja stimulanteilla, jotka keinotekoisesti antavat virtaa tai väsyttävät ja sotkevat ihmisen ymmärrystä siitä miten voisi itse piristää itseään tai oppia nukkumaan ja rauhoittumaan paremmin. Jossain vaiheessa mt-ongelmaiset alkavat sairastua lisää lääkkeiden vuoksi ja sen jälkeen he vasta huonosti työelämään sopivatkin kärsiessään esimerkiksi vieroitusoireista, tai taantuessaan älykkyydeltään kroonisessa aivoja vahingoittavien sedatoivien lääkkeiden käytössä. Osa pimahtaa kroonisesta stimulanttien käytöstä, ei kroppa loputtomiin kestä kemiallista veivausta. Ei kahviakaan kannata juoda jatkuvasti.

        Itse huomasin vasta lääkitysten loppumisen jälkeen kuinka hankala aamuisin oli nousta lääkityksissä, siis ihan perus masennuslääkkeissä. Tuntuu kuin ne muovasivat unta niin, että aamuisin oli todella väsynyt olo. Päivisin taas haukotutti, ja oli päiväväsymystä. Lääkityksen loppumisen jälkeen olin ihmeissäni, olin taas aamuisin energinen eikä herääminen tuntunut haastavimmalta asialta ikinä aikaisin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Uskon myös siihen, että ihmisillä voi olla elämänhallinnan ongelmia. Nykyaika vaatii ihmiseltä todella paljon, ja se vaatii tietyntyyppistä persoonaa että selviää nykyajan elämänmenossa. Järjestelmällisyys, keskittyminen, sinnikkyys ynnä muut asiat vaativat paljon ihmiseltä. Siinä ei voi sortua elon tiellä ja esimerkiksi sekoilla päihteiden kanssa. Työelämä myös odottaa ihmisen persoonalta tietynlaisia piirteitä, esim. sosiaalisuutta. Kaikki ei siihen kykene. Ei se tarkoita, että he olisivat jotain mielenterveysongelmaisia. Se voi tarkoittaa, että nykyelämänmeno on monelle liian vaikeaa, koska siinä on liikaa haasteita ja työelämä voi odottaa liikaa. Kahdeksasta neljään työelämä voi olla ihan kaikille kuluttavaa, osalle se on vielä enemmän kuluttavaa. Tosiasiassa monet ns. mielenterveysongelmaiset yksinkertaisesti eivät selviä työelämässä, se on karu tosiasia.

        Elämässä toki on haasteita, mutta mitä on tullut nuoria kuultua ja nähtyä, turhan monilla on ongelmana se, että he laittavat itselleen riman liian korkeaksi, haastavat itsensä, vaativat itseltään liikaa. Sitten tulee ahdistusta ja masennusta, kun ei pystykään kaikkeen, mitä itseltä vaatii.
        Voisi vähän hellittää, eikä olla itselleen liian ankara.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Elämässä toki on haasteita, mutta mitä on tullut nuoria kuultua ja nähtyä, turhan monilla on ongelmana se, että he laittavat itselleen riman liian korkeaksi, haastavat itsensä, vaativat itseltään liikaa. Sitten tulee ahdistusta ja masennusta, kun ei pystykään kaikkeen, mitä itseltä vaatii.
        Voisi vähän hellittää, eikä olla itselleen liian ankara.

        Nuorten ongelma ei ole liian korkea rima, vaan liian matala rima. Kukaan ei vaadi itseltään mitään. Ja miksipä vaatia kun ei kukaan muukaan vaadi mitään. Ainoa mitä päivittäin pohditaan on josko sulla on joku mieleterveyshäiriö, ja sitten aletaan sovittaa diagnooseja.

        Lapsuus ja varsinkin teini- ikäkin ovat mielisairauksia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nuorten ongelma ei ole liian korkea rima, vaan liian matala rima. Kukaan ei vaadi itseltään mitään. Ja miksipä vaatia kun ei kukaan muukaan vaadi mitään. Ainoa mitä päivittäin pohditaan on josko sulla on joku mieleterveyshäiriö, ja sitten aletaan sovittaa diagnooseja.

        Lapsuus ja varsinkin teini- ikäkin ovat mielisairauksia.

        Suurin ongelma joka nykyajan lapsilla ja nuorilla on ovat heidän tekomielisairaat vanhempansa. Vanhemmat jotka eivät muka voi eivätkä "pysty" olemaan vanhempia koska vanhemmilla on pibolaarihäiriö, aadeehoode, autismin kirjo, lapsuustraumat ja alkoholismisairaus. Ja ne "nepsy"- lapset elämäänsä rasittamassa. 😭

        Ni ei tartte edes yrittää lunastaa vanhemmuuden velvoitteita lapselle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nuorten ongelma ei ole liian korkea rima, vaan liian matala rima. Kukaan ei vaadi itseltään mitään. Ja miksipä vaatia kun ei kukaan muukaan vaadi mitään. Ainoa mitä päivittäin pohditaan on josko sulla on joku mieleterveyshäiriö, ja sitten aletaan sovittaa diagnooseja.

        Lapsuus ja varsinkin teini- ikäkin ovat mielisairauksia.

        Jos tuo viimeinen lause olisi totta, niin joka ikinen olisi ollut mielisairas nuoruudessaan.
        Ja kuinkakohan moni senkin myöntäisi, jos niin olisi ollut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos tuo viimeinen lause olisi totta, niin joka ikinen olisi ollut mielisairas nuoruudessaan.
        Ja kuinkakohan moni senkin myöntäisi, jos niin olisi ollut.

        Koska aivokääpiö yhteiskunteiskuntamme uskoo lapsuuden ja teini- ikäisyyden olevan sairauksia, lapset ja nuoret on käytännössä leimattu kollektiivisesti mielenterveyshäiriöisiksi. Tai kuten nykyisin mieluummin väitetään "neuroepätyypillisiksi".

        Siitä sitten jatkumona jatketaan nepsyilyä ja mielisairastelua aikuisuuteen asti. Aikuisena sitten sairastellaankin lapsuus traumojen aiheuttamia pibolaareja, autismin kirjoja tai vähintäänkin masennuksia ja ahdistuneisuushäiriöitä jotka yleensä johtuvat taivaasta elämää rasittamaan tipahtaneista moniongelmaisista nepsylapsista.

        On it goes.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Koska aivokääpiö yhteiskunteiskuntamme uskoo lapsuuden ja teini- ikäisyyden olevan sairauksia, lapset ja nuoret on käytännössä leimattu kollektiivisesti mielenterveyshäiriöisiksi. Tai kuten nykyisin mieluummin väitetään "neuroepätyypillisiksi".

        Siitä sitten jatkumona jatketaan nepsyilyä ja mielisairastelua aikuisuuteen asti. Aikuisena sitten sairastellaankin lapsuus traumojen aiheuttamia pibolaareja, autismin kirjoja tai vähintäänkin masennuksia ja ahdistuneisuushäiriöitä jotka yleensä johtuvat taivaasta elämää rasittamaan tipahtaneista moniongelmaisista nepsylapsista.

        On it goes.

        Ikävää, että olet pettynyt yhteiskuntaan.
        Toivotaan, että tilanteet muuttuvat parempaan suuntaan sinunkin kohdallasi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ikävää, että olet pettynyt yhteiskuntaan.
        Toivotaan, että tilanteet muuttuvat parempaan suuntaan sinunkin kohdallasi.

        Kuka siinä taas pyörii henkilökohtaisuuksissa kuka? Argumentit vähissä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuka siinä taas pyörii henkilökohtaisuuksissa kuka? Argumentit vähissä?

        Ei taida sinun lääkärisi kovin helpolla päästä......


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei taida sinun lääkärisi kovin helpolla päästä......

        Psykosaasta on levinnyt kuin ruttotauti maailman joka kolkkaan . Samat fraasit ja samat selitykset ja samat toimimattomat laastarit elämän tuskaan kaikkialla.

        https://m.youtube.com/watch?v=3Q6uCrpzbPY&pp=ygUMcmVuIHNpY2sgYm9p

        Freedom gives you opportunity to be unhappy and not to get exploited for it.


      • Anonyymi

        lähimmäiseni on kolmatta vuotta mielenterveyden vuoksi sairaalassa pakkohoidossa suljetulla. Hän on yrittänyt tappaa itsensä moneen otteeseen ja hän on viettänyt jopa kuukauden kerrallaan lepositeissä ja sellaisessa vankilahuoneesa jossa ei muuta kuin maalatut seinät ja kalterit seinissä. Pakkolääkitystä MONENMOISIA ERI MERKKISIÄ kaikki nämä vuodet ja jos ei ole suostunut ottamaan niin on isketty takamukseen hoitajien pitäessä kiinni.
        Tuntuu kuin hän olisi lääkärien koekaniini. VIIMEISIN LÄÄKE ALOITETTIIN VIIME VIIKOLLA ja seurauksena hän itse todennut että kuola valuu suupielistä ja näiden kolmen vuoden sisällä paino noussut 40 kiloa vähintään. TUNTUU ETTEI LÄÄKÄRIT PIITTAA MISTÄÄN NÄISTÄ SEURAUKSISTA MITÄ LÄÄKKEET TUOVAT. Maallikosta tuntuu ettei mitää hyvää ole seurannut näistä kaikista lääkemääristä huolimatta ei mikään muutu vaan mielialat heilahtelee edelleen ja yhtä voimakkaasti kuin tämän hoitojakson alkaessa. PELKÄÄN PAINONOUSUN TUOVAN DIABETEKSEN,YM LIHAVUUDEN TUOMIA SAIRAUKSIA JOPA AIVOINFRAKTI ON MAHDOLLINEN, PELKÄSTÄÄN SIKSI ETTÄFYYSINEN KUNTO ON SURKEA JA LIIKUNTA TÄYSIN JÄÄNYT, ULKOILUA TOSI HARVOIN ON JOPA KUUKAUSIA ETTEI OLE PÄÄSSYT ULOS.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Psykosaasta on levinnyt kuin ruttotauti maailman joka kolkkaan . Samat fraasit ja samat selitykset ja samat toimimattomat laastarit elämän tuskaan kaikkialla.

        https://m.youtube.com/watch?v=3Q6uCrpzbPY&pp=ygUMcmVuIHNpY2sgYm9p

        Freedom gives you opportunity to be unhappy and not to get exploited for it.

        Samat keinot ja samat laastarit eivät sovi kaikille, jokaiselle omanlaisensa.


    • Anonyymi

      Hyvä antaa neuvoja, mikäli ei tiedä lamaavasta masennuksesta ja ahdistuksesta mitään. Sellaisesta kun ei jaksaisi enää edes hengittää.Kaikkien masennus ei vain parane, koska ne syyt jotka sitä ylläpitää ei poistu. Ei siihen auta lääkkeet ei mikään.

      • Anonyymi

        Ja siltikin suurin osa masennuksesta kärsivistä on sieltä pohjalta noussut, jotkut tarvinneet yhden kerran, jotkut joutuneet ponnistamaan useampaan kertaan.
        On ihmisiä, jotka saattavat masentua vain kerran elämässään, ja sitten on heitä, joilla voi olla jatkuvasti masennuskausia, ylös alas mielialan heittelyitä.

        Lamaava masennus on ihan varmasti olotila, jolloin tuntuu, ettei mitään ole tehtävissä, siihen en sano mitään, koska oma henkilökohtainen kokemus puuttuu. Olen kyllä tuntenut, ja tunnen edelleen ihmisiä, jotka taistelevat masennuksen kanssa.


      • Anonyymi

        Kukaan ei ole väittänyt etteikö ihmnen voi olla masentunut, jopa itsetuhoinen. Se ei tarkoita että masennus on sairaus tai häiriö.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kukaan ei ole väittänyt etteikö ihmnen voi olla masentunut, jopa itsetuhoinen. Se ei tarkoita että masennus on sairaus tai häiriö.

        Mikä se sitten on ?
        Millä termillä sen voisi ilmaista ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikä se sitten on ?
        Millä termillä sen voisi ilmaista ?

        Normaalia elämää.


      • Anonyymi

        Kuka on antanut neuvoja? Kenelle?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Normaalia elämää.

        Onko se normaalia, normaalia elämää, jos ihminen voi niin huonosti, ettei elämästä tahdo tulla oikein mitään ? Normaalissa elämässä ei olla synkissä ajatuksissa masennuksen tai ahdistuksen kanssa, koska ne häiritsevät usein jokapäiväistä elämää.
        Puhumattakaan vaikka psykoosista, se on kaukana normaalista.
        Mikä nyt ylipäänsä on sitä normaalia, onko sellaista ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko se normaalia, normaalia elämää, jos ihminen voi niin huonosti, ettei elämästä tahdo tulla oikein mitään ? Normaalissa elämässä ei olla synkissä ajatuksissa masennuksen tai ahdistuksen kanssa, koska ne häiritsevät usein jokapäiväistä elämää.
        Puhumattakaan vaikka psykoosista, se on kaukana normaalista.
        Mikä nyt ylipäänsä on sitä normaalia, onko sellaista ?

        Normaali elämä on sarja katastrofeja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Normaali elämä on sarja katastrofeja.

        Juu, ja me ihmiset kestämme niitä katastrofeja eri tavalla. Jotkut kestävät paremmin, jotkut eivät pysty ottamaan lainkaan vastoinkäymisiä vastaan, voi alkaa heti vaikuttaa psyykeen.
        Minkä me itse sille voimme, että olemme erilaisia, yksilöitä jokainen ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juu, ja me ihmiset kestämme niitä katastrofeja eri tavalla. Jotkut kestävät paremmin, jotkut eivät pysty ottamaan lainkaan vastoinkäymisiä vastaan, voi alkaa heti vaikuttaa psyykeen.
        Minkä me itse sille voimme, että olemme erilaisia, yksilöitä jokainen ?

        Et ymmärrä lainkaan mitä sillä tarkoitetaan väitteelle ettei mielisaisauksia ja -häiriöitä ole olemassa. Sillä ei väitetä etteivätkö ihmiset koe oikeasti psyykkistä kärsimystä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et ymmärrä lainkaan mitä sillä tarkoitetaan väitteelle ettei mielisaisauksia ja -häiriöitä ole olemassa. Sillä ei väitetä etteivätkö ihmiset koe oikeasti psyykkistä kärsimystä.

        On minulla aika laajasti tietoa psyykkisistä kärsimyksistä, myös mielenterveyshäiriöistä, ehkäpä joissain tapauksissa jopa sairauksista.
        On tullut takavuosina kierrettyä muutamia psykiatrisia laitoksia, potilaspuolella.
        Ajan myötä, kun itse näkee, mitä nuo laitokset pitävät sisällään, niin ymmärtää täysin hyvin, että on olemassa todella vakaviakin ongelmia, sekä myös psyykeen liittyviä sairauksia.

        Se, jos on joskus ollut avohoidon potilaana, tai vaikka osastollakin edes vähän aikaa, ei kerro kaikkea, mitä psykiatrian laitoksissa oikeasti on, etenkin pitkäaikaisosastoilla, kroonisesti sairaita, ym.
        Mitä " syvemmälle " niihin kuvioihin pääsee/joutuu uppoamaan, näkee ja kuulee paljon enemmän kuin luulee. Myös tietoisuus psykiatriasta kasvaa, eikä voi enää väittää, ettei näitä olisi olemassa lainkaan.

        Kärsimys on kyllä eri kuin sairaus, mutta jos se kärsimys haittaa paljon jokapäiväistä elämää ja aiheuttaa laajasti oireilua, psyykkistä, joskus myös fyysisiäkin oireita, niin kyllä sitä voi alkaa ajattelemaan sairautena.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On minulla aika laajasti tietoa psyykkisistä kärsimyksistä, myös mielenterveyshäiriöistä, ehkäpä joissain tapauksissa jopa sairauksista.
        On tullut takavuosina kierrettyä muutamia psykiatrisia laitoksia, potilaspuolella.
        Ajan myötä, kun itse näkee, mitä nuo laitokset pitävät sisällään, niin ymmärtää täysin hyvin, että on olemassa todella vakaviakin ongelmia, sekä myös psyykeen liittyviä sairauksia.

        Se, jos on joskus ollut avohoidon potilaana, tai vaikka osastollakin edes vähän aikaa, ei kerro kaikkea, mitä psykiatrian laitoksissa oikeasti on, etenkin pitkäaikaisosastoilla, kroonisesti sairaita, ym.
        Mitä " syvemmälle " niihin kuvioihin pääsee/joutuu uppoamaan, näkee ja kuulee paljon enemmän kuin luulee. Myös tietoisuus psykiatriasta kasvaa, eikä voi enää väittää, ettei näitä olisi olemassa lainkaan.

        Kärsimys on kyllä eri kuin sairaus, mutta jos se kärsimys haittaa paljon jokapäiväistä elämää ja aiheuttaa laajasti oireilua, psyykkistä, joskus myös fyysisiäkin oireita, niin kyllä sitä voi alkaa ajattelemaan sairautena.

        Itse nähnyt itse kokenut itse itse itse.

        Kaikenkokenut elämänkoululainen. MINÄ MINÄ MINÄ MINÄ.

        Muut eivät "tiedä" mitään.

        Minkälainen ihminen brassailee kokemuksillaan mielisairasteluelämästä? Aika säälittävää ja noloa.

        Jos toisella on eri näkökulma asiaan se ei tarkoita ettei ole mitään kokemusta asiasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itse nähnyt itse kokenut itse itse itse.

        Kaikenkokenut elämänkoululainen. MINÄ MINÄ MINÄ MINÄ.

        Muut eivät "tiedä" mitään.

        Minkälainen ihminen brassailee kokemuksillaan mielisairasteluelämästä? Aika säälittävää ja noloa.

        Jos toisella on eri näkökulma asiaan se ei tarkoita ettei ole mitään kokemusta asiasta.

        Voi voi, ihan pakko vääntää, kyllä on vaikeaa.....
        Toki jokaisella on omat kokemuksensa, ja vaikka kokemukset olisivat samoista asioista, me kaikki koemme ne eri tavalla, koska me olemme erilaisia.

        Jos kerron vaikkapa omista kokemuksista, en koe sitä millään tavalla brassailuna. Luuletko, että sellaiset kokemukset tekisivät ihmisestä ylpeän ? Kaukana siitä.
        Jos sinä, tai kuka tahansa muu, on kokenut asioita eri tavalla kuin minä, niin sitten olette, en voi siihen väittää mitään.
        Eikös ihminen, joka jotain kokee, myös kerro siitä minä-muodossa, ihan sen takia koska on sen itse kokenut. On se aika ikävää, jos joku sellaisesta loukkaantuu.....


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voi voi, ihan pakko vääntää, kyllä on vaikeaa.....
        Toki jokaisella on omat kokemuksensa, ja vaikka kokemukset olisivat samoista asioista, me kaikki koemme ne eri tavalla, koska me olemme erilaisia.

        Jos kerron vaikkapa omista kokemuksista, en koe sitä millään tavalla brassailuna. Luuletko, että sellaiset kokemukset tekisivät ihmisestä ylpeän ? Kaukana siitä.
        Jos sinä, tai kuka tahansa muu, on kokenut asioita eri tavalla kuin minä, niin sitten olette, en voi siihen väittää mitään.
        Eikös ihminen, joka jotain kokee, myös kerro siitä minä-muodossa, ihan sen takia koska on sen itse kokenut. On se aika ikävää, jos joku sellaisesta loukkaantuu.....

        🥱

        Tässä ei keskustella kenekään kokemuksista. Ketään ei kiinnosta sen enempää sinun kokemukseksi kuin muidenkaan.

        Tässä keskustellaan siitä että mielenterveyshäiriöitä ei ole olemassakaan. Mielenterveyspelleily on yksi tämä ajan pahimmista ruttotaudeista. Se on ulottanut lonkeronsa joka helvetin yhteiskunnan sektorille. Se antaa ihmisille luvan elää sosiaalisessa elämässä kuin siat pellossa vähät välittäen siitä millaista tuhoa mielenterveysperseily ympäristölle aiheuttaa.

        Nyt on trendikästä olla traumatietoinen. Kukaan ei ole syyllinen mihinkään koska lapsuustraumat määrää miten ihminen käyttäytyy ja toimii sosiaalisessa elämässään. Itse ei olla vastuussa mistään. Sielut kipuilevat niin kovin yääää😭 että pakko tehdä viattomien sivullisten elämästä yhtä helvettiä. Kotona töissä kadulla. Kaikkialla.

        Tässä on taas yksi Britannian nousevista rap scenen tähdistä. Tämäkään kapitalismia vastustava nuorukainen ei yhtään itse yritä rikastua musiikillaan. 😆 Tällaista musiikkia ja elämäntapaa sellaiset 9v lapsukaiset ihailevat ja sitten ihmetellään mikä on ku koko ajan puukotellaam kavereita kadulla hengiltä.

        Syy on mielenterveyshäiriöissä. Omissa mielenterveyshäiriöissä. Vanhempien mielenterveyshäiriöissä. Opettajien mielenterveyshäiriöisssä. Psykiatrin mielenterveyshäiriöissä. Sisarusten, kavereiden jne jne. Kun kaikki ovat mielisairaita kukaan ei ole vastuussa mistään.

        Ja sitten heittäydytään yliherkiksi kun ei sairaita ja pahonvoivia ihmispoloja saa mistään syyttää.


        "If you catch me alone
        You better stay out my zone, because I'm ready to kill
        I'll sit on my throne
        Made of bodies and bones, because I'm mentally ill....

        ...The bigger they come, the bigger they fall
        The trigger, the gun, I'm clipping them all
        Like eeny-meeny, miny-moe
        I line them up against the wall
        I don't mean metaphorically, lyrical bullets
        I mean actually fucking kill 'em, squeeze the trigger and pull it"


        https://m.youtube.com/watch?v=hscHqw7CIFo&pp=ygUScmVuIG11cmRlcmVyIHNvbmcg


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        🥱

        Tässä ei keskustella kenekään kokemuksista. Ketään ei kiinnosta sen enempää sinun kokemukseksi kuin muidenkaan.

        Tässä keskustellaan siitä että mielenterveyshäiriöitä ei ole olemassakaan. Mielenterveyspelleily on yksi tämä ajan pahimmista ruttotaudeista. Se on ulottanut lonkeronsa joka helvetin yhteiskunnan sektorille. Se antaa ihmisille luvan elää sosiaalisessa elämässä kuin siat pellossa vähät välittäen siitä millaista tuhoa mielenterveysperseily ympäristölle aiheuttaa.

        Nyt on trendikästä olla traumatietoinen. Kukaan ei ole syyllinen mihinkään koska lapsuustraumat määrää miten ihminen käyttäytyy ja toimii sosiaalisessa elämässään. Itse ei olla vastuussa mistään. Sielut kipuilevat niin kovin yääää😭 että pakko tehdä viattomien sivullisten elämästä yhtä helvettiä. Kotona töissä kadulla. Kaikkialla.

        Tässä on taas yksi Britannian nousevista rap scenen tähdistä. Tämäkään kapitalismia vastustava nuorukainen ei yhtään itse yritä rikastua musiikillaan. 😆 Tällaista musiikkia ja elämäntapaa sellaiset 9v lapsukaiset ihailevat ja sitten ihmetellään mikä on ku koko ajan puukotellaam kavereita kadulla hengiltä.

        Syy on mielenterveyshäiriöissä. Omissa mielenterveyshäiriöissä. Vanhempien mielenterveyshäiriöissä. Opettajien mielenterveyshäiriöisssä. Psykiatrin mielenterveyshäiriöissä. Sisarusten, kavereiden jne jne. Kun kaikki ovat mielisairaita kukaan ei ole vastuussa mistään.

        Ja sitten heittäydytään yliherkiksi kun ei sairaita ja pahonvoivia ihmispoloja saa mistään syyttää.


        "If you catch me alone
        You better stay out my zone, because I'm ready to kill
        I'll sit on my throne
        Made of bodies and bones, because I'm mentally ill....

        ...The bigger they come, the bigger they fall
        The trigger, the gun, I'm clipping them all
        Like eeny-meeny, miny-moe
        I line them up against the wall
        I don't mean metaphorically, lyrical bullets
        I mean actually fucking kill 'em, squeeze the trigger and pull it"


        https://m.youtube.com/watch?v=hscHqw7CIFo&pp=ygUScmVuIG11cmRlcmVyIHNvbmcg

        Ihan samaa settiähän tämäkin on.
        Toiset väittää, ettei mielenterveyshäiriöitä ole olemassa, toiset taas uskovat niitä olevan.
        Asioista ajattelu on myös vähän kuin kokemusta, se on sitä, kuinka kokee ajatuksensa.
        Toiset ovat pettyneitä järjestelmän, toiset eivät.
        Jotkut jäävät kokemuksiinsa ns. jumiin, jotkut pääsevät niistä yli helpommin.
        Asenne vaikuttaa myös, sekä miten asian itse kokee omalla kohdallaan, että silleen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihan samaa settiähän tämäkin on.
        Toiset väittää, ettei mielenterveyshäiriöitä ole olemassa, toiset taas uskovat niitä olevan.
        Asioista ajattelu on myös vähän kuin kokemusta, se on sitä, kuinka kokee ajatuksensa.
        Toiset ovat pettyneitä järjestelmän, toiset eivät.
        Jotkut jäävät kokemuksiinsa ns. jumiin, jotkut pääsevät niistä yli helpommin.
        Asenne vaikuttaa myös, sekä miten asian itse kokee omalla kohdallaan, että silleen.

        Olet kujalla ku lumiukko keskustelun aiheesta.

        Elämme yhteiskunnassa jossa julkkistekomielisairas pelle väittää vakavalla naamalla olleensa kroonisessa "psykoosissa" ja aivan muistamaton kokonaisen vuoden ja samalla pyörittäneensä tv- sarjaa. Ihmiset uskoo. 😆


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olet kujalla ku lumiukko keskustelun aiheesta.

        Elämme yhteiskunnassa jossa julkkistekomielisairas pelle väittää vakavalla naamalla olleensa kroonisessa "psykoosissa" ja aivan muistamaton kokonaisen vuoden ja samalla pyörittäneensä tv- sarjaa. Ihmiset uskoo. 😆

        Mulla loppui jaksaminen, saat viimeisen sanan, jos niin haluat...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itse nähnyt itse kokenut itse itse itse.

        Kaikenkokenut elämänkoululainen. MINÄ MINÄ MINÄ MINÄ.

        Muut eivät "tiedä" mitään.

        Minkälainen ihminen brassailee kokemuksillaan mielisairasteluelämästä? Aika säälittävää ja noloa.

        Jos toisella on eri näkökulma asiaan se ei tarkoita ettei ole mitään kokemusta asiasta.

        Katsos, kun me mielisairaat olemme jossainmäärin itsekkäitä, ilman sitä taipumusta emme koskaan saisi hoitoa ja meitä ei kuultaisiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Katsos, kun me mielisairaat olemme jossainmäärin itsekkäitä, ilman sitä taipumusta emme koskaan saisi hoitoa ja meitä ei kuultaisiin.

        Tutkimusten mukaan siellä on normaalia enemmän niitä narsistisia piirteitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tutkimusten mukaan siellä on normaalia enemmän niitä narsistisia piirteitä.

        " Mielisairaat " eivät ole yleisesti ottaen kovin narsistisia, enemmänkin arkoja ja ujoja, narsistien kohteeksi herkästi joutuvia ihmisiä.
        Mistä narsisti enemmän tykkäisi, kuin alistaa toisen, ja mieleltään herkkä on aika altis joutumaan tuollaiseen.


    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Jatkona mainitsemillesi:

        2 Tim. 4:3-4
        2 Piet. 2:1-22


      • Anonyymi

        Ooh. Siinä taas yksi tekomielisairas esitelmöimässä kuinka hänen "mielenterveyshäiriönsä on saanut uskonnollisia piirteitä". Kyllä me kaikki nyt varmasti huomaamme kuinka se "oireilee uskonnollisesti".

        Oliko muuta asiaa?

        Hämmästyttävää miten uskollisesti te tekomielisairaat noudattelette näitä samoja kaavoja. Jossain vaiheessa henkilökohtaista tekomielisairasteluhistoriaa on tultava se joku teko- uskonto- hurahtamisvaihe. Eikös tämä aloituksen pelle esimerkkitapaus enbuskekin juuri ole tekohurahtanut jumal- uskoon? Älyllisen rationaalisia reittejä tosin koska hän on niin älyllinen.

        Tässä on parempaa perehdyttävää.


        https://m.youtube.com/watch?v=JgikdLHaAcE&pp=ygUbVGhvbWFzIHN6YXN6IGxhc3QgaW50ZXJ2aWV3


        https://m.youtube.com/watch?v=7ZeexkPDsYc&pp=ygUgTXl0aCBvZiBtZW50YWwgaWxsbmVzcyBhdWRpb2Jvb2s=

        https://m.youtube.com/watch?v=hP3AEMNYhHE&pp=ygUgTXl0aCBvZiBtZW50YWwgaWxsbmVzcyBhdWRpb2Jvb2s=

        https://m.youtube.com/watch?v=-_XDX2B3jOQ&pp=ygUgTXl0aCBvZiBtZW50YWwgaWxsbmVzcyBhdWRpb2Jvb2s=


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ooh. Siinä taas yksi tekomielisairas esitelmöimässä kuinka hänen "mielenterveyshäiriönsä on saanut uskonnollisia piirteitä". Kyllä me kaikki nyt varmasti huomaamme kuinka se "oireilee uskonnollisesti".

        Oliko muuta asiaa?

        Hämmästyttävää miten uskollisesti te tekomielisairaat noudattelette näitä samoja kaavoja. Jossain vaiheessa henkilökohtaista tekomielisairasteluhistoriaa on tultava se joku teko- uskonto- hurahtamisvaihe. Eikös tämä aloituksen pelle esimerkkitapaus enbuskekin juuri ole tekohurahtanut jumal- uskoon? Älyllisen rationaalisia reittejä tosin koska hän on niin älyllinen.

        Tässä on parempaa perehdyttävää.


        https://m.youtube.com/watch?v=JgikdLHaAcE&pp=ygUbVGhvbWFzIHN6YXN6IGxhc3QgaW50ZXJ2aWV3


        https://m.youtube.com/watch?v=7ZeexkPDsYc&pp=ygUgTXl0aCBvZiBtZW50YWwgaWxsbmVzcyBhdWRpb2Jvb2s=

        https://m.youtube.com/watch?v=hP3AEMNYhHE&pp=ygUgTXl0aCBvZiBtZW50YWwgaWxsbmVzcyBhdWRpb2Jvb2s=

        https://m.youtube.com/watch?v=-_XDX2B3jOQ&pp=ygUgTXl0aCBvZiBtZW50YWwgaWxsbmVzcyBhdWRpb2Jvb2s=

        Ai sinne kiiruhti jo toinenkin teko- uskonnollinen hurahtelija ennen kun ehdin viestin loppuun kirjoittaa. Ootte te nopeita.

        Sitten kohtapuoliin juostaankin uskontojen uhrit ry:ssä vaihteeksi huomiohioraamassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ai sinne kiiruhti jo toinenkin teko- uskonnollinen hurahtelija ennen kun ehdin viestin loppuun kirjoittaa. Ootte te nopeita.

        Sitten kohtapuoliin juostaankin uskontojen uhrit ry:ssä vaihteeksi huomiohioraamassa.

        Minkä uhriksi sinä olet joutunut, kun on noin koville ottanut ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minkä uhriksi sinä olet joutunut, kun on noin koville ottanut ?

        Joo ja sitten samaa laulua sovelletaan muihin. 🤦 Kun tekomielisairas itse esitelmöi jatkuvasti ympäristölleen "oire"- performanssejaan ja traumojaan hän luulee että kaikki muutkin toimivat samoin. Kun joku uhkaa sun valhemaailmaasi väärillä mielipiteillä ja uhkaa paljastaa elämäsi kusetuksen, pyrit tekemään sellaisesta ihmisestä vaarattoman alkamalla uhriuttaa puolestaan häntä.

        Sori vaan sun valheistasi ei tule totuuksia vaikka kuinka yrität.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo ja sitten samaa laulua sovelletaan muihin. 🤦 Kun tekomielisairas itse esitelmöi jatkuvasti ympäristölleen "oire"- performanssejaan ja traumojaan hän luulee että kaikki muutkin toimivat samoin. Kun joku uhkaa sun valhemaailmaasi väärillä mielipiteillä ja uhkaa paljastaa elämäsi kusetuksen, pyrit tekemään sellaisesta ihmisestä vaarattoman alkamalla uhriuttaa puolestaan häntä.

        Sori vaan sun valheistasi ei tule totuuksia vaikka kuinka yrität.

        Ihmisillä riittää omiakin ongelmia ihan liiaksikin saakka, ei varmaan kovin monilla ole tarvetta " soveltaa samaa laulua muihin ".
        Ja miksi pitäisi alkaa ketään muita uhriuttaa ? Ainakaan itse en näe siinä mitään järkeä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihmisillä riittää omiakin ongelmia ihan liiaksikin saakka, ei varmaan kovin monilla ole tarvetta " soveltaa samaa laulua muihin ".
        Ja miksi pitäisi alkaa ketään muita uhriuttaa ? Ainakaan itse en näe siinä mitään järkeä.

        Joku ei taas osaa lukea.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo ja sitten samaa laulua sovelletaan muihin. 🤦 Kun tekomielisairas itse esitelmöi jatkuvasti ympäristölleen "oire"- performanssejaan ja traumojaan hän luulee että kaikki muutkin toimivat samoin. Kun joku uhkaa sun valhemaailmaasi väärillä mielipiteillä ja uhkaa paljastaa elämäsi kusetuksen, pyrit tekemään sellaisesta ihmisestä vaarattoman alkamalla uhriuttaa puolestaan häntä.

        Sori vaan sun valheistasi ei tule totuuksia vaikka kuinka yrität.

        Jos ei kerran ole mielisairautta, niin miten voi olla tekomielisairaus ?
        Mieti vähän....


    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Liittyi tähän aiheeseen miten?

        Ei mitenkään. Koita pysyä asiassa.


    • Anonyymi

      Poikkeavuushössötyksen kaava:
      -Ensin jostain hakemalla haetaan poikkeavuuden ääritapaus.
      -Siitä tehdään julkinen rummutus.
      -Vastaavia alkaa löytyä vähän sieltä ja täältä.

      • Anonyymi

        Se on sitä nykyaikaa että pitää saada joku pseudotiede huuhaa diagnoosi että ei tarvi töissä käydä.


    • Anonyymi

      Tästä ketjusta on taas poistunut jumalaton määrä aivan asiallisia viestejä. Eikä palautusta näy vaikka pyydetty on. Keskustelu vaikeutuu kun tekoälymode heiluu ku viikatemies kaikkialla.

      Ärsyttävää.

      • Anonyymi

        Ihan perus, jos joku ihminen kertoo totuuden jostain asiasta niin yleensä se sensuroidaan. :D


    • Anonyymi

      Ei oikeastaan. Vaan enemmänkin se on tekosyy hoitaa yhteiskunnan kannalta kelvottomat ihmiset nopeammin hautaan. Riistää heiltä laillisin menetelmin työkyky, puhekyky ja lisääntymiskyky.

      Toki viimeinen esimerkki ei välttämättä päde naispotilaisiin, mutta jos onnistuvat saamaan lapsen niin ei siitä kovin terve voi kasvaa.

    • Anonyymi

      Yhteiskunta voi pitää kelvottomana lähes ketä tahansa, mutta onko pakko ajatella itse itseään kelvottomaksi ?
      Siinä on yksi juttu, joka voi aiheuttaa säröjä mielenterveyteen.

      • Anonyymi

        Samaa mieltä. Psykologien kanssa ei kannata alkaa vänkkäämään, siinä ei tule aamua ikinä, ovat vajonneet oppiensa lumoihin.


      • Anonyymi

        Mielenterveyteen ei voi tulla säröjä.

        Erilaisia tunnetiloja, hyviltä tuntuvia ja pahoilta tuntuvia on kyllä olemassa. Kukaan ei ole väittänyt etteikö ihminen voi voida pahoin henkisesti.


    • Anonyymi

      Minulla mielenterveyden häiriöt eivät näy kusipäisyytenä, vaan kusipäisten ihmisten toimista ahdistumisena. Lääkkeillä pystyn suhtautumaan neutraalisti kusipäisiin ihmisiin.

      • Anonyymi

        Mielenterveyshäiriöt eivät voi näkyä minkäänlaisia koska niitä ei ole olemassakaan.


    • Anonyymi

      Uusi maailmanlaajuinen tekomielisairasteluilmiö: RIKKAAT POIKARUKAT. 😭

      Kuvitelkaa niitä mahdollisuuksia joita näiden enbuskejen ja sillanpäiden menestys heille tarjoaa! Maailma on heille auki ja tarjonnut triljoonia mahdollisuuksia. Ei tarvi ku poimia parhaat päältä.

      Kaikkien niiden mahdollisuuksien joukosta joita näillä jarisillanpäillä, tuomasenbuskeilla ja muilla kroisoksilla on vuosien aikana ollut, he itse päättävät pistää sekä oman elämänsä että muiden elämän tuusan nuuskaksi. Ja kaikki on muiden syytä. Lapsuus traumojen ja mielenterveyshäiriöiden syytä. Itsellä ei osaa eikä arpaa missään.

      Kuvitelkaa millaiset mahdollisuudet näillä aikuisilla miehillä olisi pitää huolta terveydestään, syödä yyberterveellisesti vaikka joka päivä. Käydä terapiassa ihan omaan laskuunsa hakemassa myötätuntoa, teetä ja sympatiaa. Heti kun alkaa maisemat ahdistaa voi vaihtaa maisemaa vaikka heti tänään. Aamulla ei tarvitse juosta räntäsateeseen työpaikkakiusattavaksi. Voit vedellä sikeitä vaikka viikon putkeen jos huvittaa. Jos joku homma ei hotsita voit laittaa lapun luukulle ilman minkäänlaisia vaikutuksia hyvinvointiin ja elämänlaatusi tasoon.

      Kroisosten talous mahdollistaa turvallisen elämän ja hyvinvoinnin vaikka koko loppuelämäksi. KAIKKI on kiinni heidän OMISTA valinnoistaan. Toisin kuin jollakin prostituoidulla jota nämä tämmöiset rikkaat poikarukat päättävät käydä vähän nöyryyttelemässä koska rikas poikarukka "oireilee" ja voi henkisesti niin pahoin, lapsuustraumat ja pää täynnä diagnooseja. Tai sillä pikkupojalla jota Sillanpää päätti käyttää seksuaalisesti hyväksi. Tai sillä pitkäaikaistyöttömällä sosiaaliturvaorjalla joka enpusken mielestä on itse syyllinen tilanteeseensa koska on neuroTYYPILLINEN ja omistaa liian kalliin puhelimen.

      Oma menestys on tietysti vain oman erinomaisuuden ansiota. Yhtään ei ole ollut apuja ja tuuria matkassa. Mutta sama ei päde köyhien ja kurjien kohdalla koska he puolestaan ovat itse syyllisiä tilanteeseensa.

      Itse ollaan ängetty narsistin naama julkisuuteen koska ollaan linssiluteita ja halutaan mainetta ja mammonaa. Ja siten itketään kun ollaan julkisuudessa ja joku sanoo kriittisen sanan. Itse änkeydytään joka tuuttiin tekomielenterveyshäiriöiden ja päihde "sairauksien" poster pojiksi ja sitten ulistaan ja traumatisoidutaan vielä lisää kun kaikki eivät silitä päätä.

      Ja kohta ollaan "psykiatrian uhreja". Itse ei vastuussa mistään. Itse ei syyllisiä mihinkään.

      Mitähän sille enpusken nöyryyttämälle prostituoidulle kuuluu? Miten siellä voidaan? Entä se Sillanpään seksiorgioita todistamaan pakotettu poika? Kuinka siellä voidaan?

      Voi näitä hyperlahjakkaita ja tuboälykkäitä rikkaita poikarukkia. On se kertakaikkiaan KAUHEETA olla rikas ja menestynyt. Yäääää. 😭😭😭😭😭

      https://m.youtube.com/watch?v=nyWbun_PbTc

      • Anonyymi

        Kateus ei ole koskaan tehnyt ihmiselle mitään hyvää....


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kateus ei ole koskaan tehnyt ihmiselle mitään hyvää....

        Kateus on normaali tunne


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kateus ei ole koskaan tehnyt ihmiselle mitään hyvää....

        Kuka on kateellinen menestyneille poikarukille kun maine ja mammona näyttää tekevän elämästä yhtä tuskaa ja kärsimystä? Varsinkin kun ÄO:kin on triljoona ja muiden ihmisten tyhmyyttäkin on näin ollen vielä kestettävä siellä Roope Ankan rahavuorien päällä itkiessä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuka on kateellinen menestyneille poikarukille kun maine ja mammona näyttää tekevän elämästä yhtä tuskaa ja kärsimystä? Varsinkin kun ÄO:kin on triljoona ja muiden ihmisten tyhmyyttäkin on näin ollen vielä kestettävä siellä Roope Ankan rahavuorien päällä itkiessä.

        Minä olen kateellinen kaikille, välillä enemmän välillä vähemmän. Siinä omassakin tyhmyydessä on liikaakin kestämistä!

        Joku käski mennä kirjastoon, ehkä menenkin, kun usein se auttaa silloin, kun kaikki on muuten ihan sekaisin. Koska usein sillon mulle tulee positiivinen flow. Ja mikä tahansa on parempaa kuin makaaminen norsu rinnan päällä lamaantuneena sohvalla tai junan alle hyppääminen. Ja ennen kaikkea, koska mä haluan eikä siksi, kun mun on pakko.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä olen kateellinen kaikille, välillä enemmän välillä vähemmän. Siinä omassakin tyhmyydessä on liikaakin kestämistä!

        Joku käski mennä kirjastoon, ehkä menenkin, kun usein se auttaa silloin, kun kaikki on muuten ihan sekaisin. Koska usein sillon mulle tulee positiivinen flow. Ja mikä tahansa on parempaa kuin makaaminen norsu rinnan päällä lamaantuneena sohvalla tai junan alle hyppääminen. Ja ennen kaikkea, koska mä haluan eikä siksi, kun mun on pakko.

        Onko pakko puhua koko ajan asian vierestä?


    • Anonyymi

      Mielenterveyshäiriöt ja sairaudet ovat olemassa vain alalla olevien mielestä ja heidän tulojaan ja tienaamisen kannalta ajateltuna.

      • Anonyymi

        Se on myös poliittinen työkalu.

        Köyhyys ja köyhyyden seuraukset paranee sillä että pistetään köyhän aivoihin kolmesataa volttia sähköiskuja.


      • Anonyymi

        Miltäköhän pohjalta kyseinen ala on kehitetty, miksi sellainen on olemassa, jos ei ole koskaan ollut tarvetta ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miltäköhän pohjalta kyseinen ala on kehitetty, miksi sellainen on olemassa, jos ei ole koskaan ollut tarvetta ?

        Sairaudentunnottomuus voisi olla hyvä syy keksiä koko ala.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sairaudentunnottomuus voisi olla hyvä syy keksiä koko ala.

        Täysin totta, koska enemmän sairaudentunnottomat ovat kaikkea vastaan, eivätkä ole tyytyväisiä mihinkään, vaikka jotkut yrittävät auttaa.
        Sairaudentunto jos löytyy, se helpottaa omaa oloa jo paljon, kun ymmärtää, ettei juuri sillä hetkellä kaikki ole hyvin, on paha olla.


    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Vaikka ajateltaisiin ettei mielenterveyden häiriöitä olisi olemassa, se ei tarkoita etteikö ihmiset kriisissä, hädän hetkellä, tuskastuneena jne. toimisi hyvin epärationaalisena tavalla. Siksi tapahtuu pahoinpitelyjä, haukkumisia jne. Tässä on aina se paradoksi että fyysinen jalan poikki meneminen ymmärretään tai halutaan ymmärtää paremmin kuin "vika korvien välissä".

      • Anonyymi

        Jos ihmisellä on paha olla henkisesti, ei se oikeuta kohdistamaan väkivaltaa ulkopuolisiin ihmisiin, tai edes haukkumaan jotain toista, itsellähän se paha olo on jos on.
        Mutta jos on ongelmia tunteidensa käsittelemisessä ja säätelyssä, voi hyvinkin olla tilanteita, että oma olo purkautuu kohdistamalla se muihin huonolla tavalla. Ja niin ei pitäisi olla.
        Siinä vaiheessa viimeistään tarvitsee apua joltakin osaavalta taholta.

        Jalan poikki menosta, että tuskin kukaan, jolla on jalka poikki, alkaa väkivaltaiseksi muita kohtaan siitä syystä, kun on jalka poikki. Toki jos se itseä liikaa ketuttaa, että on jalka poikki, niin voi käydä juurikin tunteiden käsittelyn kanssa niin, että kiukku kohdistuu ulkopuolisiin, vaikka kiukku on ihan omaa.


      • Anonyymi

        Pahoinpitelyitä tai haukkumisia ei tapahdu.

        Tulivuorenpurkauksia, pyörremyrskyjä ja sairauskohtauksia tapahtuu.

        Pahoinpitelyitä ja haukkumisia suoritetaan tietoisesti.

        Ymmärrätkö eron?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pahoinpitelyitä tai haukkumisia ei tapahdu.

        Tulivuorenpurkauksia, pyörremyrskyjä ja sairauskohtauksia tapahtuu.

        Pahoinpitelyitä ja haukkumisia suoritetaan tietoisesti.

        Ymmärrätkö eron?

        Tietenkin ymmärrän.
        Käytin tapahtuu-sanaa, koska edellinen kommentoijakin oli niin tehnyt.
        Ja jotkut asiat joita tapahtuu, ihminen sen suorittaa, laittaa tapahtumaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tietenkin ymmärrän.
        Käytin tapahtuu-sanaa, koska edellinen kommentoijakin oli niin tehnyt.
        Ja jotkut asiat joita tapahtuu, ihminen sen suorittaa, laittaa tapahtumaan.

        On aika saatanan huono perustelu käyttää vastuun ja syyllisyyden mitätöivää termiä vain siksi "koska edellinenkin kommentoija oli niin tehnyt".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On aika saatanan huono perustelu käyttää vastuun ja syyllisyyden mitätöivää termiä vain siksi "koska edellinenkin kommentoija oli niin tehnyt".

        Enpä kokenut olevani mihinkään syyllinen, niin en tuntenut tarvetta väistellä syyllisyyttä.
        Olen pahoillani, jos sinulla ei hermot kestä...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Enpä kokenut olevani mihinkään syyllinen, niin en tuntenut tarvetta väistellä syyllisyyttä.
        Olen pahoillani, jos sinulla ei hermot kestä...

        Edelleenkään emme keskustele sinusta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Edelleenkään emme keskustele sinusta.

        Kyllähän se kommentti taisi minua koskea, kun arvosteltiin, miten kirjoitin, käytin väärää sanamuotoa.
        Ei tule mieleenkään, että keskustelu koskisi vaikkapa juuri minua, luojan kiitos ei.
        Muuten kyllä hyvä, ettei keskustelu ole ketään kohtaan henkilökohtaista. Siitä syystähän täällä ihmiset anonyymeina kirjoittelevat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos ihmisellä on paha olla henkisesti, ei se oikeuta kohdistamaan väkivaltaa ulkopuolisiin ihmisiin, tai edes haukkumaan jotain toista, itsellähän se paha olo on jos on.
        Mutta jos on ongelmia tunteidensa käsittelemisessä ja säätelyssä, voi hyvinkin olla tilanteita, että oma olo purkautuu kohdistamalla se muihin huonolla tavalla. Ja niin ei pitäisi olla.
        Siinä vaiheessa viimeistään tarvitsee apua joltakin osaavalta taholta.

        Jalan poikki menosta, että tuskin kukaan, jolla on jalka poikki, alkaa väkivaltaiseksi muita kohtaan siitä syystä, kun on jalka poikki. Toki jos se itseä liikaa ketuttaa, että on jalka poikki, niin voi käydä juurikin tunteiden käsittelyn kanssa niin, että kiukku kohdistuu ulkopuolisiin, vaikka kiukku on ihan omaa.

        Onko pakko puhua koko ajan asian vierestä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko pakko puhua koko ajan asian vierestä?

        Jaha tuli kommentti väärään paikkaan. Mutta siltikin sopii myös tähän.


      • Anonyymi

        "Tässä on aina se paradoksi että fyysinen jalan poikki meneminen ymmärretään tai halutaan ymmärtää paremmin kuin "vika korvien välissä"."

        Paradoksaalista on lähinnä oman viestisi asiasisältö.

        Miksi henkilö joka tietää ettei mielenterveyshäiriöitä ole olemassa leimaisi toisen mielenterveyshäiröiseksi?

        Tölväisyyn että "vika on korvien välissä" sisältyy väite että mielenterveyshäiriöitä olisi olemassa ja henkilö jota tölväisyllä haukutaan niitä potisi.

        Ihminen joka ei usko mielenterveyshäiriöihin ja tietää etteivät mielisairaudet de facto sairauksia ei voi myöskään ketään haukkua väittämällä että "vika on korvien välissä."


    • Anonyymi

      Tässähän on tutkimuksia ollut, että ilman lääkehoitoa skitsofreenisiksi tulkittujen tapahtumien uusiutuminen on paljon pienempää ja niin sanottua maalaisjärkeä käytetään elämän ongelmien ratkaisuun. Mutta kun ne julkaisee, joilla on rahaa ja valtaa ja lähes ainoastaan näitten kantaa puoltavaa dataa.

      • Anonyymi

        Ei tarvii elää muiden rahoilla, maalaisjärjellä voi ihan itse mennä töihin.


    • Anonyymi

      Juu kerran tuonne mielenterveyshörhölään jouduin. Kaikki tulkittiin jotenkin psykologisesti, yhtään faktantarkistusta ei tehty etkä tulkinnoista mitään tietoa saa. Siellä kyllä ihmisestä ihan mitä tahansa löydetään, jos halutaan, ja jos ei löydetä, niin vaikka aiheutetaan, kun näillä mm. kaikkien kommunikaatioitten seurantaoikeudet ynnämuuta valtaa on. Että os menet, saat odottaa olevasi jopa loppuelämän monitoroituna.

    • Anonyymi

      Koetappa elää, kuulemalla kokoajan perhettä uhkailevia, moittivia ja et ole mitään harhoja. Siinä vaiheessa voi olla, että käyttäytyy hieman erilailla kuin pitäisi. Itselläni skitsoaffektiivinen häiriö ja psykoosit ovat tuttuja. nykyään ei noita ole, mutta voin taata, että harhaisena elämä on vaikeampaa kuin harhattomana. Tuo ei ole tekosyy vaan oikea diagnoosi ja lääkkeitä joudun syömään loppu elämäni, pyrin olemaan normaalisti ja ei ulkopuoliset ole sairasteluani huomannut.

    • Anonyymi

      Miltä näyttää aikuinen ihminen joka on suggeroinut itsensä kuvittelemaan itselleen mielisairauksia ja sitten voidaankin perseillä sosiaalisessa elämässä miten vain:

      https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009203628.html

      Hyi vittu tekomielenterveyshäiriöiset ovat tämän ajan yksi ärsyttävimmistä ihmislajeista.

      • Anonyymi

        Miksi kukaan teeskentelisi kärsivänsä mielenterveysongelmista ?
        Siinä ei ole mitään järkeä.
        On karvas totuus, että mielenterveydelliset ongelmat ovat jatkuvassa kasvussa.
        Eikä se ihmistä millään tavalla pilaa tai huononna, jos nyt jotain mielen ongelmia sattuu olemaankin, ihmisyys ei katoa, eikä ihmisarvo katoa mihinkään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi kukaan teeskentelisi kärsivänsä mielenterveysongelmista ?
        Siinä ei ole mitään järkeä.
        On karvas totuus, että mielenterveydelliset ongelmat ovat jatkuvassa kasvussa.
        Eikä se ihmistä millään tavalla pilaa tai huononna, jos nyt jotain mielen ongelmia sattuu olemaankin, ihmisyys ei katoa, eikä ihmisarvo katoa mihinkään.

        Suosittelen lukemaan koko ketjun läpi siitä huolimatta että se on pitkä. Ei viitsi alkaa toistamaan itseään.

        Etkö itse keksi mitään syytä miksi ihmisellä voisi olla motiivi leikkiä "mielenterveyshäiriöitä"?

        Miksi monet ihmiset ovat pesunkestäviä huomiohuoria? Tai kaksi ihmisillä voi olla halu vältellä sitä mitä kutsutaan "normaaliksi elämäksi"? Miksi ihmisillä on tapana vältellä omaa vastuunottoa ja syyllisyyttä omista törttöilyistä? Tai miksi joku lapsesta asti aivopesty "nepsy"- lapsi kasvaa aikuiseksi joka uskoo olevansa psyykkisesti sairas koska häntä on kohdeltu sairaana koko elämänsä ajan pienestä pitäen? Miksi ihminen joka on myrkyttää itseään kemiallisilla aineilla vuosikaudet ja potee lääkkeiden aiheuttamaa kroonista myrkytystilaa uskoo olevansa sairas? Jos vedät rotanmyrkkyä tulet sairaaksi mutta kukaan ei luule olevansa psyykkisesti sairas sen vuoksi. Sen sijaan psyykenlääkkeiden aiheuttaman myrkytystilan oireet lasketaan psyykkisen sairauden oikeiksi.

        Voit aloittaa vaikkapa näihin vastaamisen niin ehkä se ajatus siitä lähtee.

        Tässä ei mistään ihmisarvoista puhuttu taas sitten sanaakaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suosittelen lukemaan koko ketjun läpi siitä huolimatta että se on pitkä. Ei viitsi alkaa toistamaan itseään.

        Etkö itse keksi mitään syytä miksi ihmisellä voisi olla motiivi leikkiä "mielenterveyshäiriöitä"?

        Miksi monet ihmiset ovat pesunkestäviä huomiohuoria? Tai kaksi ihmisillä voi olla halu vältellä sitä mitä kutsutaan "normaaliksi elämäksi"? Miksi ihmisillä on tapana vältellä omaa vastuunottoa ja syyllisyyttä omista törttöilyistä? Tai miksi joku lapsesta asti aivopesty "nepsy"- lapsi kasvaa aikuiseksi joka uskoo olevansa psyykkisesti sairas koska häntä on kohdeltu sairaana koko elämänsä ajan pienestä pitäen? Miksi ihminen joka on myrkyttää itseään kemiallisilla aineilla vuosikaudet ja potee lääkkeiden aiheuttamaa kroonista myrkytystilaa uskoo olevansa sairas? Jos vedät rotanmyrkkyä tulet sairaaksi mutta kukaan ei luule olevansa psyykkisesti sairas sen vuoksi. Sen sijaan psyykenlääkkeiden aiheuttaman myrkytystilan oireet lasketaan psyykkisen sairauden oikeiksi.

        Voit aloittaa vaikkapa näihin vastaamisen niin ehkä se ajatus siitä lähtee.

        Tässä ei mistään ihmisarvoista puhuttu taas sitten sanaakaan.

        "No further evidence is needed to show that ‘mental illness’ is not the name of a biological condition whose nature awaits to be elucidated, but is the name of a concept whose purpose is to obscure the obvious.
        T.Szasz"

        Suosittelen perehtymään Thomas Szaszin tuotantoon. Suomennettuna ei valitettavasti ole kirjoja saatavilla mutta netistä löytyy paljon materiaalia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi kukaan teeskentelisi kärsivänsä mielenterveysongelmista ?
        Siinä ei ole mitään järkeä.
        On karvas totuus, että mielenterveydelliset ongelmat ovat jatkuvassa kasvussa.
        Eikä se ihmistä millään tavalla pilaa tai huononna, jos nyt jotain mielen ongelmia sattuu olemaankin, ihmisyys ei katoa, eikä ihmisarvo katoa mihinkään.

        "On karvas totuus, että mielenterveydelliset ongelmat ovat jatkuvassa kasvussa.
        Eikä se ihmistä millään tavalla pilaa tai huononna"

        Karvas totuus on se, että ns. "mielenterveyshäiriöt" kyllä usein pilaa ihmisen ja huonontaa kaikin tavoin verraten siihen mikä ja millainen henkilö oikeasti olisi jos viitsisi lopettaa tekomielisairastelunsa. Tämän voi välttää kieltäytymällä ryhtymästä mielenterveyshäiriöiseksi ja itse päättämällä käyttäytyä kunnolla, ja kohdella muita ihmisiä asiallisesti.

        Tekomielisairaat ovat tämän päivät pahin ympäristöhaitta kun puhutaan ihmisten välisestä kanssakäymisestä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suosittelen lukemaan koko ketjun läpi siitä huolimatta että se on pitkä. Ei viitsi alkaa toistamaan itseään.

        Etkö itse keksi mitään syytä miksi ihmisellä voisi olla motiivi leikkiä "mielenterveyshäiriöitä"?

        Miksi monet ihmiset ovat pesunkestäviä huomiohuoria? Tai kaksi ihmisillä voi olla halu vältellä sitä mitä kutsutaan "normaaliksi elämäksi"? Miksi ihmisillä on tapana vältellä omaa vastuunottoa ja syyllisyyttä omista törttöilyistä? Tai miksi joku lapsesta asti aivopesty "nepsy"- lapsi kasvaa aikuiseksi joka uskoo olevansa psyykkisesti sairas koska häntä on kohdeltu sairaana koko elämänsä ajan pienestä pitäen? Miksi ihminen joka on myrkyttää itseään kemiallisilla aineilla vuosikaudet ja potee lääkkeiden aiheuttamaa kroonista myrkytystilaa uskoo olevansa sairas? Jos vedät rotanmyrkkyä tulet sairaaksi mutta kukaan ei luule olevansa psyykkisesti sairas sen vuoksi. Sen sijaan psyykenlääkkeiden aiheuttaman myrkytystilan oireet lasketaan psyykkisen sairauden oikeiksi.

        Voit aloittaa vaikkapa näihin vastaamisen niin ehkä se ajatus siitä lähtee.

        Tässä ei mistään ihmisarvoista puhuttu taas sitten sanaakaan.

        Muutaman ketjun läpilukeneena tunnustan että kyllähän siellä muutama ihan tärkeä pointti löytyy, mutta kokonaisuutena nämä ketjut on lähinnä sitä atribuutio harhaa ja sitä kautta kurkistusta sairaaseen mieleen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Muutaman ketjun läpilukeneena tunnustan että kyllähän siellä muutama ihan tärkeä pointti löytyy, mutta kokonaisuutena nämä ketjut on lähinnä sitä atribuutio harhaa ja sitä kautta kurkistusta sairaaseen mieleen.

        En kehottanut sinua lukemaan muutamaa ketjua tältä foorumilta eikä kiinnosta mitä nämä ketjut ovat kokonaisuutena täynnä.

        Sinua kehotettiin lukemaan _tämä_ ketju läpi. Miksi? Koska itse otat kantaa juuri _tämän_ ketjun aiheeseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "On karvas totuus, että mielenterveydelliset ongelmat ovat jatkuvassa kasvussa.
        Eikä se ihmistä millään tavalla pilaa tai huononna"

        Karvas totuus on se, että ns. "mielenterveyshäiriöt" kyllä usein pilaa ihmisen ja huonontaa kaikin tavoin verraten siihen mikä ja millainen henkilö oikeasti olisi jos viitsisi lopettaa tekomielisairastelunsa. Tämän voi välttää kieltäytymällä ryhtymästä mielenterveyshäiriöiseksi ja itse päättämällä käyttäytyä kunnolla, ja kohdella muita ihmisiä asiallisesti.

        Tekomielisairaat ovat tämän päivät pahin ympäristöhaitta kun puhutaan ihmisten välisestä kanssakäymisestä.

        Ei ole mitään mielenterveys ongelmia.Kysymys on elämän ongelmista.Mielenterveys ongelmat ovat psykiatrian päästä keksimää paskaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole mitään mielenterveys ongelmia.Kysymys on elämän ongelmista.Mielenterveys ongelmat ovat psykiatrian päästä keksimää paskaa.

        Samaa mieltä, on vain olemassa huonoja ihmisiä. Tehkää itsellenne jotain!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suosittelen lukemaan koko ketjun läpi siitä huolimatta että se on pitkä. Ei viitsi alkaa toistamaan itseään.

        Etkö itse keksi mitään syytä miksi ihmisellä voisi olla motiivi leikkiä "mielenterveyshäiriöitä"?

        Miksi monet ihmiset ovat pesunkestäviä huomiohuoria? Tai kaksi ihmisillä voi olla halu vältellä sitä mitä kutsutaan "normaaliksi elämäksi"? Miksi ihmisillä on tapana vältellä omaa vastuunottoa ja syyllisyyttä omista törttöilyistä? Tai miksi joku lapsesta asti aivopesty "nepsy"- lapsi kasvaa aikuiseksi joka uskoo olevansa psyykkisesti sairas koska häntä on kohdeltu sairaana koko elämänsä ajan pienestä pitäen? Miksi ihminen joka on myrkyttää itseään kemiallisilla aineilla vuosikaudet ja potee lääkkeiden aiheuttamaa kroonista myrkytystilaa uskoo olevansa sairas? Jos vedät rotanmyrkkyä tulet sairaaksi mutta kukaan ei luule olevansa psyykkisesti sairas sen vuoksi. Sen sijaan psyykenlääkkeiden aiheuttaman myrkytystilan oireet lasketaan psyykkisen sairauden oikeiksi.

        Voit aloittaa vaikkapa näihin vastaamisen niin ehkä se ajatus siitä lähtee.

        Tässä ei mistään ihmisarvoista puhuttu taas sitten sanaakaan.

        Ihmisarvon alentamista on jo tuokin, että sanoo jonkun olevan huomiohuora.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "On karvas totuus, että mielenterveydelliset ongelmat ovat jatkuvassa kasvussa.
        Eikä se ihmistä millään tavalla pilaa tai huononna"

        Karvas totuus on se, että ns. "mielenterveyshäiriöt" kyllä usein pilaa ihmisen ja huonontaa kaikin tavoin verraten siihen mikä ja millainen henkilö oikeasti olisi jos viitsisi lopettaa tekomielisairastelunsa. Tämän voi välttää kieltäytymällä ryhtymästä mielenterveyshäiriöiseksi ja itse päättämällä käyttäytyä kunnolla, ja kohdella muita ihmisiä asiallisesti.

        Tekomielisairaat ovat tämän päivät pahin ympäristöhaitta kun puhutaan ihmisten välisestä kanssakäymisestä.

        Jos on kovin vaikeaa, voi etsiä sellaista seuraa, joka ei ole " tekomielisairasta ".
        On paljon ihmisiä, jotka osaavat käyttäytyä aivan hyvin, itse asiassa suurin osa ihmisistä.
        Jos liian moni alkaa vaikuttaa " tekomielisairaalta ", silloin voisi olla itsellä peiliin katsomisen paikka.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos on kovin vaikeaa, voi etsiä sellaista seuraa, joka ei ole " tekomielisairasta ".
        On paljon ihmisiä, jotka osaavat käyttäytyä aivan hyvin, itse asiassa suurin osa ihmisistä.
        Jos liian moni alkaa vaikuttaa " tekomielisairaalta ", silloin voisi olla itsellä peiliin katsomisen paikka.

        Et voi nykypäivänä valita seuraasi siten että vältyt tekomielisairastelijoiden vaikutukselta ellet sitten pysty aloittamaan jonkin sortin hermiitti elämää.

        Tekomielisairaatntotta tosiaan tekevät kaikesta ne. normaalistakin elämänmenosta vaikeaa. Kaiken kukkuraksi kyseessä on täysin tekaistu, keinotekoisesti luotu yhteiskunnallinen ongelma, joka vaikuttaa kaikkeen elämäön kaikilla yhteiskunnan sektoreilla.

        Tämä on se ongelma, ja tämä on syy miksi tässä asiasta keskustellaan. Ei se, että juuri minulla on ongelma asian kanssa. Vaan se miten tekomielisairasteluilmiö muuttaa koko yhteiskunnan täysin toimi atomaksi ja aiheuttaa valtavasti aivan turhaa, vältettävissä olevaa kärsimystä. Yleensä eniten viattomille sivullisille.

        Ongelma ei poistu väsyneillä fraaseilla ja kehotuksilla että katsoppa sinne omaan peiliin.

        Keisarille ei tule olemattomia vaatteita päälle käskemällä niitä harvoja katsomaan peiliin jotka uskaltavat sanoa ääneen ettei niitä vaatteita ole.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihmisarvon alentamista on jo tuokin, että sanoo jonkun olevan huomiohuora.

        Huomiohuoruus on todellinen ilmiö. Asia ei muutu miksikään sillä jos koet sen ihmisarvoa alentavana ja loukkaavana kuvauksena ällöttävästä, ympäristölle tarpeetonta kärsimystä aiheuttavasta käytöksestä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huomiohuoruus on todellinen ilmiö. Asia ei muutu miksikään sillä jos koet sen ihmisarvoa alentavana ja loukkaavana kuvauksena ällöttävästä, ympäristölle tarpeetonta kärsimystä aiheuttavasta käytöksestä.

        Ei kukaan käske tekemään itselle ongelmaa jonkun toisen ällöttävästä käytöksestä.
        Jos joku ihminen tuntuu äärettömän vastenmieliseltä käytöksineen, niin kyllähän se voi ottaa päähän, mutta sellaisen ihmisen pystyy myös ikään kuin " ohittamaan ", tekemättä asiasta itselleen ongelmaa.
        Elämässä sattuu tulemaan aina joskus kohdalle myös niitä ei niin mukavia ihmisiä, ja se on kuitenkin kestettävä. Miten sen kestää, se on jokaisen oma asia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei kukaan käske tekemään itselle ongelmaa jonkun toisen ällöttävästä käytöksestä.
        Jos joku ihminen tuntuu äärettömän vastenmieliseltä käytöksineen, niin kyllähän se voi ottaa päähän, mutta sellaisen ihmisen pystyy myös ikään kuin " ohittamaan ", tekemättä asiasta itselleen ongelmaa.
        Elämässä sattuu tulemaan aina joskus kohdalle myös niitä ei niin mukavia ihmisiä, ja se on kuitenkin kestettävä. Miten sen kestää, se on jokaisen oma asia.

        Et ole ilmeisesti havahtunut vielä huomaamaan että ainakin 95%:lla päivittäin vastaan tulevista ihmisistä on jokin mielenterveyteen liittyvä diagnoosi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei kukaan käske tekemään itselle ongelmaa jonkun toisen ällöttävästä käytöksestä.
        Jos joku ihminen tuntuu äärettömän vastenmieliseltä käytöksineen, niin kyllähän se voi ottaa päähän, mutta sellaisen ihmisen pystyy myös ikään kuin " ohittamaan ", tekemättä asiasta itselleen ongelmaa.
        Elämässä sattuu tulemaan aina joskus kohdalle myös niitä ei niin mukavia ihmisiä, ja se on kuitenkin kestettävä. Miten sen kestää, se on jokaisen oma asia.

        Huomiohuoraus ei ole "uhriton rikos" Se talloo alleen juuri ne todelliset avuntarvitsijat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et ole ilmeisesti havahtunut vielä huomaamaan että ainakin 95%:lla päivittäin vastaan tulevista ihmisistä on jokin mielenterveyteen liittyvä diagnoosi.

        Aika monella onkin, mutta mitä sillä on väliä ?
        Diagnoosi ei muuta ihmistä mitenkään huonommaksi.
        En tarkkaile enkä havahtele huomaamaan vastaan tulevien ihmisten mahdollisia diagnooseja, ihmisyys on paljon tärkeämpää.
        Diagnosoiduissa ihmisissäkin on loistavia tyyppejä, koskaan ei voi yleistää.
        Monien ihmisten kanssa voi tulla toimeen sen verran minkä tarvitsee tulla, riippumatta siitä, onko hänellä diagnooseja tai ei, tai millainen hän muuten on.
        Ei ihmisiä tarvitse mitenkään " lokeroida " tai " luokitella ".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aika monella onkin, mutta mitä sillä on väliä ?
        Diagnoosi ei muuta ihmistä mitenkään huonommaksi.
        En tarkkaile enkä havahtele huomaamaan vastaan tulevien ihmisten mahdollisia diagnooseja, ihmisyys on paljon tärkeämpää.
        Diagnosoiduissa ihmisissäkin on loistavia tyyppejä, koskaan ei voi yleistää.
        Monien ihmisten kanssa voi tulla toimeen sen verran minkä tarvitsee tulla, riippumatta siitä, onko hänellä diagnooseja tai ei, tai millainen hän muuten on.
        Ei ihmisiä tarvitse mitenkään " lokeroida " tai " luokitella ".

        Että mitäkö sillä on väliä jos 99% väestöstä on potevinaan jotakin "mielisairaus"- diagnoosia joka oikeuttaa heille sosiaalisen perseilyn, itsekkään käytöksen ja vastuuntunnottomuuden sosiaalisissa suhteissa?

        Millä tavalla tällainen vaikuttaa yhteiskuntarauhaan, ja yleiseen elämänmenoon?

        Oletko koskaan ajatellut moniko viaton sivullinen on menettänyt jopa henkensä vain jonkun huomiohuoran takia joka oikeuttaa jopa tappamisen koska itsellä on lapsuustraumat ja miljoona mielisairautta?

        Itte on uhri. 😭


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei kukaan käske tekemään itselle ongelmaa jonkun toisen ällöttävästä käytöksestä.
        Jos joku ihminen tuntuu äärettömän vastenmieliseltä käytöksineen, niin kyllähän se voi ottaa päähän, mutta sellaisen ihmisen pystyy myös ikään kuin " ohittamaan ", tekemättä asiasta itselleen ongelmaa.
        Elämässä sattuu tulemaan aina joskus kohdalle myös niitä ei niin mukavia ihmisiä, ja se on kuitenkin kestettävä. Miten sen kestää, se on jokaisen oma asia.

        Jos joku hakkaa sua kirveellä päähän, onko ongelmasi se että itse teet siitä ongelman itsellesi?

        Tekomielisairastelevien huomiohuorien sosiaalinen perseily ei ole asia jonka voi ingoroida. Se vaikuttaa joka tapauksessa viattomien sivullisten elämään negatiivisella tavalla halusit tai et. Puhumattakaan tilannetta että 95% väestöstä ovat tekomielisairastelevia huomiohuoria. Siinähän olet sitten se ainoa terve ja normaali ja yrität olla tekemättä muiden "oireiluista" ongelmaa itsellesi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Että mitäkö sillä on väliä jos 99% väestöstä on potevinaan jotakin "mielisairaus"- diagnoosia joka oikeuttaa heille sosiaalisen perseilyn, itsekkään käytöksen ja vastuuntunnottomuuden sosiaalisissa suhteissa?

        Millä tavalla tällainen vaikuttaa yhteiskuntarauhaan, ja yleiseen elämänmenoon?

        Oletko koskaan ajatellut moniko viaton sivullinen on menettänyt jopa henkensä vain jonkun huomiohuoran takia joka oikeuttaa jopa tappamisen koska itsellä on lapsuustraumat ja miljoona mielisairautta?

        Itte on uhri. 😭

        Mitä enemmän ihmisiä tuntee, niin väittämäsi prosentti määrä pienenee aika huimasti.
        Jos tuttavapiiri on hyvin pieni, ja monet tuntuvat ei-toivotuilta tyypeiltä, on helppoa väittää 95 % sitä ja tätä.
        Suurin osa ihmisistä on aivan hyviä ihmisiä, ilman minkäänlaista teko-sairautta, tai muutakaan teko-jotain.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "On karvas totuus, että mielenterveydelliset ongelmat ovat jatkuvassa kasvussa.
        Eikä se ihmistä millään tavalla pilaa tai huononna"

        Karvas totuus on se, että ns. "mielenterveyshäiriöt" kyllä usein pilaa ihmisen ja huonontaa kaikin tavoin verraten siihen mikä ja millainen henkilö oikeasti olisi jos viitsisi lopettaa tekomielisairastelunsa. Tämän voi välttää kieltäytymällä ryhtymästä mielenterveyshäiriöiseksi ja itse päättämällä käyttäytyä kunnolla, ja kohdella muita ihmisiä asiallisesti.

        Tekomielisairaat ovat tämän päivät pahin ympäristöhaitta kun puhutaan ihmisten välisestä kanssakäymisestä.

        ... ja sitten on heitä, jotka kieltäytyvät tarvitsemastaan avusta...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole mitään mielenterveys ongelmia.Kysymys on elämän ongelmista.Mielenterveys ongelmat ovat psykiatrian päästä keksimää paskaa.

        On se kumma, kun jotkut sitten selviytyvät niistä elämän ongelmista ihan hyvin, ja toisilla ne saattaa mullistaa koko elämän ylösalaisin ei-toivotulla tavalla.
        Millä tavalla tuohon voi keksiä selityksen ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et voi nykypäivänä valita seuraasi siten että vältyt tekomielisairastelijoiden vaikutukselta ellet sitten pysty aloittamaan jonkin sortin hermiitti elämää.

        Tekomielisairaatntotta tosiaan tekevät kaikesta ne. normaalistakin elämänmenosta vaikeaa. Kaiken kukkuraksi kyseessä on täysin tekaistu, keinotekoisesti luotu yhteiskunnallinen ongelma, joka vaikuttaa kaikkeen elämäön kaikilla yhteiskunnan sektoreilla.

        Tämä on se ongelma, ja tämä on syy miksi tässä asiasta keskustellaan. Ei se, että juuri minulla on ongelma asian kanssa. Vaan se miten tekomielisairasteluilmiö muuttaa koko yhteiskunnan täysin toimi atomaksi ja aiheuttaa valtavasti aivan turhaa, vältettävissä olevaa kärsimystä. Yleensä eniten viattomille sivullisille.

        Ongelma ei poistu väsyneillä fraaseilla ja kehotuksilla että katsoppa sinne omaan peiliin.

        Keisarille ei tule olemattomia vaatteita päälle käskemällä niitä harvoja katsomaan peiliin jotka uskaltavat sanoa ääneen ettei niitä vaatteita ole.

        Sen mitä ei voi välttää, ei tarvitse antaa vaikuttaa itseensä.


    • Anonyymi

      En usko että kaikki olisivat vain huonoja ihmisiä. Kyllä siellä on myös hyviä ihmisiä jotka ovat vain sairastuneet.

      • Anonyymi

        Suurin osa ihmisistä on ihan hyviä ihmisiä, sairaudestaankin huolimatta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suurin osa ihmisistä on ihan hyviä ihmisiä, sairaudestaankin huolimatta.

        Pitää vaan ymmärtää se tosiasia että ihmisen sairaudet ovat elimistön sairauksia.
        Mielisaurautta ei ole.

        Amerikkalainen psykiatrian emeritusprofessori Thomas Szasz (1920-2012), joka on julkaissut psykiatriasta yli 30 kirjaa, kertoo seuraavassa videossa, että psyykkisiksi “sairauksiksi” diagnosoidut tilat eivät ole sairauksia ja että kyseisillä diagnooseilla ainoastaan leimataan ja kontrolloidaan ihmisiä. Sairaudet ovat ihmisen elimistön sairauksia, mutta mieli ei ole elin. Mikään käyttäytyminen ei voi olla sairaus. Termi “psyykkinen sairaus” on vain kielikuva, metafora. Sen vuoksi psyykenlääkkeet eivät voi parantaa, koska ei ole olemassa sairauttakaan. Kielikuvaa ei voi parantaa kemiallisesti. Psyykenlääkkeet ovat myrkkyjä. Vielä Szasz toteaa lastenpsykiatreista puhuessaan, että lastenpsykiatrit ovat kaikkein vaarallisimpia vihollisia lapsille ja myös vanhemmille ja kaikille, jotka välittävät lapsista ja vapaudesta. Videon nimi on “CCHR Co-Founder Dr. Thomas Szasz, Professor of Psychiatry Emeritus”, ja se löytyy YouTubesta osoitteella:

        https://idiotiantyranniasta.wordpress.com/2016/04/08/professori-szasz-kertoo-mita-psykiatria-on/


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pitää vaan ymmärtää se tosiasia että ihmisen sairaudet ovat elimistön sairauksia.
        Mielisaurautta ei ole.

        Amerikkalainen psykiatrian emeritusprofessori Thomas Szasz (1920-2012), joka on julkaissut psykiatriasta yli 30 kirjaa, kertoo seuraavassa videossa, että psyykkisiksi “sairauksiksi” diagnosoidut tilat eivät ole sairauksia ja että kyseisillä diagnooseilla ainoastaan leimataan ja kontrolloidaan ihmisiä. Sairaudet ovat ihmisen elimistön sairauksia, mutta mieli ei ole elin. Mikään käyttäytyminen ei voi olla sairaus. Termi “psyykkinen sairaus” on vain kielikuva, metafora. Sen vuoksi psyykenlääkkeet eivät voi parantaa, koska ei ole olemassa sairauttakaan. Kielikuvaa ei voi parantaa kemiallisesti. Psyykenlääkkeet ovat myrkkyjä. Vielä Szasz toteaa lastenpsykiatreista puhuessaan, että lastenpsykiatrit ovat kaikkein vaarallisimpia vihollisia lapsille ja myös vanhemmille ja kaikille, jotka välittävät lapsista ja vapaudesta. Videon nimi on “CCHR Co-Founder Dr. Thomas Szasz, Professor of Psychiatry Emeritus”, ja se löytyy YouTubesta osoitteella:

        https://idiotiantyranniasta.wordpress.com/2016/04/08/professori-szasz-kertoo-mita-psykiatria-on/

        Jos diagnoosia ei saa käyttää näiden ihmisten auttamiseen, niin millä sinä estäisit heidän häiriökäyttäytymisen ja sen aiheuttaman haitan sivullisille ja viattomille ihmisille?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos diagnoosia ei saa käyttää näiden ihmisten auttamiseen, niin millä sinä estäisit heidän häiriökäyttäytymisen ja sen aiheuttaman haitan sivullisille ja viattomille ihmisille?

        Kiitos edelliselle hyvästä Szasz pätkästä. Spread the word. 👍 (Jonkun soisi suomentavan hänen teoksensa, uskomatonta ettei edes kirjastoista niitä löydy englanninkielisinäkään -> tarvitsemme szaszilaisuutta tänne peräpohjolaankin)

        Huonosti käyttäytyvä ihminen ei tarvitse apua. Häneltä voi vaatia häiriökäytöksen lopettamista koska oma käytäs on oma valinta.

        Diagnoosien keksiminen ei ole vain häiriökäyttäytymisen patologisoimista siten että häiriköltä otetaan oma syyllisyys ja vastuu pois. Diagnoosi _oikeuttaa_ häiriökäyttäytymisen ja saa jopa niitä potevat itsensä kuvittelemaan, etteivät he itse muka päätä miten kohtelevat muita tai itseään. Vastaavaa voi soveltaa uhriutuvaan käytökseen. Kaikkialla uhrin paikalle itsensä änkeävä marttyyri käyttäytyy sosiaalisessa elämässään kuin yleinen syyttäjä joka syyttää syyttömiä ihmisiä millon mistäkin ja aiheuttaa suunnatonta vitutusta ja pahaa oloa ympärilleen viattomille ihmisille päivästä toiseen. Uhriutunut ihminen ei kunnioita ketään. Hän pelaa roolipeliä ja halventaa muita ihmisiä omalla tekouhriudellaan koko ajan.

        Ongelma on myös se, että ihmisten diagnosoinnilla ympäristön ja yhteiskunnan yksilöille aiheuttamat ongelmat saadaan sijoitettua yksilöihin itseensä. Kun huomio siirretään yksilöön joka kärsii vaikkapa jonkin yhteiskunnallisen ongelman seurauksista ei tarvitse tehdä mitään sille yhteiksunnalliselle onglemalle koska diagnosoinnilla siitä tehdään yksilön henkilökohtainen ongelma.

        Hyvä esimerkki on työttömyys ja sosiaaliturvariippuvuus. Työtön, ja varsinkin köyhä tukiriippuvainen on käytännössä sama kuin mielenterveyshäiriöinen. Kun köyhyyden ja työttömyyteen liitetyn stigman aiheuttamista seurauksista tehdään yksilön henkilökohtainen ongelma, hänellä oleva "sairaus", niin yhteiskunta ja ympäristö voi jatkaa denialismiaan ettei mikään ole yhteiskunnassa vialla tai jos onkin ei asioita voi suuressa mittakaavassa muuttaa. Esimerkiksi köyhyyden aiheuttamat ongelmat eivät ole sairauksia jotka paranevat psykoterapialla ja lääkkeillä. Köyhyys paranee ainoastaan rahalla.

        Työtön tukiriippuvainen Suomessa painostetaan tulemaan elämänhallintaongelmaiseksi vajaakuntoiseksi reppanaksi koska mikään ei ole syyllisempi olento kuin terve ja työkykyinen työtön tukia nostava henkilö.

        Samalla tavoin kun olennaista on osata ottaa vastuu itsestä ja omien ongelmien ratkaisemisesta, on tärkeää olla ottamatta vastuuta siitä mistä ei ole oikeasti vastuussa. Jos otat vastuun ongelmasta joka ei ole sinun itsesi aiheuttama tai omassa hallinnassasi, viet vastuun pois siltä jolle se oikeasti kuluu.

        Mielisairausperseily kääntää tämän kuvion päälaelleen. "Mielisairas" jonka ongelmat ovat aina tavalla tai toisella ympäristön aiheuttamia pistetään "ottamaan vastuu" omista ongelmista menemällä hoitoon ja ymmärtämällä että hän on sairas. Samalla häneltä otetaan vastuu pois oman käytöksen yli juuri samalla verukkeella, koska hän on olevinaan "sairas".

        Mielisairastelupelleily tekee syystä seurauksen ja seurauskesta syyn. Jos asunnoton haisee pahalle, on heikosti ravittu ja voi huonosti, tilanne käännetään niin päin että asunnottomuus johtuu siitä että hän ei osaa pitää huolta itsestään, vaikka ongelmat johtuvat juuri siitä että hän on asunnoton.

        Kaikki asunnottomathan ovat tietenkin automaattisesti myös "mielenterveyshäiriöisiä" ja kärsivät päihde"sairauksista" joka selittää sen ettei heillä ole asuntoa. Ikinä tilannetta ei saa nähdä niin että päihteiden käyttö voisi olla seurausta juuri siitä asunnottomuudesta ja että pitää esim. öisin pysyä hereillä ettei pakastu kuoliaaksi. Ja pitkä univaje tekee kenestä tahansa "hullun".

        Traumapuheessa on samanlainen ongelma. Traumatisoitumista aletaan helposti käyttää traumatisoitunutta itseään vastaan. Traumatisoitunut on myös leima jonka verukkeella traumatisoitunut henkilö ei ole vakavati otettava vastuullinen henkilö, vaan tarvitsee erityiskohtelua ja holhousta. Trauman vuoksi hän ei muka pysty näkemään todellisuutta realistisesti vaan filtteroi kaiken sen trauman läpi.

        Sokeutuminen syy- ja seuraussuhteille on mielisairastelupelleilyn suurin ongelma. Koulut ja työpaikat Suomessa eivät ole kriisissä siksi koska mielenterveyshäiriöt ovat räjähtäneet käsiin. Ne ovat kriisissä siksi koska ihmiset itse käyttäytyvät kuin idiootit toisiaan kohtaan käyttämällä mielenterveyshäiriöitä tekosyynä. Ihmisten itse valittu oma käytös AIHEUTTAA yleisen pahoinvoinnin. Yleinen pahoinvointi ei aiheuta häiriökäytöstä. Pahoinvoivakin ihminen voi _itse päättää_ kohdella toisia ja itseään paremmin. Ja kas vain kohta puoliin se pahoinvointikin yllättäen alkaa hälvetä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos diagnoosia ei saa käyttää näiden ihmisten auttamiseen, niin millä sinä estäisit heidän häiriökäyttäytymisen ja sen aiheuttaman haitan sivullisille ja viattomille ihmisille?

        "Näiden ihmisten"?

        Eli kenen?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos edelliselle hyvästä Szasz pätkästä. Spread the word. 👍 (Jonkun soisi suomentavan hänen teoksensa, uskomatonta ettei edes kirjastoista niitä löydy englanninkielisinäkään -> tarvitsemme szaszilaisuutta tänne peräpohjolaankin)

        Huonosti käyttäytyvä ihminen ei tarvitse apua. Häneltä voi vaatia häiriökäytöksen lopettamista koska oma käytäs on oma valinta.

        Diagnoosien keksiminen ei ole vain häiriökäyttäytymisen patologisoimista siten että häiriköltä otetaan oma syyllisyys ja vastuu pois. Diagnoosi _oikeuttaa_ häiriökäyttäytymisen ja saa jopa niitä potevat itsensä kuvittelemaan, etteivät he itse muka päätä miten kohtelevat muita tai itseään. Vastaavaa voi soveltaa uhriutuvaan käytökseen. Kaikkialla uhrin paikalle itsensä änkeävä marttyyri käyttäytyy sosiaalisessa elämässään kuin yleinen syyttäjä joka syyttää syyttömiä ihmisiä millon mistäkin ja aiheuttaa suunnatonta vitutusta ja pahaa oloa ympärilleen viattomille ihmisille päivästä toiseen. Uhriutunut ihminen ei kunnioita ketään. Hän pelaa roolipeliä ja halventaa muita ihmisiä omalla tekouhriudellaan koko ajan.

        Ongelma on myös se, että ihmisten diagnosoinnilla ympäristön ja yhteiskunnan yksilöille aiheuttamat ongelmat saadaan sijoitettua yksilöihin itseensä. Kun huomio siirretään yksilöön joka kärsii vaikkapa jonkin yhteiskunnallisen ongelman seurauksista ei tarvitse tehdä mitään sille yhteiksunnalliselle onglemalle koska diagnosoinnilla siitä tehdään yksilön henkilökohtainen ongelma.

        Hyvä esimerkki on työttömyys ja sosiaaliturvariippuvuus. Työtön, ja varsinkin köyhä tukiriippuvainen on käytännössä sama kuin mielenterveyshäiriöinen. Kun köyhyyden ja työttömyyteen liitetyn stigman aiheuttamista seurauksista tehdään yksilön henkilökohtainen ongelma, hänellä oleva "sairaus", niin yhteiskunta ja ympäristö voi jatkaa denialismiaan ettei mikään ole yhteiskunnassa vialla tai jos onkin ei asioita voi suuressa mittakaavassa muuttaa. Esimerkiksi köyhyyden aiheuttamat ongelmat eivät ole sairauksia jotka paranevat psykoterapialla ja lääkkeillä. Köyhyys paranee ainoastaan rahalla.

        Työtön tukiriippuvainen Suomessa painostetaan tulemaan elämänhallintaongelmaiseksi vajaakuntoiseksi reppanaksi koska mikään ei ole syyllisempi olento kuin terve ja työkykyinen työtön tukia nostava henkilö.

        Samalla tavoin kun olennaista on osata ottaa vastuu itsestä ja omien ongelmien ratkaisemisesta, on tärkeää olla ottamatta vastuuta siitä mistä ei ole oikeasti vastuussa. Jos otat vastuun ongelmasta joka ei ole sinun itsesi aiheuttama tai omassa hallinnassasi, viet vastuun pois siltä jolle se oikeasti kuluu.

        Mielisairausperseily kääntää tämän kuvion päälaelleen. "Mielisairas" jonka ongelmat ovat aina tavalla tai toisella ympäristön aiheuttamia pistetään "ottamaan vastuu" omista ongelmista menemällä hoitoon ja ymmärtämällä että hän on sairas. Samalla häneltä otetaan vastuu pois oman käytöksen yli juuri samalla verukkeella, koska hän on olevinaan "sairas".

        Mielisairastelupelleily tekee syystä seurauksen ja seurauskesta syyn. Jos asunnoton haisee pahalle, on heikosti ravittu ja voi huonosti, tilanne käännetään niin päin että asunnottomuus johtuu siitä että hän ei osaa pitää huolta itsestään, vaikka ongelmat johtuvat juuri siitä että hän on asunnoton.

        Kaikki asunnottomathan ovat tietenkin automaattisesti myös "mielenterveyshäiriöisiä" ja kärsivät päihde"sairauksista" joka selittää sen ettei heillä ole asuntoa. Ikinä tilannetta ei saa nähdä niin että päihteiden käyttö voisi olla seurausta juuri siitä asunnottomuudesta ja että pitää esim. öisin pysyä hereillä ettei pakastu kuoliaaksi. Ja pitkä univaje tekee kenestä tahansa "hullun".

        Traumapuheessa on samanlainen ongelma. Traumatisoitumista aletaan helposti käyttää traumatisoitunutta itseään vastaan. Traumatisoitunut on myös leima jonka verukkeella traumatisoitunut henkilö ei ole vakavati otettava vastuullinen henkilö, vaan tarvitsee erityiskohtelua ja holhousta. Trauman vuoksi hän ei muka pysty näkemään todellisuutta realistisesti vaan filtteroi kaiken sen trauman läpi.

        Sokeutuminen syy- ja seuraussuhteille on mielisairastelupelleilyn suurin ongelma. Koulut ja työpaikat Suomessa eivät ole kriisissä siksi koska mielenterveyshäiriöt ovat räjähtäneet käsiin. Ne ovat kriisissä siksi koska ihmiset itse käyttäytyvät kuin idiootit toisiaan kohtaan käyttämällä mielenterveyshäiriöitä tekosyynä. Ihmisten itse valittu oma käytös AIHEUTTAA yleisen pahoinvoinnin. Yleinen pahoinvointi ei aiheuta häiriökäytöstä. Pahoinvoivakin ihminen voi _itse päättää_ kohdella toisia ja itseään paremmin. Ja kas vain kohta puoliin se pahoinvointikin yllättäen alkaa hälvetä.

        Jos ihmiselle sattuu tulemaan vakava psykoosi, niin omaa käytöstä voi olla hyvin vaikea itse säädellä. Joskus ihminen ei ole edes tietoinen omasta käytöksestään psykoosissa.
        Siinä tilassa käytös ei muutu vaatimalla sellaista psykoottiselta ihmiseltä.
        Ja miten psykoosi voisi olla elimistön sairaus ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Näiden ihmisten"?

        Eli kenen?

        Niin, tuostahan kuvastuu asenteellinen suhtautuminen mielenterveysongelmaisiin ihmisiin.
        " näiden ihmisten.."
        Hyvä kysymys tuo " kenen? ".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin, tuostahan kuvastuu asenteellinen suhtautuminen mielenterveysongelmaisiin ihmisiin.
        " näiden ihmisten.."
        Hyvä kysymys tuo " kenen? ".

        Kysymykseen on sisäänkirjoitettuna käsitys että mielenterveysongelmaisia ihmisiä olisi oikeasti olemassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos ihmiselle sattuu tulemaan vakava psykoosi, niin omaa käytöstä voi olla hyvin vaikea itse säädellä. Joskus ihminen ei ole edes tietoinen omasta käytöksestään psykoosissa.
        Siinä tilassa käytös ei muutu vaatimalla sellaista psykoottiselta ihmiseltä.
        Ja miten psykoosi voisi olla elimistön sairaus ?

        Suurin osa "psykooseista" johtuu elämäntavoista, unen puutteesta, kemiallisten aineiden aihettamista myrkytystiloista ja feikkaamisesta. Silloin kun tuollainen psykoottinen tila ei johdu mistään näistä, se todennäköisesti on aivoperäinen häiriötila jolloin se ei ole mielisairaus tai mielenterveyshäiriö vaan aivoissa oleva häiriö.

        Vaikka kaikkia oikeita sairuaksia tai häiriötiloja ei lääketieteellisin kokein olisi todistettu olemassaoleviksi ei se tarkoita etteivätkö ne sellaisia voisi olla. Diabeteskin oli oikea sairaus jo silloin kun sitä ei vielä oltu löydetty ja pystytty lääketieteellisesti diagnosoimaan. Se on ainakin todistettu että aivot ovat plastinen elin joka reagoi ja muokkautuu mm. sosiaalisten suhteiden ja ulkoisten olosuhteiden ja kokemusten vaikutuksesta. On aivan mahdollista että oikeat psykoottiset tilat voivat johtua vaikkapa traumoista. Mutta silloinkaan ne eivät ole mielisairauksia vaan aivosairauksia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos edelliselle hyvästä Szasz pätkästä. Spread the word. 👍 (Jonkun soisi suomentavan hänen teoksensa, uskomatonta ettei edes kirjastoista niitä löydy englanninkielisinäkään -> tarvitsemme szaszilaisuutta tänne peräpohjolaankin)

        Huonosti käyttäytyvä ihminen ei tarvitse apua. Häneltä voi vaatia häiriökäytöksen lopettamista koska oma käytäs on oma valinta.

        Diagnoosien keksiminen ei ole vain häiriökäyttäytymisen patologisoimista siten että häiriköltä otetaan oma syyllisyys ja vastuu pois. Diagnoosi _oikeuttaa_ häiriökäyttäytymisen ja saa jopa niitä potevat itsensä kuvittelemaan, etteivät he itse muka päätä miten kohtelevat muita tai itseään. Vastaavaa voi soveltaa uhriutuvaan käytökseen. Kaikkialla uhrin paikalle itsensä änkeävä marttyyri käyttäytyy sosiaalisessa elämässään kuin yleinen syyttäjä joka syyttää syyttömiä ihmisiä millon mistäkin ja aiheuttaa suunnatonta vitutusta ja pahaa oloa ympärilleen viattomille ihmisille päivästä toiseen. Uhriutunut ihminen ei kunnioita ketään. Hän pelaa roolipeliä ja halventaa muita ihmisiä omalla tekouhriudellaan koko ajan.

        Ongelma on myös se, että ihmisten diagnosoinnilla ympäristön ja yhteiskunnan yksilöille aiheuttamat ongelmat saadaan sijoitettua yksilöihin itseensä. Kun huomio siirretään yksilöön joka kärsii vaikkapa jonkin yhteiskunnallisen ongelman seurauksista ei tarvitse tehdä mitään sille yhteiksunnalliselle onglemalle koska diagnosoinnilla siitä tehdään yksilön henkilökohtainen ongelma.

        Hyvä esimerkki on työttömyys ja sosiaaliturvariippuvuus. Työtön, ja varsinkin köyhä tukiriippuvainen on käytännössä sama kuin mielenterveyshäiriöinen. Kun köyhyyden ja työttömyyteen liitetyn stigman aiheuttamista seurauksista tehdään yksilön henkilökohtainen ongelma, hänellä oleva "sairaus", niin yhteiskunta ja ympäristö voi jatkaa denialismiaan ettei mikään ole yhteiskunnassa vialla tai jos onkin ei asioita voi suuressa mittakaavassa muuttaa. Esimerkiksi köyhyyden aiheuttamat ongelmat eivät ole sairauksia jotka paranevat psykoterapialla ja lääkkeillä. Köyhyys paranee ainoastaan rahalla.

        Työtön tukiriippuvainen Suomessa painostetaan tulemaan elämänhallintaongelmaiseksi vajaakuntoiseksi reppanaksi koska mikään ei ole syyllisempi olento kuin terve ja työkykyinen työtön tukia nostava henkilö.

        Samalla tavoin kun olennaista on osata ottaa vastuu itsestä ja omien ongelmien ratkaisemisesta, on tärkeää olla ottamatta vastuuta siitä mistä ei ole oikeasti vastuussa. Jos otat vastuun ongelmasta joka ei ole sinun itsesi aiheuttama tai omassa hallinnassasi, viet vastuun pois siltä jolle se oikeasti kuluu.

        Mielisairausperseily kääntää tämän kuvion päälaelleen. "Mielisairas" jonka ongelmat ovat aina tavalla tai toisella ympäristön aiheuttamia pistetään "ottamaan vastuu" omista ongelmista menemällä hoitoon ja ymmärtämällä että hän on sairas. Samalla häneltä otetaan vastuu pois oman käytöksen yli juuri samalla verukkeella, koska hän on olevinaan "sairas".

        Mielisairastelupelleily tekee syystä seurauksen ja seurauskesta syyn. Jos asunnoton haisee pahalle, on heikosti ravittu ja voi huonosti, tilanne käännetään niin päin että asunnottomuus johtuu siitä että hän ei osaa pitää huolta itsestään, vaikka ongelmat johtuvat juuri siitä että hän on asunnoton.

        Kaikki asunnottomathan ovat tietenkin automaattisesti myös "mielenterveyshäiriöisiä" ja kärsivät päihde"sairauksista" joka selittää sen ettei heillä ole asuntoa. Ikinä tilannetta ei saa nähdä niin että päihteiden käyttö voisi olla seurausta juuri siitä asunnottomuudesta ja että pitää esim. öisin pysyä hereillä ettei pakastu kuoliaaksi. Ja pitkä univaje tekee kenestä tahansa "hullun".

        Traumapuheessa on samanlainen ongelma. Traumatisoitumista aletaan helposti käyttää traumatisoitunutta itseään vastaan. Traumatisoitunut on myös leima jonka verukkeella traumatisoitunut henkilö ei ole vakavati otettava vastuullinen henkilö, vaan tarvitsee erityiskohtelua ja holhousta. Trauman vuoksi hän ei muka pysty näkemään todellisuutta realistisesti vaan filtteroi kaiken sen trauman läpi.

        Sokeutuminen syy- ja seuraussuhteille on mielisairastelupelleilyn suurin ongelma. Koulut ja työpaikat Suomessa eivät ole kriisissä siksi koska mielenterveyshäiriöt ovat räjähtäneet käsiin. Ne ovat kriisissä siksi koska ihmiset itse käyttäytyvät kuin idiootit toisiaan kohtaan käyttämällä mielenterveyshäiriöitä tekosyynä. Ihmisten itse valittu oma käytös AIHEUTTAA yleisen pahoinvoinnin. Yleinen pahoinvointi ei aiheuta häiriökäytöstä. Pahoinvoivakin ihminen voi _itse päättää_ kohdella toisia ja itseään paremmin. Ja kas vain kohta puoliin se pahoinvointikin yllättäen alkaa hälvetä.

        Huonoa käyttäytymistä on ja voi tulla esille ihan meiltä jokaiselta ihmiseltä, oli sitten älynlahjoiltaan, muilta ominaisuuksiltaan, sosioekonomiselta asemaltaan, tai terveystilanteeltaan mikä, tai mitä tahansa. Minusta niitä asioita ei pitäisi sotkea keskenään Kyse on aivan eri asioista. Jos on ärsyyntynyt mt-diagnosoidun "huonosta käytöksestä", niin silloin se pitää ulottaa ihan kenen tahansa muunkin huonoon käytökseen. Jokainen voi toki vaikuttaa omaan käytökseensä ja asenteisiinsa muita kohtaan.

        Mutta se on ikävä kyllä myös tosiasia, että meillä on Suomessa oikeasti uhreja. On työpaikka, päiväkodeissa, tai kouluissa henkisesti ja fyysisesti kiusattuja. Tai sitten fyysisen ja henkisen seksuaalisen väkivallan uhreja. Eivät ne uhrit sieltä minnekään katoa. Eivätkä esim. vakavasti, tai pahasti kiusatut ole mitään tekouhriutujia.

        Jos ollaan rehellisiä, se, että jos itse päättää kohdella itseään, tai toisia paremmin, ei taida myöskään olla mikään ratkaisu, tai auttaa kovinkaan paljon millään tavallaan niissä koetuissa traumoissa, tai sen käsittelyssä.

        Yhteiskunnan, järjestelmien, tai ainakin julkisten mt-palveluiden tarjoamat mahdollisuudet kyetä antamaan ja tarjoamaan todellista apua, tukea ja hoitoa heille ovat aika olemattomat, kehnot ja huonot. Julkisen sektorin palveluissa näin on lähinnä siksi, että siellä on ollut ja on varmasti nytkin ihmisiä, joille on annettu jo aiemmin jokin muu diagnoosi, esim. psykoosidiagnoosi. Ja siellä on aina tapana kohdella ja "hoitaa" potilaita sen aiemmin annetun diagnoosin pohjalta ja sen perusteella. Eli jos esim. joku vaikkapa paranoidisen skitsofreniadiagnoosin saanut potilas sanoo ja kertoo hoitohenkilökunnalle ja lääkärille, että hänet on raiskattu. Niin mitä arvelette, että uskotaanko häntä ja mitä hän kertoo? Epäilenpä vahvasti, että ei. "Hoidoksi" tarjotaan, tai määrätään vain lisää neuroleptejä ja masennuslääkkeitä, joista ei nyt taida olla kovin paljon hyötyä esim. traumojen käsittelyssä, tai hoidossa. Toisaalta julkisella puolella ei ole joko halua, siis riittävästi tahtotilaa, tai resursseja auttaa kaikkia apua, ja tukea tarvitsevia. Eli jo sattuu olemaan köyhä, ei ole varaa käyttää kalliita yksityisiä palveluita. Näin kieroksi, toimimattomaksi, tai huonoksi tämä kaikki on mennyt.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huonoa käyttäytymistä on ja voi tulla esille ihan meiltä jokaiselta ihmiseltä, oli sitten älynlahjoiltaan, muilta ominaisuuksiltaan, sosioekonomiselta asemaltaan, tai terveystilanteeltaan mikä, tai mitä tahansa. Minusta niitä asioita ei pitäisi sotkea keskenään Kyse on aivan eri asioista. Jos on ärsyyntynyt mt-diagnosoidun "huonosta käytöksestä", niin silloin se pitää ulottaa ihan kenen tahansa muunkin huonoon käytökseen. Jokainen voi toki vaikuttaa omaan käytökseensä ja asenteisiinsa muita kohtaan.

        Mutta se on ikävä kyllä myös tosiasia, että meillä on Suomessa oikeasti uhreja. On työpaikka, päiväkodeissa, tai kouluissa henkisesti ja fyysisesti kiusattuja. Tai sitten fyysisen ja henkisen seksuaalisen väkivallan uhreja. Eivät ne uhrit sieltä minnekään katoa. Eivätkä esim. vakavasti, tai pahasti kiusatut ole mitään tekouhriutujia.

        Jos ollaan rehellisiä, se, että jos itse päättää kohdella itseään, tai toisia paremmin, ei taida myöskään olla mikään ratkaisu, tai auttaa kovinkaan paljon millään tavallaan niissä koetuissa traumoissa, tai sen käsittelyssä.

        Yhteiskunnan, järjestelmien, tai ainakin julkisten mt-palveluiden tarjoamat mahdollisuudet kyetä antamaan ja tarjoamaan todellista apua, tukea ja hoitoa heille ovat aika olemattomat, kehnot ja huonot. Julkisen sektorin palveluissa näin on lähinnä siksi, että siellä on ollut ja on varmasti nytkin ihmisiä, joille on annettu jo aiemmin jokin muu diagnoosi, esim. psykoosidiagnoosi. Ja siellä on aina tapana kohdella ja "hoitaa" potilaita sen aiemmin annetun diagnoosin pohjalta ja sen perusteella. Eli jos esim. joku vaikkapa paranoidisen skitsofreniadiagnoosin saanut potilas sanoo ja kertoo hoitohenkilökunnalle ja lääkärille, että hänet on raiskattu. Niin mitä arvelette, että uskotaanko häntä ja mitä hän kertoo? Epäilenpä vahvasti, että ei. "Hoidoksi" tarjotaan, tai määrätään vain lisää neuroleptejä ja masennuslääkkeitä, joista ei nyt taida olla kovin paljon hyötyä esim. traumojen käsittelyssä, tai hoidossa. Toisaalta julkisella puolella ei ole joko halua, siis riittävästi tahtotilaa, tai resursseja auttaa kaikkia apua, ja tukea tarvitsevia. Eli jo sattuu olemaan köyhä, ei ole varaa käyttää kalliita yksityisiä palveluita. Näin kieroksi, toimimattomaksi, tai huonoksi tämä kaikki on mennyt.

        Ennen kommentointia pitäisi edes vähän paneutua asiaan ja vähän yrittää sisäistää mikä on toisen pointti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huonoa käyttäytymistä on ja voi tulla esille ihan meiltä jokaiselta ihmiseltä, oli sitten älynlahjoiltaan, muilta ominaisuuksiltaan, sosioekonomiselta asemaltaan, tai terveystilanteeltaan mikä, tai mitä tahansa. Minusta niitä asioita ei pitäisi sotkea keskenään Kyse on aivan eri asioista. Jos on ärsyyntynyt mt-diagnosoidun "huonosta käytöksestä", niin silloin se pitää ulottaa ihan kenen tahansa muunkin huonoon käytökseen. Jokainen voi toki vaikuttaa omaan käytökseensä ja asenteisiinsa muita kohtaan.

        Mutta se on ikävä kyllä myös tosiasia, että meillä on Suomessa oikeasti uhreja. On työpaikka, päiväkodeissa, tai kouluissa henkisesti ja fyysisesti kiusattuja. Tai sitten fyysisen ja henkisen seksuaalisen väkivallan uhreja. Eivät ne uhrit sieltä minnekään katoa. Eivätkä esim. vakavasti, tai pahasti kiusatut ole mitään tekouhriutujia.

        Jos ollaan rehellisiä, se, että jos itse päättää kohdella itseään, tai toisia paremmin, ei taida myöskään olla mikään ratkaisu, tai auttaa kovinkaan paljon millään tavallaan niissä koetuissa traumoissa, tai sen käsittelyssä.

        Yhteiskunnan, järjestelmien, tai ainakin julkisten mt-palveluiden tarjoamat mahdollisuudet kyetä antamaan ja tarjoamaan todellista apua, tukea ja hoitoa heille ovat aika olemattomat, kehnot ja huonot. Julkisen sektorin palveluissa näin on lähinnä siksi, että siellä on ollut ja on varmasti nytkin ihmisiä, joille on annettu jo aiemmin jokin muu diagnoosi, esim. psykoosidiagnoosi. Ja siellä on aina tapana kohdella ja "hoitaa" potilaita sen aiemmin annetun diagnoosin pohjalta ja sen perusteella. Eli jos esim. joku vaikkapa paranoidisen skitsofreniadiagnoosin saanut potilas sanoo ja kertoo hoitohenkilökunnalle ja lääkärille, että hänet on raiskattu. Niin mitä arvelette, että uskotaanko häntä ja mitä hän kertoo? Epäilenpä vahvasti, että ei. "Hoidoksi" tarjotaan, tai määrätään vain lisää neuroleptejä ja masennuslääkkeitä, joista ei nyt taida olla kovin paljon hyötyä esim. traumojen käsittelyssä, tai hoidossa. Toisaalta julkisella puolella ei ole joko halua, siis riittävästi tahtotilaa, tai resursseja auttaa kaikkia apua, ja tukea tarvitsevia. Eli jo sattuu olemaan köyhä, ei ole varaa käyttää kalliita yksityisiä palveluita. Näin kieroksi, toimimattomaksi, tai huonoksi tämä kaikki on mennyt.

        Paljonko olisii sopiva määrä hoitajia yhtä high-maintenance skitsofreenikkoa kohden?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ennen kommentointia pitäisi edes vähän paneutua asiaan ja vähän yrittää sisäistää mikä on toisen pointti.

        No kun siinähän se onkin, että en oikein ymmärrä, mitä keskustelun aloittaja oikein kirjoituksellaan tarkoittaa. Tein sen oletuksen, että hänen mielestään mitään mt-oireiluja ei ole olemassakaan. Että kaikki, joilla on jotakin joko käyttäytyvät huonosti, tai pelleilevät. Ymmärsinkö jotakin sitten aivan väärin?

        Koska uskon kyllä edelleenkin, että ne, joilla on esim. ahdistuneisuutta, masennusta, tai traumoja, niin eivät he ole todellakaan mitään huomiohaukuisia, näyttele, tai käyttäydy huonosti. Eivätkä ne kyseiset ongelmat ihan oikeasti hoidu ainakaan sillä, että itse alkaa käyttäytyä paremmin. Jos sen sijaan esim. kyseiset oireilut johtuvat ympäristön puolelta tulevan kiusaamisen seurauksena, niin toki siinä tapauksessa on ihan toivottavaa ja parempi, että ne ihmiset, jotka niin tekevät muuttavat omaa tapaansa käyttäytyä ja kohdella kanssaihmisiä.

        Mutta muuten en ymmärrä sitä vaatimusta, miksi psyykkisesti pahoinvoivan pitäisi itsensä muuttaa jotenkin omaa käyttäytymistään paremmaksiko?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kysymykseen on sisäänkirjoitettuna käsitys että mielenterveysongelmaisia ihmisiä olisi oikeasti olemassa.

        Pitää paikkansa, vaikka en itse ole sitä kirjoittanut, mielenterveysongelmaisia ihmisiä on olemassa. Se ei ole pelkkä käsitys.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No kun siinähän se onkin, että en oikein ymmärrä, mitä keskustelun aloittaja oikein kirjoituksellaan tarkoittaa. Tein sen oletuksen, että hänen mielestään mitään mt-oireiluja ei ole olemassakaan. Että kaikki, joilla on jotakin joko käyttäytyvät huonosti, tai pelleilevät. Ymmärsinkö jotakin sitten aivan väärin?

        Koska uskon kyllä edelleenkin, että ne, joilla on esim. ahdistuneisuutta, masennusta, tai traumoja, niin eivät he ole todellakaan mitään huomiohaukuisia, näyttele, tai käyttäydy huonosti. Eivätkä ne kyseiset ongelmat ihan oikeasti hoidu ainakaan sillä, että itse alkaa käyttäytyä paremmin. Jos sen sijaan esim. kyseiset oireilut johtuvat ympäristön puolelta tulevan kiusaamisen seurauksena, niin toki siinä tapauksessa on ihan toivottavaa ja parempi, että ne ihmiset, jotka niin tekevät muuttavat omaa tapaansa käyttäytyä ja kohdella kanssaihmisiä.

        Mutta muuten en ymmärrä sitä vaatimusta, miksi psyykkisesti pahoinvoivan pitäisi itsensä muuttaa jotenkin omaa käyttäytymistään paremmaksiko?

        Ketjussa on 325 viestiä joista useissa on suhteellisen syvällisesti ja selkeästi selitetty mikä on aloittajan pointti. Lisäksi on suositeltu - ja edelleen suositellaan - tutustumaan Thomas Szaszin tuotantoon. Netistä löytyy paljon matskua.

        Sen tosiasian tunnustaminen ettei mielisairauksia ole olemassa ei tarkoita että psykologisen kärsimyksen todellisuus kiistetään. Päin vastoin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No kun siinähän se onkin, että en oikein ymmärrä, mitä keskustelun aloittaja oikein kirjoituksellaan tarkoittaa. Tein sen oletuksen, että hänen mielestään mitään mt-oireiluja ei ole olemassakaan. Että kaikki, joilla on jotakin joko käyttäytyvät huonosti, tai pelleilevät. Ymmärsinkö jotakin sitten aivan väärin?

        Koska uskon kyllä edelleenkin, että ne, joilla on esim. ahdistuneisuutta, masennusta, tai traumoja, niin eivät he ole todellakaan mitään huomiohaukuisia, näyttele, tai käyttäydy huonosti. Eivätkä ne kyseiset ongelmat ihan oikeasti hoidu ainakaan sillä, että itse alkaa käyttäytyä paremmin. Jos sen sijaan esim. kyseiset oireilut johtuvat ympäristön puolelta tulevan kiusaamisen seurauksena, niin toki siinä tapauksessa on ihan toivottavaa ja parempi, että ne ihmiset, jotka niin tekevät muuttavat omaa tapaansa käyttäytyä ja kohdella kanssaihmisiä.

        Mutta muuten en ymmärrä sitä vaatimusta, miksi psyykkisesti pahoinvoivan pitäisi itsensä muuttaa jotenkin omaa käyttäytymistään paremmaksiko?

        Jos ihminen on kokenut traumoja, kiusaamista tai muuta paskaa, siitä ei seuraa johtopäätöstä että hän on sairas.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pitää paikkansa, vaikka en itse ole sitä kirjoittanut, mielenterveysongelmaisia ihmisiä on olemassa. Se ei ole pelkkä käsitys.

        Koska mielenterveyshäiriöitä eli mielisairauksia ei ole olemassa, ei myöskään mielisairaita/mielenterveyshäiriöisiä ihmisiä ole olemassa.

        Se ei tarkoita etteikö psyykkistä kärsimystä ja henkistä pahoinvointia ole olemassa. Psyykkisesti pahoinvoivia ihmisiä on tietenkin olemassa. Jokainen on sellaista joskus kokenut, toiset enemmän ja toiset vähemmän.

        Psyykkinen kärsimys ei ole ihmisessä olevaa patologiaa. Se ei ole sairaus muulla tavoin kun metaforisesa mielessä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Koska mielenterveyshäiriöitä eli mielisairauksia ei ole olemassa, ei myöskään mielisairaita/mielenterveyshäiriöisiä ihmisiä ole olemassa.

        Se ei tarkoita etteikö psyykkistä kärsimystä ja henkistä pahoinvointia ole olemassa. Psyykkisesti pahoinvoivia ihmisiä on tietenkin olemassa. Jokainen on sellaista joskus kokenut, toiset enemmän ja toiset vähemmän.

        Psyykkinen kärsimys ei ole ihmisessä olevaa patologiaa. Se ei ole sairaus muulla tavoin kun metaforisesa mielessä.

        "Psyykkinen kärsimys ei ole ihmisessä olevaa patologiaa"

        Tarkoitin sanoa psyykkistä kärsimystä ei pidä käsitellä kuin patologiaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Koska mielenterveyshäiriöitä eli mielisairauksia ei ole olemassa, ei myöskään mielisairaita/mielenterveyshäiriöisiä ihmisiä ole olemassa.

        Se ei tarkoita etteikö psyykkistä kärsimystä ja henkistä pahoinvointia ole olemassa. Psyykkisesti pahoinvoivia ihmisiä on tietenkin olemassa. Jokainen on sellaista joskus kokenut, toiset enemmän ja toiset vähemmän.

        Psyykkinen kärsimys ei ole ihmisessä olevaa patologiaa. Se ei ole sairaus muulla tavoin kun metaforisesa mielessä.

        Jos se ei ole sairaus, niin miten tämä häiriökäyttäytyminen joka leviää sukupolvien yli, estetään?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos se ei ole sairaus, niin miten tämä häiriökäyttäytyminen joka leviää sukupolvien yli, estetään?

        Häiriökäyttäytyvän pitää itse lopettaa häiriökäytöksensä. Ihan itse.

        Onko tällainen ajatus ihan uusi ja ihmeellinen, ennen kuulumaton?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Häiriökäyttäytyvän pitää itse lopettaa häiriökäytöksensä. Ihan itse.

        Onko tällainen ajatus ihan uusi ja ihmeellinen, ennen kuulumaton?

        Kun tein kauan sitten nuorena opiskelijana opiskeluun liittyvää harjoitusjaksoa sairaalassa, osastolla oli jonkinlaista "aspergerin oireyhtymää" muka poteva potilas. Keski- ikäinen naispotils häiriköi osastolla sekä potilaita että henkilökuntaa surutta. Heittäytyi hankalaksi aina kun mahdollista ja selvästi nautti kun sai tehdä muiden elämästä helvettiä. Hän ei voinut itselleen mitään, olihan hän sairas koska hänellä oli diagnoosi.

        Harjoitusjaksoni puolivälissä osastolle tuli toinen muistisairautta poteva läkkäämpi potilas. Hän oli isokokoinen ja aggressiivinen. Hänet tilanpuutteen vuoksi sijoitettiin samaan huoneeseen aspergeria potevan potilaan kanssa. Muistisairailla väkivaltaisuuteen taipuvaisilla on tapana reagoida voimakkaasti ulkopuolelta tuleviin ärsykkeisiin kuten muiden aggressiiviseen käytökseen. Ensimmäisenä yönä uusi potilas oli käynyt aspergeria potevan potilaan kimppuun ja pahoinpidellyt tätä. Sen jälkeen hänet tietenkin pistettiin yöksi lepositeisiin koska potilasta ei voitu sijoittaa komeroonkaan eikä muualta löynyt ilmeisesti tilaa. Päivisin hänet oli kuitenkin pästettävä lepositeistä. Tämä muistisairas potilas alkoi puolestaan terrorisoida päivittäin aspergerin oireyhtymä potevaa potilasta ja henkilökunnalla oli näissä kahdessa potilaasta pitelemistä.

        Harjoittelujaksoni lopussa oli "aspergerin oireyhtymäiselle" oli tapahtunut ihmeparantunminen. Hän oli ihmeen omaisesti muuttunut aivan siedettäväksi, hiljaiseksi ja jopa kohteliaaksi. Ruokalautaset eivät enää lentäneet pitkin seiniä ja hoitotoimenpiteistäkin suoriuduttiin ilman pahempaa vittuilua. Muistisairas sen sijaan oli edelleen aggressiivinen. Jo silloin aloin epäillä näiden "aspergereiden" todellista luonnetta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huonoa käyttäytymistä on ja voi tulla esille ihan meiltä jokaiselta ihmiseltä, oli sitten älynlahjoiltaan, muilta ominaisuuksiltaan, sosioekonomiselta asemaltaan, tai terveystilanteeltaan mikä, tai mitä tahansa. Minusta niitä asioita ei pitäisi sotkea keskenään Kyse on aivan eri asioista. Jos on ärsyyntynyt mt-diagnosoidun "huonosta käytöksestä", niin silloin se pitää ulottaa ihan kenen tahansa muunkin huonoon käytökseen. Jokainen voi toki vaikuttaa omaan käytökseensä ja asenteisiinsa muita kohtaan.

        Mutta se on ikävä kyllä myös tosiasia, että meillä on Suomessa oikeasti uhreja. On työpaikka, päiväkodeissa, tai kouluissa henkisesti ja fyysisesti kiusattuja. Tai sitten fyysisen ja henkisen seksuaalisen väkivallan uhreja. Eivät ne uhrit sieltä minnekään katoa. Eivätkä esim. vakavasti, tai pahasti kiusatut ole mitään tekouhriutujia.

        Jos ollaan rehellisiä, se, että jos itse päättää kohdella itseään, tai toisia paremmin, ei taida myöskään olla mikään ratkaisu, tai auttaa kovinkaan paljon millään tavallaan niissä koetuissa traumoissa, tai sen käsittelyssä.

        Yhteiskunnan, järjestelmien, tai ainakin julkisten mt-palveluiden tarjoamat mahdollisuudet kyetä antamaan ja tarjoamaan todellista apua, tukea ja hoitoa heille ovat aika olemattomat, kehnot ja huonot. Julkisen sektorin palveluissa näin on lähinnä siksi, että siellä on ollut ja on varmasti nytkin ihmisiä, joille on annettu jo aiemmin jokin muu diagnoosi, esim. psykoosidiagnoosi. Ja siellä on aina tapana kohdella ja "hoitaa" potilaita sen aiemmin annetun diagnoosin pohjalta ja sen perusteella. Eli jos esim. joku vaikkapa paranoidisen skitsofreniadiagnoosin saanut potilas sanoo ja kertoo hoitohenkilökunnalle ja lääkärille, että hänet on raiskattu. Niin mitä arvelette, että uskotaanko häntä ja mitä hän kertoo? Epäilenpä vahvasti, että ei. "Hoidoksi" tarjotaan, tai määrätään vain lisää neuroleptejä ja masennuslääkkeitä, joista ei nyt taida olla kovin paljon hyötyä esim. traumojen käsittelyssä, tai hoidossa. Toisaalta julkisella puolella ei ole joko halua, siis riittävästi tahtotilaa, tai resursseja auttaa kaikkia apua, ja tukea tarvitsevia. Eli jo sattuu olemaan köyhä, ei ole varaa käyttää kalliita yksityisiä palveluita. Näin kieroksi, toimimattomaksi, tai huonoksi tämä kaikki on mennyt.

        "Huonoa käyttäytymistä on ja voi tulla esille ihan meiltä jokaiselta ihmiseltä"

        Siinä taas puhutaan omasta käytöksestä kolmannessa persoonassa. Ikään kuin olisit itse oman käytöksesi ulkopuolinen tarkkailija. Varmasti ihan vahingossa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Huonoa käyttäytymistä on ja voi tulla esille ihan meiltä jokaiselta ihmiseltä"

        Siinä taas puhutaan omasta käytöksestä kolmannessa persoonassa. Ikään kuin olisit itse oman käytöksesi ulkopuolinen tarkkailija. Varmasti ihan vahingossa?

        Eiköhän se ole täysin paikkansapitävä totuus, että kuka tahansa meistä voi ja joskus käyttäytyy huonosti.

        Mutta olisiko minun sitten pitänyt sanoa sinun mieliksesi, että kyllä minäkin käyttäydyn silloin tällöin huonosti? Jotta se argumentti kelpaisi, tai ymmärtäisit, mitä tarkoitin? Takerrut aika paljon tuohon merkityksettömään asiaan : huonosti käyttäytyvät ihmiset. Koska loppujen lopuksi sillä ei ole merkitystä esim. ahdistuneen, masentuneen tai minkä tahansa ihmisen kohdalla, hänen auttamisekseen. Siis jos fokus on siinä, että hänen itsensä pitäisi alkaa käyttäytyä aloittajan vaatimalla hyvillä käytöstavoilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos ihminen on kokenut traumoja, kiusaamista tai muuta paskaa, siitä ei seuraa johtopäätöstä että hän on sairas.

        Trauma voi sairastuttaa ihmisen. Trauma on aina lähtökohtaisesti negatiivinen ja epänormaali asia ihmisille sekä muille nisäkkäille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Trauma voi sairastuttaa ihmisen. Trauma on aina lähtökohtaisesti negatiivinen ja epänormaali asia ihmisille sekä muille nisäkkäille.

        Olen tästä samaa mieltä.
        Jos joku asia menee niin syvälle psyykeen haitaten ns. normaalia elämää, niin kyllä se silloin voidaan lukea sairaudeksi.
        Mielen ongelmat itsessään eivät ole sairauksia, mutta ne voivat muuttua sairaudeksi, sairastuttaa niistä kärsivän ihmisen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen tästä samaa mieltä.
        Jos joku asia menee niin syvälle psyykeen haitaten ns. normaalia elämää, niin kyllä se silloin voidaan lukea sairaudeksi.
        Mielen ongelmat itsessään eivät ole sairauksia, mutta ne voivat muuttua sairaudeksi, sairastuttaa niistä kärsivän ihmisen.

        Sairaudet eivät ole mielipidekysymyksiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Häiriökäyttäytyvän pitää itse lopettaa häiriökäytöksensä. Ihan itse.

        Onko tällainen ajatus ihan uusi ja ihmeellinen, ennen kuulumaton?

        Siinä mielessä on, että eivät tunnu lopettavan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siinä mielessä on, että eivät tunnu lopettavan.

        Osaatko kertoa miksi eivät tunnu lopettavan?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Koska mielenterveyshäiriöitä eli mielisairauksia ei ole olemassa, ei myöskään mielisairaita/mielenterveyshäiriöisiä ihmisiä ole olemassa.

        Se ei tarkoita etteikö psyykkistä kärsimystä ja henkistä pahoinvointia ole olemassa. Psyykkisesti pahoinvoivia ihmisiä on tietenkin olemassa. Jokainen on sellaista joskus kokenut, toiset enemmän ja toiset vähemmän.

        Psyykkinen kärsimys ei ole ihmisessä olevaa patologiaa. Se ei ole sairaus muulla tavoin kun metaforisesa mielessä.

        Oletko koskaan vaikka edes vieraillut laitoksessa, jossa on kroonisesti sairastavia mielenterveyspotilaita ?
        Olisit ehkä eri mieltä, jos pääsisit kyseisiin paikkoihin tutustumaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oletko koskaan vaikka edes vieraillut laitoksessa, jossa on kroonisesti sairastavia mielenterveyspotilaita ?
        Olisit ehkä eri mieltä, jos pääsisit kyseisiin paikkoihin tutustumaan.

        Siinä taas "kokemusasiantuntija" pätee.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suurin osa "psykooseista" johtuu elämäntavoista, unen puutteesta, kemiallisten aineiden aihettamista myrkytystiloista ja feikkaamisesta. Silloin kun tuollainen psykoottinen tila ei johdu mistään näistä, se todennäköisesti on aivoperäinen häiriötila jolloin se ei ole mielisairaus tai mielenterveyshäiriö vaan aivoissa oleva häiriö.

        Vaikka kaikkia oikeita sairuaksia tai häiriötiloja ei lääketieteellisin kokein olisi todistettu olemassaoleviksi ei se tarkoita etteivätkö ne sellaisia voisi olla. Diabeteskin oli oikea sairaus jo silloin kun sitä ei vielä oltu löydetty ja pystytty lääketieteellisesti diagnosoimaan. Se on ainakin todistettu että aivot ovat plastinen elin joka reagoi ja muokkautuu mm. sosiaalisten suhteiden ja ulkoisten olosuhteiden ja kokemusten vaikutuksesta. On aivan mahdollista että oikeat psykoottiset tilat voivat johtua vaikkapa traumoista. Mutta silloinkaan ne eivät ole mielisairauksia vaan aivosairauksia.

        Eikös esim. myrkytystilat ole aika biologisia ilmiöitä? Traumat ovat enemmän kokemuksellisia, ei psyykkisiä traumoja voi suoraan redusoida aivotasolle, vaikka niihin liittyvä krooninen stressi voi ilmetä kehollisella tasolla. Psykoosit eivät ole mikään homogeeninen massa ilmiöitä, vaan niihin liittyy jo oiretasolla aika vakavia määrittelyongelmia.

        Psykoosisairauksia yritetään jakaa oiretasolla kategorisesti non-affektiivisiin ja affektiivisiin häiriöihin, ja toisaalta lyhytkestoisiin ja pitkäkestoisiin häiriöihin, mutta tosiasiassa näiden välillä on liukumaa eikä mitään kategorisia luokkia voida kovinkaan tarkasti tunnistaa edes oiretasolla, saati sitten että yrittäisi esimerkiksi tunnistaa aivotasolla jonkun epämääräisesti määritellyn käsitteen kuin "skitsofrenia". Vahvin löydös mitä tutkijat ovat tehneet ovat neuroleptien vaikutukset aivoihin, mitä ensin pidettiin todisteena skitsofreniasta aivosairautena, koska nuo tilastolliset poikkeamat olivat yhteydessä ns. kognitiivisiin puutosoireisiin ja vaikuttivat etenevän, mitä pidempään potilas sairasti skitsofreniaa.

        Oikeasti psykiatriassa on vuosikymmeniä yritetty ja epäonnistuminen niin skitsofrenian, maanis-depepressiivisyyden kuin muidenkin psykoosien biologisesta pohjasta on niin silmiinpistävää, että monet tutkijat itsekin myöntävät, että miljoonien rahan hassaus on mennyt kankkulan kaivoon. Esimerkiksi arvostettu aivotutkija Raymond J. Dolan kumppaneineen on kirjoittanut artikkelissa Functional neuroimaging in psychiatry and the case for failing better, että psykiatrian alalla aivokuvantamistutkimuksessa on julkaistu viimeisen 30 vuoden aikana 16 0000 tutkimusartikkelia ja ihmettelevät, että tästä valtavasta panostuksesta huolimatta aivokuvantamismentelmillä ei tee mitään psykiatrian diagnostiikassa ja hoidossa. He toteavat, että psykiatrian yritys löytää etiologia tutkimilleen häiriöille onkin ollut pelkkä sarja epäonnistumisia.

        Lisäksi esimerkiksi Edward Fuller Torrey, biologisen psykiatrian kiihkeä ja vankkumaton kannattaja, pohtii tänä vuonna julkaistussa artikkelissaan Did the human genome project affect research on Schizophrenia? että yritykset löytää skitsofrenian geneettistä pohjaa ovat totaalisen epäonnistuneet ja esimerkiksi yhdysvaltalaisten rahoittama massiivinen Human Genomi Project oli tältä osin valtava pettymys, koska tutkijoiden yhtenä suurena missiona oli tunnistaa nimenomaan perinnöllisenä häiriönä pidetyn skitsofrenian perinnöllinen pohja. Hän kirjoittaa, että vaikka 8 miljardia on tullut hassattua skitsofrenian geenitutkimukseen viimeisen 20 vuoden aikana, mitään kliinisesti hyödyllisiä assosiaatioita ei ole löydetty. Joten oletus psykooseista aivotason häiriöinä ei omaa mitään tieteellistä pohjaa.

        Diabetes on tunnistettu siksi, koska lääketieteen tutkimusmenetelmät ovat kehittyneet, mutta tämä kehittyminen ei näy psykiatrian diagnostiikan kehittymisessä, vaan psykiatriassa edelleen turvaudutaan käyttäytymistieteelliseen diagnostiikkaan. Tämä ei johdu tutkimuksen puutteesta, kuten toin esille -esimerkiksi skitsofrenia on aivokuvantamis -ja geenitutkimuksissa poikkeavan paljon, ei poikkeavan vähän, tutkittu häiriö. On epärealistista olettaa, että tutkimukset tulisivat vastaisuudessakaan tunnistamaan psykooseja aivotason häiriöinä vaan tutkijat joutuvat myöntämään, että heidän käyttämänsä diagnoosiluokituksensa ovat aikansa eläneitä ja alun perin eugenistien ja natsien suosimat hypoteesit psykoosisairauksien geneettisestä pohjasta on falsifioitu niin toistuvasti, että mitään falsifioitavaa ei enää ole jäänyt. Ainoa syy miksi tällaista tutkimusta rahoitetaan on siinä, että se hyödyttää ihmisiä, jotka ovat rakentaneet uransa näiden häiriöiden hoitamiselle ja tutkimiselle ja jotka hyötyvät siitä valtavasti taloudellisesti. Eivät lääkeyhtiöt välitä siitä, onko häiriöillä biologista pohjaa vai ei, tärkeintä on säilyttää asiakaskunnan keskuudessa illuusio siitä, että sellainen ehkä voisi olla, tai jopa todennäköisesti on, että näyttö on vasta kulman takana, mitä se on ollut jo vuosikymmeniä. Kyse on enemmän markkinoinnista, vallitsevat valtarakenteen ylläpitämisestä ideologisilla, pseudotieteellisillä oletuksilla, joille kyseinen valtarakenne suurelta osin pohjautuu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siinä taas "kokemusasiantuntija" pätee.

        Uskallan sanoa, että kokemusta on todellakin kertynyt.
        Mitenkäs sinulla ?
        Minulla ei kuitenkaan ole mitään pätemisen tarvetta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siinä taas "kokemusasiantuntija" pätee.

        Mielisairaudessa ei ole kyse siitä että ihminen ei tulisi pelkästään toimeen yhteiskunnan kanssa, vaan siinä on myös kyse siitä, että ihminen on niin solmussa itsensä kassa, että hän ei tule toimeen itsensäkkään kanssa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mielisairaudessa ei ole kyse siitä että ihminen ei tulisi pelkästään toimeen yhteiskunnan kanssa, vaan siinä on myös kyse siitä, että ihminen on niin solmussa itsensä kassa, että hän ei tule toimeen itsensäkkään kanssa.

        Tämä on ihan totta.
        Mitä paremmin tuntee ja tietää itsensä, ja pärjää itsensä kanssa, pärjää myöskin muiden kanssa, vaikka se ei aina niin mukavaa olisikaan.
        Aina on olemassa ihmisiä, joiden kanssa on vaikea tulla toimeen, mutta heitäkin on joskus kohdattava.
        Ja jos yhteiskunta ei aina kohtele hyvin, niin kukaan ei ole ainoa, jokainen on joskus ollut jollain tavalla tyytymätön johonkin yhteiskunnan systeemiin.
        Kun itse sopeutuu, toimii yhteiskuntakin ihan tyydyttävällä tavalla. Sitä ei vain huomaa, jos on itse kovinkin vastahankaan, eikä mikään tunnu miltään, silloin on jo jotain mielialaongelmaa, ja ongelmaa suhtautumisessa itseensä ja tunteisiinsa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huonoa käyttäytymistä on ja voi tulla esille ihan meiltä jokaiselta ihmiseltä, oli sitten älynlahjoiltaan, muilta ominaisuuksiltaan, sosioekonomiselta asemaltaan, tai terveystilanteeltaan mikä, tai mitä tahansa. Minusta niitä asioita ei pitäisi sotkea keskenään Kyse on aivan eri asioista. Jos on ärsyyntynyt mt-diagnosoidun "huonosta käytöksestä", niin silloin se pitää ulottaa ihan kenen tahansa muunkin huonoon käytökseen. Jokainen voi toki vaikuttaa omaan käytökseensä ja asenteisiinsa muita kohtaan.

        Mutta se on ikävä kyllä myös tosiasia, että meillä on Suomessa oikeasti uhreja. On työpaikka, päiväkodeissa, tai kouluissa henkisesti ja fyysisesti kiusattuja. Tai sitten fyysisen ja henkisen seksuaalisen väkivallan uhreja. Eivät ne uhrit sieltä minnekään katoa. Eivätkä esim. vakavasti, tai pahasti kiusatut ole mitään tekouhriutujia.

        Jos ollaan rehellisiä, se, että jos itse päättää kohdella itseään, tai toisia paremmin, ei taida myöskään olla mikään ratkaisu, tai auttaa kovinkaan paljon millään tavallaan niissä koetuissa traumoissa, tai sen käsittelyssä.

        Yhteiskunnan, järjestelmien, tai ainakin julkisten mt-palveluiden tarjoamat mahdollisuudet kyetä antamaan ja tarjoamaan todellista apua, tukea ja hoitoa heille ovat aika olemattomat, kehnot ja huonot. Julkisen sektorin palveluissa näin on lähinnä siksi, että siellä on ollut ja on varmasti nytkin ihmisiä, joille on annettu jo aiemmin jokin muu diagnoosi, esim. psykoosidiagnoosi. Ja siellä on aina tapana kohdella ja "hoitaa" potilaita sen aiemmin annetun diagnoosin pohjalta ja sen perusteella. Eli jos esim. joku vaikkapa paranoidisen skitsofreniadiagnoosin saanut potilas sanoo ja kertoo hoitohenkilökunnalle ja lääkärille, että hänet on raiskattu. Niin mitä arvelette, että uskotaanko häntä ja mitä hän kertoo? Epäilenpä vahvasti, että ei. "Hoidoksi" tarjotaan, tai määrätään vain lisää neuroleptejä ja masennuslääkkeitä, joista ei nyt taida olla kovin paljon hyötyä esim. traumojen käsittelyssä, tai hoidossa. Toisaalta julkisella puolella ei ole joko halua, siis riittävästi tahtotilaa, tai resursseja auttaa kaikkia apua, ja tukea tarvitsevia. Eli jo sattuu olemaan köyhä, ei ole varaa käyttää kalliita yksityisiä palveluita. Näin kieroksi, toimimattomaksi, tai huonoksi tämä kaikki on mennyt.

        Mt-diagnosoidutkaan eivät aina käyttäydy huonosti.
        Jopa psykoosipotilaita on, jotka käyttäytyvät asiallisesti.
        Käytöshäiriöt eivät ole sama kuin mielen ongelmat, toki ne joskus voivat liittyä yhteen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Huonoa käyttäytymistä on ja voi tulla esille ihan meiltä jokaiselta ihmiseltä"

        Siinä taas puhutaan omasta käytöksestä kolmannessa persoonassa. Ikään kuin olisit itse oman käytöksesi ulkopuolinen tarkkailija. Varmasti ihan vahingossa?

        Ei kai se ole vahinko, jos joku toteaa, että kuka tahansa voi käyttäytyä huonosti, ainakin joskus.
        Eikä tuon kirjoittaja ole tehnyt väärää kolmatta persoonaa käyttäessään , kun yleisesti toteaa, että meiltä jokaiselta.
        Kaikki eivät ole itsekeskeisiä, vaan osaavat katsoa asioita muidenkin suunnalta., ajatella muitakin kuin itseään.
        Olisiko hänen pitänyt kirjoittaa vain ja ainoastaan itsestään, että vain häneltä voi tulla esiin huonoa käytöstä ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikös esim. myrkytystilat ole aika biologisia ilmiöitä? Traumat ovat enemmän kokemuksellisia, ei psyykkisiä traumoja voi suoraan redusoida aivotasolle, vaikka niihin liittyvä krooninen stressi voi ilmetä kehollisella tasolla. Psykoosit eivät ole mikään homogeeninen massa ilmiöitä, vaan niihin liittyy jo oiretasolla aika vakavia määrittelyongelmia.

        Psykoosisairauksia yritetään jakaa oiretasolla kategorisesti non-affektiivisiin ja affektiivisiin häiriöihin, ja toisaalta lyhytkestoisiin ja pitkäkestoisiin häiriöihin, mutta tosiasiassa näiden välillä on liukumaa eikä mitään kategorisia luokkia voida kovinkaan tarkasti tunnistaa edes oiretasolla, saati sitten että yrittäisi esimerkiksi tunnistaa aivotasolla jonkun epämääräisesti määritellyn käsitteen kuin "skitsofrenia". Vahvin löydös mitä tutkijat ovat tehneet ovat neuroleptien vaikutukset aivoihin, mitä ensin pidettiin todisteena skitsofreniasta aivosairautena, koska nuo tilastolliset poikkeamat olivat yhteydessä ns. kognitiivisiin puutosoireisiin ja vaikuttivat etenevän, mitä pidempään potilas sairasti skitsofreniaa.

        Oikeasti psykiatriassa on vuosikymmeniä yritetty ja epäonnistuminen niin skitsofrenian, maanis-depepressiivisyyden kuin muidenkin psykoosien biologisesta pohjasta on niin silmiinpistävää, että monet tutkijat itsekin myöntävät, että miljoonien rahan hassaus on mennyt kankkulan kaivoon. Esimerkiksi arvostettu aivotutkija Raymond J. Dolan kumppaneineen on kirjoittanut artikkelissa Functional neuroimaging in psychiatry and the case for failing better, että psykiatrian alalla aivokuvantamistutkimuksessa on julkaistu viimeisen 30 vuoden aikana 16 0000 tutkimusartikkelia ja ihmettelevät, että tästä valtavasta panostuksesta huolimatta aivokuvantamismentelmillä ei tee mitään psykiatrian diagnostiikassa ja hoidossa. He toteavat, että psykiatrian yritys löytää etiologia tutkimilleen häiriöille onkin ollut pelkkä sarja epäonnistumisia.

        Lisäksi esimerkiksi Edward Fuller Torrey, biologisen psykiatrian kiihkeä ja vankkumaton kannattaja, pohtii tänä vuonna julkaistussa artikkelissaan Did the human genome project affect research on Schizophrenia? että yritykset löytää skitsofrenian geneettistä pohjaa ovat totaalisen epäonnistuneet ja esimerkiksi yhdysvaltalaisten rahoittama massiivinen Human Genomi Project oli tältä osin valtava pettymys, koska tutkijoiden yhtenä suurena missiona oli tunnistaa nimenomaan perinnöllisenä häiriönä pidetyn skitsofrenian perinnöllinen pohja. Hän kirjoittaa, että vaikka 8 miljardia on tullut hassattua skitsofrenian geenitutkimukseen viimeisen 20 vuoden aikana, mitään kliinisesti hyödyllisiä assosiaatioita ei ole löydetty. Joten oletus psykooseista aivotason häiriöinä ei omaa mitään tieteellistä pohjaa.

        Diabetes on tunnistettu siksi, koska lääketieteen tutkimusmenetelmät ovat kehittyneet, mutta tämä kehittyminen ei näy psykiatrian diagnostiikan kehittymisessä, vaan psykiatriassa edelleen turvaudutaan käyttäytymistieteelliseen diagnostiikkaan. Tämä ei johdu tutkimuksen puutteesta, kuten toin esille -esimerkiksi skitsofrenia on aivokuvantamis -ja geenitutkimuksissa poikkeavan paljon, ei poikkeavan vähän, tutkittu häiriö. On epärealistista olettaa, että tutkimukset tulisivat vastaisuudessakaan tunnistamaan psykooseja aivotason häiriöinä vaan tutkijat joutuvat myöntämään, että heidän käyttämänsä diagnoosiluokituksensa ovat aikansa eläneitä ja alun perin eugenistien ja natsien suosimat hypoteesit psykoosisairauksien geneettisestä pohjasta on falsifioitu niin toistuvasti, että mitään falsifioitavaa ei enää ole jäänyt. Ainoa syy miksi tällaista tutkimusta rahoitetaan on siinä, että se hyödyttää ihmisiä, jotka ovat rakentaneet uransa näiden häiriöiden hoitamiselle ja tutkimiselle ja jotka hyötyvät siitä valtavasti taloudellisesti. Eivät lääkeyhtiöt välitä siitä, onko häiriöillä biologista pohjaa vai ei, tärkeintä on säilyttää asiakaskunnan keskuudessa illuusio siitä, että sellainen ehkä voisi olla, tai jopa todennäköisesti on, että näyttö on vasta kulman takana, mitä se on ollut jo vuosikymmeniä. Kyse on enemmän markkinoinnista, vallitsevat valtarakenteen ylläpitämisestä ideologisilla, pseudotieteellisillä oletuksilla, joille kyseinen valtarakenne suurelta osin pohjautuu.

        Myrkytystilakin voi vaikuttaa aivoissa asti, riippuen toki myrkytyksen laadusta, aiheuttajasta, vaikutusmekanismista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sairaudet eivät ole mielipidekysymyksiä.

        Mutta asioista, myös sairauksista, voi olla erilaisia mielipiteitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta asioista, myös sairauksista, voi olla erilaisia mielipiteitä.

        Onko joku väittänyt muuta?

        On kuitenkin niin, että ennen kuin sairauksista voi olla erilaisia mielipiteitä, täytyy olla olemassa oikea sairaus josta olla eri mieltä.

        Mielisairaudet ja mielenterveyshäiriöt tekivät ole oikeita sairauksia.

        Myrkytystilat tai aivosairaudet eivät ole mielisairauksia.

        Ne ovat myrkytystiloja ja aivosairauksia.

        Mutta esimerkiksi väitteelle, että erilaiset voimakkaat mielenliikahdukset tai psykoottiset tilat johtuvat aivojen kemikaalien epätasapainosta ei ole mitään tieteellistä näyttöä olemassa. Samoin ei ole esim ADHD:lle ja näille yleispäteville "nepsyille" joiden väitetään olevan aivoperäisiä häiriötiloja. Nyt trendikäs "autismin kirjo" samaa sarjaa. Sitä lääkitään epilepsialääkkeellä. Seriously? 🤣

        Jos ADHD tai "nepsy" olisi aivojen toimintahäiriö, se pitäisi diagnosoida aivotutkimuksilla. Moniko ADHD diagnoosin saanut on käynyt läpi ensin jonkinlaisen aivotutkimuksen ennen diagnosointia?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikös esim. myrkytystilat ole aika biologisia ilmiöitä? Traumat ovat enemmän kokemuksellisia, ei psyykkisiä traumoja voi suoraan redusoida aivotasolle, vaikka niihin liittyvä krooninen stressi voi ilmetä kehollisella tasolla. Psykoosit eivät ole mikään homogeeninen massa ilmiöitä, vaan niihin liittyy jo oiretasolla aika vakavia määrittelyongelmia.

        Psykoosisairauksia yritetään jakaa oiretasolla kategorisesti non-affektiivisiin ja affektiivisiin häiriöihin, ja toisaalta lyhytkestoisiin ja pitkäkestoisiin häiriöihin, mutta tosiasiassa näiden välillä on liukumaa eikä mitään kategorisia luokkia voida kovinkaan tarkasti tunnistaa edes oiretasolla, saati sitten että yrittäisi esimerkiksi tunnistaa aivotasolla jonkun epämääräisesti määritellyn käsitteen kuin "skitsofrenia". Vahvin löydös mitä tutkijat ovat tehneet ovat neuroleptien vaikutukset aivoihin, mitä ensin pidettiin todisteena skitsofreniasta aivosairautena, koska nuo tilastolliset poikkeamat olivat yhteydessä ns. kognitiivisiin puutosoireisiin ja vaikuttivat etenevän, mitä pidempään potilas sairasti skitsofreniaa.

        Oikeasti psykiatriassa on vuosikymmeniä yritetty ja epäonnistuminen niin skitsofrenian, maanis-depepressiivisyyden kuin muidenkin psykoosien biologisesta pohjasta on niin silmiinpistävää, että monet tutkijat itsekin myöntävät, että miljoonien rahan hassaus on mennyt kankkulan kaivoon. Esimerkiksi arvostettu aivotutkija Raymond J. Dolan kumppaneineen on kirjoittanut artikkelissa Functional neuroimaging in psychiatry and the case for failing better, että psykiatrian alalla aivokuvantamistutkimuksessa on julkaistu viimeisen 30 vuoden aikana 16 0000 tutkimusartikkelia ja ihmettelevät, että tästä valtavasta panostuksesta huolimatta aivokuvantamismentelmillä ei tee mitään psykiatrian diagnostiikassa ja hoidossa. He toteavat, että psykiatrian yritys löytää etiologia tutkimilleen häiriöille onkin ollut pelkkä sarja epäonnistumisia.

        Lisäksi esimerkiksi Edward Fuller Torrey, biologisen psykiatrian kiihkeä ja vankkumaton kannattaja, pohtii tänä vuonna julkaistussa artikkelissaan Did the human genome project affect research on Schizophrenia? että yritykset löytää skitsofrenian geneettistä pohjaa ovat totaalisen epäonnistuneet ja esimerkiksi yhdysvaltalaisten rahoittama massiivinen Human Genomi Project oli tältä osin valtava pettymys, koska tutkijoiden yhtenä suurena missiona oli tunnistaa nimenomaan perinnöllisenä häiriönä pidetyn skitsofrenian perinnöllinen pohja. Hän kirjoittaa, että vaikka 8 miljardia on tullut hassattua skitsofrenian geenitutkimukseen viimeisen 20 vuoden aikana, mitään kliinisesti hyödyllisiä assosiaatioita ei ole löydetty. Joten oletus psykooseista aivotason häiriöinä ei omaa mitään tieteellistä pohjaa.

        Diabetes on tunnistettu siksi, koska lääketieteen tutkimusmenetelmät ovat kehittyneet, mutta tämä kehittyminen ei näy psykiatrian diagnostiikan kehittymisessä, vaan psykiatriassa edelleen turvaudutaan käyttäytymistieteelliseen diagnostiikkaan. Tämä ei johdu tutkimuksen puutteesta, kuten toin esille -esimerkiksi skitsofrenia on aivokuvantamis -ja geenitutkimuksissa poikkeavan paljon, ei poikkeavan vähän, tutkittu häiriö. On epärealistista olettaa, että tutkimukset tulisivat vastaisuudessakaan tunnistamaan psykooseja aivotason häiriöinä vaan tutkijat joutuvat myöntämään, että heidän käyttämänsä diagnoosiluokituksensa ovat aikansa eläneitä ja alun perin eugenistien ja natsien suosimat hypoteesit psykoosisairauksien geneettisestä pohjasta on falsifioitu niin toistuvasti, että mitään falsifioitavaa ei enää ole jäänyt. Ainoa syy miksi tällaista tutkimusta rahoitetaan on siinä, että se hyödyttää ihmisiä, jotka ovat rakentaneet uransa näiden häiriöiden hoitamiselle ja tutkimiselle ja jotka hyötyvät siitä valtavasti taloudellisesti. Eivät lääkeyhtiöt välitä siitä, onko häiriöillä biologista pohjaa vai ei, tärkeintä on säilyttää asiakaskunnan keskuudessa illuusio siitä, että sellainen ehkä voisi olla, tai jopa todennäköisesti on, että näyttö on vasta kulman takana, mitä se on ollut jo vuosikymmeniä. Kyse on enemmän markkinoinnista, vallitsevat valtarakenteen ylläpitämisestä ideologisilla, pseudotieteellisillä oletuksilla, joille kyseinen valtarakenne suurelta osin pohjautuu.

        Juuri näin. Pointti quotettamassasi viestissä oli kuitenkin se, että emmehän me voi tietää absoluuttisella varmuudella johtuuko jonkun henkilön psykoottinen tila sellaisesta aivojen toimintahäiriöitä jota ei miljardiluokan tutkimuksista huolimatta ole vielä osoitettu todeksi. Sadan vuoden kuluttua on voitu osoittaa todeksi jotakin sellaista mitä ei vielä ole osoitettu psykoottisten tilojen ja jonkin kehollisen häiriötilan välillä.

        Samaan tapaan kuin vaikkapa kilpirauhasen toimintahäiriöiden mielentilaan aiheuttamat ongelmat tulkittiin mielisairauksiksi ennen kuin niiden yhteys kilpirauhasen toimintahäiriöihin osoitettiin todeksi.

        Mutta silloinkaan kyse ei ole mielisairauden tai mielenterveyshäiriön osoittamisesta todeksi sairautena. Kilpirauhasen häiriötilakin on kilpirauhassairaus, ei mielisairaus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko joku väittänyt muuta?

        On kuitenkin niin, että ennen kuin sairauksista voi olla erilaisia mielipiteitä, täytyy olla olemassa oikea sairaus josta olla eri mieltä.

        Mielisairaudet ja mielenterveyshäiriöt tekivät ole oikeita sairauksia.

        Myrkytystilat tai aivosairaudet eivät ole mielisairauksia.

        Ne ovat myrkytystiloja ja aivosairauksia.

        Mutta esimerkiksi väitteelle, että erilaiset voimakkaat mielenliikahdukset tai psykoottiset tilat johtuvat aivojen kemikaalien epätasapainosta ei ole mitään tieteellistä näyttöä olemassa. Samoin ei ole esim ADHD:lle ja näille yleispäteville "nepsyille" joiden väitetään olevan aivoperäisiä häiriötiloja. Nyt trendikäs "autismin kirjo" samaa sarjaa. Sitä lääkitään epilepsialääkkeellä. Seriously? 🤣

        Jos ADHD tai "nepsy" olisi aivojen toimintahäiriö, se pitäisi diagnosoida aivotutkimuksilla. Moniko ADHD diagnoosin saanut on käynyt läpi ensin jonkinlaisen aivotutkimuksen ennen diagnosointia?

        Ihan mielenkiinnosta kysyn. Oletko trolli?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihan mielenkiinnosta kysyn. Oletko trolli?

        Miten niin?


    • Anonyymi

      Aina pitäisi olla varoittelemassa demokratiasta.

      • Anonyymi

        Aiheella ei ole etäisestikään tekemistä demokratian kanssa.

        Prinsessa Latifakin julistettiin mielenterveyshäiriöiseksi ihan muualla kuin demokraattisessa maassa. Tälläkin hetkellä hän varmasti on hyväntahtoisten läheistensä hellässä huomassa autettavana ja hoidettavana mielenterveyshäiriöidensä vuoksi.

        Troubled young woman.


      • Anonyymi

        Demokratia murenee aika vauhdilla, kun ihmiset vaan riitelevät keskenään ja haukkuvat toinen toistaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Demokratia murenee aika vauhdilla, kun ihmiset vaan riitelevät keskenään ja haukkuvat toinen toistaan.

        Aiheella ei ole mitään tekemistä eri yhteiskuntamallien kanssa .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aiheella ei ole mitään tekemistä eri yhteiskuntamallien kanssa .

        Kommentoit moniin eri kohtiin, ettei " sillä ja tällä ja tuolla.. " ole tekemistä aiheen kanssa.
        Mistä ja miten sinun mielestäsi pitäisi keskustella, kun ei saa yhtään laajemmin ottaa kantaa asioihin ?
        Aika monet asiat ovat monen tekijän summa, yleensä ei ole vain yhtä ja ainoaa tekijää lähes missään asiassa, asiayhteydessä. Monet asiat vaikuttavat toinen toisiinsa.

        Jos joku väittää, ettei mielisairauksia ole olemassa, ja joku toinen päinvastoin, niin he kertovat vain kantansa asiaan, ja heillä on oikeus kertoa, mitä ajattelevat itse tästä asiasta.
        Onko siihen pakko inttää vastaan, tai väittää, että nyt menee aiheen vierestä, tai mitään muutakaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kommentoit moniin eri kohtiin, ettei " sillä ja tällä ja tuolla.. " ole tekemistä aiheen kanssa.
        Mistä ja miten sinun mielestäsi pitäisi keskustella, kun ei saa yhtään laajemmin ottaa kantaa asioihin ?
        Aika monet asiat ovat monen tekijän summa, yleensä ei ole vain yhtä ja ainoaa tekijää lähes missään asiassa, asiayhteydessä. Monet asiat vaikuttavat toinen toisiinsa.

        Jos joku väittää, ettei mielisairauksia ole olemassa, ja joku toinen päinvastoin, niin he kertovat vain kantansa asiaan, ja heillä on oikeus kertoa, mitä ajattelevat itse tästä asiasta.
        Onko siihen pakko inttää vastaan, tai väittää, että nyt menee aiheen vierestä, tai mitään muutakaan.

        Miten demokratia liittyy mielenterveysperseilyyn?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten demokratia liittyy mielenterveysperseilyyn?

        Valtiojärjestyksillä tahtoo kuitenkin olla jonkinnäköistä syy yhteyttä ihmiskäsityksiin. Eli siihen miten niissä saa tai pystyy perseilemään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Valtiojärjestyksillä tahtoo kuitenkin olla jonkinnäköistä syy yhteyttä ihmiskäsityksiin. Eli siihen miten niissä saa tai pystyy perseilemään.

        Tarkoitatko että jos demokratia korvattaisiin jollakin toisella yhteiskuntajärjestyksellä myös mielisairastelupelleilystä päästäisiin eroon?

        Mikä se toinen parempi järjestelmä olisi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tarkoitatko että jos demokratia korvattaisiin jollakin toisella yhteiskuntajärjestyksellä myös mielisairastelupelleilystä päästäisiin eroon?

        Mikä se toinen parempi järjestelmä olisi?

        En ole ehdottanut demokratian korvaamista. Olen kyseenalaistanut sen, ettei perusoikeuksia voi polkea demokratian nimissä. Ei voida tehdä lakeja, jotka aiheuttavat sen, että jonkun muun pitää rikkoa lakeja. Olen myös sitä mieltä, että kun julkisella puolella rivissä ihmiset eivät pysty pitämään lakisääteisiä taukoja ja vessaan ei ehdi ja jos ehtii, käynneille merkitty maksimiajat. Niin koen, että hallitus on tästä vastuussa, koska määrää budjetin, jolla HVA:n tulee toimia. Jos työolot ovat sellaiset, että henkilökunta joutuu turvautumaan psyk. palveluihin, niin työolot ovat silloin pielessä. Ja kun niihin ei puututa, se on kyseenalaista.

        Hallituksen tulee muuttaa lakeja niin, että sen asettamat mitoitukset ja hoitojonojen määräajat pystytään pitämään sillä rahasummalla, jonka hallitus antaa, ilman että työntekijöiden terveys tai ihmisten perusoikeuksia poljetaan. Jos rahaa löytyy yksityisiin terveyspalveluihin, rahaa on löydyttävä myös em. asioihin.

        Hallituksen tulee rajata, ketkä jätetään palvelujen ulkopuolelle, jotta työn määrä pysyy kohtuullisena julkisella puolella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ole ehdottanut demokratian korvaamista. Olen kyseenalaistanut sen, ettei perusoikeuksia voi polkea demokratian nimissä. Ei voida tehdä lakeja, jotka aiheuttavat sen, että jonkun muun pitää rikkoa lakeja. Olen myös sitä mieltä, että kun julkisella puolella rivissä ihmiset eivät pysty pitämään lakisääteisiä taukoja ja vessaan ei ehdi ja jos ehtii, käynneille merkitty maksimiajat. Niin koen, että hallitus on tästä vastuussa, koska määrää budjetin, jolla HVA:n tulee toimia. Jos työolot ovat sellaiset, että henkilökunta joutuu turvautumaan psyk. palveluihin, niin työolot ovat silloin pielessä. Ja kun niihin ei puututa, se on kyseenalaista.

        Hallituksen tulee muuttaa lakeja niin, että sen asettamat mitoitukset ja hoitojonojen määräajat pystytään pitämään sillä rahasummalla, jonka hallitus antaa, ilman että työntekijöiden terveys tai ihmisten perusoikeuksia poljetaan. Jos rahaa löytyy yksityisiin terveyspalveluihin, rahaa on löydyttävä myös em. asioihin.

        Hallituksen tulee rajata, ketkä jätetään palvelujen ulkopuolelle, jotta työn määrä pysyy kohtuullisena julkisella puolella.

        Minun on vaikea ymmärtää, jos joku on em. asiasta toista mieltä. Ihmisten terveydellä leikkiminen on kestämätöntä!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ole ehdottanut demokratian korvaamista. Olen kyseenalaistanut sen, ettei perusoikeuksia voi polkea demokratian nimissä. Ei voida tehdä lakeja, jotka aiheuttavat sen, että jonkun muun pitää rikkoa lakeja. Olen myös sitä mieltä, että kun julkisella puolella rivissä ihmiset eivät pysty pitämään lakisääteisiä taukoja ja vessaan ei ehdi ja jos ehtii, käynneille merkitty maksimiajat. Niin koen, että hallitus on tästä vastuussa, koska määrää budjetin, jolla HVA:n tulee toimia. Jos työolot ovat sellaiset, että henkilökunta joutuu turvautumaan psyk. palveluihin, niin työolot ovat silloin pielessä. Ja kun niihin ei puututa, se on kyseenalaista.

        Hallituksen tulee muuttaa lakeja niin, että sen asettamat mitoitukset ja hoitojonojen määräajat pystytään pitämään sillä rahasummalla, jonka hallitus antaa, ilman että työntekijöiden terveys tai ihmisten perusoikeuksia poljetaan. Jos rahaa löytyy yksityisiin terveyspalveluihin, rahaa on löydyttävä myös em. asioihin.

        Hallituksen tulee rajata, ketkä jätetään palvelujen ulkopuolelle, jotta työn määrä pysyy kohtuullisena julkisella puolella.

        Mitä ihmettä se siinä selostaa taas?

        Työoloista ja työelämän vessatauoistako tässä keskustellaan käsityksesi mukaan?

        Kukaan ei joudu turvautumaan psyk. palveluihin. Tyhmät ihmiset itse haluavat turvautua psyk. palveluihin.

        Demokratialla ei ole mitään tekemistä mielisairastelupelleilyn kanssa. Intiassa, Kiinassa kaikkialla epädemokraattisessa maailmassakin on psykiatrisia hoitolaitoksia. Kaikkialla maailmassa uskotaan mielisauraksiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä ihmettä se siinä selostaa taas?

        Työoloista ja työelämän vessatauoistako tässä keskustellaan käsityksesi mukaan?

        Kukaan ei joudu turvautumaan psyk. palveluihin. Tyhmät ihmiset itse haluavat turvautua psyk. palveluihin.

        Demokratialla ei ole mitään tekemistä mielisairastelupelleilyn kanssa. Intiassa, Kiinassa kaikkialla epädemokraattisessa maailmassakin on psykiatrisia hoitolaitoksia. Kaikkialla maailmassa uskotaan mielisauraksiin.

        Poissuljettuna tietenkin primitiivisimmät alkuasukasyhteiskunnat. Mutta sellaisiksi tuskin haluamme taantua?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ole ehdottanut demokratian korvaamista. Olen kyseenalaistanut sen, ettei perusoikeuksia voi polkea demokratian nimissä. Ei voida tehdä lakeja, jotka aiheuttavat sen, että jonkun muun pitää rikkoa lakeja. Olen myös sitä mieltä, että kun julkisella puolella rivissä ihmiset eivät pysty pitämään lakisääteisiä taukoja ja vessaan ei ehdi ja jos ehtii, käynneille merkitty maksimiajat. Niin koen, että hallitus on tästä vastuussa, koska määrää budjetin, jolla HVA:n tulee toimia. Jos työolot ovat sellaiset, että henkilökunta joutuu turvautumaan psyk. palveluihin, niin työolot ovat silloin pielessä. Ja kun niihin ei puututa, se on kyseenalaista.

        Hallituksen tulee muuttaa lakeja niin, että sen asettamat mitoitukset ja hoitojonojen määräajat pystytään pitämään sillä rahasummalla, jonka hallitus antaa, ilman että työntekijöiden terveys tai ihmisten perusoikeuksia poljetaan. Jos rahaa löytyy yksityisiin terveyspalveluihin, rahaa on löydyttävä myös em. asioihin.

        Hallituksen tulee rajata, ketkä jätetään palvelujen ulkopuolelle, jotta työn määrä pysyy kohtuullisena julkisella puolella.

        Julkisen puolen terveydenhoito osaa ihan itse rajata sen, ketkä jätetään palvelujen ulkopuolelle.
        Usein he ovat heikompia, vähäosaisempia, pitkäaikaissairaita, iäkkäitä, tms.
        Ihmiset, jotka eivät enää tuota rahaa yhteiskunnalle, rajataan ulos systeemeistä, ylimääräisinä " kuluerinä ".
        Tällaisen vaikutelman saa, mitä enemmän, ja suuremman määrän ihmisiä, kanssa keskustelee.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä ihmettä se siinä selostaa taas?

        Työoloista ja työelämän vessatauoistako tässä keskustellaan käsityksesi mukaan?

        Kukaan ei joudu turvautumaan psyk. palveluihin. Tyhmät ihmiset itse haluavat turvautua psyk. palveluihin.

        Demokratialla ei ole mitään tekemistä mielisairastelupelleilyn kanssa. Intiassa, Kiinassa kaikkialla epädemokraattisessa maailmassakin on psykiatrisia hoitolaitoksia. Kaikkialla maailmassa uskotaan mielisauraksiin.

        Kenties olet itse pettynyt psykiatriseen järjestelmään, vaan aika monet ovat myös hyötyneet hoidoista, avusta, ja pystyneet jatkamaan elämäänsä kuka minkäkin verran tyytyväisenä toivuttuaan vaikeuksistaan.
        Jotkut hyötyvät, saavat haluamansa tai tarvitsemansa avun, ja sitten on myös heitä, joita mikään ei hyödytä. Mistäköhän moinen mahtaa johtua ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kenties olet itse pettynyt psykiatriseen järjestelmään, vaan aika monet ovat myös hyötyneet hoidoista, avusta, ja pystyneet jatkamaan elämäänsä kuka minkäkin verran tyytyväisenä toivuttuaan vaikeuksistaan.
        Jotkut hyötyvät, saavat haluamansa tai tarvitsemansa avun, ja sitten on myös heitä, joita mikään ei hyödytä. Mistäköhän moinen mahtaa johtua ?

        Tässä ei keskustella siitä voiko joku hyötyä psykiatrisesta hoidosta. Tietenkin voi. Ihmiset voivat hyötyä mitä ihmeellisimmistä asioista. Syöpäsairas voi hyötyä solumyrkyistä. Joku voi hyötyä kulttiin hakeutumisesta. Joku voi hyötyä onnettomuuteen joutumisesta kun saa sitä kautta elämänsä arvot järjestyksen ja alkaa arvostaa elämäänsä ihan eri tavoin kuin ennen.

        Joskus on onni onnettomuudessa.

        Tässä keskustellaan siitä että mielenterveysäiriöitä/mielisairauksia ei ole oikeasti olemassa ja siitä miten massiivinen tuhovaikutus tällä uskomusjärjestelmällä on koko yhteiskuntaan ja siihen miten toksisesti se toimii.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tarkoitatko että jos demokratia korvattaisiin jollakin toisella yhteiskuntajärjestyksellä myös mielisairastelupelleilystä päästäisiin eroon?

        Mikä se toinen parempi järjestelmä olisi?

        Aika monet mielenterveyden häiriöistä kärsivistä ihmisistä syyttävät ongelmistaan yhteiskuntaa.
        Tuskin sillä olisi vaikutusta, onko demokratiaa, vai olisiko joku monarkia, tms.
        Itseäänkin koskeviin asioihin on aina löydettävä syyllinen itsensä ulkopuolelta...
        Järkevämpäähän olisi keskittyä omaan itseen ja omiin ongelmiin, niiden hoitamiseen, ennemmin kuin etsimään syyllistä milloin mistäkin. Ajan hukkaa, joka on omasta toipumisesta ja toipumisajasta pois.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Poissuljettuna tietenkin primitiivisimmät alkuasukasyhteiskunnat. Mutta sellaisiksi tuskin haluamme taantua?

        Alkuasukkaana eläminen saattaisi olla paljon huolettomampaa, mene ja tiedä...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä ei keskustella siitä voiko joku hyötyä psykiatrisesta hoidosta. Tietenkin voi. Ihmiset voivat hyötyä mitä ihmeellisimmistä asioista. Syöpäsairas voi hyötyä solumyrkyistä. Joku voi hyötyä kulttiin hakeutumisesta. Joku voi hyötyä onnettomuuteen joutumisesta kun saa sitä kautta elämänsä arvot järjestyksen ja alkaa arvostaa elämäänsä ihan eri tavoin kuin ennen.

        Joskus on onni onnettomuudessa.

        Tässä keskustellaan siitä että mielenterveysäiriöitä/mielisairauksia ei ole oikeasti olemassa ja siitä miten massiivinen tuhovaikutus tällä uskomusjärjestelmällä on koko yhteiskuntaan ja siihen miten toksisesti se toimii.

        Myös pahasta, ahdistavasta olosta kärsivä ihminen voi saada arvonsa ja elämänsä järjestykseen. Se ei ole mikään mahdottomuus.
        Jos yhtään arvostaa itseään, ei kaikkea ulkopuolelta tulevaa tarvitse suunnata itseensä, tai ottaa nokkiinsa joka ikisestä asiasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Myös pahasta, ahdistavasta olosta kärsivä ihminen voi saada arvonsa ja elämänsä järjestykseen. Se ei ole mikään mahdottomuus.
        Jos yhtään arvostaa itseään, ei kaikkea ulkopuolelta tulevaa tarvitse suunnata itseensä, tai ottaa nokkiinsa joka ikisestä asiasta.

        Tyhmyys ei ole mielenterveyshäiriö.

        Tyhmyys on pääsääntöisesti vain ja ainoastaan ajattelun laiskuutta ja viitseliäisyyden puutetta. Ei viitsitä vaivata aivoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tyhmyys ei ole mielenterveyshäiriö.

        Tyhmyys on pääsääntöisesti vain ja ainoastaan ajattelun laiskuutta ja viitseliäisyyden puutetta. Ei viitsitä vaivata aivoja.

        Niinpä...
        Mielenterveyshäiriö ei tyhmennä ihmistä.
        Laiskuus ja viitseliäisyyden puutekaan ei aina johdu tyhmyydestä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tarkoitatko että jos demokratia korvattaisiin jollakin toisella yhteiskuntajärjestyksellä myös mielisairastelupelleilystä päästäisiin eroon?

        Mikä se toinen parempi järjestelmä olisi?

        Tarkoitin että sitä parempaa järjestelmää odotellessa voit tutustua niihin kaikkiin huonompiin järjestelmiin joita on jo kokeiltu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aika monet mielenterveyden häiriöistä kärsivistä ihmisistä syyttävät ongelmistaan yhteiskuntaa.
        Tuskin sillä olisi vaikutusta, onko demokratiaa, vai olisiko joku monarkia, tms.
        Itseäänkin koskeviin asioihin on aina löydettävä syyllinen itsensä ulkopuolelta...
        Järkevämpäähän olisi keskittyä omaan itseen ja omiin ongelmiin, niiden hoitamiseen, ennemmin kuin etsimään syyllistä milloin mistäkin. Ajan hukkaa, joka on omasta toipumisesta ja toipumisajasta pois.

        Kyllä syyllistä saa syyttää. Eikä vain saa, vaan pitää. Joskus ihmisen pahoinvointiin syyllinen todellakin on jokin yhteiskunnallinen ilmiö tai muu ympäristöstä johtuva asia.

        Tästä ei seuraa, että henkilö joka kärsii vaikkapa jostakin yhteiskunnan itselleen aiheuttamasta ongelmasta, on itse sairas ja potee "mielenterveyshäiriötä".

        Olennaista on osata ensin opetella rehellisesti näkemään mikä ja missä ongelman aiheuttaja oikeasti on. Että olenko minä itse aiheuttaja vaiko ympäristö. Ja sitten tarkastellaan mitä realistisia keinoja on ongelmia ratkoa.

        Kun ongelman aiheuttaja on jokin ympäristötekijä siitä on tärkeää puhua ääneen. Muuten asiat eivät muutu eikä ongelma ratkea.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Alkuasukkaana eläminen saattaisi olla paljon huolettomampaa, mene ja tiedä...

        Ainakin luonnon karsinta toimisi eritavalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä syyllistä saa syyttää. Eikä vain saa, vaan pitää. Joskus ihmisen pahoinvointiin syyllinen todellakin on jokin yhteiskunnallinen ilmiö tai muu ympäristöstä johtuva asia.

        Tästä ei seuraa, että henkilö joka kärsii vaikkapa jostakin yhteiskunnan itselleen aiheuttamasta ongelmasta, on itse sairas ja potee "mielenterveyshäiriötä".

        Olennaista on osata ensin opetella rehellisesti näkemään mikä ja missä ongelman aiheuttaja oikeasti on. Että olenko minä itse aiheuttaja vaiko ympäristö. Ja sitten tarkastellaan mitä realistisia keinoja on ongelmia ratkoa.

        Kun ongelman aiheuttaja on jokin ympäristötekijä siitä on tärkeää puhua ääneen. Muuten asiat eivät muutu eikä ongelma ratkea.

        Yhteiskunnassa on aina ollut ongelmia, ja tulee aina olemaan, vaikka yhteiskuntaa kehitettäisiin kuinka. Se ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö yhteiskuntaa pitäisi kehittää.

        Erityisryhmien lisäksi, yhteiskunnassa ptiää katsella myös kokonaisuutta. Yhteiskuntahan muodostuu erilaisista "erityisryhmistä" joilla kaikilla on omat tarpeensa. Mutta näiden tarpeiden summa ei voi ylittää sitä yhteiskunna "kantokykyä"

        Mistä me saadaan esimerkiksi lissää niitä kuuntelijoita yksinäisille ihmisille. Pitääkö asepalvelus ulottaa molempiin sukupuoliin, ja tarjota valintaa aseellisen ja aseettoman palveluksen välill?

        Pitääkö äitiyslomalaiset velvoittaa ulkoiluttamaan oman vauvan lisäksi naapurin mummoa? Pitääkö yksinäiset MT-eläkelläiset velvoittaa viihdyttämään vaikeavammaisia laitokseen, eikös se olisi oikea win win tilanne?


    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Ja sateenkaarikulttikin änkeää nokkansa joka asiaan tekemään itsestään ja uhriudestaan numeron. 🤦


      • Anonyymi

        Rakastumisen kyllä tiedostaa hyvin itse, on sitten eri asia, hyväksyykö sitä omaa rakastumistaan, jos se sattuu olemaan vaikka ns. normista poikkeava.


      • Anonyymi

        Seksuaaline suuntautuminen on aikojen saatossa näytellyt ikävää näytelmää mielenterveydenhoidossa, mutta täytyy myös muistaa että tarinoiden ja syiden keksiminen näyttelee myös erittäin suurta ja surullista roolia psykoosisairauksissa.

        Ikävintä näissä tarinoissa on se, että niistä ei saada mitään tutkimusnäyttöä psykoosisairauksien syihin.

        Ehkä osaksi siksi, että osalla ihmisiä ne syyt ja tarinat vaihtuu muutaman viikon välein.


    • Anonyymi

      Itse en ainakaan halua profiloitua minkään sairauden sisälle. Ajattelen niin, että olen muuta, kuin se, mikä diagnoosi on minulle annettu. Jokaisella, kaikilla, niin myös minulla on lukuisia persoonaan ja luonteeseen ja muihin ominaisuuksiin liittyviä asioita.

      Terveydenhuollossa, valitettavasti, hyvin helposti ja paljon ihmisiä "karsinoidaan", eli kategorisoidaan. Ja kohdellaan sen mukaan.

      Käytöstavat, etenkin ne hyvät käytöstavat on minusta kuitenkin eri asia. Niihin pystyy jokainen tottakai vaikuttamaan, omilla asenteillaan ja valinnoillaan. Osa on toki sisäsyntyistä, jopa geneettistä, ympäristön ja kokemusten muokkaamaa.

      Tottakai olisi toivottavaa, että jokainen kohtelisi ympärillään olevia ihmisiä asiallisesti, ystävällisesti ja positiivisesti huomioiden. Tällöin kasvaisi ympäristössa ja yleisessä ilmariissä myös se hyvinvointikin.

      • Anonyymi

        Korjaus: Siis jos jokainen kohtelisi kanssaihmisiä asiallisesti, kohteliaasti, ystävällisesti ja positiivisesti huomioiden, niin tällöin kasvaisi ja lisääntyisi ympäristössä, yhteiskunnassa ja yleisessä ilmapiirissä se niin henkinen, kuin fyysinenkin hyvinvointi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Korjaus: Siis jos jokainen kohtelisi kanssaihmisiä asiallisesti, kohteliaasti, ystävällisesti ja positiivisesti huomioiden, niin tällöin kasvaisi ja lisääntyisi ympäristössä, yhteiskunnassa ja yleisessä ilmapiirissä se niin henkinen, kuin fyysinenkin hyvinvointi.

        🥱 Sirkuti sirkuti mitä viserrystä.

        Miksi heittäydyt tyhmäksi ja teeskentelet ettet muka ymmärrä asiaa? Sinulla lienee oma motiivi sille miksi roikut epätoivoisesti mielenterveysdiagnoosiuskonnossa kiinni.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        🥱 Sirkuti sirkuti mitä viserrystä.

        Miksi heittäydyt tyhmäksi ja teeskentelet ettet muka ymmärrä asiaa? Sinulla lienee oma motiivi sille miksi roikut epätoivoisesti mielenterveysdiagnoosiuskonnossa kiinni.

        Titityy vaan sinnekin! En todellakaan usko psykiatriaan, tai ole mikään mielenterveysdiagnoosiuskovainen. Itse asiassa asiahan on aivan päinvastoin!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Titityy vaan sinnekin! En todellakaan usko psykiatriaan, tai ole mikään mielenterveysdiagnoosiuskovainen. Itse asiassa asiahan on aivan päinvastoin!

        Mutta jos kirjoitit 2024-02-13 13:35:23 viestin suhtaudut mielenterveyteen liittyvään diagnoosiin oikeana diagnoosina ja mielisairautta oikeana sairautena. Sinä vain et suostu identifioitumaan sen mukaan. Eikö se ollut tuon viestin pointti?

        "Itse en ainakaan halua profiloitua minkään sairauden sisälle. Ajattelen niin, että olen muuta, kuin se, mikä diagnoosi on minulle annettu."

        Kaikesta päätellen olet siis kyllä psykiatrisiin sairauksiin uskova henkilö.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta jos kirjoitit 2024-02-13 13:35:23 viestin suhtaudut mielenterveyteen liittyvään diagnoosiin oikeana diagnoosina ja mielisairautta oikeana sairautena. Sinä vain et suostu identifioitumaan sen mukaan. Eikö se ollut tuon viestin pointti?

        "Itse en ainakaan halua profiloitua minkään sairauden sisälle. Ajattelen niin, että olen muuta, kuin se, mikä diagnoosi on minulle annettu."

        Kaikesta päätellen olet siis kyllä psykiatrisiin sairauksiin uskova henkilö.

        En usko psykiatrian nykyisin käyttämiin hoitolinjauksiin, tai käytössä oleviin kategorioihin. Usko nyt, äläkä enää jankkaa. En jaksa enää toistaa, tai selittää samoja asioita uudestaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En usko psykiatrian nykyisin käyttämiin hoitolinjauksiin, tai käytössä oleviin kategorioihin. Usko nyt, äläkä enää jankkaa. En jaksa enää toistaa, tai selittää samoja asioita uudestaan.

        Niin niin. Et kenties usko nykyisiin hoitolinjauksiin, mutta uskot psykiatristen sairauksien olemassaoloon.

        Olet siis totta tosiaan mielenterveysdiagnoosiuskovainen, eli uskot psykiatriaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin niin. Et kenties usko nykyisiin hoitolinjauksiin, mutta uskot psykiatristen sairauksien olemassaoloon.

        Olet siis totta tosiaan mielenterveysdiagnoosiuskovainen, eli uskot psykiatriaan.

        Vielä kerran selvennykseksi: Itse uskon enemmän siihen, että elämässä koetut vaikeudet, vastoinkäymiset, liiallinen stressi, unettomuus ja traumaattiset kokemukset aiheuttavat ihmisille oireita. Olivat ne sitten ahdistuneisuutta, masennusta, tai psykooseja. En usko, että psykiatriassa kannattaisi enää fokusoitua ja painottua sairauskeskeiseen lähestymistapaan, tai pohjata "hoitoja" siihen ajatteluun. Potilaiden, tai oikeammin apua ja tukea tarvitsevien ihmisten kohtaamiseen pitäisi tulla merkittäviä muutoksia ja uudistuksia.

        Selkeyttikö tämä vastaus nyt paremmin, mitä tarkoitan? En siis usko psykiatrisiin sairauksiin keskittymisestä ja kategorisointiin takertumisesta olevan kenellekään mitään todellista hyötyä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vielä kerran selvennykseksi: Itse uskon enemmän siihen, että elämässä koetut vaikeudet, vastoinkäymiset, liiallinen stressi, unettomuus ja traumaattiset kokemukset aiheuttavat ihmisille oireita. Olivat ne sitten ahdistuneisuutta, masennusta, tai psykooseja. En usko, että psykiatriassa kannattaisi enää fokusoitua ja painottua sairauskeskeiseen lähestymistapaan, tai pohjata "hoitoja" siihen ajatteluun. Potilaiden, tai oikeammin apua ja tukea tarvitsevien ihmisten kohtaamiseen pitäisi tulla merkittäviä muutoksia ja uudistuksia.

        Selkeyttikö tämä vastaus nyt paremmin, mitä tarkoitan? En siis usko psykiatrisiin sairauksiin keskittymisestä ja kategorisointiin takertumisesta olevan kenellekään mitään todellista hyötyä.

        Mitä jankutat. Asia tuli jo selväksi. Olet psykiatriaan uskova henkilö ja uskot psykiatristen sairauksien olemassaoloon vaikka et haluakaan niihin "keskittyä" ja "fokusoitua".

        Olet siis osa massiivista yhteiskunnallista ja globaalia ongelmaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin niin. Et kenties usko nykyisiin hoitolinjauksiin, mutta uskot psykiatristen sairauksien olemassaoloon.

        Olet siis totta tosiaan mielenterveysdiagnoosiuskovainen, eli uskot psykiatriaan.

        Miten se vaikuttaa juuri sinun elämääsi, jos joku toinen, tuntematon ihminen uskoo psykiatriaan ?
        Tätä en ymmärrä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä jankutat. Asia tuli jo selväksi. Olet psykiatriaan uskova henkilö ja uskot psykiatristen sairauksien olemassaoloon vaikka et haluakaan niihin "keskittyä" ja "fokusoitua".

        Olet siis osa massiivista yhteiskunnallista ja globaalia ongelmaa.

        Mikä ongelma sinulla sitten on, kun täytyy jankata ja jankata...?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten se vaikuttaa juuri sinun elämääsi, jos joku toinen, tuntematon ihminen uskoo psykiatriaan ?
        Tätä en ymmärrä.

        Se on selitetty jo lukemattomia kertoja tässä ketjussa. Sen kun luet vain.

        Jos selitän vielä kerran ulisee toinen jankuttamisesta ja sinä valitat kun et ymmärrä et ymmärrä etkä vieläkään ymmärrä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on selitetty jo lukemattomia kertoja tässä ketjussa. Sen kun luet vain.

        Jos selitän vielä kerran ulisee toinen jankuttamisesta ja sinä valitat kun et ymmärrä et ymmärrä etkä vieläkään ymmärrä.

        Ei mun oikeastaan edes tarvitse ymmärtää....
        Hyvää illan jatkoa kaikille tasapuolisesti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä jankutat. Asia tuli jo selväksi. Olet psykiatriaan uskova henkilö ja uskot psykiatristen sairauksien olemassaoloon vaikka et haluakaan niihin "keskittyä" ja "fokusoitua".

        Olet siis osa massiivista yhteiskunnallista ja globaalia ongelmaa.

        Heh!😄😄😄😄😄😄😄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten se vaikuttaa juuri sinun elämääsi, jos joku toinen, tuntematon ihminen uskoo psykiatriaan ?
        Tätä en ymmärrä.

        😄😄😄😄😄😄😄😄😄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on selitetty jo lukemattomia kertoja tässä ketjussa. Sen kun luet vain.

        Jos selitän vielä kerran ulisee toinen jankuttamisesta ja sinä valitat kun et ymmärrä et ymmärrä etkä vieläkään ymmärrä.

        Tästähän on tulossa todella hauska ketju!😄😄😄😄😄😄😄

        En pysty enää muuta, kuin nauramaan täällä...


    • Anonyymi

      Psykiatria tarjoutuu muka auttamaan pahassa olossa mutta apu onkin sitten ihmisten kategorisointia ja huumaamista. Jos tuuri käy saa jonkun järkevän terapeutin, jos ei tuuri käy, saa huumausta, kasvavat terveysongelmat ja lisää huumaamista. Tokihan se on sinun oma vikasi jos uskot psykiatrian lääkkeisiin pitkäaikaiskäytössä ja typeriin selityksiin millä ne markkinoitiin sinulle, jos terveytesi kärsii. Vaikka et tiennyt veetujakaan että sinulle määrättiin vuosiksi lääkkeitä viikkojen tutkimuksilla.

      Lopussa elämänlaatu tippuu pahimmillaan merkittävästi vuosien lääke putkessa ja siitä tulee pahaa oloa aiheuttava kierre. Itse kärsin sen seurauksista. Koen että elämäni meni pilalle psykiatrian vuoksi eikä ongelmat alunperin olleet lähellekään sillä tasolla mihin lääkkeet ja lääke vieroituksen ne vei.

      Yksi suurimpia ongelmiani oli että yritin olla hyvä työntekijä, pärjätä yhteiskunnassa vaikka hyvinvointini kustannuksella. En osannut kyseenalaistaa.

      Tosiasiassa uskon, että huomattava osa ihmisten kokemista pahentuvista ongelmista voi seurata lääkkeistä. Minulla on kokemusta kuinka sekaisin nuo lääkekuurit voi pään vetää, kuinka sekaisin nuo aineet voi hermoston vetää, kuinka sekaisin nuo aineet voi unen vetää.

      Surkuhupaisinta on kuinka ihmiset oikeasti uskovat että elämä ongelmista parantuu sedaatiolla ja jonkun yksittäisen välittäjäaineen toimintaan puuttumalla (lue häiritsemällä niitä).

      T. Psykiatrian kusetuksesta jotenkin selvinnyt

      • Anonyymi

        En näe järkeä siinä, että arvostellaan muita sellaisesta, minkä on itsekin käynyt läpi.
        Haukutaan muita, kun uskovat psykiatrian hömppään, lääkkeisiin, ym., vaikka on itse tehnyt samalla tavalla aiemmin elämässään.
        " Kokemuksen syvällä rintaäänellä " on helppo puhua ja arvostella...
        Itse on mennyt samaan halpaan aikaisemmin, käynyt kaiken läpi, sitten tullaan kertomaan, mitä bull shitiä kaikki ( muka ) oli.
        Eikö jostain hoidosta ole jotakin hyötyäkin ollut, jos kerran nykyään asiat ovat jo paremmin ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En näe järkeä siinä, että arvostellaan muita sellaisesta, minkä on itsekin käynyt läpi.
        Haukutaan muita, kun uskovat psykiatrian hömppään, lääkkeisiin, ym., vaikka on itse tehnyt samalla tavalla aiemmin elämässään.
        " Kokemuksen syvällä rintaäänellä " on helppo puhua ja arvostella...
        Itse on mennyt samaan halpaan aikaisemmin, käynyt kaiken läpi, sitten tullaan kertomaan, mitä bull shitiä kaikki ( muka ) oli.
        Eikö jostain hoidosta ole jotakin hyötyäkin ollut, jos kerran nykyään asiat ovat jo paremmin ?

        En minä arvostele niitä jotka tykkää psykiatriasta, mutta suosittelen aina miettimään sitä jos on tullut uusia oireita että miettii lääkityksensä läpi. Itse kun jälkikäteen tajusin että esim masennuslääkkeet apatisoivat, aiheuttivat sisäistä levottomuuden tunnetta ynnä muuta. Lopetuksessa sain semmoista paskaa niskaan psykiatrian osalta että en tule koskaan anteeksi sitä antamaan miten vähätellen psykiatria suhtautui kokemaani harmiin pahentaen harmia ihan uudelle tasolle uusilla lääkkeillä. Parantuminen sotkusta kesti pirkään. Silloin näin mikä psykiatriassa on itseisarvona, diagnosointi ja huumaus.

        Jos olisin jatkanut hoito polkua olisin kuollut oman käden kautta koska olo oli sietämätön uusissa lääkkeissä

        Olen kyllä nähnyt psykiatriassa hyvänkin puolen, esim hyvät terapeutit mutta se ei lämmitä että terveys on ensin mennyt romuksi psykiatrian seurauksena.

        Psykiatria onkin pitkälti arpapeliä miten terveydelle käy ja kehen kohtaa.

        Kukaties jos olisin nuorena törmännyt johonkin kriittiseen psykiatriin hoitosysteemissa mikä ei olisi niin repaleinen, olisin saanut kunnon terapiaa ynnä muuta niin elämäni olisi erilaista. Olisi ollut joku hoitosuhdekin eikä jatkuvia vaihtuvia lääkkeitä tuputtavia lääkäreitä.

        On hankala antaa anteeksi jos psykiatrian lääkkeiden puhkasemat oireet sotkee jokaista päivää mitä elät. PSSD on ja pysyy ja elän puolielämää.

        Asiat on paremmin siksi koska kyseenalaistin ja tein oman työn siinä vaiheessa kun sain harmia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En minä arvostele niitä jotka tykkää psykiatriasta, mutta suosittelen aina miettimään sitä jos on tullut uusia oireita että miettii lääkityksensä läpi. Itse kun jälkikäteen tajusin että esim masennuslääkkeet apatisoivat, aiheuttivat sisäistä levottomuuden tunnetta ynnä muuta. Lopetuksessa sain semmoista paskaa niskaan psykiatrian osalta että en tule koskaan anteeksi sitä antamaan miten vähätellen psykiatria suhtautui kokemaani harmiin pahentaen harmia ihan uudelle tasolle uusilla lääkkeillä. Parantuminen sotkusta kesti pirkään. Silloin näin mikä psykiatriassa on itseisarvona, diagnosointi ja huumaus.

        Jos olisin jatkanut hoito polkua olisin kuollut oman käden kautta koska olo oli sietämätön uusissa lääkkeissä

        Olen kyllä nähnyt psykiatriassa hyvänkin puolen, esim hyvät terapeutit mutta se ei lämmitä että terveys on ensin mennyt romuksi psykiatrian seurauksena.

        Psykiatria onkin pitkälti arpapeliä miten terveydelle käy ja kehen kohtaa.

        Kukaties jos olisin nuorena törmännyt johonkin kriittiseen psykiatriin hoitosysteemissa mikä ei olisi niin repaleinen, olisin saanut kunnon terapiaa ynnä muuta niin elämäni olisi erilaista. Olisi ollut joku hoitosuhdekin eikä jatkuvia vaihtuvia lääkkeitä tuputtavia lääkäreitä.

        On hankala antaa anteeksi jos psykiatrian lääkkeiden puhkasemat oireet sotkee jokaista päivää mitä elät. PSSD on ja pysyy ja elän puolielämää.

        Asiat on paremmin siksi koska kyseenalaistin ja tein oman työn siinä vaiheessa kun sain harmia.

        Ja olen siitä täysin samaa mieltä tämän ketjun kanssa että ihmiset yrittävät laittaa elämässä epäonnistumistaan, ja huonoa käytöstään diagnoosinsa piikkiin. Toki kaikki ei ole ihmisten vika, voi olla että he ovat menneet jonkun psykiatrin luokse ja erehtyneet esim käyttämään stimuloivia aineita jotka lisää motorista levottomuutta ja kierroksilla käymistä tai sekavuutta ja sekoilleet sen seurauksena. Jos itse ovat taas päätyneet käyttämään huumeita niin silloin voi katsoa peiliin.

        Itse otan 100 prosenttisen vastuun teoistani mitä olen elämässä tehnyt. Vaikka olisin ollut lääkkeissä. Toki lääkkeissä ihminen on medicating spellbinding-tilassa jossa voi olla hankala hahmottaa lääkkeen vaikutusta itseensä. Mutta omaa tyhmyyttäni se oli että niihin koskin, tiedän ihmisiä kektä on osannee tolla kriittisempiä niiden suhteen. Voin sanoa että lääkkeissä en kokenut olleeni oma itseni jälkikäteen ajatellen koska lääkitys leikkasi tunne-elämääni ja oireili mm motorisella levottomuudella


      • Anonyymi

        Itselläni on ollut hyvin samanlaisia kokemuksia, kuin Sinulla. Olen kanssasi aivan samaa mieltä. Olet oikeassa esille tuomissasi näkökulmissa. Minulla ei ole tuohon oikeastaan mitään lisättävää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En minä arvostele niitä jotka tykkää psykiatriasta, mutta suosittelen aina miettimään sitä jos on tullut uusia oireita että miettii lääkityksensä läpi. Itse kun jälkikäteen tajusin että esim masennuslääkkeet apatisoivat, aiheuttivat sisäistä levottomuuden tunnetta ynnä muuta. Lopetuksessa sain semmoista paskaa niskaan psykiatrian osalta että en tule koskaan anteeksi sitä antamaan miten vähätellen psykiatria suhtautui kokemaani harmiin pahentaen harmia ihan uudelle tasolle uusilla lääkkeillä. Parantuminen sotkusta kesti pirkään. Silloin näin mikä psykiatriassa on itseisarvona, diagnosointi ja huumaus.

        Jos olisin jatkanut hoito polkua olisin kuollut oman käden kautta koska olo oli sietämätön uusissa lääkkeissä

        Olen kyllä nähnyt psykiatriassa hyvänkin puolen, esim hyvät terapeutit mutta se ei lämmitä että terveys on ensin mennyt romuksi psykiatrian seurauksena.

        Psykiatria onkin pitkälti arpapeliä miten terveydelle käy ja kehen kohtaa.

        Kukaties jos olisin nuorena törmännyt johonkin kriittiseen psykiatriin hoitosysteemissa mikä ei olisi niin repaleinen, olisin saanut kunnon terapiaa ynnä muuta niin elämäni olisi erilaista. Olisi ollut joku hoitosuhdekin eikä jatkuvia vaihtuvia lääkkeitä tuputtavia lääkäreitä.

        On hankala antaa anteeksi jos psykiatrian lääkkeiden puhkasemat oireet sotkee jokaista päivää mitä elät. PSSD on ja pysyy ja elän puolielämää.

        Asiat on paremmin siksi koska kyseenalaistin ja tein oman työn siinä vaiheessa kun sain harmia.

        Mitään oireita ei voi olla koska sairauttakaan ei voi olla.

        Mielenterveysperseilyyn sisältyy aina olennaisesti tyhmäksi heittäytyminen siinä kohtaa kun pitäisi ottaa vastuu itsestä ja omista perseilyistä. Siinä kohtaa kun pitäisi opetella olemaan rehellinen. Siinä kohtaa julistaudutaan psykiatrian uhreiksi ja aletaan taas hokemaan samaa tautologiaa josta yleisö voi huomata että joo katsokaa hän on vieläkin noin syvällä tuossa psykiatrian maailmassa koska on niin pahasti psykiatrian uhriuttama.


      • Anonyymi

        Joo, se on ihan totta, mitä kirjoitit. Ja etenkin siinä, kun totesit, että psykiatria kusettaa ihmisiä. Uskotellen, että niillä heidän tarjoamillaan ja määräämillään lääkkeillä kaikki yksilöllä olevat "ongelmat hoituvat". Itse asiassa siinähän käy aivan toisin ja päinvastoin. Tulee enemmän haittavaikutuksia ja lisää somaattisia ja neurologisia sairauksia.


      • Anonyymi

        Tilastojen mukaan suurin osa on tyytyväisä saamaansa hoitoon, mutta he kyllä ottavat vastaan muutakin hoitoa, kuin pelkkiä pillereitä. Voisiko ero johtua siitä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tilastojen mukaan suurin osa on tyytyväisä saamaansa hoitoon, mutta he kyllä ottavat vastaan muutakin hoitoa, kuin pelkkiä pillereitä. Voisiko ero johtua siitä?

        On yllättävän vähän aikaa siitä kun ihmiset olivat tyytyväisiä lobotomiahoitoon. Niin tyytyväisiä että he oikein jonottivat päästäkseen tohtori Freemanin lobotomobileen, eli lobotomiabussiin hoidettavaksi jolla tohtori Walter Freeman matkusti pitkin kyliä kairaamassa jääpiikillä ihmisten aivoja silmäluomen alta.

        https://m.youtube.com/watch?v=RF-x-eA_Zgg&pp=ygUMTG9ib3RvbW9iaWxl

        Tähän hoitoon ihmiset eivät siis vain olleet tyytyväisiä. He itse halusivat ja oikein jonottivat, pyysivät ja rukoilivat päästä tähän uuteen moderniin hoitoon joka paransi kaikki tekomielisairaudet.

        Se on ihmeellistä millaisiin asioihin ihmiset voivat olla tyytyväisiä. Ja millaisia asioita ihmiset voivat itse haluta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo, se on ihan totta, mitä kirjoitit. Ja etenkin siinä, kun totesit, että psykiatria kusettaa ihmisiä. Uskotellen, että niillä heidän tarjoamillaan ja määräämillään lääkkeillä kaikki yksilöllä olevat "ongelmat hoituvat". Itse asiassa siinähän käy aivan toisin ja päinvastoin. Tulee enemmän haittavaikutuksia ja lisää somaattisia ja neurologisia sairauksia.

        Sepä se. Olen aivan sataprosenttisen varma kokemukseni perusteella, että psykiatrian lääkkeet etenkin pidemmän päälle ovat haitallisia aivoille ja hermostolle.
        Ne eivät lisää mitään mitä ihmisellä ei olisi, ne vain käytännössä häiritsevät aivotoimintaa. Jos joku myönteinen vaikutus onkin alussa, se voi olla hyvin negatiivinen lopussa. Vähän sama kuin jostain huumeesta saa aluksi kivaa hupia mutta jossain aikavälillä onkin sen kanssa kusessa jos jatkaa samaa polkua.

        Uudet tutkimustulokset joissa nähdään yhtäläisyyksiä ketamiinin ja SSRI-lääkkeiden vaikutuksessa masennukseen saavat minut suunnilleen nauramaan. No shit. Onhan se selvää, että jos aivotoimintaa häiritään niin se voi saada vaikka minkälaisia kompensaatioprosesseja aivoissa joissa aivot lisää neurogeneesiä sun muuta. Ei se tarkoita että se etenkään PITEMMÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ on lainkaan hyödyllistä että tällaisia mystisiä prosesseja joita ei ymmärretä aletaan jollain kemiallisella aineella sorkkimaan. Omalla kohdalla tätä tehtiin vielä kasvuiässä. Mutta hölmöläisten maailmahan tämä on

        Ihmiset ja jopa hoitoväki ovat vain niin typeriä, että eivät näe, että psykiatrisiin lääkkeisiin liittyy täysin samat ilmiöt kuin muihinkin psykoaktiivisiin aineisiin eli toleranssi, adaptaatio ynnä muu tällainen. Yhtäläisyyksiä on todennäköisesti niin pitkä lista seksuaalisen toiminnan häiriöistä, kroonistuneeseen anhedoniaan ynnä muuhun mielihyvättömyyteen jatkuvan aineiden vetämisen seurauksena plus unensakin saa paskaksi. Vieroitusoireetkin on lähes surkuhupaisalla tavalla täysin samanlaisia, samat teemat toistuu.

        No siinäpähän eläkööt elämänsä ja todetkoon saman asiansa. Jos päätyvät jostain masennustilasta hiljalleen lääkkeitä vetämällä jonnekin tosi vakaviin diagnooseihin niin kannattaa toki siinä vaiheessa vähän herätä. Osa ei varmaan silloinkaan herää kun valkotakki sanoo jotain.

        Ainoa asia irroittaa itsensä tuosta shaibasta on opetella kriittinen ajattelu ja itsestähuolehtimisen taidot jotta osaa irroittaa itsensä noista aineista. Mikä voi vaatia työtä ja perehtyneisyyttä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On yllättävän vähän aikaa siitä kun ihmiset olivat tyytyväisiä lobotomiahoitoon. Niin tyytyväisiä että he oikein jonottivat päästäkseen tohtori Freemanin lobotomobileen, eli lobotomiabussiin hoidettavaksi jolla tohtori Walter Freeman matkusti pitkin kyliä kairaamassa jääpiikillä ihmisten aivoja silmäluomen alta.

        https://m.youtube.com/watch?v=RF-x-eA_Zgg&pp=ygUMTG9ib3RvbW9iaWxl

        Tähän hoitoon ihmiset eivät siis vain olleet tyytyväisiä. He itse halusivat ja oikein jonottivat, pyysivät ja rukoilivat päästä tähän uuteen moderniin hoitoon joka paransi kaikki tekomielisairaudet.

        Se on ihmeellistä millaisiin asioihin ihmiset voivat olla tyytyväisiä. Ja millaisia asioita ihmiset voivat itse haluta.

        Minä en kyllä kovin paljoa laittaisi painoarvoa jollekin kyselyille mielenterveyshoidosta.

        Ihmiset kenen tiedän hakeneen apua, niin tuskin kovin moni on mihinkään kyselyihin vastanneet.

        Ihmisten mielestä monikin kelvoton juttu on heidän mielestään hyvää. Ei ole vissiin suuret vaatimukset. Onko ne niitä samoja jotka menee ilmaisiin ämpärijonoihin?

        Itselläni olisi hiukan hankala antaa positiivista palautetta hoidolle, joka kemiallisesti tuhosi seksuaalisuuteni, aiheutti jotain neurologisia ja hermostollisia oireita, mutta sitten kuitenkin olisin kaiken paskan jälkeen saanut jotain hyvää terapiaa vaikkapa. "jee".

        Hoidossa oli niin paljon epäeettisyyttä että voisi kirjoittaa niin pitkän listan siitä mutta en jaksa.

        Totean vain että ihmiset tykkäävät ajatella yksinkertaistetusti, etsiä valmiita ratkaisuja, etsiä helppoja ratkaisuja ja siihen on apuna psykiatria.
        Lisäksi ihmiset, kuten itsekin olin, ovat monesti aika tyhmiä uskomaan monenlaisiin juttuihin, etenkin jos sitä tarjoaa joku auktoriteettihahmo.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tilastojen mukaan suurin osa on tyytyväisä saamaansa hoitoon, mutta he kyllä ottavat vastaan muutakin hoitoa, kuin pelkkiä pillereitä. Voisiko ero johtua siitä?

        Kelan tilastojen mukaan suurinosa joutuu eläkkeelle.Se siitä tyytyväisyydestä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tilastojen mukaan suurin osa on tyytyväisä saamaansa hoitoon, mutta he kyllä ottavat vastaan muutakin hoitoa, kuin pelkkiä pillereitä. Voisiko ero johtua siitä?

        Ei ole olemassa mitään semmosia tilastoja että suurinosa on tyytyväisiä samaansa hoitoon.Asia on just päinvastoin.

        https://www.youtube.com/watch?v=btBuaOOB0VI


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tilastojen mukaan suurin osa on tyytyväisä saamaansa hoitoon, mutta he kyllä ottavat vastaan muutakin hoitoa, kuin pelkkiä pillereitä. Voisiko ero johtua siitä?

        Tuskin kukaan on tyytyväinen saamaansa psykiatrian kidutusta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kelan tilastojen mukaan suurinosa joutuu eläkkeelle.Se siitä tyytyväisyydestä.

        Mielisairastelueläkkeelle ei jouduta, vaan päästään.

        Eläkkeelle halutaan siksi koska vaihtoehto on yleensä pahempi. Sairaseläkkeelle halutaan jotta päästään eroon työllisyystoimien säännöllisistä yksityiselämään tunkevista invaasioista, kiusaamistoimenpiteistä- ja työttömien hyväksikäyttökoneistosta ja koko tämän työllisyystoimenpidekoneoston harjoittamasta viimesijaisimmalla toimeentulolla leikkimisestä.

        Kun olet eläkkeellä ei tarvitse pelätä että toimeentulotukeasi voidaan leikata lähes puolella siksi jos unohdat tai et suostum perustuslaillisia oikeuksiasi rikkoviin hyödyttömiin, tai suoranaisesti haitallisia työllisyystoimenpiteisiin. Eläkkeellä saat olla rauhassa ja lisäksi voit tienata eläkkeen lisäksi toisin kuin työttömänä toimeentulotuella eläessä.

        Toinen syy haluta mielisairastelueläkkeelle on halu päästä pois suomalaisesta työelämästä joka on pääsääntöisesti täyttä paskaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mielisairastelueläkkeelle ei jouduta, vaan päästään.

        Eläkkeelle halutaan siksi koska vaihtoehto on yleensä pahempi. Sairaseläkkeelle halutaan jotta päästään eroon työllisyystoimien säännöllisistä yksityiselämään tunkevista invaasioista, kiusaamistoimenpiteistä- ja työttömien hyväksikäyttökoneistosta ja koko tämän työllisyystoimenpidekoneoston harjoittamasta viimesijaisimmalla toimeentulolla leikkimisestä.

        Kun olet eläkkeellä ei tarvitse pelätä että toimeentulotukeasi voidaan leikata lähes puolella siksi jos unohdat tai et suostum perustuslaillisia oikeuksiasi rikkoviin hyödyttömiin, tai suoranaisesti haitallisia työllisyystoimenpiteisiin. Eläkkeellä saat olla rauhassa ja lisäksi voit tienata eläkkeen lisäksi toisin kuin työttömänä toimeentulotuella eläessä.

        Toinen syy haluta mielisairastelueläkkeelle on halu päästä pois suomalaisesta työelämästä joka on pääsääntöisesti täyttä paskaa.

        Mielisairstelueläkkeelle halutaan varsinkin siksi että päästään eroon työttömyyteen liitetystä leimata. Koska mikään ei ole syyllisempi olento kuin terve ja työkykyinen työtön kelalomailija, on parempi olla "mielenterveyshäiriöinen" työtön tai peräti sairas eläkeläinen, niin ei tarvitse tuntea itseään niin syylliseksi.

        Jos olet "sairas" yhteiskunnalla on korkeampi kynnys syyllistää sinua työttömyydestäsi. Sairaus on suojakilpi yhteiskunnan diskriminointia vastaan.

        Lukemattomat työttömät ovat itse pistäneet elämänsä risaikseksi vain siksi koska eivät saa töitä, ja he kokevat tarvitsevansa albin sille miksi ovat työttömiä. Jos sinulla on olevinaan "elämänhallintaongelmia" jotka pääsääntöisesti johtuvat "traumoista" olet vähemmän syyllinen kuin terve ja työkykyinen työtön.

        Työelämä on myös niin käsittämätöntä sontaa useimmilla aloilla Suomessa ettei kukaan normaali ihminen siellä pysty olemaan ja tekemään töitä.

        Oikea syy työttömyydelle on se, että Suomessa ei ole työvomapulaa. Ja se, että sekä suomalaiset työnantajat että työyhteisöt ovat asennevammaisia mulkkuja. Suomalainen työnantaja ulisee työnhakijoiden ja työntekijöiden osaamattomuutta parkuessaan joka mediassa "osaavan" työvoiman puutettaan. Koska media ja valehtelevat työnantajat huutavat joka tuutissa sitä OSAAVAN työvoiman puutettaan, saadaan luotua mielikuva työmarkkinoista jossa muka olisi kyllä töitä tarjolla mutta kun ei työ kelpaa työttömille, ja työtön ei kelpaa työnantajille koska työvoima on laadullisesti heikkoa.

        Työttömiin ihmisiin kohdistettu törkypuhe on normalisoitu. Työttömiin kohdistetut kiusaamistoimet on täten oikeutettu. Ja koska työtön ei voi päästä työttömän statuksestaan ja työttömyyden aiheuttamasta sosiaaliturvaorjuuduestaan eroon menemällä töihin koska hän ei kelpaa työmarkkinoille, on paras vaihtoehto ryhtyä mielisairaaksi ja pyrkiä kaikin keinoin eläkkeelle.

        Eläkkeellä saa olla rauhassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mielisairstelueläkkeelle halutaan varsinkin siksi että päästään eroon työttömyyteen liitetystä leimata. Koska mikään ei ole syyllisempi olento kuin terve ja työkykyinen työtön kelalomailija, on parempi olla "mielenterveyshäiriöinen" työtön tai peräti sairas eläkeläinen, niin ei tarvitse tuntea itseään niin syylliseksi.

        Jos olet "sairas" yhteiskunnalla on korkeampi kynnys syyllistää sinua työttömyydestäsi. Sairaus on suojakilpi yhteiskunnan diskriminointia vastaan.

        Lukemattomat työttömät ovat itse pistäneet elämänsä risaikseksi vain siksi koska eivät saa töitä, ja he kokevat tarvitsevansa albin sille miksi ovat työttömiä. Jos sinulla on olevinaan "elämänhallintaongelmia" jotka pääsääntöisesti johtuvat "traumoista" olet vähemmän syyllinen kuin terve ja työkykyinen työtön.

        Työelämä on myös niin käsittämätöntä sontaa useimmilla aloilla Suomessa ettei kukaan normaali ihminen siellä pysty olemaan ja tekemään töitä.

        Oikea syy työttömyydelle on se, että Suomessa ei ole työvomapulaa. Ja se, että sekä suomalaiset työnantajat että työyhteisöt ovat asennevammaisia mulkkuja. Suomalainen työnantaja ulisee työnhakijoiden ja työntekijöiden osaamattomuutta parkuessaan joka mediassa "osaavan" työvoiman puutettaan. Koska media ja valehtelevat työnantajat huutavat joka tuutissa sitä OSAAVAN työvoiman puutettaan, saadaan luotua mielikuva työmarkkinoista jossa muka olisi kyllä töitä tarjolla mutta kun ei työ kelpaa työttömille, ja työtön ei kelpaa työnantajille koska työvoima on laadullisesti heikkoa.

        Työttömiin ihmisiin kohdistettu törkypuhe on normalisoitu. Työttömiin kohdistetut kiusaamistoimet on täten oikeutettu. Ja koska työtön ei voi päästä työttömän statuksestaan ja työttömyyden aiheuttamasta sosiaaliturvaorjuuduestaan eroon menemällä töihin koska hän ei kelpaa työmarkkinoille, on paras vaihtoehto ryhtyä mielisairaaksi ja pyrkiä kaikin keinoin eläkkeelle.

        Eläkkeellä saa olla rauhassa.

        Jotkut lähteävät Ukrainaan asti hakemaan sotatraumat itselleen niin sitten on ainakin alibi saada sairaseläke, selitys miksi et ole työelämässä, ja olet suojassa kaikelta siltä syyllistävältä töryltä mitä työttömät kelalomailijat saavat Suomessa osakseen.

        Mikä parasta ei tarvitse yrittää päästä sisään sinne tautiseen helvetinkoloon mitä sanotaan suomalaiseksi normaaliksi työpaikaksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mielisairstelueläkkeelle halutaan varsinkin siksi että päästään eroon työttömyyteen liitetystä leimata. Koska mikään ei ole syyllisempi olento kuin terve ja työkykyinen työtön kelalomailija, on parempi olla "mielenterveyshäiriöinen" työtön tai peräti sairas eläkeläinen, niin ei tarvitse tuntea itseään niin syylliseksi.

        Jos olet "sairas" yhteiskunnalla on korkeampi kynnys syyllistää sinua työttömyydestäsi. Sairaus on suojakilpi yhteiskunnan diskriminointia vastaan.

        Lukemattomat työttömät ovat itse pistäneet elämänsä risaikseksi vain siksi koska eivät saa töitä, ja he kokevat tarvitsevansa albin sille miksi ovat työttömiä. Jos sinulla on olevinaan "elämänhallintaongelmia" jotka pääsääntöisesti johtuvat "traumoista" olet vähemmän syyllinen kuin terve ja työkykyinen työtön.

        Työelämä on myös niin käsittämätöntä sontaa useimmilla aloilla Suomessa ettei kukaan normaali ihminen siellä pysty olemaan ja tekemään töitä.

        Oikea syy työttömyydelle on se, että Suomessa ei ole työvomapulaa. Ja se, että sekä suomalaiset työnantajat että työyhteisöt ovat asennevammaisia mulkkuja. Suomalainen työnantaja ulisee työnhakijoiden ja työntekijöiden osaamattomuutta parkuessaan joka mediassa "osaavan" työvoiman puutettaan. Koska media ja valehtelevat työnantajat huutavat joka tuutissa sitä OSAAVAN työvoiman puutettaan, saadaan luotua mielikuva työmarkkinoista jossa muka olisi kyllä töitä tarjolla mutta kun ei työ kelpaa työttömille, ja työtön ei kelpaa työnantajille koska työvoima on laadullisesti heikkoa.

        Työttömiin ihmisiin kohdistettu törkypuhe on normalisoitu. Työttömiin kohdistetut kiusaamistoimet on täten oikeutettu. Ja koska työtön ei voi päästä työttömän statuksestaan ja työttömyyden aiheuttamasta sosiaaliturvaorjuuduestaan eroon menemällä töihin koska hän ei kelpaa työmarkkinoille, on paras vaihtoehto ryhtyä mielisairaaksi ja pyrkiä kaikin keinoin eläkkeelle.

        Eläkkeellä saa olla rauhassa.

        "Eläkkeellä saa olla rauhassa."

        En minä ainakaan.Pysyvän työkyvyttömyys eläkkeen psykiatri kirjoitti ja se myönnettiin.Mutta psykiatri oli lausunnon perusteella kahtonut mun tilanteen että minut mahdollisesti vielä voidaan kuntouttaa työkykyiseksi ja kuntoutus rumbaa ei katkaistu.Toki mahdollista se minun kohdalla voi ollakin mutta sitte työllistyminen onkin sitte taas eri juttu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tilastojen mukaan suurin osa on tyytyväisä saamaansa hoitoon, mutta he kyllä ottavat vastaan muutakin hoitoa, kuin pelkkiä pillereitä. Voisiko ero johtua siitä?

        En aina ollut itsekään tyytyväinen saamaani hoitoon, en lääkityksiin, jne.
        Loppujen lopuksi kuitenkin on myönnettävä, että oli psykiatrian ansiota, että tulin kuntoon.
        Vuosien varrelta on kertynyt kokemuksia ja muistoja, sekä hyviä että huonoja, jonkin verran myös todella huonoja.
        Lääkityksistä jäi loppuelämän ajaksi neurologista haittaa, mutta se on itse ajateltuna pieni ongelma elämässäni, kun ajattelen, että asiat ovat muuten paremmin kuin aikoinaan.
        Itse olen huomannut, ettei kannata keskittyä pyörittelemään niitä huonoja muistoja ja kokemuksia, eihän se tekisi muuta kuin pahaa oloa.
        En kanna mitään kaunaa tai vihaa, en katkeruutta, en lääkäreitä enkä laitoksia kohtaan, koska en näe, että se auttaisi millään tavalla. Sellaisistakin tunteista on mahdollista päästä eroon, asiat ovat tapahtuneet, pääasia on, ettei sitä samaa tapahdu enää.

        Ymmärrän kyllä senkin, että jotkut saavat traumoja, saattavat traumatisoitua loppuelämäksi. Olemme niin erilaisia ihmisiä, jokainen kokee kaiken omalla tavallaan, toiset ovat myös herkempiä kuin toiset. Eikä siinä ole mitään pahaa, erilaisuudessa meinaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mielisairastelueläkkeelle ei jouduta, vaan päästään.

        Eläkkeelle halutaan siksi koska vaihtoehto on yleensä pahempi. Sairaseläkkeelle halutaan jotta päästään eroon työllisyystoimien säännöllisistä yksityiselämään tunkevista invaasioista, kiusaamistoimenpiteistä- ja työttömien hyväksikäyttökoneistosta ja koko tämän työllisyystoimenpidekoneoston harjoittamasta viimesijaisimmalla toimeentulolla leikkimisestä.

        Kun olet eläkkeellä ei tarvitse pelätä että toimeentulotukeasi voidaan leikata lähes puolella siksi jos unohdat tai et suostum perustuslaillisia oikeuksiasi rikkoviin hyödyttömiin, tai suoranaisesti haitallisia työllisyystoimenpiteisiin. Eläkkeellä saat olla rauhassa ja lisäksi voit tienata eläkkeen lisäksi toisin kuin työttömänä toimeentulotuella eläessä.

        Toinen syy haluta mielisairastelueläkkeelle on halu päästä pois suomalaisesta työelämästä joka on pääsääntöisesti täyttä paskaa.

        Onko mikään mielestäsi hyvää ?
        Ei ole mielisairauksia olemassa, työelämä on paskaa....kaikki on jotain..
        Mutta mikä on hyvin ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kelan tilastojen mukaan suurinosa joutuu eläkkeelle.Se siitä tyytyväisyydestä.

        ”Työ on parasta sosiaaliturvaa” Osa ihmisistä oikeasti ajattelee näin! Jos aikuiskoulutustuki poistuu tulen jakamaan ajatuksiani jokaiselle alalle kouluttautuvalle, että älä edes mieti. Saman rahan saa helpommalla ja ei tarvi p#skoa terveyttä, kun edes alalta pois ei pääse. Ainoa suunta takku-eläkeläiseksi. Riittää sitten tulevaisuudessa hallituksille tehtävää, kun työntekijöitä on koko ajan vaan vähemmän. On kyllä sellasta hikipajahommaa ettei mitään määrää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko mikään mielestäsi hyvää ?
        Ei ole mielisairauksia olemassa, työelämä on paskaa....kaikki on jotain..
        Mutta mikä on hyvin ?

        Jos haluat keskustella kaikesta siitä mikä on hyvin aloita aiheesta oma keskustelu.

        Tässä ei keskustella siitä mikä on hyvin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Eläkkeellä saa olla rauhassa."

        En minä ainakaan.Pysyvän työkyvyttömyys eläkkeen psykiatri kirjoitti ja se myönnettiin.Mutta psykiatri oli lausunnon perusteella kahtonut mun tilanteen että minut mahdollisesti vielä voidaan kuntouttaa työkykyiseksi ja kuntoutus rumbaa ei katkaistu.Toki mahdollista se minun kohdalla voi ollakin mutta sitte työllistyminen onkin sitte taas eri juttu.

        Uhkaillaanko sinua toimeentulosi leikkauksilla jos pysyvällä sairaseläkkeellä ollessasi kieltäydyt kuntoutuksesta? Millaisia sanktioita sinulle tulee jos et suostu kuntoutuksiin?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Uhkaillaanko sinua toimeentulosi leikkauksilla jos pysyvällä sairaseläkkeellä ollessasi kieltäydyt kuntoutuksesta? Millaisia sanktioita sinulle tulee jos et suostu kuntoutuksiin?

        Se olisi työkyvyttömänä työnhakiana.Tosin on mulla osa-aikainen työkyky.Sitte kyllä tulot romahtas.
        Se sama kuntouttava työtoiminta jatkuisi työkkärinkautta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Uhkaillaanko sinua toimeentulosi leikkauksilla jos pysyvällä sairaseläkkeellä ollessasi kieltäydyt kuntoutuksesta? Millaisia sanktioita sinulle tulee jos et suostu kuntoutuksiin?

        Pysyvällä sairauseläkkeellä etsaa kumtoutusta, kuten kelan psykoterapiaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se olisi työkyvyttömänä työnhakiana.Tosin on mulla osa-aikainen työkyky.Sitte kyllä tulot romahtas.
        Se sama kuntouttava työtoiminta jatkuisi työkkärinkautta.

        Toisin sanoen eläkkeellä saat olla halutessasi rauhassa.

        Työttömänä et saa olla rauhassa ja viimesijaisin toimeentulosi on jatkuvasti vaarassa.

        Syy miksi monet haluavat sairaseläkkeille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toisin sanoen eläkkeellä saat olla halutessasi rauhassa.

        Työttömänä et saa olla rauhassa ja viimesijaisin toimeentulosi on jatkuvasti vaarassa.

        Syy miksi monet haluavat sairaseläkkeille.

        Kyllä mä saan viikosta sen viisi päivää olla rauhassa.Kahtena päivänä pitää käydä osaa päivää kuntouttavassa työssä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä mä saan viikosta sen viisi päivää olla rauhassa.Kahtena päivänä pitää käydä osaa päivää kuntouttavassa työssä.

        Miksi pitää? Seuraako siitä rangaistus jos et sairaseläkeläisenä käy kuntouttavassa työssä? Millainen rangaistus kuntouttavasta työstä kieltäytymisestä seuraa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi pitää? Seuraako siitä rangaistus jos et sairaseläkeläisenä käy kuntouttavassa työssä? Millainen rangaistus kuntouttavasta työstä kieltäytymisestä seuraa?

        Siksi koska psykiatri oli tilanteen arvioinut että minut mahdollisesti voi vielä kuntouttaa työkykyiseksi.Mä olisin vieläkin määrä-aikaisella eläkkeellä siis kuntoutustuella mutta tämän alueen psykiatrien tilanne niin huono että ei meinannut saada aikoja millään.Se sitte loppu että vuosittain jatkettiin määrä-aikasta eläkettä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siksi koska psykiatri oli tilanteen arvioinut että minut mahdollisesti voi vielä kuntouttaa työkykyiseksi.Mä olisin vieläkin määrä-aikaisella eläkkeellä siis kuntoutustuella mutta tämän alueen psykiatrien tilanne niin huono että ei meinannut saada aikoja millään.Se sitte loppu että vuosittain jatkettiin määrä-aikasta eläkettä.

        Määräaikaiselta eläkkeeltä ehkä onkin tarkoitus kuntouttaa vielä mahdolliseen työelämään.
        Jos on siirretty jatkuvalle, vakituiselle eläkkeelle, on se tarkoitus tavallaan kumottu.
        Ei silloin voida pakottaa mihinkään toimintaan, ihminenhän on todettu kykenemättömäksi työelämään, jos on laitettu vakituiselle eläkkeelle.
        Jonkin verran on löydettävissä ristiriitaisia asioita näistä psykiatrian kuvioista, vaikka eipä ihmistä voi pompotella ihan miten tahansa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siksi koska psykiatri oli tilanteen arvioinut että minut mahdollisesti voi vielä kuntouttaa työkykyiseksi.Mä olisin vieläkin määrä-aikaisella eläkkeellä siis kuntoutustuella mutta tämän alueen psykiatrien tilanne niin huono että ei meinannut saada aikoja millään.Se sitte loppu että vuosittain jatkettiin määrä-aikasta eläkettä.

        En kysynyt mitä psykiatri on arvioinut. Kysyin onko sinulla _halutessasi_ mahdollisuus kieltäytyä kuntoutuksesta ja muista toimenpiteistä ilman taloudellisia tai muita seurauksia?

        Tässä keskustelemme siitä saako ihminen olla eläkkeellä rauhassa _halutessaan_. Työttömänä ei saa.

        Työttömän elämään tehdään jatkuvia julkisen vallan harjoittamia invaasioita. Työtöntä kohdellaan Suomessa kuin ehdonalaista vankeusrangaistusta suorittavaa kriminaalia. Säännöllisesti työtön joutuu risti kuulusteluihin joissa tivataan yksityiselämään kuuluvia asioita. Jatkuvasti työtön joutuu selittelemään työttömyyttään joka ei ole hänen vikansa. Hänet on velvoitettu täysin kohtuuttomien taloudellisten rangaistusten uhalla osallistumaan kaikenlaisiin pelleilyihin jota sanotaan työllisyystoimiksi. Tämä siksi, koska tällä tavoin työllisyyspalveluiden piirissä olevat itse työllistetään. Heillä täytyy olla jotain "työtä". Työttömän on pakko osallistua työllisyyspalveluihin viimesijaisimman toimeentulon leikkaamisen uhalla.

        Tämä on yksi olennainen syy miksi työttömät joita ei huolita työelämään haluavat sairaseläkkeille. Eläkkeellä sentään saa olla rauhassa.

        Vai saako? Onko niin että myös sairaseläkeläisten toimeentuloon kajotaan mikäli et suostu osallistumaan johonkin haistapaskakuntoutukseen? Tämä oli kysymys.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En kysynyt mitä psykiatri on arvioinut. Kysyin onko sinulla _halutessasi_ mahdollisuus kieltäytyä kuntoutuksesta ja muista toimenpiteistä ilman taloudellisia tai muita seurauksia?

        Tässä keskustelemme siitä saako ihminen olla eläkkeellä rauhassa _halutessaan_. Työttömänä ei saa.

        Työttömän elämään tehdään jatkuvia julkisen vallan harjoittamia invaasioita. Työtöntä kohdellaan Suomessa kuin ehdonalaista vankeusrangaistusta suorittavaa kriminaalia. Säännöllisesti työtön joutuu risti kuulusteluihin joissa tivataan yksityiselämään kuuluvia asioita. Jatkuvasti työtön joutuu selittelemään työttömyyttään joka ei ole hänen vikansa. Hänet on velvoitettu täysin kohtuuttomien taloudellisten rangaistusten uhalla osallistumaan kaikenlaisiin pelleilyihin jota sanotaan työllisyystoimiksi. Tämä siksi, koska tällä tavoin työllisyyspalveluiden piirissä olevat itse työllistetään. Heillä täytyy olla jotain "työtä". Työttömän on pakko osallistua työllisyyspalveluihin viimesijaisimman toimeentulon leikkaamisen uhalla.

        Tämä on yksi olennainen syy miksi työttömät joita ei huolita työelämään haluavat sairaseläkkeille. Eläkkeellä sentään saa olla rauhassa.

        Vai saako? Onko niin että myös sairaseläkeläisten toimeentuloon kajotaan mikäli et suostu osallistumaan johonkin haistapaskakuntoutukseen? Tämä oli kysymys.

        Minun papereissa ei puhuttu sairauseläkkeestä vaan työkyvyttömyyseläkkeestä.
        En ole toistaiseksi kieltäytynyt koska on sen verran mielenkiintosta kuntoutus duunia ollut.Työkkäri ei koskaan tarjonnut kuin niitä haistapaskan juttuja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja olen siitä täysin samaa mieltä tämän ketjun kanssa että ihmiset yrittävät laittaa elämässä epäonnistumistaan, ja huonoa käytöstään diagnoosinsa piikkiin. Toki kaikki ei ole ihmisten vika, voi olla että he ovat menneet jonkun psykiatrin luokse ja erehtyneet esim käyttämään stimuloivia aineita jotka lisää motorista levottomuutta ja kierroksilla käymistä tai sekavuutta ja sekoilleet sen seurauksena. Jos itse ovat taas päätyneet käyttämään huumeita niin silloin voi katsoa peiliin.

        Itse otan 100 prosenttisen vastuun teoistani mitä olen elämässä tehnyt. Vaikka olisin ollut lääkkeissä. Toki lääkkeissä ihminen on medicating spellbinding-tilassa jossa voi olla hankala hahmottaa lääkkeen vaikutusta itseensä. Mutta omaa tyhmyyttäni se oli että niihin koskin, tiedän ihmisiä kektä on osannee tolla kriittisempiä niiden suhteen. Voin sanoa että lääkkeissä en kokenut olleeni oma itseni jälkikäteen ajatellen koska lääkitys leikkasi tunne-elämääni ja oireili mm motorisella levottomuudella

        Itse ensin kyllä epäonnistuin, ja sen seurauksena vasta sain diagnoosin.
        Sitten vuosien saatossa välillä tuli onnistuttua ja välillä epäonnistuttua, nykyään kuitenkin elän kuin diagnoosia ei olisi olemassakaan.
        Jos epäonnistun, en syytä diagnoosia siitä. Epäonnistujahan olen siinä vaiheessa ihan minä itse.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se olisi työkyvyttömänä työnhakiana.Tosin on mulla osa-aikainen työkyky.Sitte kyllä tulot romahtas.
        Se sama kuntouttava työtoiminta jatkuisi työkkärinkautta.

        Eläkkeelle ei pääse, jos on edes osittainen työkyky tallella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eläkkeelle ei pääse, jos on edes osittainen työkyky tallella.

        Kyllä minä ainakin pääsin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eläkkeelle ei pääse, jos on edes osittainen työkyky tallella.

        Vai ei?
        Tämä asia on nyt vähä ristiriidassa sen asian kanssa,Miksi sitte eläkkeellä saa tietynsumman tienata työllä rahaa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minun papereissa ei puhuttu sairauseläkkeestä vaan työkyvyttömyyseläkkeestä.
        En ole toistaiseksi kieltäytynyt koska on sen verran mielenkiintosta kuntoutus duunia ollut.Työkkäri ei koskaan tarjonnut kuin niitä haistapaskan juttuja.

        Eläke ku eläke sama se. Nimellä ei väliä.

        En kysynyt juuri sinun henkilökohtaisesta tilanteestasi vaan siitä miten tämä systeemi toimii.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo, se on ihan totta, mitä kirjoitit. Ja etenkin siinä, kun totesit, että psykiatria kusettaa ihmisiä. Uskotellen, että niillä heidän tarjoamillaan ja määräämillään lääkkeillä kaikki yksilöllä olevat "ongelmat hoituvat". Itse asiassa siinähän käy aivan toisin ja päinvastoin. Tulee enemmän haittavaikutuksia ja lisää somaattisia ja neurologisia sairauksia.

        " Psykiatria kusettaa ihmisiä..."
        On myös olemassa ihmisiä, jotka kusettavat psykiatreja, tai ainakin yrittävät...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vai ei?
        Tämä asia on nyt vähä ristiriidassa sen asian kanssa,Miksi sitte eläkkeellä saa tietynsumman tienata työllä rahaa?

        On kai se vähän eläkkeestäkin kiinni.
        Kun tulee työeläkeikään, monet jäävät tekemään töitä vielä eläkkeen lisäksi.
        Sairaseläkkeellä oleva on sairas useimmiten fyysisesti, eli ei varmaankaan kovin paljon pysty töitä tekemään.
        Työkyvyttömyyseläke määrätään psyykkisesti sairaille, jos ei pysty tekemään töitä.
        Jos työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi tekee töitä, voi olla, että jossain vaiheessa ihminen katsotaan työkykyiseksi ja eläke lopetetaan.
        On monia asioita, jotka vaikuttavat noihin eläkeasioihin ja työn tekoon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On kai se vähän eläkkeestäkin kiinni.
        Kun tulee työeläkeikään, monet jäävät tekemään töitä vielä eläkkeen lisäksi.
        Sairaseläkkeellä oleva on sairas useimmiten fyysisesti, eli ei varmaankaan kovin paljon pysty töitä tekemään.
        Työkyvyttömyyseläke määrätään psyykkisesti sairaille, jos ei pysty tekemään töitä.
        Jos työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi tekee töitä, voi olla, että jossain vaiheessa ihminen katsotaan työkykyiseksi ja eläke lopetetaan.
        On monia asioita, jotka vaikuttavat noihin eläkeasioihin ja työn tekoon.

        Työkyvyttöömyyseläke papereissa luki että saa tehä töitä.Siis tiettyyn summaan asti että eläkkeestä ei leikata.
        Se voi toki olla jos tarpeeksi pitkään tekee sitä työtä niin eläke menee kokonaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Työkyvyttöömyyseläke papereissa luki että saa tehä töitä.Siis tiettyyn summaan asti että eläkkeestä ei leikata.
        Se voi toki olla jos tarpeeksi pitkään tekee sitä työtä niin eläke menee kokonaan.

        Juurikin näin.
        On kai niillä jotkut kriteerit, millä ne katsoo tapauskohtaisesti noita juttuja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juurikin näin.
        On kai niillä jotkut kriteerit, millä ne katsoo tapauskohtaisesti noita juttuja.

        Kyllä.Mutta varmaan aika harvoilla on mahdollista ylipäätään saada osa-aikasta työtä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eläke ku eläke sama se. Nimellä ei väliä.

        En kysynyt juuri sinun henkilökohtaisesta tilanteestasi vaan siitä miten tämä systeemi toimii.

        Systeemi toimii miten toimii.Riippuu mikä on diagnoosi yms seikat.Osa pääsee viettään eläkepäiviä rauhassa ja osa taas ei.Systeemi on jakomielitautinen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eläke ku eläke sama se. Nimellä ei väliä.

        En kysynyt juuri sinun henkilökohtaisesta tilanteestasi vaan siitä miten tämä systeemi toimii.

        Systeemi on täysin sairas.Enempi kuin potilaat koskaan sitä ollut on.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Määräaikaiselta eläkkeeltä ehkä onkin tarkoitus kuntouttaa vielä mahdolliseen työelämään.
        Jos on siirretty jatkuvalle, vakituiselle eläkkeelle, on se tarkoitus tavallaan kumottu.
        Ei silloin voida pakottaa mihinkään toimintaan, ihminenhän on todettu kykenemättömäksi työelämään, jos on laitettu vakituiselle eläkkeelle.
        Jonkin verran on löydettävissä ristiriitaisia asioita näistä psykiatrian kuvioista, vaikka eipä ihmistä voi pompotella ihan miten tahansa.

        Omalla tavalla ei kumottu mitään.Olosuhteiden pakosta,Psykiatrien pulasta joutu tekemään tämmösen ratkaisun.Siksi minun vointia ja toimitakykyä kontrolloidaan säännöllisesti psykoterpeuttien taholta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vai ei?
        Tämä asia on nyt vähä ristiriidassa sen asian kanssa,Miksi sitte eläkkeellä saa tietynsumman tienata työllä rahaa?

        On katsottu että on tärkeämpää tukea ihmisen mahdollista kuntoutumista pienen ansiotyön avulla turvallisen eläkkeen lisäksi, kuin kokonaan kieltää ja estää se.

        Se on erittäin hyvä systeemi, ja siinä pystyy kokeilemaan siipiään, ja vaikka ne ei kantaisikaan täyttä työpäivää, niin se tuo lisäansioita niin ihmiselle itselleen, kuin verotuloja myös valtiolle.

        Puolittainenkin työkyky on parempi kun ei mitään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On kai se vähän eläkkeestäkin kiinni.
        Kun tulee työeläkeikään, monet jäävät tekemään töitä vielä eläkkeen lisäksi.
        Sairaseläkkeellä oleva on sairas useimmiten fyysisesti, eli ei varmaankaan kovin paljon pysty töitä tekemään.
        Työkyvyttömyyseläke määrätään psyykkisesti sairaille, jos ei pysty tekemään töitä.
        Jos työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi tekee töitä, voi olla, että jossain vaiheessa ihminen katsotaan työkykyiseksi ja eläke lopetetaan.
        On monia asioita, jotka vaikuttavat noihin eläkeasioihin ja työn tekoon.

        Muistaakseni työkyvyttömyys eläkkeellä, työtuloja saa tienata saman verran kuin eläkettä. Monelle pitkäaikaissairaalle, joka on joutunut työkyvyttömyyseläkkeelle varhain, summa on yleensä takuueläkkeen verran.

        Hankaluus on se, että se ei ole progressiivinen, vaan jos ylittää tuon summan niin koko eläkkeen maksu saatetaan katkaista muutamaksi kuukaudeksi. Ainakin jonkun meriselityksen sinne joutuu antamaan.

        Lisää Kelan omilta sivuilta.
        https://www.keva.fi/henkiloasiakkaalle/elakkeensaajalle/tyonteko-elakkeella


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On katsottu että on tärkeämpää tukea ihmisen mahdollista kuntoutumista pienen ansiotyön avulla turvallisen eläkkeen lisäksi, kuin kokonaan kieltää ja estää se.

        Se on erittäin hyvä systeemi, ja siinä pystyy kokeilemaan siipiään, ja vaikka ne ei kantaisikaan täyttä työpäivää, niin se tuo lisäansioita niin ihmiselle itselleen, kuin verotuloja myös valtiolle.

        Puolittainenkin työkyky on parempi kun ei mitään.

        Olen vaan kuullut että joiltaki olisi eläke etuudet menny kokonaan jos on vaan tarpeeksi pitkään tehnyt osa-aikasta duunia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen vaan kuullut että joiltaki olisi eläke etuudet menny kokonaan jos on vaan tarpeeksi pitkään tehnyt osa-aikasta duunia.

        Kysymys kuului:

        Voidaanko eläkettä leikata tai peräti eläke lakkauttaa mikäli eläkeläinen kieltäytyy osallistumasta kuntoutukseen tai irtisanoutuu muuten mielenterveyshuollon palveluista?

        Ei puhuttu saako tehdä töitä. Kysyttiin tuleeko taloudellisia sanktioita jos haluaa olla rauhassa eläkkeellä ilman kuntoutuksia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kysymys kuului:

        Voidaanko eläkettä leikata tai peräti eläke lakkauttaa mikäli eläkeläinen kieltäytyy osallistumasta kuntoutukseen tai irtisanoutuu muuten mielenterveyshuollon palveluista?

        Ei puhuttu saako tehdä töitä. Kysyttiin tuleeko taloudellisia sanktioita jos haluaa olla rauhassa eläkkeellä ilman kuntoutuksia.

        Ei se ainakaan saisi vaikuttaa eläkkeeseen.
        Ainoastaan, jos hoitava taho päättääkin todeta ihmisen terveeksi, se voisi olla mahdollista.
        Mutta jos on jatkuva, vakituinen eläke myönnetty, niin olisihan tuo aika epätodennäköistä.
        Minultakin loppui mt-palvelut, ei eläke kuitenkaan katkennut.
        Minut on todettu aikanaan sairaaksi ja laitettu eläkkeelle, enkä tarvitse mt-palveluita ( ainakaan tällä hetkellä ), niin en näe, miksi se vaikuttaisi tilanteeseen.

        En edes itse irtisanoutunut mt-palveluista, vaan kohdallani katsottiin ne tarpeettomiksi.
        Kauan sitten vielä ollessani palveluiden piirissä, puhuttiin jostain kuntouttavasta työ-/päivätoiminnasta, kieltäydyin, eikä siitä mitään sanktioita seurannut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kysymys kuului:

        Voidaanko eläkettä leikata tai peräti eläke lakkauttaa mikäli eläkeläinen kieltäytyy osallistumasta kuntoutukseen tai irtisanoutuu muuten mielenterveyshuollon palveluista?

        Ei puhuttu saako tehdä töitä. Kysyttiin tuleeko taloudellisia sanktioita jos haluaa olla rauhassa eläkkeellä ilman kuntoutuksia.

        Eläkelläinen ei lähtökohtaisesti ole oikeutettu kuntoutukseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eläkelläinen ei lähtökohtaisesti ole oikeutettu kuntoutukseen.

        Kuntoutustakin on niin erilaista.
        On eri asia, yritetäänkö kuntouttaa takaisin työelämään, vai järjestetäänkö jonkinlaista kuntoutusta ihmisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Esim. jotain kevyttä työtoimintaa, päivätoimintaa, tms.
        Vaikka olisi työkyvyttömyyseläkkeellä, olisi kuitenkin tärkeää, että ihmisellä pysyisi edes jonkinlainen päivittäinen rytmi, ja yhteys muihin ihmisiin, eikä jäisi vain kotiin sängyn pohjalle makaamaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eläkelläinen ei lähtökohtaisesti ole oikeutettu kuntoutukseen.

        Eli jos eläkeläinen katkaisee jalkansa hän ei saa fysioterapeuttista kuntoutusta koska on eläkeläinen?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei se ainakaan saisi vaikuttaa eläkkeeseen.
        Ainoastaan, jos hoitava taho päättääkin todeta ihmisen terveeksi, se voisi olla mahdollista.
        Mutta jos on jatkuva, vakituinen eläke myönnetty, niin olisihan tuo aika epätodennäköistä.
        Minultakin loppui mt-palvelut, ei eläke kuitenkaan katkennut.
        Minut on todettu aikanaan sairaaksi ja laitettu eläkkeelle, enkä tarvitse mt-palveluita ( ainakaan tällä hetkellä ), niin en näe, miksi se vaikuttaisi tilanteeseen.

        En edes itse irtisanoutunut mt-palveluista, vaan kohdallani katsottiin ne tarpeettomiksi.
        Kauan sitten vielä ollessani palveluiden piirissä, puhuttiin jostain kuntouttavasta työ-/päivätoiminnasta, kieltäydyin, eikä siitä mitään sanktioita seurannut.

        Toisin sanoen henkilö joka väittää että...

        "Eläkkeellä saa olla rauhassa."

        En minä ainakaan.Pysyvän työkyvyttömyys eläkkeen psykiatri kirjoitti ja se myönnettiin.Mutta psykiatri oli lausunnon perusteella kahtonut mun tilanteen että minut mahdollisesti vielä voidaan kuntouttaa työkykyiseksi..."

        ...valehtelee. Eläkkeellä saa olla rauhassa. Mikään ei uhkaa toimeentuloasi jos olet eläkkeellä

        Työttömänä joudut elämään jatkuvassa pelossa toimeentuloon leikkauksista jos et suostu työttömien kiusaamistoimiin eikä vakavasti otettavaan palkkatöihin pääsystä ole toivoa.

        Tämä on todellakin yksi syy miksi monet työttömät haluavat sairaseläkkeille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli jos eläkeläinen katkaisee jalkansa hän ei saa fysioterapeuttista kuntoutusta koska on eläkeläinen?

        Totta kai voi saada.Jotkut näyttää olevan täysin pihalla kun lumiukot näistä asioista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toisin sanoen henkilö joka väittää että...

        "Eläkkeellä saa olla rauhassa."

        En minä ainakaan.Pysyvän työkyvyttömyys eläkkeen psykiatri kirjoitti ja se myönnettiin.Mutta psykiatri oli lausunnon perusteella kahtonut mun tilanteen että minut mahdollisesti vielä voidaan kuntouttaa työkykyiseksi..."

        ...valehtelee. Eläkkeellä saa olla rauhassa. Mikään ei uhkaa toimeentuloasi jos olet eläkkeellä

        Työttömänä joudut elämään jatkuvassa pelossa toimeentuloon leikkauksista jos et suostu työttömien kiusaamistoimiin eikä vakavasti otettavaan palkkatöihin pääsystä ole toivoa.

        Tämä on todellakin yksi syy miksi monet työttömät haluavat sairaseläkkeille.

        Sä oot täysin pihalla kuin lumiukko.Jos on joskus todettu vakavia psykoottisia oireita niin ei välttämättä saa ollla täysin rauhassa eläkkeellä.Kontrollia on.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sä oot täysin pihalla kuin lumiukko.Jos on joskus todettu vakavia psykoottisia oireita niin ei välttämättä saa ollla täysin rauhassa eläkkeellä.Kontrollia on.

        Kuka muka kontrolloi ?
        Itselläni oli vuosikausia psykoosisairaus(?), olen eläkkeellä, eikä minua kukaan kontrolloi.
        Jos nyt jossain vaiheessa jouduin käymään avohoidon vastaanotolla, en kokenut sitäkään kontrolloimiseksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On yllättävän vähän aikaa siitä kun ihmiset olivat tyytyväisiä lobotomiahoitoon. Niin tyytyväisiä että he oikein jonottivat päästäkseen tohtori Freemanin lobotomobileen, eli lobotomiabussiin hoidettavaksi jolla tohtori Walter Freeman matkusti pitkin kyliä kairaamassa jääpiikillä ihmisten aivoja silmäluomen alta.

        https://m.youtube.com/watch?v=RF-x-eA_Zgg&pp=ygUMTG9ib3RvbW9iaWxl

        Tähän hoitoon ihmiset eivät siis vain olleet tyytyväisiä. He itse halusivat ja oikein jonottivat, pyysivät ja rukoilivat päästä tähän uuteen moderniin hoitoon joka paransi kaikki tekomielisairaudet.

        Se on ihmeellistä millaisiin asioihin ihmiset voivat olla tyytyväisiä. Ja millaisia asioita ihmiset voivat itse haluta.

        Lobotomiaa ei tehty jääpiikillä kairaamalla, eikä myöskään silmäluomen alta.
        Kaikkea ei ole pakko uskoa...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lobotomiaa ei tehty jääpiikillä kairaamalla, eikä myöskään silmäluomen alta.
        Kaikkea ei ole pakko uskoa...

        Mitä tuossa videossa tehdään potilaalle ellei kyse ole silmäluomen alta piikillä suoritettava operaatio nimeltä lobotomia? Silmäleikkaustako he siitä suorittavat? Vai onko kyseessä lavastettu videopätkä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä tuossa videossa tehdään potilaalle ellei kyse ole silmäluomen alta piikillä suoritettava operaatio nimeltä lobotomia? Silmäleikkaustako he siitä suorittavat? Vai onko kyseessä lavastettu videopätkä?

        En viitsi edes katsoa pätkää, koska tiedän, ettei lobotomiaa ole tehty niin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En viitsi edes katsoa pätkää, koska tiedän, ettei lobotomiaa ole tehty niin.

        Mistä sen tiedät?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mistä sen tiedät?

        Televisiosta on tullut joitain kertoja vanhoja dokumentteja, joiden yhteydessä on joskus näytetty toimenpidettä, ei tosin ihan läheltä.
        Olen myös tavannut ihmisen, jolle oli tehty lobotomia, ja päässä oli arpi sen jäljiltä. Arpi ei ollut lähelläkään silmäluomia.


    • Anonyymi

      Aloittajan pitäisi mennä kertomaan aloituksessa esille tuomansa näkökohdat kaikille THL: n asiantuntijoille, psykiatreille ja mt-puolesta vastaaville tahoille ja niissä toimiville ihmisille. Päänaukominen tällä palstalla ei taida autta mitään, eikä johtaa mihinkään.

      Tautiluokitukset, tai diagnostiset määritelmät ovat alalla olevilla käytössä. Jostakin syystä. Siitä sitten voi olla monta mieltä, onko niihin alalla olevienkaan järkevää identifoitua, tai takertua missään määrin, ja onko niistä mitään hyötyä oireista kärsiville.

      • Anonyymi

        Taas jankutetaan "oireita" ja "identifioitumista".

        Oireita ei voi olla kun ei ole sairauksiakaan. Identifioitua voit vaikka katulyhtyyn jos niikseen tulee.

        Kannattaisiko mennä myös jehovantodistajille, heidän johtohamoilleen ja uskonnollisille opettajilleen kertomaan ettei Jumalaa ole olemassa ja että heidän uskon harjoittamistapansa on haitallista? Mitä hyötyä siitä olisi? Muuttaisiko se jotain?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Taas jankutetaan "oireita" ja "identifioitumista".

        Oireita ei voi olla kun ei ole sairauksiakaan. Identifioitua voit vaikka katulyhtyyn jos niikseen tulee.

        Kannattaisiko mennä myös jehovantodistajille, heidän johtohamoilleen ja uskonnollisille opettajilleen kertomaan ettei Jumalaa ole olemassa ja että heidän uskon harjoittamistapansa on haitallista? Mitä hyötyä siitä olisi? Muuttaisiko se jotain?

        Miksi kyselet muilta, mitä hyötyä olisi mennä jollekin kertomaan jonkun olemassaolosta, tai olemattomuudesta ?
        Kai itse saat jotain hyötyä itsellesi toistelemalla koko ajan, ettei mielisairauksia ja oireita ole olemassa ? Saman hyödyn kai muutkin saisivat kertomalla mihin uskoo ja mihin ei.
        Toisaalta en ymmärrä tässä kohtaa millään tavalla hyötyä, koska ainoa mitä voi hyödyksi ajatella, olisi ehkä se, että saa inttää ja inttää samaa, ja väittää muille vastaan kaikesta, onko se hyöty, että tulisi jotenkin hyvä olo, mieliala, kun noin tekee ? Itse en ainakaan iloa saisi jatkuvalla saman asian väännöllä.
        Muuttaako se mitään, jos on itse toista mieltä kuin joku toinen, oli asia sitten ihan mikä tahansa ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi kyselet muilta, mitä hyötyä olisi mennä jollekin kertomaan jonkun olemassaolosta, tai olemattomuudesta ?
        Kai itse saat jotain hyötyä itsellesi toistelemalla koko ajan, ettei mielisairauksia ja oireita ole olemassa ? Saman hyödyn kai muutkin saisivat kertomalla mihin uskoo ja mihin ei.
        Toisaalta en ymmärrä tässä kohtaa millään tavalla hyötyä, koska ainoa mitä voi hyödyksi ajatella, olisi ehkä se, että saa inttää ja inttää samaa, ja väittää muille vastaan kaikesta, onko se hyöty, että tulisi jotenkin hyvä olo, mieliala, kun noin tekee ? Itse en ainakaan iloa saisi jatkuvalla saman asian väännöllä.
        Muuttaako se mitään, jos on itse toista mieltä kuin joku toinen, oli asia sitten ihan mikä tahansa ?

        Inttämisestä ja jankuttamisesta pääsee eroon sillä että pysyy asiassa eikä rönsytä keskustelua jatkuvasti sivuraiteille ja takerru epäolennaisuuksiin.

        Jos sinua rasittaa keskustelun aihe olet täysin vapaa tekemään jotakin muuta kuin olemaan tässä keskustelussa mukana.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Taas jankutetaan "oireita" ja "identifioitumista".

        Oireita ei voi olla kun ei ole sairauksiakaan. Identifioitua voit vaikka katulyhtyyn jos niikseen tulee.

        Kannattaisiko mennä myös jehovantodistajille, heidän johtohamoilleen ja uskonnollisille opettajilleen kertomaan ettei Jumalaa ole olemassa ja että heidän uskon harjoittamistapansa on haitallista? Mitä hyötyä siitä olisi? Muuttaisiko se jotain?

        Sulla on yksi paha ongelma. En ole missään kohtaa kertonut, tai väittänyt identifoituvani miksikään. - En mihinkään sairauteen, tai muuhunkaan. Kaikki, mitä tänne nyt laitat, ovat omia juttujasi, ja joskus jopa omasta päästä keksimiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sulla on yksi paha ongelma. En ole missään kohtaa kertonut, tai väittänyt identifoituvani miksikään. - En mihinkään sairauteen, tai muuhunkaan. Kaikki, mitä tänne nyt laitat, ovat omia juttujasi, ja joskus jopa omasta päästä keksimiä.

        Tällä maalla ja kansalla on paha ongelma?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sulla on yksi paha ongelma. En ole missään kohtaa kertonut, tai väittänyt identifoituvani miksikään. - En mihinkään sairauteen, tai muuhunkaan. Kaikki, mitä tänne nyt laitat, ovat omia juttujasi, ja joskus jopa omasta päästä keksimiä.

        Tähän kommentoin ja siinä jankutetaan taas oireita ja identifioitumista.

        "Siitä sitten voi olla monta mieltä, onko niihin alalla olevienkaan järkevää identifoitua, tai takertua missään määrin, ja onko niistä mitään hyötyä oireista kärsiville."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tällä maalla ja kansalla on paha ongelma?

        Ei voi yleistää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sulla on yksi paha ongelma. En ole missään kohtaa kertonut, tai väittänyt identifoituvani miksikään. - En mihinkään sairauteen, tai muuhunkaan. Kaikki, mitä tänne nyt laitat, ovat omia juttujasi, ja joskus jopa omasta päästä keksimiä.

        Älä välitä.
        Tuota jotain taitaa harmittaa " rönsyily ", jos keskustelu ei satu juuri häntä miellyttämään.
        Vaan eipä ketään onneksi tarvitse miellyttääkään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Älä välitä.
        Tuota jotain taitaa harmittaa " rönsyily ", jos keskustelu ei satu juuri häntä miellyttämään.
        Vaan eipä ketään onneksi tarvitse miellyttääkään.

        Tämä keskusteluketju miellyttää minua oikein paljon.

        Tämä koko ketju todistaa erinomaisesti keskustelun aloituksen väitteen todeksi. Ketjun viesteistä tulee selvästi ilmi millaista kaaosta tekomielenterveyshäiriöperseilijät aiheuttavat sosiaalisessa kanssakäymisessä kaikkialla.

        Heiltä puuttuu sosiaalinen vastuu, he voivat perseillä miten haluavat, mutta heitä itseään ei saa arvostella mistään.

        Tekomielisairaat voivat milloin tahansa heittäytyä tyhmiksi tai muuten sekoittaa ja sotkea toisten legot, eikä heitä saa koskaan mistään valtuuttaa tai syyttää. Yliherkkä ovat. Sieluun sattuu. 😭 Heiltä ei voi vaatia mitään. Ovathan he sairaita eivätkä lainkaan kykene ajattelemaan selkeästi tai pysymään asiassa.

        Koska heidän ei tarvitse.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä keskusteluketju miellyttää minua oikein paljon.

        Tämä koko ketju todistaa erinomaisesti keskustelun aloituksen väitteen todeksi. Ketjun viesteistä tulee selvästi ilmi millaista kaaosta tekomielenterveyshäiriöperseilijät aiheuttavat sosiaalisessa kanssakäymisessä kaikkialla.

        Heiltä puuttuu sosiaalinen vastuu, he voivat perseillä miten haluavat, mutta heitä itseään ei saa arvostella mistään.

        Tekomielisairaat voivat milloin tahansa heittäytyä tyhmiksi tai muuten sekoittaa ja sotkea toisten legot, eikä heitä saa koskaan mistään valtuuttaa tai syyttää. Yliherkkä ovat. Sieluun sattuu. 😭 Heiltä ei voi vaatia mitään. Ovathan he sairaita eivätkä lainkaan kykene ajattelemaan selkeästi tai pysymään asiassa.

        Koska heidän ei tarvitse.

        Näin mielisairaana, en siis edes tekomielisairaana, sattuu kyllä sieluun, kuinka ymmärtämättömiä jotkut muka(teko)-terveet ihmiset ovat.
        Haluaisin tietää, kuinka monia näitä mieli- tai tekomielisairaita satut tuntemaan, kun sinulta ei irtoa kuin yksi ja sama mielipide, jonka liität yleistäen jokaiseen sairaaseen/tekosairaaseen ?
        Useimmiten tietoisuus asioista lisää myös ymmärrystä ja avaa näkökulmia laajemmiksi, auttaa tajuamaan ettei tätäkään asiaa voi yleistää koskemaan kaikkia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näin mielisairaana, en siis edes tekomielisairaana, sattuu kyllä sieluun, kuinka ymmärtämättömiä jotkut muka(teko)-terveet ihmiset ovat.
        Haluaisin tietää, kuinka monia näitä mieli- tai tekomielisairaita satut tuntemaan, kun sinulta ei irtoa kuin yksi ja sama mielipide, jonka liität yleistäen jokaiseen sairaaseen/tekosairaaseen ?
        Useimmiten tietoisuus asioista lisää myös ymmärrystä ja avaa näkökulmia laajemmiksi, auttaa tajuamaan ettei tätäkään asiaa voi yleistää koskemaan kaikkia.

        Voi sua raukkaa ota nessu. 😭

        Kukaan muu ei "tiedä" mitään, ja siitä väärät näkökulmat johtuvat. Et tiedä et tiedä et tiedä. Aika kulutettu argumentti.

        Eikö minut jo itseni ole aika monta kertaa julistettu sairaudentunnottomaksi mielisairaaksi näistä vääristä näkemyksistä? Joko en tiedä mitään asiasta tai sitten olen itse mielisairas.

        Truth hurts.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voi sua raukkaa ota nessu. 😭

        Kukaan muu ei "tiedä" mitään, ja siitä väärät näkökulmat johtuvat. Et tiedä et tiedä et tiedä. Aika kulutettu argumentti.

        Eikö minut jo itseni ole aika monta kertaa julistettu sairaudentunnottomaksi mielisairaaksi näistä vääristä näkemyksistä? Joko en tiedä mitään asiasta tai sitten olen itse mielisairas.

        Truth hurts.

        Itsehän parhaiten tilanteesi tiedät, täällä sitä ei voi kukaan tietää.
        On erittäin ikävää, jos truth hurts....


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tällä maalla ja kansalla on paha ongelma?

        Kellä on, kellä ei.
        Kaikilla ei ole.


    • Anonyymi

      Et varmaan ole joka päivä sairaslomalla tai kuntoutustuella miettinyt miten lopettaa helvetissä eläminen?

      Kusipäiden maa ja vakava sairaus eivät ole helppoa edes lääkittynä?

      Oletko koskaan herännyt pitkin yötä ottamaan lääkkeitä että saat edes vähän lepoa tästä sadistisesta elämästä ja paikasta?

    • Anonyymi

      Oletteko muuten saaneet hakemanne akateemisen työpaikan tai minkä paikan vaan sen jälkeen kun kerroitte olevanne ”hullu” eli diagnoosin omaava ja jatkuvasti lääkitty?

      Suomessa?

      Maailmalla?

      • Anonyymi

        Suomessa näyttää olevan helppo päästä työelämään nimenomaan silloin kun omaa mielisairausdiagnooseja tai on muuten täys pököpää.

        Skitsofreniaa käsittelevässä ALL X jaksossa skitsoaffektiivista häiriötä poteva ilmoittaa käyvänsä omien laitoshooitojakspjensa välissä töissä hoitamassa muita mielisairaita.

        https://areena.yle.fi/1-4399854

        Tällä kuwipäälä ei ollut mitään ongelmia päästä ensin Citymarketiin töihin jossa hän varasti työnantajan omaisuutta kymppitonnin edestä. Rikos tuli kuitatuksi korvaamalla vain puolet. Rikostuomio ei haitannut sairaa hoitaja opintoja, eikä peittelemättömän outo ja vastenmielinen käytös ollut esteenä päästä töihin.

        https://m.youtube.com/watch?v=XgzS7voRGUw&pp=ygUcWWzDtmrDpHJ2ZW4gaW5zdWxpaW5paG9pdGFqYQ==

        Tällä tautikasalla ei ollut ongelmia tulla valituksi rekrytointiprosessissa soster- alalle töihin. Suokaa anteeksi jos epäilen suuresti että ämmä joka uskottelee odottavansa vuosikausia nelosia osasi rekrytoinnissa esiintyä täysipäisenä. Sen sijaan terve normaali sukulaistyättäni ei pääse lähihoitajan töihin millään alan huutavasta työvoimapulasta huolimatta.

        https://im.mtvuutiset.fi/image/2367130/landscape16_9/1024/576/6beafa283ed53638844757cf52c2343d/ag/1753292.jpg

        Tampereen parvekesurmaaja oli päässyt töihin. Siskoni huumeita välittävä vähän väliä vankilassa lusiva rikollinen exä pääsee joka kesä raksalle töihin.

        Vaikuttaa ihan siltä että suomalainen työelämä suosii nimenomaan mielisairaita pököpäitä rekrytoinneissaan. Normaalit ja terveiksi luokitellut täysipäiset jätetään työttömiksi.

        Jos joku väittää etteikö mielisairastelupelleily ole pilannut normaalia yhteiskuntaa on tyhmä. Sokeakin näkee, että mielisairausperseily on tehnyt vallankaappauksen ja ottanut koko "normaalin" yhteiskunnan haltuunsa. Elämme tekomielisairaiden ehdoilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomessa näyttää olevan helppo päästä työelämään nimenomaan silloin kun omaa mielisairausdiagnooseja tai on muuten täys pököpää.

        Skitsofreniaa käsittelevässä ALL X jaksossa skitsoaffektiivista häiriötä poteva ilmoittaa käyvänsä omien laitoshooitojakspjensa välissä töissä hoitamassa muita mielisairaita.

        https://areena.yle.fi/1-4399854

        Tällä kuwipäälä ei ollut mitään ongelmia päästä ensin Citymarketiin töihin jossa hän varasti työnantajan omaisuutta kymppitonnin edestä. Rikos tuli kuitatuksi korvaamalla vain puolet. Rikostuomio ei haitannut sairaa hoitaja opintoja, eikä peittelemättömän outo ja vastenmielinen käytös ollut esteenä päästä töihin.

        https://m.youtube.com/watch?v=XgzS7voRGUw&pp=ygUcWWzDtmrDpHJ2ZW4gaW5zdWxpaW5paG9pdGFqYQ==

        Tällä tautikasalla ei ollut ongelmia tulla valituksi rekrytointiprosessissa soster- alalle töihin. Suokaa anteeksi jos epäilen suuresti että ämmä joka uskottelee odottavansa vuosikausia nelosia osasi rekrytoinnissa esiintyä täysipäisenä. Sen sijaan terve normaali sukulaistyättäni ei pääse lähihoitajan töihin millään alan huutavasta työvoimapulasta huolimatta.

        https://im.mtvuutiset.fi/image/2367130/landscape16_9/1024/576/6beafa283ed53638844757cf52c2343d/ag/1753292.jpg

        Tampereen parvekesurmaaja oli päässyt töihin. Siskoni huumeita välittävä vähän väliä vankilassa lusiva rikollinen exä pääsee joka kesä raksalle töihin.

        Vaikuttaa ihan siltä että suomalainen työelämä suosii nimenomaan mielisairaita pököpäitä rekrytoinneissaan. Normaalit ja terveiksi luokitellut täysipäiset jätetään työttömiksi.

        Jos joku väittää etteikö mielisairastelupelleily ole pilannut normaalia yhteiskuntaa on tyhmä. Sokeakin näkee, että mielisairausperseily on tehnyt vallankaappauksen ja ottanut koko "normaalin" yhteiskunnan haltuunsa. Elämme tekomielisairaiden ehdoilla.

        Kun olet niin fiksu, eli älykäs, niin yhtä asiaa ihmettelen. Miten et voi kirjoittaa yhtään asiallisemmin ja ystävällisemmin? Kielenkäyttösi on aika törkeää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun olet niin fiksu, eli älykäs, niin yhtä asiaa ihmettelen. Miten et voi kirjoittaa yhtään asiallisemmin ja ystävällisemmin? Kielenkäyttösi on aika törkeää.

        Tarkoitatko että sarjamurhaajahoitajista, lapsen kidutusmurhaajista ja vaikkapa rekrytoijista jotka työllistävät tällaisia ihmisiä saastuttamaan normaalia työelämää, sekä kaikista muista ihmisistä jotka tekevät tekomielisairauksillaan viattomien sivullisten elämästä päivittäistä helvettiä ja vaikeuttavat kaikin tavoin yhteiskunnan sujuvaa toimintaa pitäisi puhua kohteliaasti ja loukkaamatta?

        Miksi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun olet niin fiksu, eli älykäs, niin yhtä asiaa ihmettelen. Miten et voi kirjoittaa yhtään asiallisemmin ja ystävällisemmin? Kielenkäyttösi on aika törkeää.

        Turha hermostua, hänellä on selvästi myös diagnoosi eli ehkä jo miettii miten lopettaa elämä Suomessa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomessa näyttää olevan helppo päästä työelämään nimenomaan silloin kun omaa mielisairausdiagnooseja tai on muuten täys pököpää.

        Skitsofreniaa käsittelevässä ALL X jaksossa skitsoaffektiivista häiriötä poteva ilmoittaa käyvänsä omien laitoshooitojakspjensa välissä töissä hoitamassa muita mielisairaita.

        https://areena.yle.fi/1-4399854

        Tällä kuwipäälä ei ollut mitään ongelmia päästä ensin Citymarketiin töihin jossa hän varasti työnantajan omaisuutta kymppitonnin edestä. Rikos tuli kuitatuksi korvaamalla vain puolet. Rikostuomio ei haitannut sairaa hoitaja opintoja, eikä peittelemättömän outo ja vastenmielinen käytös ollut esteenä päästä töihin.

        https://m.youtube.com/watch?v=XgzS7voRGUw&pp=ygUcWWzDtmrDpHJ2ZW4gaW5zdWxpaW5paG9pdGFqYQ==

        Tällä tautikasalla ei ollut ongelmia tulla valituksi rekrytointiprosessissa soster- alalle töihin. Suokaa anteeksi jos epäilen suuresti että ämmä joka uskottelee odottavansa vuosikausia nelosia osasi rekrytoinnissa esiintyä täysipäisenä. Sen sijaan terve normaali sukulaistyättäni ei pääse lähihoitajan töihin millään alan huutavasta työvoimapulasta huolimatta.

        https://im.mtvuutiset.fi/image/2367130/landscape16_9/1024/576/6beafa283ed53638844757cf52c2343d/ag/1753292.jpg

        Tampereen parvekesurmaaja oli päässyt töihin. Siskoni huumeita välittävä vähän väliä vankilassa lusiva rikollinen exä pääsee joka kesä raksalle töihin.

        Vaikuttaa ihan siltä että suomalainen työelämä suosii nimenomaan mielisairaita pököpäitä rekrytoinneissaan. Normaalit ja terveiksi luokitellut täysipäiset jätetään työttömiksi.

        Jos joku väittää etteikö mielisairastelupelleily ole pilannut normaalia yhteiskuntaa on tyhmä. Sokeakin näkee, että mielisairausperseily on tehnyt vallankaappauksen ja ottanut koko "normaalin" yhteiskunnan haltuunsa. Elämme tekomielisairaiden ehdoilla.

        Sun kohdalla en käyttäisi sanaa ”teko”.

        Olet ihan aito MT case.

        Jaksuhalit:)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sun kohdalla en käyttäisi sanaa ”teko”.

        Olet ihan aito MT case.

        Jaksuhalit:)

        Tarkasti ottaen mikä asia esiin tuomissani näkemyksissä ärsyttää sinua noin paljon?

        Itse olen perustellut miksi en koe tarvetta puhua kunnioittavasti tekomielisairastelupelleilijöistä.

        Mutta mikä saa sinut puolestasi vittuilemaan minulle? Ihan vain mielenkiinnosta haluaisin kuulla perustelut. 🙂


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tarkasti ottaen mikä asia esiin tuomissani näkemyksissä ärsyttää sinua noin paljon?

        Itse olen perustellut miksi en koe tarvetta puhua kunnioittavasti tekomielisairastelupelleilijöistä.

        Mutta mikä saa sinut puolestasi vittuilemaan minulle? Ihan vain mielenkiinnosta haluaisin kuulla perustelut. 🙂

        Ota nappi ja nauti!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tarkoitatko että sarjamurhaajahoitajista, lapsen kidutusmurhaajista ja vaikkapa rekrytoijista jotka työllistävät tällaisia ihmisiä saastuttamaan normaalia työelämää, sekä kaikista muista ihmisistä jotka tekevät tekomielisairauksillaan viattomien sivullisten elämästä päivittäistä helvettiä ja vaikeuttavat kaikin tavoin yhteiskunnan sujuvaa toimintaa pitäisi puhua kohteliaasti ja loukkaamatta?

        Miksi?

        Lääkkeet?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lääkkeet?

        Osaatko vastata kysymykseen?

        Osaatko selittää miten on mahdollista että esimerkkitapausten kaltaiset pököpäät ovat solahtaneet sujuvasti suomalaiseen työelämään ja samalla normaalit ihmiset jätetään rannalle?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Turha hermostua, hänellä on selvästi myös diagnoosi eli ehkä jo miettii miten lopettaa elämä Suomessa?

        Ja aloittaa elämä ulkomailla?


      • Anonyymi

        " Hulluna " ja diagnoosin omaavana ei ole ainakaan itselleni tullut mieleen yrittääkään mitään akateemista alaa, edes koulutusta.
        Voin myöntää, etten sellaiseen kykenisi.
        Tosin, onhan se aivan väärin, jos ihminen kykenisi toimeen ja osaisi työnsä ja tehtävänsä, mutta sitten jokin " leima " estää sen kokonaan.
        Paitsi jostain sen " leimankin " on saanut, ei sellaista kaikille laiteta. Asioilla tuppaa olemaan syyt ja seuraukset.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tarkoitatko että sarjamurhaajahoitajista, lapsen kidutusmurhaajista ja vaikkapa rekrytoijista jotka työllistävät tällaisia ihmisiä saastuttamaan normaalia työelämää, sekä kaikista muista ihmisistä jotka tekevät tekomielisairauksillaan viattomien sivullisten elämästä päivittäistä helvettiä ja vaikeuttavat kaikin tavoin yhteiskunnan sujuvaa toimintaa pitäisi puhua kohteliaasti ja loukkaamatta?

        Miksi?

        Aloittaja: montako prosenttia arvelet väestöstä olevan niitä sinun niin parjaamiasi "tekomielisairaita"? - Ja sarjamurhaajahoitajia etc?

        Itse epäilen, että ei varmasti ole mahdollinen kyseinen luku, kuin kenties parin prosentin luokkaa, jos sitäkään. Eiköhän huolenaiheesi ole aivan liioiteltu, suhteeton ja jopa aiheeton.

        Jos asia sinua kovin paljon vaivaa, niin mene ihmeessä lääkärin pakeille. Turha tällä palstalla on aihetta enempää paisutella, liioitella ja tehdä raflaavia aloituksia, joille ei edes löydy faktapohjaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Osaatko vastata kysymykseen?

        Osaatko selittää miten on mahdollista että esimerkkitapausten kaltaiset pököpäät ovat solahtaneet sujuvasti suomalaiseen työelämään ja samalla normaalit ihmiset jätetään rannalle?

        Enemmistö työelämässä olevia ihmisiä on täysin normaaleja.
        Jos joka ikinen alkaa työpaikalla tuntua pököpäältä, olisi ehkä aika syventyä myös itseensä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tarkoitatko että sarjamurhaajahoitajista, lapsen kidutusmurhaajista ja vaikkapa rekrytoijista jotka työllistävät tällaisia ihmisiä saastuttamaan normaalia työelämää, sekä kaikista muista ihmisistä jotka tekevät tekomielisairauksillaan viattomien sivullisten elämästä päivittäistä helvettiä ja vaikeuttavat kaikin tavoin yhteiskunnan sujuvaa toimintaa pitäisi puhua kohteliaasti ja loukkaamatta?

        Miksi?

        Miksi mainitset jatkuvasti tekomielisairauden, kun kuitenkin väität, ettei edes mielisairautta ole olemassa ?
        Jos ei jotain ole lainkaan, niin ei voi olla teko- sellaistakaan....


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tarkasti ottaen mikä asia esiin tuomissani näkemyksissä ärsyttää sinua noin paljon?

        Itse olen perustellut miksi en koe tarvetta puhua kunnioittavasti tekomielisairastelupelleilijöistä.

        Mutta mikä saa sinut puolestasi vittuilemaan minulle? Ihan vain mielenkiinnosta haluaisin kuulla perustelut. 🙂

        Viittaat tuossa myös omaan vittuiluusi, kun kirjoitat " mikä saa sinut puolestaan...".
        Onko kivaa olla töykeä, epäkohtelias, epäasiallinen ? Tuleeko siitä hyvä olo ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Viittaat tuossa myös omaan vittuiluusi, kun kirjoitat " mikä saa sinut puolestaan...".
        Onko kivaa olla töykeä, epäkohtelias, epäasiallinen ? Tuleeko siitä hyvä olo ?

        Et vastannut kysymykseen.

        Minä en ole väittänyt missään kohtaa pyrkiväni suhtautumaan kunnioittavasti ihmisiin ja ilmiöihin jotka aiheuttavat viattomille sivullisille tolkutonta piina joka ikinen päivä. Miksi pitäisi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi mainitset jatkuvasti tekomielisairauden, kun kuitenkin väität, ettei edes mielisairautta ole olemassa ?
        Jos ei jotain ole lainkaan, niin ei voi olla teko- sellaistakaan....

        "Jos jotain ei ole lainkaan niin ei voi olla teko- sellaistakaan.."

        Ettäkö mitä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Enemmistö työelämässä olevia ihmisiä on täysin normaaleja.
        Jos joka ikinen alkaa työpaikalla tuntua pököpäältä, olisi ehkä aika syventyä myös itseensä.

        Vastaa kysymykseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tarkoitatko että sarjamurhaajahoitajista, lapsen kidutusmurhaajista ja vaikkapa rekrytoijista jotka työllistävät tällaisia ihmisiä saastuttamaan normaalia työelämää, sekä kaikista muista ihmisistä jotka tekevät tekomielisairauksillaan viattomien sivullisten elämästä päivittäistä helvettiä ja vaikeuttavat kaikin tavoin yhteiskunnan sujuvaa toimintaa pitäisi puhua kohteliaasti ja loukkaamatta?

        Miksi?

        Joskus ihmiset vaihtavat työpaikkaa, jos eivät viihdy omalla työpaikallaan.
        Eihän se varmaan ole mukavaa töitä tehdä kamalan ahdistuksen vallassa, jonka aiheuttavat " ikävät " työkaverit.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et vastannut kysymykseen.

        Minä en ole väittänyt missään kohtaa pyrkiväni suhtautumaan kunnioittavasti ihmisiin ja ilmiöihin jotka aiheuttavat viattomille sivullisille tolkutonta piina joka ikinen päivä. Miksi pitäisi?

        " Miksikö pitäisi ? "
        Olisiko itsellä ehkä vähän parempi olla, parempi mieliala, jos suhtautuisi eri tavalla muihin ihmisiin ?
        Ei ketään toki tarvitse kumartaa tai nostaa jalustalle, mutta ei kyllä tarvitse alentaakaan " maton alle ".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vastaa kysymykseen.

        Mitä, jos en vastaakaan ?
        Ehkä olen yksi pököpää lisää tässä maailmassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aloittaja: montako prosenttia arvelet väestöstä olevan niitä sinun niin parjaamiasi "tekomielisairaita"? - Ja sarjamurhaajahoitajia etc?

        Itse epäilen, että ei varmasti ole mahdollinen kyseinen luku, kuin kenties parin prosentin luokkaa, jos sitäkään. Eiköhän huolenaiheesi ole aivan liioiteltu, suhteeton ja jopa aiheeton.

        Jos asia sinua kovin paljon vaivaa, niin mene ihmeessä lääkärin pakeille. Turha tällä palstalla on aihetta enempää paisutella, liioitella ja tehdä raflaavia aloituksia, joille ei edes löydy faktapohjaa.

        Juurikin näin.
        Ei pitäisi katsoa liikaa elokuvia, jos ei osaa pitää niitä vain elokuvina, tosielämässä ei niin paljoa tapahdu kaikenlaista pahaa.
        Tosielämä ja mielikuvitus olisi hyvä osata erottaa toisistaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aloittaja: montako prosenttia arvelet väestöstä olevan niitä sinun niin parjaamiasi "tekomielisairaita"? - Ja sarjamurhaajahoitajia etc?

        Itse epäilen, että ei varmasti ole mahdollinen kyseinen luku, kuin kenties parin prosentin luokkaa, jos sitäkään. Eiköhän huolenaiheesi ole aivan liioiteltu, suhteeton ja jopa aiheeton.

        Jos asia sinua kovin paljon vaivaa, niin mene ihmeessä lääkärin pakeille. Turha tällä palstalla on aihetta enempää paisutella, liioitella ja tehdä raflaavia aloituksia, joille ei edes löydy faktapohjaa.

        Kukaan ei väittänyt kaikkien diagnoosin omaavien olevan murhaajahoitsuja tai lapsentappajia. Tarkoituksellista ylitulkintaa ja paisuttelua sinulta.

        Tosin yllättävän paljon niitä tässäkin maassa jatkuvasti jää kiinni. Sitten ovat vielä ne jotka eivät jää kiinni. Lapsiasiavaltuutettu juuri ilmoitti JÄRKYTTÄVÄN tiedon että Suomessa kuolee vuosittain 2-3 lasta väkivallan seurauksena. Se on jäätävä määrä väkilukuumme verraten. Arvatenkin heidän vanhempansa "kärsivät mielenterveyshäiröistä" ovat "päihdesairaita" ja elämänhallinta kälä kälä. Ei saa syyllistää. Lapsentappo on vain kärsivien vanhempien oma hätähuuto. 😭

        https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010230097.html

        Jokainen jolla on mielenterveyteen liittyvä diagnoosi on de facto tekosairas. Ja heitä on helposti arvioiden jo koko väestöstä tätä nykyä valtaosa. Jos et tätä pysty tunnustamaan elät valheessa.

        "Mene lääkäriin"... Hohhoijaa. Pitkä ja syvä haukotus. 🥱

        Mielisairaudet ovat se jolta puuttuu faktapohja. Tämän ääneen lausuminen ei ole raflaavaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä, jos en vastaakaan ?
        Ehkä olen yksi pököpää lisää tässä maailmassa.

        Siitä ei epäilystäkään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja aloittaa elämä ulkomailla?

        Ihan sama muuttaako jonnekin vai ei. Itseään kun ei karkuun pääse.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kukaan ei väittänyt kaikkien diagnoosin omaavien olevan murhaajahoitsuja tai lapsentappajia. Tarkoituksellista ylitulkintaa ja paisuttelua sinulta.

        Tosin yllättävän paljon niitä tässäkin maassa jatkuvasti jää kiinni. Sitten ovat vielä ne jotka eivät jää kiinni. Lapsiasiavaltuutettu juuri ilmoitti JÄRKYTTÄVÄN tiedon että Suomessa kuolee vuosittain 2-3 lasta väkivallan seurauksena. Se on jäätävä määrä väkilukuumme verraten. Arvatenkin heidän vanhempansa "kärsivät mielenterveyshäiröistä" ovat "päihdesairaita" ja elämänhallinta kälä kälä. Ei saa syyllistää. Lapsentappo on vain kärsivien vanhempien oma hätähuuto. 😭

        https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010230097.html

        Jokainen jolla on mielenterveyteen liittyvä diagnoosi on de facto tekosairas. Ja heitä on helposti arvioiden jo koko väestöstä tätä nykyä valtaosa. Jos et tätä pysty tunnustamaan elät valheessa.

        "Mene lääkäriin"... Hohhoijaa. Pitkä ja syvä haukotus. 🥱

        Mielisairaudet ovat se jolta puuttuu faktapohja. Tämän ääneen lausuminen ei ole raflaavaa.

        Edellä kirjoittamasi ovat omia näkemyksiäsi ja valmiiksi otettua tiettyä asenteellisuutta. Eivät välttämättä paikkansapitäviä faktoja.

        Psykiatrit ovat ne diagnoosit sun muut keksineet ja laatineet. Mene heille huutamaan kurkku punaisena ja vaatimaan diagnoosien määrittelemisten ja tautiluokitusten lopettamista. Sinällään en itse uskokaan moisista ihmisten määrittelyistä olevan välttämättä mitään todellista ja konkreettista hyötyä ja apua tarvitseville ihmisille. Tarvittaisiin jotakin enemmän, kuten keskusteluapua ja ongelmien ratkaisemiseen pohjautuvia tukikeinoja ihmisille.

        Miksi syyllistää henkisesti oireilevia itsejään, jotka eivät ole itse syyllisiä mihinkään, tai eivät "valitse" oireilujaan, tai "sairauksiaan"? Mitä pahaa he ovat sinulle, tai kenellekään tehneet?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Edellä kirjoittamasi ovat omia näkemyksiäsi ja valmiiksi otettua tiettyä asenteellisuutta. Eivät välttämättä paikkansapitäviä faktoja.

        Psykiatrit ovat ne diagnoosit sun muut keksineet ja laatineet. Mene heille huutamaan kurkku punaisena ja vaatimaan diagnoosien määrittelemisten ja tautiluokitusten lopettamista. Sinällään en itse uskokaan moisista ihmisten määrittelyistä olevan välttämättä mitään todellista ja konkreettista hyötyä ja apua tarvitseville ihmisille. Tarvittaisiin jotakin enemmän, kuten keskusteluapua ja ongelmien ratkaisemiseen pohjautuvia tukikeinoja ihmisille.

        Miksi syyllistää henkisesti oireilevia itsejään, jotka eivät ole itse syyllisiä mihinkään, tai eivät "valitse" oireilujaan, tai "sairauksiaan"? Mitä pahaa he ovat sinulle, tai kenellekään tehneet?

        Eivät ole omia näkemyksiäni. On tieteellinen fakta etteivät psykiatriset sairaudet ole oikeita sairauksia. Tämän ääneen sanomisessa ei ole mitään raflaavaa.

        Koska sairautta ei ole, ei ole oireitakaan.

        On käytöstä, asenteita ja toimintaa jotka totta tosiaan ovat itse valittuja.


        "Miksi syyllistää henkisesti oireilevia itsejään, jotka eivät ole itse syyllisiä mihinkään, tai eivät "valitse" oireilujaan, tai "sairauksiaan"? Mitä pahaa he ovat sinulle, tai kenellekään tehneet?"

        Mitään pahaa eivät ole tehneet koskaan. Tässä yksi tsiljoonista esimerkeistä mitä nämä tämmöiset henkiset oireilijat saavat aikaan. Mistään ei saa syyllistää. Itse eivät ole mitään valinneet.

        Itse ovat uhreja😭

        Itselläki oli vaikka mitä paskaa lapsena niin siksi.

        https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/9cfb5f44-15bc-47dc-b855-7c1c8bcd0cf1


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siitä ei epäilystäkään.

        Näinpä, ja mikä hienointa, tiedän sen itsekin, ja pystyn sen myöntämään.
        Pököpää mikä pököpää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eivät ole omia näkemyksiäni. On tieteellinen fakta etteivät psykiatriset sairaudet ole oikeita sairauksia. Tämän ääneen sanomisessa ei ole mitään raflaavaa.

        Koska sairautta ei ole, ei ole oireitakaan.

        On käytöstä, asenteita ja toimintaa jotka totta tosiaan ovat itse valittuja.


        "Miksi syyllistää henkisesti oireilevia itsejään, jotka eivät ole itse syyllisiä mihinkään, tai eivät "valitse" oireilujaan, tai "sairauksiaan"? Mitä pahaa he ovat sinulle, tai kenellekään tehneet?"

        Mitään pahaa eivät ole tehneet koskaan. Tässä yksi tsiljoonista esimerkeistä mitä nämä tämmöiset henkiset oireilijat saavat aikaan. Mistään ei saa syyllistää. Itse eivät ole mitään valinneet.

        Itse ovat uhreja😭

        Itselläki oli vaikka mitä paskaa lapsena niin siksi.

        https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/9cfb5f44-15bc-47dc-b855-7c1c8bcd0cf1

        Nämä kirjoutushetekllä lapsen surmasta syytetyt ihmiset eivät ole syyntakeettomia, vaikka päihderiippuvaisilla lähes poikkeusketta onkin taustalla mielenterveyshäiröitä.

        Vaikka psyykkinen sairaus ei olekkaan fyysinen sairaus, ei se poista sitä totuutta, että se on sairaus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nämä kirjoutushetekllä lapsen surmasta syytetyt ihmiset eivät ole syyntakeettomia, vaikka päihderiippuvaisilla lähes poikkeusketta onkin taustalla mielenterveyshäiröitä.

        Vaikka psyykkinen sairaus ei olekkaan fyysinen sairaus, ei se poista sitä totuutta, että se on sairaus.

        Onkin jokseenkin outoa, miten tuo syyntakeettomuus katsotaan, mikä sen ns. määrittää.
        Itse syyllistyin kauan sitten päihdepsykoosissa törkeään väkivaltarikokseen, minut todettiin syyntakeettomaksi ja laitettiin pakkohoitoon.
        Koko ajan väitettiin, että teko johtui sairaudestani. Itse en uskonut väittämään, koska en ole ollut ikinä edes väkivaltainen tai aggressiivinen, sitä yhtä kertaa lukuun ottamatta.
        Olen miettinyt, jos se olisi sairaudestani johtunut, ehkäpä olisin ollut väkivaltainen joskus muulloinkin, ennen sitä yhtä kertaa, ja kenties sen jälkeenkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nämä kirjoutushetekllä lapsen surmasta syytetyt ihmiset eivät ole syyntakeettomia, vaikka päihderiippuvaisilla lähes poikkeusketta onkin taustalla mielenterveyshäiröitä.

        Vaikka psyykkinen sairaus ei olekkaan fyysinen sairaus, ei se poista sitä totuutta, että se on sairaus.

        Totuus on, että psyykkinen sairaus ei ole sairaus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Totuus on, että psyykkinen sairaus ei ole sairaus.

        Se on totuus joka on todettu jo vuosikymmeniä sitte.
        Toinen totuus on se että psykiatria ei täytä virallisia tieteen tunnusmerkintöjä vaan on täyttä pseudotiedettä/valetiedettä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Totuus on, että psyykkinen sairaus ei ole sairaus.

        Miksi kirjoittaa " psyykkinen sairaus ", ja perään väittää, ettei se ole sairaus ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi kirjoittaa " psyykkinen sairaus ", ja perään väittää, ettei se ole sairaus ?

        Hyvin sanottu siellä takana XD


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eivät ole omia näkemyksiäni. On tieteellinen fakta etteivät psykiatriset sairaudet ole oikeita sairauksia. Tämän ääneen sanomisessa ei ole mitään raflaavaa.

        Koska sairautta ei ole, ei ole oireitakaan.

        On käytöstä, asenteita ja toimintaa jotka totta tosiaan ovat itse valittuja.


        "Miksi syyllistää henkisesti oireilevia itsejään, jotka eivät ole itse syyllisiä mihinkään, tai eivät "valitse" oireilujaan, tai "sairauksiaan"? Mitä pahaa he ovat sinulle, tai kenellekään tehneet?"

        Mitään pahaa eivät ole tehneet koskaan. Tässä yksi tsiljoonista esimerkeistä mitä nämä tämmöiset henkiset oireilijat saavat aikaan. Mistään ei saa syyllistää. Itse eivät ole mitään valinneet.

        Itse ovat uhreja😭

        Itselläki oli vaikka mitä paskaa lapsena niin siksi.

        https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/9cfb5f44-15bc-47dc-b855-7c1c8bcd0cf1

        Tieteellinen fakta ja omat näkemykset voivat hyvinkin joskus erota toisistaan, ja niin oikeastaan pitäisikin, saa jonkinlaista perspektiiviä asioihin.


    • Anonyymi

      Maailman onnellisin maa?

      • Anonyymi

        100%


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        100%

        Kuuluuko onnellisiin, vai heihin, jotka ovat onnettomia joidenkin muiden onnellisuuden takia ?
        Faktaa on se, että jotkut ovat onnellisempia kuin jotkut toiset.
        Joillekin onnellisuuteen riittää pienemmätkin asiat, jotkut odottavat ja tavoittelevat jotakin suurempaa, ehkä jopa mahdotonta.


      • Anonyymi

        Ei se ainakaan tule näillä henkisen hyvinvoinnin palstoilla esiin, se onnellisuus.


    • Anonyymi

      Hallitus ei pysty leikkaamaan eläkettä?

      Eli parempi haistattaa kuin jatkaa suomalaisessa työelämässä?

      • Anonyymi

        Jo kertynyttä eläkettä itsessään ei voi leikata, mutta eläkeindeksi pystytään jäädyttämään, kuten jo oli muutaman vuoden ajan tehty.
        Myöskin veroja kiristämällä pystytään vaikuttamaan myös eläkkeisiin.
        Johonkin päähän kun mahdollisesti saa jotakin tuloa lisää, niin kyllä toisesta päästä ne summat pois otetaan. Rikastumaan ei ainakaan pääse.


      • Anonyymi

        Ihminen joutuu tekemään elämässään monia erilaisia valintoja, eli itse valitset myös vastauksen tuohon viimeiseen kysymykseesi.


    • Anonyymi

      Vain yksi viilto tai koko purkki ja se on adjöö Suomi:)

      • Anonyymi

        Arvet jää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Arvet jää.

        Arvet jää ainakin omaisille ja läheisille.


    • Anonyymi

      Mikä tekee Sinut, keskustelun aloittaja, onnelliseksi?

      Ajatteletko koskaan, että voisit tuottaa hyvää mieltä kanssaihmisillesi? Voisi tehdä hyvää Sinullekin.

      • Anonyymi

        Tämä ei ole keskustelu onnellisuudesta, eikä aloittajasta henkilönä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä ei ole keskustelu onnellisuudesta, eikä aloittajasta henkilönä.

        No mikä keskustelu tämä on sinun mielestäsi ?
        Sinäkö sanelet säännöt, mitä ihmiset saavat tänne kirjoittaa ?
        Kun mikään ei ole mitään, eikä mikään ole oikein, kaikki menee vituralleen....niin olisikohan hyvä pysytellä keskustelusta sivussa, ehkä säilyisi parempi fiilis...
        Ihmisillä saa olla omat mielipiteet asioista, koski ne sitten mitä tahansa. Jos ei toisten mielipiteitä halua lainkaan hyväksyä, niin voivoi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No mikä keskustelu tämä on sinun mielestäsi ?
        Sinäkö sanelet säännöt, mitä ihmiset saavat tänne kirjoittaa ?
        Kun mikään ei ole mitään, eikä mikään ole oikein, kaikki menee vituralleen....niin olisikohan hyvä pysytellä keskustelusta sivussa, ehkä säilyisi parempi fiilis...
        Ihmisillä saa olla omat mielipiteet asioista, koski ne sitten mitä tahansa. Jos ei toisten mielipiteitä halua lainkaan hyväksyä, niin voivoi.

        Aloittaja sanelee keskustelun aiheen. Sen saat selville lukemalla aloituksen.

        Jos sinulle tulee kurja fiilis keskustelusta, olet vapaa hakeutumaan muualle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aloittaja sanelee keskustelun aiheen. Sen saat selville lukemalla aloituksen.

        Jos sinulle tulee kurja fiilis keskustelusta, olet vapaa hakeutumaan muualle.

        Ei tule lainkaan kurja fiilis, älä minusta huolta kanna.
        Tämä on todella mielenkiintoista seurattavaa, ihmismieli on ennen kaikkea hyvin mielenkiintoinen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aloittaja sanelee keskustelun aiheen. Sen saat selville lukemalla aloituksen.

        Jos sinulle tulee kurja fiilis keskustelusta, olet vapaa hakeutumaan muualle.

        Aloittajaa pitäisi siis kaikkien kehua, nostaa jalustalle ja antaa palkinto vuosisadan suurimmasta neroudesta! Niinhän asia on, vai mitä aloittaja? Et hyväksy kenenkään ja muiden mielipiteitä, jotka eroavat omastasi. Olet kaikista täydellisin ja älykkäin! Eikö niin? Sinussa ei ole mitään vikaa. Eihän?

        Puuttuu enää vain se, että aloittaja ottaa sarjatuliaseen ja ampuu kaikki ne ihmiset, joista ei pidä ja joita ei hyväksy. Odotellessa sitä seuraavaksi tapahtuvaksi. Koska sen verran aggressiivisia hänen tekstit ovat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aloittajaa pitäisi siis kaikkien kehua, nostaa jalustalle ja antaa palkinto vuosisadan suurimmasta neroudesta! Niinhän asia on, vai mitä aloittaja? Et hyväksy kenenkään ja muiden mielipiteitä, jotka eroavat omastasi. Olet kaikista täydellisin ja älykkäin! Eikö niin? Sinussa ei ole mitään vikaa. Eihän?

        Puuttuu enää vain se, että aloittaja ottaa sarjatuliaseen ja ampuu kaikki ne ihmiset, joista ei pidä ja joita ei hyväksy. Odotellessa sitä seuraavaksi tapahtuvaksi. Koska sen verran aggressiivisia hänen tekstit ovat.

        Olet sä aika dramaattinen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aloittaja sanelee keskustelun aiheen. Sen saat selville lukemalla aloituksen.

        Jos sinulle tulee kurja fiilis keskustelusta, olet vapaa hakeutumaan muualle.

        Tällä foorumilla on jo monta vuotta ollut se käytäntö että kaikissa keskusteluissa keskustellaan vain yhdestä aiheesta, eikä se koskaan ole aloittajan valitsema aihe. :P


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tällä foorumilla on jo monta vuotta ollut se käytäntö että kaikissa keskusteluissa keskustellaan vain yhdestä aiheesta, eikä se koskaan ole aloittajan valitsema aihe. :P

        Silloin kun aiheena on mielenterveys, keskustelusta muodostuu väistämättä aika laaja, monelta eri suunnalta tapahtuvaa mielipiteiden vaihtoa, erilaisten ihmisten omia ajatuksia, kannanottoja, jne.
        Mielenterveydestä/-häiriöstä ei voi puhua ainoastaan, onko sitä vai ei.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Silloin kun aiheena on mielenterveys, keskustelusta muodostuu väistämättä aika laaja, monelta eri suunnalta tapahtuvaa mielipiteiden vaihtoa, erilaisten ihmisten omia ajatuksia, kannanottoja, jne.
        Mielenterveydestä/-häiriöstä ei voi puhua ainoastaan, onko sitä vai ei.

        "Mielenterveydestä/-häiriöstä ei voi puhua ainoastaan, onko sitä vai ei."

        Voihan. Ja tässä keskustellaan siitä ettei mielenterveyshäiriöitä ole.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Mielenterveydestä/-häiriöstä ei voi puhua ainoastaan, onko sitä vai ei."

        Voihan. Ja tässä keskustellaan siitä ettei mielenterveyshäiriöitä ole.

        Ja kukaan ei saa olla eri mieltä kuin sinä ? Miksi näin ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja kukaan ei saa olla eri mieltä kuin sinä ? Miksi näin ?

        Kukaan ei kiellä sinua uskomasta vaikka yksisarvisiin mutta uskomuksestasi voidaan olla eri mieltä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kukaan ei kiellä sinua uskomasta vaikka yksisarvisiin mutta uskomuksestasi voidaan olla eri mieltä.

        En ole koskaan väittänyt uskovani yksisarvisiin.
        Asioista todellakin saa, ja pitääkin olla eri mieltä. Kunnon keskustelut muodostuvat siitä, kun ihmiset ovat eri mieltä asioista.
        Millaista keskustelu olisi, jos kaikesta oltaisiin samaa mieltä, hymistäisiin ja nyökyteltäisiin vaan toisillemme ?


    • Anonyymi

      Aloittaja haluaa siis omien sanojensa mukaan "sanella säännöt". Siinä tapauksessa hän tulee jäämään aika tavalla yksin tänne keskustelemaan itsensä kanssa.

      • Anonyymi

        Yli viisisataa viestiä ilmeisesti kaikki sitten aloittajan kirjoittamia?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yli viisisataa viestiä ilmeisesti kaikki sitten aloittajan kirjoittamia?

        En ole sitä tarkoittanut viestilläni. Itse en ainakaan halua keskustella koskaan sellaisten kanssa, jotka haluavat "sanella kaikki säännöt". Ja yrittävät tavallaan päteä. Eli, jos joku on hänen kanssaan eri mieltä, hän lyttää se heti, törkein sanakääntein. Hän ei millään tavalla edes lue, eikä yritä ymmärtää toisen sanomaa ja näkökantoja. Mitä keskustelua se sellainen on? Hän väittää aloituksessa olevien esille nostamien asioiden olevan jokin "paikkansapitävä ja kaikenkattava totuus". Ei se keskustelu silloin toimi. Mikään keskustelu ei toimi, jos siinä on ylimielinen, yrittää päteä, eikä kuuntele, tai yritä ymmärtää toisen näkökantoja. Tämä sama ongelma on useimmilla keskustelufoorumeilla. Ei siis pelkästään täällä. Joku tehtailee myös toistuvasti joko provo, tai trollausaloituksia, paremman tekemisen puutteessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ole sitä tarkoittanut viestilläni. Itse en ainakaan halua keskustella koskaan sellaisten kanssa, jotka haluavat "sanella kaikki säännöt". Ja yrittävät tavallaan päteä. Eli, jos joku on hänen kanssaan eri mieltä, hän lyttää se heti, törkein sanakääntein. Hän ei millään tavalla edes lue, eikä yritä ymmärtää toisen sanomaa ja näkökantoja. Mitä keskustelua se sellainen on? Hän väittää aloituksessa olevien esille nostamien asioiden olevan jokin "paikkansapitävä ja kaikenkattava totuus". Ei se keskustelu silloin toimi. Mikään keskustelu ei toimi, jos siinä on ylimielinen, yrittää päteä, eikä kuuntele, tai yritä ymmärtää toisen näkökantoja. Tämä sama ongelma on useimmilla keskustelufoorumeilla. Ei siis pelkästään täällä. Joku tehtailee myös toistuvasti joko provo, tai trollausaloituksia, paremman tekemisen puutteessa.

        Kaikesta päätellen haluat keskustella kun koko ajan jatkat vastaamista.


    • Anonyymi

      1. Oireet ovat todellisia. Ihmiset esimerkiksi voivat kokea pakko-oireita, kokevat kuulo harhoja tai ovat niin masentuneessa mielentilassa että miettivät päiviensä päättämistä.
      2. Psykiatriassa nämä tilat diagnosoidaan tiettyihin kategorioihin ja niihin tungetaan psykoaktiivisia pillereitä.
      3. Kyseenalaistan kohtaa 2 eli koko psykiatriaa koska tunsin pillereistä paljon pahempia oireita mitä olin kokenut ilman lääkkeitä pillereitä esim pakkoliikuin, pääni oli paljon sekavampi, uneni tuhoutui vieroituksen aikana ja kärsin vieläkin hermostollisista oireista ja PSSD:stä. Siis yritykseni parantaa elämääni pillereillä johti monen aspektin pahenemiseen
      4. Terveellinen ruoka, elämä ja terapiatyöskentely auttoi. Siis aivoterveellinen ruoka, liikkumista, asteittaista toimintakyvyn paranemista ynnä muuta. Siedättäytyminen kokemaan ahdistusta sen lamaamisyritysten sijaan. Uskominen että omaa toimintakykyään ja oloaan ja mielialaansa voi parantaa ilman psykiatrian mömmöjä
      5. Ihmiset todentotta voivat kokea helpotusta siitä että Hei tämä oli vain sairauteni se selittää kaiken. Itse ajattelen enemmän että ihmisten pitäisi ottaa oma vastuuta.

      Moniin oireisiin olen saanut apua ilman pillereitä tai jäämistä diagnoosin vangiksi

      Pitempiaikaiset leimat ja niihin identifioituminen voi olla haitaksi psyykeelle ja luoda omat ongelmansa. Summa summarum. En identifioidu enää diagnooseihin, mietin mitä asioille voi tehdä.

      • Anonyymi

        Luotan ihmisten kykyyn adaptoitua asioihin, reflektoida toimintaansa ja ratkaista asioita. Ihmisten kapasiteettiin muuttaa ei toimivia asioita sikälimikäli ei ole aivoiltaan vaurioitunut (se että ihmisellä on ollut masennus tai muu mt häiriö ei vaurioita aivoja siinä määrin että hän ei kykene muutokseen.)

        .

        Ihanko totta että ihmisevoluutiomme on tosiaan jalostanut meidät siihen pisteeseen pitkien aikojen kuluessa että emme pärjää muutaman vuosikymmenen aikana ilmestyneitä psykoaktiivisia randomisti toimivia labrakemikaaleja jotka veivaa välittäjäaineita jotka on tärkeässä yhteydessä kehon säätely järjestelmien joilla ei ole mitään tekemistä mielialojen kanssa? Sekoitettu keho tarkoittaa huonoa henkistä hyvinvointia. Kadun eniten sitä että luotin noihin idiootteihin jotka näitä mömmöjä on kehitelleet. Samaa jatkumoa koko ihmislajin kehityksen kanssa jossa tuhoavat luonnon ja ovat laittaneet itsensä paradoksiin missä toisaalta pitäisi olla talouskasvua ja toisaalta luonto tuhoutuu. Älyllinen typeryys ja voitontavoittelu vaikka toisten kustannuksella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luotan ihmisten kykyyn adaptoitua asioihin, reflektoida toimintaansa ja ratkaista asioita. Ihmisten kapasiteettiin muuttaa ei toimivia asioita sikälimikäli ei ole aivoiltaan vaurioitunut (se että ihmisellä on ollut masennus tai muu mt häiriö ei vaurioita aivoja siinä määrin että hän ei kykene muutokseen.)

        .

        Ihanko totta että ihmisevoluutiomme on tosiaan jalostanut meidät siihen pisteeseen pitkien aikojen kuluessa että emme pärjää muutaman vuosikymmenen aikana ilmestyneitä psykoaktiivisia randomisti toimivia labrakemikaaleja jotka veivaa välittäjäaineita jotka on tärkeässä yhteydessä kehon säätely järjestelmien joilla ei ole mitään tekemistä mielialojen kanssa? Sekoitettu keho tarkoittaa huonoa henkistä hyvinvointia. Kadun eniten sitä että luotin noihin idiootteihin jotka näitä mömmöjä on kehitelleet. Samaa jatkumoa koko ihmislajin kehityksen kanssa jossa tuhoavat luonnon ja ovat laittaneet itsensä paradoksiin missä toisaalta pitäisi olla talouskasvua ja toisaalta luonto tuhoutuu. Älyllinen typeryys ja voitontavoittelu vaikka toisten kustannuksella.

        Jotkut ärsyyntyvät suuresti siitä jos sanoo että oma vastuu. Ota omaa vastuuta. En tarkoita sillä että masentuneen pitäisi suoraan alkaa toimintakykyiseksi. Ei. Vaan aikojen saatossa masentunut voi parantaa omaa tilannettaan asteittaisesti tehden niitä asioita pikkuhiljaa mi voimavarat sallii. Itsehoito pitää opetella jos sitä ei osaa. Myös henkisen puolen itsehoito.

        Psykiatria infantilisoi ihmiset jonnekin pilleriterapialinjalle missä muka ei kukaan voi tehdä mitään muutoksia ilman. Olet outolintu jos sanot että no aloin vakavasti masentuneena aina voimavarojen puitteissa tekemään pikku muutoksia ja paraninkin. Aikakin paransin. Mutta se ei ole mahdotonta tehdä muutoksia vaikka tilasi olisi mikä

        Jos istut näytön ääressä, et pidä huolta kehostasi, syöt mitä sattuu, et saa valoa, et tee mitään mitä kehosi luontaisesti tarvii, etolet kierteessä missä aivosi muovautuvat pikadopamiiniin mitä klikkailuilla, poltat kynttilää molemmista päistä niin onko se ihme että on oireita. Sitä en sano että yhteiskuntamme on välttämättä ihmisen hyvinvointia tukeva. Siksi pitääkin herätä ja kyseenalaistaa.

        Ja ottaa oma vastuu asioiden parantamisesta kohdallaan.

        Toki joillakin on enemmän stressiä esim toimeentulosta ynnä muuta joka voi syödä kapasiteettia tai esim ovat yksinäisiä. Nämäkin on asioita mitkä voi parantua mutta se voi vaatia myös omaa ponnistelua.

        Lisästressinsä tuo myös psyykemömmöillä sotkettu keho. Pikahelpotukset voivatkin tuoda paljon kivisemmät tiet tulevaisuudessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jotkut ärsyyntyvät suuresti siitä jos sanoo että oma vastuu. Ota omaa vastuuta. En tarkoita sillä että masentuneen pitäisi suoraan alkaa toimintakykyiseksi. Ei. Vaan aikojen saatossa masentunut voi parantaa omaa tilannettaan asteittaisesti tehden niitä asioita pikkuhiljaa mi voimavarat sallii. Itsehoito pitää opetella jos sitä ei osaa. Myös henkisen puolen itsehoito.

        Psykiatria infantilisoi ihmiset jonnekin pilleriterapialinjalle missä muka ei kukaan voi tehdä mitään muutoksia ilman. Olet outolintu jos sanot että no aloin vakavasti masentuneena aina voimavarojen puitteissa tekemään pikku muutoksia ja paraninkin. Aikakin paransin. Mutta se ei ole mahdotonta tehdä muutoksia vaikka tilasi olisi mikä

        Jos istut näytön ääressä, et pidä huolta kehostasi, syöt mitä sattuu, et saa valoa, et tee mitään mitä kehosi luontaisesti tarvii, etolet kierteessä missä aivosi muovautuvat pikadopamiiniin mitä klikkailuilla, poltat kynttilää molemmista päistä niin onko se ihme että on oireita. Sitä en sano että yhteiskuntamme on välttämättä ihmisen hyvinvointia tukeva. Siksi pitääkin herätä ja kyseenalaistaa.

        Ja ottaa oma vastuu asioiden parantamisesta kohdallaan.

        Toki joillakin on enemmän stressiä esim toimeentulosta ynnä muuta joka voi syödä kapasiteettia tai esim ovat yksinäisiä. Nämäkin on asioita mitkä voi parantua mutta se voi vaatia myös omaa ponnistelua.

        Lisästressinsä tuo myös psyykemömmöillä sotkettu keho. Pikahelpotukset voivatkin tuoda paljon kivisemmät tiet tulevaisuudessa.

        Oman vastuun ottamisesta puhuttaessa ihminen ärsyyntyy usein siitä syystä, kun ei itse jostain syystä osaa vastuuta itsestään ottaa, ja tietää sen hyvin itsekin, mistä syystä vieläpä syyttelee itseään, kun on muka niin ja näin huono ihminen, ym., jos sattuu elämässään asiat olemaan huonommin.

        Mutta eipä sitä vastuuta kukaan muukaan voi toisen puolesta ottaa, itse sille on jotakin tehtävä. Ja jos ei osaa tai muutoin pysty, on se vain opeteltava, valitettavasti näin se toimii.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oman vastuun ottamisesta puhuttaessa ihminen ärsyyntyy usein siitä syystä, kun ei itse jostain syystä osaa vastuuta itsestään ottaa, ja tietää sen hyvin itsekin, mistä syystä vieläpä syyttelee itseään, kun on muka niin ja näin huono ihminen, ym., jos sattuu elämässään asiat olemaan huonommin.

        Mutta eipä sitä vastuuta kukaan muukaan voi toisen puolesta ottaa, itse sille on jotakin tehtävä. Ja jos ei osaa tai muutoin pysty, on se vain opeteltava, valitettavasti näin se toimii.

        Vastuusta puhuminen aiheuttaa ymmärrettävistä syistä ärtymisreaktioita ihmisissä koska vastuun ottamis- mantraa on käytetty niin paljon moralisointiin. Vastuun ottamis- moralismi on yleensä vain kiusaamisen ja vittuilun sekä syyllistäminen väline. Vastuun ottamisesta morslisoinissa on kasvattava värinä eikä kukaan sellaisesta pidä.

        Ihmisiä usein vaaditaan ottamaan vastuu asioista joista vastuuta ei joko käytännössä voi ottaa (tilanne ei ole oman vaikutusvallan alla) tai sitten vaaditaan ottamaan vastuu jonkun toisen vastuualueesta. Tämä on syy miksi "vastuun ottamis" mantraa vihataan.

        Ihminen ei loppujen lopuksi tarvitse kuin välineet ja taidot ottaa itse oma elämä haltuun. Vastuun ottaminen itsestä tulee luonnostaan sitä kautta ilman että erikseen tarvitsee vaatia ihmistä ottamaan vastuu itsestä.

        Vastuun ottamista on myös se, että jos et pidä itsestäsi huolta sitten otat itse seurauksetkin vastaan. Omat sotkut siivotaan ihan itse. Viattomien sivullisten ei pidä joutua ottamaan seurauksia siitä jos ei jotain henkilöä huvita pitää itsestään huolta.

        Nykyisinhän se, ettei viitsi pitää huolta itsestään ja pistää vaikkapa asuntonsa päreiksi ja elää saastan keskellä lasketaan oireeksi eikä sikaporsaat joudu siivoamaan omia sotkujaan. Ihminen joka elää kuin sika pellossa "tarvitsee apua" ja sitten kustannetaan kalliit siivous kustannukset ja remontit muiden taholta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oman vastuun ottamisesta puhuttaessa ihminen ärsyyntyy usein siitä syystä, kun ei itse jostain syystä osaa vastuuta itsestään ottaa, ja tietää sen hyvin itsekin, mistä syystä vieläpä syyttelee itseään, kun on muka niin ja näin huono ihminen, ym., jos sattuu elämässään asiat olemaan huonommin.

        Mutta eipä sitä vastuuta kukaan muukaan voi toisen puolesta ottaa, itse sille on jotakin tehtävä. Ja jos ei osaa tai muutoin pysty, on se vain opeteltava, valitettavasti näin se toimii.

        Monet ihmiset jotka "eivät ota vastuuta itsestään" ovat vain tietämättömiä miten se vastuu käytännössä otetaan. Tiedon puute lasketaan vastuun pakoiluksi vaikka ongelma korjaantuisi vain opettamalla esim. normaaleja elämän taitoja jotka monilta on jäänyt oppimatta koska kukaan ei ole niitä opettanut.

        Tiedot ja taidot esim. asioidensa hoitamisesta eivät kartu moralisoimalla vastuunottohaluttomuudesta. Meidän maternalistisessa yhteiskunnassa osaamattomia ihmisiä aletaan holhoamaan ja heitä aletaan emoilemaan ja heidän itsetuntoaan kohottamaan kun heille pitäisi vain siirtää informaatiota ja opettaa konkreettisia taitoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Monet ihmiset jotka "eivät ota vastuuta itsestään" ovat vain tietämättömiä miten se vastuu käytännössä otetaan. Tiedon puute lasketaan vastuun pakoiluksi vaikka ongelma korjaantuisi vain opettamalla esim. normaaleja elämän taitoja jotka monilta on jäänyt oppimatta koska kukaan ei ole niitä opettanut.

        Tiedot ja taidot esim. asioidensa hoitamisesta eivät kartu moralisoimalla vastuunottohaluttomuudesta. Meidän maternalistisessa yhteiskunnassa osaamattomia ihmisiä aletaan holhoamaan ja heitä aletaan emoilemaan ja heidän itsetuntoaan kohottamaan kun heille pitäisi vain siirtää informaatiota ja opettaa konkreettisia taitoja.

        Uskon myös että ihan normaalien elämäntaitojen opettaminen voisi monelle olla suurempi apu kuin pillerien ja epämääräisten diagnoosien jakaminen.

        Esim. Näin elintavat merkkaa hyvinvoinnissa, ihan konkreettisia yrityksiä parantaa elintapoja, uupuneille jotain fyysistä terapiaa jolla yritetään löytää autonomisen hermoston balanssissa, elämänhallintataitojen ja aikataulutuksen opettelu, asteittainen tekemismäärän nosto ja aktivoituminen, filosofisia ajatuksia siitä esim kuinka jatkuva asioiden haluaminen ei välttämättä tuokkaan onnea vaan pysähtyminen sen äärelle mitä on, ne lukuisat mahdollisuudet mitä neuroplastisuus tarjoaa toimintakyvyn parantumisessa kuinka joka päivä on uusi mahdollisuus muokata aivojaan, ahdistuksenhallintatekniikoiden opettelu, ja ennen kaikkea sen kaiken paskan kyseenalaistaminen mitä yhteiskunta päähämme syöttää erinäisinä arvoina joita myös psykiatriasta voi huokua jotka lisäävät henkistä pahoinvointiamme. Esim liika yksilökeskeisyys, jatkuva voitontavoittelu, jatkuva materialismi, jatkuva suorittaminen, nuoruuden ylikorostaminen jne. Kärsimys filosofia - ylipäätään ajatukset siitä mitä elämä on ja pitää sisällään ja hyväksynnän opettelu.

        Mutta ehkä ihmiset ei ole vastaanottavaisia näille tiedoille vaan monen pitää oppia ongelmat ns kantapään kautta kun on ensin vuosia sotkeneet psykiatrian pillereillä hermostoa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vastuusta puhuminen aiheuttaa ymmärrettävistä syistä ärtymisreaktioita ihmisissä koska vastuun ottamis- mantraa on käytetty niin paljon moralisointiin. Vastuun ottamis- moralismi on yleensä vain kiusaamisen ja vittuilun sekä syyllistäminen väline. Vastuun ottamisesta morslisoinissa on kasvattava värinä eikä kukaan sellaisesta pidä.

        Ihmisiä usein vaaditaan ottamaan vastuu asioista joista vastuuta ei joko käytännössä voi ottaa (tilanne ei ole oman vaikutusvallan alla) tai sitten vaaditaan ottamaan vastuu jonkun toisen vastuualueesta. Tämä on syy miksi "vastuun ottamis" mantraa vihataan.

        Ihminen ei loppujen lopuksi tarvitse kuin välineet ja taidot ottaa itse oma elämä haltuun. Vastuun ottaminen itsestä tulee luonnostaan sitä kautta ilman että erikseen tarvitsee vaatia ihmistä ottamaan vastuu itsestä.

        Vastuun ottamista on myös se, että jos et pidä itsestäsi huolta sitten otat itse seurauksetkin vastaan. Omat sotkut siivotaan ihan itse. Viattomien sivullisten ei pidä joutua ottamaan seurauksia siitä jos ei jotain henkilöä huvita pitää itsestään huolta.

        Nykyisinhän se, ettei viitsi pitää huolta itsestään ja pistää vaikkapa asuntonsa päreiksi ja elää saastan keskellä lasketaan oireeksi eikä sikaporsaat joudu siivoamaan omia sotkujaan. Ihminen joka elää kuin sika pellossa "tarvitsee apua" ja sitten kustannetaan kalliit siivous kustannukset ja remontit muiden taholta.

        Miksi sinua haittaa se, jos joku laittaa oman asuntonsa päreiksi ?
        Kai se on tärkeintä, ettei sinun omaa asuntoa tule kukaan laittamaan päreiksi.
        Sille kun ei itse voi mitään, jos joku muu ei siivoa omia sotkujaan omassa kodissaan. Ei sellaisesta kannata itselleen ongelmaa tehdä, etenkään kun/jos se ei koske itseä ja omaa kotia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi sinua haittaa se, jos joku laittaa oman asuntonsa päreiksi ?
        Kai se on tärkeintä, ettei sinun omaa asuntoa tule kukaan laittamaan päreiksi.
        Sille kun ei itse voi mitään, jos joku muu ei siivoa omia sotkujaan omassa kodissaan. Ei sellaisesta kannata itselleen ongelmaa tehdä, etenkään kun/jos se ei koske itseä ja omaa kotia.

        Se oma asunto voi olla vuokra- asunto, toisen omistuksessa.

        Oman asunnon huono hoitaminen voi aiheuttaa myös ympäristöhaittoja. Sikaporsaat elävät sikaporsaina yleensä myös yleisissä tiloissa, eivät vain omalla reviirillään.

        Muutoinhan ei se kenellekään kuulu jos joku haluaa elää oman paskansa keskellä. Pointtihan oli juuri se, ettei siitä saa koitua muille haittoja. Vai väitätkö ettei esim Auri Kanasen siivoamista asunnoista koidu muille haittoja kuin vain niille jotka sotkun keskellä elävät?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se oma asunto voi olla vuokra- asunto, toisen omistuksessa.

        Oman asunnon huono hoitaminen voi aiheuttaa myös ympäristöhaittoja. Sikaporsaat elävät sikaporsaina yleensä myös yleisissä tiloissa, eivät vain omalla reviirillään.

        Muutoinhan ei se kenellekään kuulu jos joku haluaa elää oman paskansa keskellä. Pointtihan oli juuri se, ettei siitä saa koitua muille haittoja. Vai väitätkö ettei esim Auri Kanasen siivoamista asunnoista koidu muille haittoja kuin vain niille jotka sotkun keskellä elävät?

        En tietenkään väitä.
        Kukin elää miten elää, se ei minulle kuulu, en mieti sitä, miten jotkut asuvat, elän omaa elämääni.
        Ehkä se vaikuttaa positiivisella tavalla omaan psyykeenkin, kun ei puutu muiden asumisiin ja tekemisiin enempää kuin joskus saattaa joutua.


    • Anonyymi

      " Mielenterveyshäiriöpelleilyä"voi kyseenalaistaa esim sen puitteissa miten ihmisten kärsimystä ja sen hoitoa hahmotetaan (esim biologinen diagnoosi ja lääkekeskeinen paradigma jossa tutkimuksessa keskitytään aivojen toimintaan). Mutta en lähtisi ollenkaan kyseenalaistamaan sitä että onko jollakin oireita. Eri asia on sitten tuleeko niihin ratkaisu vetämällä pillereitä, näkemällä hoitajaa kaksi kertaa kuukaudessa, hahmottamalla omat teot ja ongelmat vain sairauden aiheuttamina näkemättä omaa toimijuutta ja vastuuta.

      • Anonyymi

        Psykologinen kärsimys tai vaikkapa jokin syömishäiriöön liittyvä käytös on "oire" vain metaforisessa mielessä.

        Psykiatrian kusetus liittyy kielenkäyttöön. Vertauskuvallinen kieli tulkitaan sanatarkasti. Samoin kuin lakikielessä raiskaus tarkoittaa täsmällisesti tiettyä rikosta. Mutta yleiskielessä metsän tai biisinkin voi raiskata, ja silloin samaa termiä käytetään vertauskuvallisesti. Sama pätee psykiatristen sairauksien ja mielenteveyshäiriöiden "oireisiin".

        Ongelma psykiatristen "sairauksien" osalta on se, että psykiatria yrittää imitoida oikeaa lääketiedettä ja väittää käytökseen, tunne- elämään yms. liittyvien "oireiden" olevan oikeita sairauden oireita.

        Pistetään tämä vielä kertaalleen kun tuossa selitetään asia ytimekkäästi.

        https://m.youtube.com/watch?v=zQegsqYhuZE&pp=ygUMdGhvbWFzIHN6YXN6


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Psykologinen kärsimys tai vaikkapa jokin syömishäiriöön liittyvä käytös on "oire" vain metaforisessa mielessä.

        Psykiatrian kusetus liittyy kielenkäyttöön. Vertauskuvallinen kieli tulkitaan sanatarkasti. Samoin kuin lakikielessä raiskaus tarkoittaa täsmällisesti tiettyä rikosta. Mutta yleiskielessä metsän tai biisinkin voi raiskata, ja silloin samaa termiä käytetään vertauskuvallisesti. Sama pätee psykiatristen sairauksien ja mielenteveyshäiriöiden "oireisiin".

        Ongelma psykiatristen "sairauksien" osalta on se, että psykiatria yrittää imitoida oikeaa lääketiedettä ja väittää käytökseen, tunne- elämään yms. liittyvien "oireiden" olevan oikeita sairauden oireita.

        Pistetään tämä vielä kertaalleen kun tuossa selitetään asia ytimekkäästi.

        https://m.youtube.com/watch?v=zQegsqYhuZE&pp=ygUMdGhvbWFzIHN6YXN6

        Onhan se vissi totuus että psykiaatria on todettu jo vuosikymmeniä sitte pseudotieteen alaksi.Siis ei täytä virallisia tieteen tunnusmerkintöjä.Esim objektiviisuuden kohalla psykiatria ei täyty yhtään siis ihan täysin 0%.Toinen on kritiikin kohta ei täyty yhtään.Psykiatria ei kestä kriittistä arivoita yhtään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onhan se vissi totuus että psykiaatria on todettu jo vuosikymmeniä sitte pseudotieteen alaksi.Siis ei täytä virallisia tieteen tunnusmerkintöjä.Esim objektiviisuuden kohalla psykiatria ei täyty yhtään siis ihan täysin 0%.Toinen on kritiikin kohta ei täyty yhtään.Psykiatria ei kestä kriittistä arivoita yhtään.

        Vai onko vaan niin, että sairaudentunnottomat ihmiset väittävät, että kaikki empiiriseen tutkimukseen perustuvat tieteet eivät kykene havainnoimaan heidän "hulluuttaan" koska se on niin helppoa havaita?

        Tätä kun lähtee pohtimaan, niin kannattaa muistaa että se sairaudentunto ei ilmesty ihmiselle, vaikka sitä perusteltaisiin teoreettisenkaan tieteen termein.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vai onko vaan niin, että sairaudentunnottomat ihmiset väittävät, että kaikki empiiriseen tutkimukseen perustuvat tieteet eivät kykene havainnoimaan heidän "hulluuttaan" koska se on niin helppoa havaita?

        Tätä kun lähtee pohtimaan, niin kannattaa muistaa että se sairaudentunto ei ilmesty ihmiselle, vaikka sitä perusteltaisiin teoreettisenkaan tieteen termein.

        Ei ole psyykkisensairauden tuntoa kun ei ole psyykkistä sairauttakaan olemassa.

        Elämän vastoinkäymisista yms asioista johtuva pahoinvointi ei ole mielisairautta.Kysymys on vaan luonnollinen reaktio.

        Mielisairaus on olemassa vain metaforisessa mielessä.

        Sairaukset ovat ihmisen elimistön sairauksia.

        Mikään käyttäytyminen ei ole eikä voi olla sairaus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vai onko vaan niin, että sairaudentunnottomat ihmiset väittävät, että kaikki empiiriseen tutkimukseen perustuvat tieteet eivät kykene havainnoimaan heidän "hulluuttaan" koska se on niin helppoa havaita?

        Tätä kun lähtee pohtimaan, niin kannattaa muistaa että se sairaudentunto ei ilmesty ihmiselle, vaikka sitä perusteltaisiin teoreettisenkaan tieteen termein.

        Tietyt neurologiset sairaudetki voi aiheuttaa epänormaalia käytöstä.Ja kaikissa tapauksissa näitäkään ei pois suljeta vaan suoralta päätökseltä leimataan potilas hulluksi.Tälläki tavalla ties miten monen potilaan elämä on psykiatriassa pilattu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole psyykkisensairauden tuntoa kun ei ole psyykkistä sairauttakaan olemassa.

        Elämän vastoinkäymisista yms asioista johtuva pahoinvointi ei ole mielisairautta.Kysymys on vaan luonnollinen reaktio.

        Mielisairaus on olemassa vain metaforisessa mielessä.

        Sairaukset ovat ihmisen elimistön sairauksia.

        Mikään käyttäytyminen ei ole eikä voi olla sairaus.

        Onhan se sula mahottomuus saada olemattomasta sairaudesta sairaudentunto.
        Tätä ei vaan psykiatriassa haluta ymmärtää miksi potilailla ei ole sitä sairaudentuntoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vai onko vaan niin, että sairaudentunnottomat ihmiset väittävät, että kaikki empiiriseen tutkimukseen perustuvat tieteet eivät kykene havainnoimaan heidän "hulluuttaan" koska se on niin helppoa havaita?

        Tätä kun lähtee pohtimaan, niin kannattaa muistaa että se sairaudentunto ei ilmesty ihmiselle, vaikka sitä perusteltaisiin teoreettisenkaan tieteen termein.

        Empiiristä tutkimusta on monenlaista ja eri tieteenalat eroavat paljonkin käytettyjen tutkimusmenetelmien ja tutkimuskohteen suhteen. Psykiatriassa ei ole muiden lääketieteen erikoisalojen tapaan lainkaan biomarkkereita eli sellaisia vahvoja biologisia korrelaatteja, joita voitaisiin käyttää diagnostiikassa sairauksien tunnistamiseen. Psykiatriassa tämän vuoksi käytetään poikkeavan runsaasti muiden erikoisalojen käsitteitä metaforisesti, esimerkiksi masennus on vuosikymmeniä rinnastettu diabetekseen, jotta ihmisten olisi helpompi ymmärtää lääkehoidon tarpeellisuus sairauden hoidossa. Koska psykiatrisian "sairauksia" ei voida määritellä suoraan biologian tasolla, niin niin diagnostiikassa ja tutkimuksissa käytetään häiriöiden tunnistamisen välineinä samoja mittareita, joita käytetään käyttäytymistieteessä ja yhteiskuntatieteissä. Käytännössähän psykiatria on pelkkää käyttäytymistiedettä, jossa on itsessään voimakas normatiivinen ulottuvuus. Psykologian perusopinnot käyneet jo tietävät myös, että havainnot ovat aina aivojen tulkintoja tilanteesta ja ihmisen ennakko-oletukset paitsi suuntaavat, myös muokkaavat sitä mitä havaitsemme tietoisesti ja miten tulkitsemme havaintomme. Esimerkiksi "hulluus" havaitaan ja tulkitaan hyvin eri tavoin riippuen siitä kulttuuritaustasta ja ennakko-oletuksista, joita ihmisellä on. Empiria ei ole koskaan vapaa kulttuurista tai ennakko-oletuksista, vaan vahvasti niiden ohjaamaa ja tuottamaa. Tämä koskee myös empiiristä tutkimusta ja tiedon tuottamista.

        Esimerkiksi ihmiset luulevat, että kehityspsykologia on pelkkää neurobiologiaa, kehityspsykologiset tutkimukset on tehty suurelta osin länsimaissa ja kehityspsykologiaan pohjautuvat teoriat ovat normatiivisia ja osin myös kulttuurisidonnaisia teorioita lapsen kasvusta ja kehityksestä siinä tavanomaisessa ympäristössä, jossa lapset kasvavat. Toki lapsilla on universaalisti erilaisia karkeasti määriteltyjä herkkyysvaiheita esimerkiksi, jotka suurelta osin pohjautuvat neurobiologiaan ja ihmisen aivojen kypsymiseen, mutta kehityspsykologia ei typisty pelkkään neurobiologiaan. Tätä monet ihmiset eivät käsitä esimerkiksi, kun puhutaan vaikkapa ADHD:n kaltaisista kehityspoikkeamista -ADHD on poikkeama lapsen normatiivisessa psykososiaalisessa kehityksessä, eikä sitä voi mitenkään tunnistaa aivojen tasolla. Se ei ole määritelmällisesti diagnosoitavissa aivojen tai ylipäätään somatiikan tasolla, kuten ei ole autismi, kehitysvamma, skitsofrenia saati sitten kliininen depressio.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Psykologinen kärsimys tai vaikkapa jokin syömishäiriöön liittyvä käytös on "oire" vain metaforisessa mielessä.

        Psykiatrian kusetus liittyy kielenkäyttöön. Vertauskuvallinen kieli tulkitaan sanatarkasti. Samoin kuin lakikielessä raiskaus tarkoittaa täsmällisesti tiettyä rikosta. Mutta yleiskielessä metsän tai biisinkin voi raiskata, ja silloin samaa termiä käytetään vertauskuvallisesti. Sama pätee psykiatristen sairauksien ja mielenteveyshäiriöiden "oireisiin".

        Ongelma psykiatristen "sairauksien" osalta on se, että psykiatria yrittää imitoida oikeaa lääketiedettä ja väittää käytökseen, tunne- elämään yms. liittyvien "oireiden" olevan oikeita sairauden oireita.

        Pistetään tämä vielä kertaalleen kun tuossa selitetään asia ytimekkäästi.

        https://m.youtube.com/watch?v=zQegsqYhuZE&pp=ygUMdGhvbWFzIHN6YXN6

        Helpointa on kun hyväksyy omat oireensa. Elämä sujuu leppoisammin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Helpointa on kun hyväksyy omat oireensa. Elämä sujuu leppoisammin.

        Ei se paljo helpota jos lähipiiri ei sitä hyväksy.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei se paljo helpota jos lähipiiri ei sitä hyväksy.

        Mitä väliä sillä on, hyväksyykö lähipiiri vai ei ?
        Jos joku ei hyväksy, niin sille ei voi mitään. Johtuuko sitten ymmärryksen puutteesta, ikävistä asenteista, tai mistä ikinä johtuukaan.
        Mehän elämme itseämme varten, emme lähipiiriä.
        En tarkoita, itsekkäästi, toki muutkin on otettava huomioon, ei voi elää ja olla ihan miten vaan välittämättä muista lainkaan.

        Lähipiirin kanssa on hyvä keskustella asiasta, jos sieltä huokuu jotain epäselvää, epävarmuutta, ym. Voi keskustella siitä, miksi on niin vaikea hyväksyä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä väliä sillä on, hyväksyykö lähipiiri vai ei ?
        Jos joku ei hyväksy, niin sille ei voi mitään. Johtuuko sitten ymmärryksen puutteesta, ikävistä asenteista, tai mistä ikinä johtuukaan.
        Mehän elämme itseämme varten, emme lähipiiriä.
        En tarkoita, itsekkäästi, toki muutkin on otettava huomioon, ei voi elää ja olla ihan miten vaan välittämättä muista lainkaan.

        Lähipiirin kanssa on hyvä keskustella asiasta, jos sieltä huokuu jotain epäselvää, epävarmuutta, ym. Voi keskustella siitä, miksi on niin vaikea hyväksyä.

        Et vaan nyt ehkä täysin ymmärrä mistä puhut.
        Kukapa oikiasti pskyatrian narsisti mulkkujen armoille haluaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Empiiristä tutkimusta on monenlaista ja eri tieteenalat eroavat paljonkin käytettyjen tutkimusmenetelmien ja tutkimuskohteen suhteen. Psykiatriassa ei ole muiden lääketieteen erikoisalojen tapaan lainkaan biomarkkereita eli sellaisia vahvoja biologisia korrelaatteja, joita voitaisiin käyttää diagnostiikassa sairauksien tunnistamiseen. Psykiatriassa tämän vuoksi käytetään poikkeavan runsaasti muiden erikoisalojen käsitteitä metaforisesti, esimerkiksi masennus on vuosikymmeniä rinnastettu diabetekseen, jotta ihmisten olisi helpompi ymmärtää lääkehoidon tarpeellisuus sairauden hoidossa. Koska psykiatrisian "sairauksia" ei voida määritellä suoraan biologian tasolla, niin niin diagnostiikassa ja tutkimuksissa käytetään häiriöiden tunnistamisen välineinä samoja mittareita, joita käytetään käyttäytymistieteessä ja yhteiskuntatieteissä. Käytännössähän psykiatria on pelkkää käyttäytymistiedettä, jossa on itsessään voimakas normatiivinen ulottuvuus. Psykologian perusopinnot käyneet jo tietävät myös, että havainnot ovat aina aivojen tulkintoja tilanteesta ja ihmisen ennakko-oletukset paitsi suuntaavat, myös muokkaavat sitä mitä havaitsemme tietoisesti ja miten tulkitsemme havaintomme. Esimerkiksi "hulluus" havaitaan ja tulkitaan hyvin eri tavoin riippuen siitä kulttuuritaustasta ja ennakko-oletuksista, joita ihmisellä on. Empiria ei ole koskaan vapaa kulttuurista tai ennakko-oletuksista, vaan vahvasti niiden ohjaamaa ja tuottamaa. Tämä koskee myös empiiristä tutkimusta ja tiedon tuottamista.

        Esimerkiksi ihmiset luulevat, että kehityspsykologia on pelkkää neurobiologiaa, kehityspsykologiset tutkimukset on tehty suurelta osin länsimaissa ja kehityspsykologiaan pohjautuvat teoriat ovat normatiivisia ja osin myös kulttuurisidonnaisia teorioita lapsen kasvusta ja kehityksestä siinä tavanomaisessa ympäristössä, jossa lapset kasvavat. Toki lapsilla on universaalisti erilaisia karkeasti määriteltyjä herkkyysvaiheita esimerkiksi, jotka suurelta osin pohjautuvat neurobiologiaan ja ihmisen aivojen kypsymiseen, mutta kehityspsykologia ei typisty pelkkään neurobiologiaan. Tätä monet ihmiset eivät käsitä esimerkiksi, kun puhutaan vaikkapa ADHD:n kaltaisista kehityspoikkeamista -ADHD on poikkeama lapsen normatiivisessa psykososiaalisessa kehityksessä, eikä sitä voi mitenkään tunnistaa aivojen tasolla. Se ei ole määritelmällisesti diagnosoitavissa aivojen tai ylipäätään somatiikan tasolla, kuten ei ole autismi, kehitysvamma, skitsofrenia saati sitten kliininen depressio.

        Kakkostyypin diabates saa hoidettua itse ilman lääketiedettä jos niin haluaa ja samoiten debression.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Empiiristä tutkimusta on monenlaista ja eri tieteenalat eroavat paljonkin käytettyjen tutkimusmenetelmien ja tutkimuskohteen suhteen. Psykiatriassa ei ole muiden lääketieteen erikoisalojen tapaan lainkaan biomarkkereita eli sellaisia vahvoja biologisia korrelaatteja, joita voitaisiin käyttää diagnostiikassa sairauksien tunnistamiseen. Psykiatriassa tämän vuoksi käytetään poikkeavan runsaasti muiden erikoisalojen käsitteitä metaforisesti, esimerkiksi masennus on vuosikymmeniä rinnastettu diabetekseen, jotta ihmisten olisi helpompi ymmärtää lääkehoidon tarpeellisuus sairauden hoidossa. Koska psykiatrisian "sairauksia" ei voida määritellä suoraan biologian tasolla, niin niin diagnostiikassa ja tutkimuksissa käytetään häiriöiden tunnistamisen välineinä samoja mittareita, joita käytetään käyttäytymistieteessä ja yhteiskuntatieteissä. Käytännössähän psykiatria on pelkkää käyttäytymistiedettä, jossa on itsessään voimakas normatiivinen ulottuvuus. Psykologian perusopinnot käyneet jo tietävät myös, että havainnot ovat aina aivojen tulkintoja tilanteesta ja ihmisen ennakko-oletukset paitsi suuntaavat, myös muokkaavat sitä mitä havaitsemme tietoisesti ja miten tulkitsemme havaintomme. Esimerkiksi "hulluus" havaitaan ja tulkitaan hyvin eri tavoin riippuen siitä kulttuuritaustasta ja ennakko-oletuksista, joita ihmisellä on. Empiria ei ole koskaan vapaa kulttuurista tai ennakko-oletuksista, vaan vahvasti niiden ohjaamaa ja tuottamaa. Tämä koskee myös empiiristä tutkimusta ja tiedon tuottamista.

        Esimerkiksi ihmiset luulevat, että kehityspsykologia on pelkkää neurobiologiaa, kehityspsykologiset tutkimukset on tehty suurelta osin länsimaissa ja kehityspsykologiaan pohjautuvat teoriat ovat normatiivisia ja osin myös kulttuurisidonnaisia teorioita lapsen kasvusta ja kehityksestä siinä tavanomaisessa ympäristössä, jossa lapset kasvavat. Toki lapsilla on universaalisti erilaisia karkeasti määriteltyjä herkkyysvaiheita esimerkiksi, jotka suurelta osin pohjautuvat neurobiologiaan ja ihmisen aivojen kypsymiseen, mutta kehityspsykologia ei typisty pelkkään neurobiologiaan. Tätä monet ihmiset eivät käsitä esimerkiksi, kun puhutaan vaikkapa ADHD:n kaltaisista kehityspoikkeamista -ADHD on poikkeama lapsen normatiivisessa psykososiaalisessa kehityksessä, eikä sitä voi mitenkään tunnistaa aivojen tasolla. Se ei ole määritelmällisesti diagnosoitavissa aivojen tai ylipäätään somatiikan tasolla, kuten ei ole autismi, kehitysvamma, skitsofrenia saati sitten kliininen depressio.

        Jep.Masennuslääkkeitä jotkut on vetässy naamaan jo vuosikymmeniä eikä ole parantunut.Pitäs jo pikkuhiljaa ruveta hälytyskellojen soida että masennuksen taustalla ei ole mikään serotoniinin puutos.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et vaan nyt ehkä täysin ymmärrä mistä puhut.
        Kukapa oikiasti pskyatrian narsisti mulkkujen armoille haluaa.

        Ottaako yhteiskunnan säännöt luonnolle?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Empiiristä tutkimusta on monenlaista ja eri tieteenalat eroavat paljonkin käytettyjen tutkimusmenetelmien ja tutkimuskohteen suhteen. Psykiatriassa ei ole muiden lääketieteen erikoisalojen tapaan lainkaan biomarkkereita eli sellaisia vahvoja biologisia korrelaatteja, joita voitaisiin käyttää diagnostiikassa sairauksien tunnistamiseen. Psykiatriassa tämän vuoksi käytetään poikkeavan runsaasti muiden erikoisalojen käsitteitä metaforisesti, esimerkiksi masennus on vuosikymmeniä rinnastettu diabetekseen, jotta ihmisten olisi helpompi ymmärtää lääkehoidon tarpeellisuus sairauden hoidossa. Koska psykiatrisian "sairauksia" ei voida määritellä suoraan biologian tasolla, niin niin diagnostiikassa ja tutkimuksissa käytetään häiriöiden tunnistamisen välineinä samoja mittareita, joita käytetään käyttäytymistieteessä ja yhteiskuntatieteissä. Käytännössähän psykiatria on pelkkää käyttäytymistiedettä, jossa on itsessään voimakas normatiivinen ulottuvuus. Psykologian perusopinnot käyneet jo tietävät myös, että havainnot ovat aina aivojen tulkintoja tilanteesta ja ihmisen ennakko-oletukset paitsi suuntaavat, myös muokkaavat sitä mitä havaitsemme tietoisesti ja miten tulkitsemme havaintomme. Esimerkiksi "hulluus" havaitaan ja tulkitaan hyvin eri tavoin riippuen siitä kulttuuritaustasta ja ennakko-oletuksista, joita ihmisellä on. Empiria ei ole koskaan vapaa kulttuurista tai ennakko-oletuksista, vaan vahvasti niiden ohjaamaa ja tuottamaa. Tämä koskee myös empiiristä tutkimusta ja tiedon tuottamista.

        Esimerkiksi ihmiset luulevat, että kehityspsykologia on pelkkää neurobiologiaa, kehityspsykologiset tutkimukset on tehty suurelta osin länsimaissa ja kehityspsykologiaan pohjautuvat teoriat ovat normatiivisia ja osin myös kulttuurisidonnaisia teorioita lapsen kasvusta ja kehityksestä siinä tavanomaisessa ympäristössä, jossa lapset kasvavat. Toki lapsilla on universaalisti erilaisia karkeasti määriteltyjä herkkyysvaiheita esimerkiksi, jotka suurelta osin pohjautuvat neurobiologiaan ja ihmisen aivojen kypsymiseen, mutta kehityspsykologia ei typisty pelkkään neurobiologiaan. Tätä monet ihmiset eivät käsitä esimerkiksi, kun puhutaan vaikkapa ADHD:n kaltaisista kehityspoikkeamista -ADHD on poikkeama lapsen normatiivisessa psykososiaalisessa kehityksessä, eikä sitä voi mitenkään tunnistaa aivojen tasolla. Se ei ole määritelmällisesti diagnosoitavissa aivojen tai ylipäätään somatiikan tasolla, kuten ei ole autismi, kehitysvamma, skitsofrenia saati sitten kliininen depressio.

        Ainoa paikka missä minä olen koskaan kuullut masennusta verrattavan diabetekseen, on tämä foorumi.

        Haluasitko kertoa miksi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et vaan nyt ehkä täysin ymmärrä mistä puhut.
        Kukapa oikiasti pskyatrian narsisti mulkkujen armoille haluaa.

        Ymmärrän kyllä, mistä puhun.
        On tullut myös kyseisen ammattiryhmän " armoilla " aikanaan oltua monet vuodet.
        Enkä väitä, että se olisi aina ollut niin auvoista, vaikeuksiakin on ollut.
        Joskus jopa itsekin saatoin joillain rumilla sanoilla heitä haukkua, silloin kun oli pahoja vaiheita elämässä, vaikeaa myös itseni kanssa.

        Ymmärrän senkin, ettei kukaan varmaan erikoisemmin halua kenenkään armoille, mutta elämässä voi tulla tilanteita, että senkin joutuu käymään läpi, tuntui se sitten hyvältä tai ei.

        Psykiatriasta pääsee myös eroon, sitten kun omat ongelmat on tullut selviteltyä.
        On selvää, ettei siitä välttämättä irti pääse, jos ei tule kuntoon.
        Ja kun on päässyt eroon, elämä jatkuu, ei tarvitse loppuelämää kantaa mukanaan kaikkea sitä, joskus paskaakin, jota on tullut koettua.
        Tärkeintähän on, jos/kun alkaa mennä paremmin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ottaako yhteiskunnan säännöt luonnolle?

        Joillain ottaa, oikeasti.
        Itsekin olen joitain " sääntöjä " vastaan, mutta siihen on sopeuduttava, kun ei muuta voi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ymmärrän kyllä, mistä puhun.
        On tullut myös kyseisen ammattiryhmän " armoilla " aikanaan oltua monet vuodet.
        Enkä väitä, että se olisi aina ollut niin auvoista, vaikeuksiakin on ollut.
        Joskus jopa itsekin saatoin joillain rumilla sanoilla heitä haukkua, silloin kun oli pahoja vaiheita elämässä, vaikeaa myös itseni kanssa.

        Ymmärrän senkin, ettei kukaan varmaan erikoisemmin halua kenenkään armoille, mutta elämässä voi tulla tilanteita, että senkin joutuu käymään läpi, tuntui se sitten hyvältä tai ei.

        Psykiatriasta pääsee myös eroon, sitten kun omat ongelmat on tullut selviteltyä.
        On selvää, ettei siitä välttämättä irti pääse, jos ei tule kuntoon.
        Ja kun on päässyt eroon, elämä jatkuu, ei tarvitse loppuelämää kantaa mukanaan kaikkea sitä, joskus paskaakin, jota on tullut koettua.
        Tärkeintähän on, jos/kun alkaa mennä paremmin.

        No ei kaikki potilaat koskaan pääse täysin kuntoon jos ne psyykkisten oireitten taustasyyt on somattisella puolella.Näitä kun ei Suomessa juuri vihtitä selvittää ja tutkia.
        Jos potilas esittää lääkärille epäilyksen somattisen puolen tausta syistä.Lääkärin ratkaisu on se että lisätään lääkeannostusta tai lisää lääkkeitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ainoa paikka missä minä olen koskaan kuullut masennusta verrattavan diabetekseen, on tämä foorumi.

        Haluasitko kertoa miksi?

        Masennusta verrattiin erityisen ahkerasti diabetekseen varmaankin 2000-luvun alussa tai 1990-luvulla, jolloin vielä eli harhainen kuvitelma siitä mahdollisuudesta, että masennus olisi jokin kemiallinen epätasapaino aivoissa. Minulla ei ole masennusdiagnoosia, vaan skitsofreniadiagnoosi, mutta minunkin diagnoosiani on verrattu diabetekseen toistuvasti. Kun vuosikymmen myöhemmin kävin eri syystä psykiatrilla, niin tämä psykiatri taas rinnasti häiriön korkeaan kolesteroliin valaistakseen minulle, ettei skitsofrenia ole kuin korkea kolesteroli eli se ei ole objektiivisesti määriteltävä biologinen sairaus, vaan ns. oiretason häiriö. Pidin sitä huvittavana, koska en itse ollut koskaan rinnastanut ongelmiani mihinkään endrokrinologiseen sairauteen, vaan tiesin tasan tarkkaan ja varmasti paremmin kuin yksikään näistä jatkuvasti vaihtuvista psykiatreista jota tuskin muistivat edes nimeäni, miksi menin nuorena ns. psykoosiin. Mutta se ei koskaan kiinnostanut näitä ns. lääketieteen erityisasiantuntijoita, jotka pitivät minua ilmeisen heikkolahjaisena ja kuvittelivat, että pidän heidän diabetes- ja kolesterolivertauksiaan jotenkin vaikuttavina todisteina heidän lääketieteellisesti erityisosaamisestaan. Jos olet vähänkään seurannut mielenterveyshäiriöistä keskustelua ja olet sen ikäinen, tunnistat diabetes-vertauksen myös valtamediasta. Se oli hyvin yleinen tapa hahmottaa ja mallintaa yleisiä mielenterveyshäiriötä, joille ei ollut omaa biologista määritelmää. Nykyään se on ehkä vähentynyt, koska on vähän liian ilmeistä, ettei mielenterveyden häiriöt ole redusoitavissa suoraan biologiaan, koska vuosikymmenien tutkimusnäyttö antaa sellaisen vaikutelman, että psykiatrien kiihkeä halu kehittyä endrokrinologeina on tyssännyt näytön puutteeseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Masennusta verrattiin erityisen ahkerasti diabetekseen varmaankin 2000-luvun alussa tai 1990-luvulla, jolloin vielä eli harhainen kuvitelma siitä mahdollisuudesta, että masennus olisi jokin kemiallinen epätasapaino aivoissa. Minulla ei ole masennusdiagnoosia, vaan skitsofreniadiagnoosi, mutta minunkin diagnoosiani on verrattu diabetekseen toistuvasti. Kun vuosikymmen myöhemmin kävin eri syystä psykiatrilla, niin tämä psykiatri taas rinnasti häiriön korkeaan kolesteroliin valaistakseen minulle, ettei skitsofrenia ole kuin korkea kolesteroli eli se ei ole objektiivisesti määriteltävä biologinen sairaus, vaan ns. oiretason häiriö. Pidin sitä huvittavana, koska en itse ollut koskaan rinnastanut ongelmiani mihinkään endrokrinologiseen sairauteen, vaan tiesin tasan tarkkaan ja varmasti paremmin kuin yksikään näistä jatkuvasti vaihtuvista psykiatreista jota tuskin muistivat edes nimeäni, miksi menin nuorena ns. psykoosiin. Mutta se ei koskaan kiinnostanut näitä ns. lääketieteen erityisasiantuntijoita, jotka pitivät minua ilmeisen heikkolahjaisena ja kuvittelivat, että pidän heidän diabetes- ja kolesterolivertauksiaan jotenkin vaikuttavina todisteina heidän lääketieteellisesti erityisosaamisestaan. Jos olet vähänkään seurannut mielenterveyshäiriöistä keskustelua ja olet sen ikäinen, tunnistat diabetes-vertauksen myös valtamediasta. Se oli hyvin yleinen tapa hahmottaa ja mallintaa yleisiä mielenterveyshäiriötä, joille ei ollut omaa biologista määritelmää. Nykyään se on ehkä vähentynyt, koska on vähän liian ilmeistä, ettei mielenterveyden häiriöt ole redusoitavissa suoraan biologiaan, koska vuosikymmenien tutkimusnäyttö antaa sellaisen vaikutelman, että psykiatrien kiihkeä halu kehittyä endrokrinologeina on tyssännyt näytön puutteeseen.

        Sitä minä en nyt vieläkään oikein ymmärrä, että jos meillä on niitä fiksuja, älykkäitä, viisaita ihmisiä, miksi heitä nyt ikinään haluat kutsua, niin miksi he eivät pääse sieltä yhdeksänkymmentäluvulta tähän päivään, vaan elävät jotenkin vielä siinä kolmekymmentävuotta vanhassa maailmassa?

        Enkä tottapuhuen oikein ymmärrä sitäkään, että jos meillä on ihmisiä jotka "tietävät paremmin kuin lääkärit" Niin miksi lääkärit joutuvat vääntämään heille asioita rautalangasta?

        Olenko minä ainoa, joka näkee näissä väitteissä voimakkaat ristiriidat? Joku koirahan sinne on haudattu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sitä minä en nyt vieläkään oikein ymmärrä, että jos meillä on niitä fiksuja, älykkäitä, viisaita ihmisiä, miksi heitä nyt ikinään haluat kutsua, niin miksi he eivät pääse sieltä yhdeksänkymmentäluvulta tähän päivään, vaan elävät jotenkin vielä siinä kolmekymmentävuotta vanhassa maailmassa?

        Enkä tottapuhuen oikein ymmärrä sitäkään, että jos meillä on ihmisiä jotka "tietävät paremmin kuin lääkärit" Niin miksi lääkärit joutuvat vääntämään heille asioita rautalangasta?

        Olenko minä ainoa, joka näkee näissä väitteissä voimakkaat ristiriidat? Joku koirahan sinne on haudattu.

        Psykiatriassa voisit mennä 50 vuotta taaksepäin, eikä tieteellisessä mielessä kehityksessä taannuttaisi juuri lainkaan. Korkeintaan tietämättömyys siitä, mitä ei tiedetä, lisääntyisi. Esimerkiksi aivotutkija Raymond J. Donald kumppaneineen (2022) pohtivat artikkelissaan Functional neuroimaging in psychiatry and the case for failing better, miten ihmeessä psykiatrian alan tutkimuksessa ei ole poikkeuksellisen intensiivisestä tutkimuksesta huolimatta löydetty yhdellekään psykiatriselle tai neuropsykiatriselle häiriölle etiologiaa tai biomarkkeria, vaan diagnosointi ja hoito pohjautuu edelleen täysin oireiden kartoittamiselle eli keskustelulle ja standardisoitujen kyselykaavakkeiden täyttämiselle. He kirjoittavat, että psykiatrian yritys selvittää psykiatristen häiriöiden etiologia onkin ollut viimeisen 30 vuoden aikana pelkkä jatkuva epäonnistumisten sarja.

        Se että uskoo vielä jostain löytyvän jotain kliinisesti merkitseviä tilastollisia korrelaatteja sellaisille häiriölle kuin kliininen masennus, jonka oiretason reliabiliteetti on surkea, on elämistä jossain kauan sitten kadonneessa menneessä maailmassa, jossa luodut oletukset ja hypoteesit on falsifioitu kauan sitten. Tämän ymmärtää jokainen akateemisesti koulutettu ihminen, joka ymmärtää lukemansa ja jolla on tutkimusmentelmien perusosaaminen hallussa. Eivät ne asiakastyössä toimivat lääkärit ole mitään tutkimusnäytön arvioinnin asiantuntijoita, vaan tutkijat, jotka tutkimusnäyttöä arvioivat. Siis ihmiset, jotka tekevät meta-analyyseja, arvioivat tutkimusnäytön luotettavuutta, julkaisuharhaa, raportointiharhaa jne. Sellaiset ihmiset, jotka puhuvat kieltä, jota sinun kaltaiset ihmiset eivät tajua, koska se edellyttää tiettyä akateemista peruskoulutusta. Lääkärit vain noudattavat hoitosuosituksia ja ovat lojaaleja kollegoilleen sekä ammattikunnalleen sekä nostavat korkeaa palkkaa ja käyvät perheensä kanssa etelänreissuilla, ei heiltä kannata mistään tutkimusnäytöstä kysellä jos haluaa objektiivista kriittistä tietoa asioista.

        Ainoa asiantuntemus tosiaan jonka minä sain lääkäreiltä, siis ihan 2010-luvulla vielä, olivat nuo metaforiset sisätautilääketieteelliset ilmaisut, tuntitaksa oli varmasti monta sataa euroa. Jos he tiesivät jotain enemmän, niin eivät he sitä tietoa jakaneet millään tasolla, tieto oli lisäksi ristiriitaista kun ensin sairauteni oli kuin diabetes mutta ei sittenkään kuin korkea kolesteroli koska satuin pärjäämään aivan helvetin hyvin ilman "diabeteslääkettä". Ei kamalasti vaadi ihmiseltä, että tajuaa etteivät he oikeasti tajua yhtään mitään, kuten Raymond J. Donald osuvasti artikkelissaan kirjoitti: psykiatriaa vahvin määrittävä piirre on sen tietämättömyys eli näytön puute. Psykiatrian hoitoparadigma ja tavat jäsentää potilaiden ongelmia perustuvat suurelta osin näytölle, jota ei ole olemassakaan. Ja minähän en ole tätä ajatusta keksinyt vaan se on syntynyt tutkijoiden johtopäätöksissä heidän kokoamastaan tutkimusnäytöstä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Psykiatriassa voisit mennä 50 vuotta taaksepäin, eikä tieteellisessä mielessä kehityksessä taannuttaisi juuri lainkaan. Korkeintaan tietämättömyys siitä, mitä ei tiedetä, lisääntyisi. Esimerkiksi aivotutkija Raymond J. Donald kumppaneineen (2022) pohtivat artikkelissaan Functional neuroimaging in psychiatry and the case for failing better, miten ihmeessä psykiatrian alan tutkimuksessa ei ole poikkeuksellisen intensiivisestä tutkimuksesta huolimatta löydetty yhdellekään psykiatriselle tai neuropsykiatriselle häiriölle etiologiaa tai biomarkkeria, vaan diagnosointi ja hoito pohjautuu edelleen täysin oireiden kartoittamiselle eli keskustelulle ja standardisoitujen kyselykaavakkeiden täyttämiselle. He kirjoittavat, että psykiatrian yritys selvittää psykiatristen häiriöiden etiologia onkin ollut viimeisen 30 vuoden aikana pelkkä jatkuva epäonnistumisten sarja.

        Se että uskoo vielä jostain löytyvän jotain kliinisesti merkitseviä tilastollisia korrelaatteja sellaisille häiriölle kuin kliininen masennus, jonka oiretason reliabiliteetti on surkea, on elämistä jossain kauan sitten kadonneessa menneessä maailmassa, jossa luodut oletukset ja hypoteesit on falsifioitu kauan sitten. Tämän ymmärtää jokainen akateemisesti koulutettu ihminen, joka ymmärtää lukemansa ja jolla on tutkimusmentelmien perusosaaminen hallussa. Eivät ne asiakastyössä toimivat lääkärit ole mitään tutkimusnäytön arvioinnin asiantuntijoita, vaan tutkijat, jotka tutkimusnäyttöä arvioivat. Siis ihmiset, jotka tekevät meta-analyyseja, arvioivat tutkimusnäytön luotettavuutta, julkaisuharhaa, raportointiharhaa jne. Sellaiset ihmiset, jotka puhuvat kieltä, jota sinun kaltaiset ihmiset eivät tajua, koska se edellyttää tiettyä akateemista peruskoulutusta. Lääkärit vain noudattavat hoitosuosituksia ja ovat lojaaleja kollegoilleen sekä ammattikunnalleen sekä nostavat korkeaa palkkaa ja käyvät perheensä kanssa etelänreissuilla, ei heiltä kannata mistään tutkimusnäytöstä kysellä jos haluaa objektiivista kriittistä tietoa asioista.

        Ainoa asiantuntemus tosiaan jonka minä sain lääkäreiltä, siis ihan 2010-luvulla vielä, olivat nuo metaforiset sisätautilääketieteelliset ilmaisut, tuntitaksa oli varmasti monta sataa euroa. Jos he tiesivät jotain enemmän, niin eivät he sitä tietoa jakaneet millään tasolla, tieto oli lisäksi ristiriitaista kun ensin sairauteni oli kuin diabetes mutta ei sittenkään kuin korkea kolesteroli koska satuin pärjäämään aivan helvetin hyvin ilman "diabeteslääkettä". Ei kamalasti vaadi ihmiseltä, että tajuaa etteivät he oikeasti tajua yhtään mitään, kuten Raymond J. Donald osuvasti artikkelissaan kirjoitti: psykiatriaa vahvin määrittävä piirre on sen tietämättömyys eli näytön puute. Psykiatrian hoitoparadigma ja tavat jäsentää potilaiden ongelmia perustuvat suurelta osin näytölle, jota ei ole olemassakaan. Ja minähän en ole tätä ajatusta keksinyt vaan se on syntynyt tutkijoiden johtopäätöksissä heidän kokoamastaan tutkimusnäytöstä.

        On totta, että tutkimusnäyttö ja kliininen käytäntö eivät aina ole täysin yhteneväisiä. Kliinisen näytön lisäksi lääkäreiden on myös otettava huomioon yksilölliset tarpeet ja kokemusperäinen tieto. Kliininennäyttö on tärkeää, mutta se ei ole ainoa näyttö ja tekijä päätöksenteossa. Silloin kun potilas itsessään on jo suurin näyttö mielenterveysongelman olemassaolosta, niin ei sitä kiistääkkään voi.

        Vaikka mielenterveys alalla on edelleen paljon tuntemattomia tekijöitä, niin paljon positiivista kehitystä on tapahtunut viidenkymmenen vuoden aikana.

        Esimerkiksi.

        Tietämys mielenterveydestä: Viimeisten vuosikymmenten aikana on saatu lisää tietoa mielenterveyden häiriöistä, niiden syistä ja hoidosta. Tutkimus ja kliininen kokemus ovat laajentaneet ymmärrystämme mielenterveysongelmista.

        Psykososiaaliset hoitomuodot: Psykoterapia, kognitiivinen käyttäytymisterapia ja muut psykososiaaliset hoitomuodot ovat tulleet yhä tärkeämmiksi mielenterveyden hoidossa. Näiden menetelmien avulla potilaat voivat oppia selviytymään paremmin ja parantamaan elämänlaatuaan.

        Potilaiden oikeudet ja potilasturvallisuus: Potilaiden oikeudet ja heidän asemansa hoidon suunnittelussa ja toteuttamisessa ovat vahvistuneet. Potilasturvallisuus on entistä tärkeämpää, ja hoito pyritään suunnittelemaan yksilöllisesti ja potilaan tarpeet huomioiden.

        Yhteistyö muiden alojen kanssa: Psykiatria on yhä enemmän osa laajempaa terveydenhuoltoa. Eri erikoisalojen välinen yhteistyö on parantunut, ja mielenterveysongelmiin puuttuminen on integroitu osaksi kokonaishoitoa.

        Stigma ja asenteet: Viimeisten vuosikymmenten aikana on tehty paljon työtä mielenterveysongelmien stigmaa vastaan. Yhteiskunnan asenteet ovat muuttuneet myönteisemmiksi, ja avoimuus mielenterveysasioissa on lisääntynyt.

        Lääkehoidon kehitys: Ei pelkästään lääkkeiden kehittäminen ja olemassa olevien lääkkeiden tehokkuuden parantaminen, vaan myös se että miten lääkkeitä käytetään. Kuinka esimerkiksi lääkkeillä mahdollistetaan ihmisten eläminen omassa kodissaan, eikä laitoksessa.

        Näyttäisikin siltä, että mielenterveys on kokonaisuutena niin laaja asia ymmärrettäväksi, että ihminen joka yrittää vain todistaa itselleen sen, että hän ei voi olla mielisairas, koska hänen aivojaan ei voi porata. Ei joko kykene tai halua ymmärtää sitä kokonaisuutta, tai siinä tapahtuneita kehityksiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et vaan nyt ehkä täysin ymmärrä mistä puhut.
        Kukapa oikiasti pskyatrian narsisti mulkkujen armoille haluaa.

        Jotkut voivat itse haluta, jotkut taas eivät.
        Mutta totuushan on se, kun tulee parempaan kuntoon, sieltä " psykiatrien armoilta " on mahdollista päästä pois.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jotkut voivat itse haluta, jotkut taas eivät.
        Mutta totuushan on se, kun tulee parempaan kuntoon, sieltä " psykiatrien armoilta " on mahdollista päästä pois.

        Jos on käynyt niin että joku fyysinen krooninen pitkä-aikais sairaus on diagnisoitu mielisairaudeksi niin miten sieltä kokonaan voi päästä pois?ei mitenkään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos on käynyt niin että joku fyysinen krooninen pitkä-aikais sairaus on diagnisoitu mielisairaudeksi niin miten sieltä kokonaan voi päästä pois?ei mitenkään.

        Mikä voisi olla tämä joku fyysinen krooninen sairaus, jota ei ole diagnosoitu muuten kuin mielisairaudeksi ?
        Monisairaana itse olen, fyysistä vaivaa, ja kovasti ovat yleislääkärit yrittäneet väittää lähes kaiken johtuvan korvien välistä, ainoastaan psykiatrit ovat ymmärtäneet ettei niin ole.
        Luojan kiitos pääsin psyykeni kanssa parempaan vointiin, ennen kuin fysiikka meni.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikä voisi olla tämä joku fyysinen krooninen sairaus, jota ei ole diagnosoitu muuten kuin mielisairaudeksi ?
        Monisairaana itse olen, fyysistä vaivaa, ja kovasti ovat yleislääkärit yrittäneet väittää lähes kaiken johtuvan korvien välistä, ainoastaan psykiatrit ovat ymmärtäneet ettei niin ole.
        Luojan kiitos pääsin psyykeni kanssa parempaan vointiin, ennen kuin fysiikka meni.

        Kysymyksessä on usiampia vaihtoehtoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikä voisi olla tämä joku fyysinen krooninen sairaus, jota ei ole diagnosoitu muuten kuin mielisairaudeksi ?
        Monisairaana itse olen, fyysistä vaivaa, ja kovasti ovat yleislääkärit yrittäneet väittää lähes kaiken johtuvan korvien välistä, ainoastaan psykiatrit ovat ymmärtäneet ettei niin ole.
        Luojan kiitos pääsin psyykeni kanssa parempaan vointiin, ennen kuin fysiikka meni.

        Psykiatrian myötä on myös tapahtunut jonkinlaista psykiatrisaatiota, jossa ihmisyyden alle kuuluvia ns normaaleja juttuja medikalisoidaan ja psykiatrisoidaan.

        Toki joku voi ajatella että miten esim itetuhoinen käytös on normaalia. Mutta pitää aina muistaa kontekstit. Ihmisen elämä voi olla ollut aivan sietämätöntä. Edes diagnoosi vakava masennus ei välttämättä tavoita ihmisen elämä historiaa joka on ajanut ihmisen siihen pisteeseen että selviytymiskeinot on loppu.

        Psykiatrisia sairauksia voi kyseenalaistaa koska ne ei ole samalla tapaa tieteellisiä biologisia sairauksia kuin esimerkiksi syöpä ja diabetes tavalla millä ne on hyväksytty sairauksiksi ja se mitä pidetään yhteiskunnassa hyväksyttävänä toimintana ja ei vaikuttaa psykiatriassa siihen mitä pidetään sairautena josta esimerkki on homouden sairaana pitäminen. Psykiatriassa voi käydä niin että kontekstit ihmisen tuntemisessa ja käytöksessä jää tunnistamatta ja itseisarvoksi tulee diagnosointi mistä voi seurata erilaista arvotusta sen suhteen mitä ihmisen pitäisi olla ja mitä ihmisen ei tule olla. Diagnoosista tulee itseään toteuttava ennuste jossa ympäristö ja ihminen itse tulkitsee toimintaansa tämän oireyhtymän kautta mahdollisesti myös tuottaen tälle ihmiselle haittaa. Tilanne mikä on voinut olla väliaikainen patologisoituu psykiatrian järjestelmiin pysyviksi merkinnöiksi ja diagnooseiksi jotka ei lähde helposti pois millä on moninaisia vaikutuksia ihmisen itse käsitykseen.

        Neuvoksi sanoisin ihmisille että kyseenalaistakaa ja ajatelkaa omilla aivoilla(toki tämä leimataan usein psykiatriassa sairaudentunnottomuudeksi), luottakaa itseenne ja kykyynne reflektoida ja uskokaa psykiatrian hehkuttamaan neuroplastisuuden voimaan myös siinä suhteessa että ihminen voi kyetä muuttamaan käytösmallejaan, parantamaan toimintakykyään ja oppimaan uusia selviytymiskeinoja. Tällä tavoin voi välttyä siltä että sairaudesta tulee vahva ennuste.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Psykiatrian myötä on myös tapahtunut jonkinlaista psykiatrisaatiota, jossa ihmisyyden alle kuuluvia ns normaaleja juttuja medikalisoidaan ja psykiatrisoidaan.

        Toki joku voi ajatella että miten esim itetuhoinen käytös on normaalia. Mutta pitää aina muistaa kontekstit. Ihmisen elämä voi olla ollut aivan sietämätöntä. Edes diagnoosi vakava masennus ei välttämättä tavoita ihmisen elämä historiaa joka on ajanut ihmisen siihen pisteeseen että selviytymiskeinot on loppu.

        Psykiatrisia sairauksia voi kyseenalaistaa koska ne ei ole samalla tapaa tieteellisiä biologisia sairauksia kuin esimerkiksi syöpä ja diabetes tavalla millä ne on hyväksytty sairauksiksi ja se mitä pidetään yhteiskunnassa hyväksyttävänä toimintana ja ei vaikuttaa psykiatriassa siihen mitä pidetään sairautena josta esimerkki on homouden sairaana pitäminen. Psykiatriassa voi käydä niin että kontekstit ihmisen tuntemisessa ja käytöksessä jää tunnistamatta ja itseisarvoksi tulee diagnosointi mistä voi seurata erilaista arvotusta sen suhteen mitä ihmisen pitäisi olla ja mitä ihmisen ei tule olla. Diagnoosista tulee itseään toteuttava ennuste jossa ympäristö ja ihminen itse tulkitsee toimintaansa tämän oireyhtymän kautta mahdollisesti myös tuottaen tälle ihmiselle haittaa. Tilanne mikä on voinut olla väliaikainen patologisoituu psykiatrian järjestelmiin pysyviksi merkinnöiksi ja diagnooseiksi jotka ei lähde helposti pois millä on moninaisia vaikutuksia ihmisen itse käsitykseen.

        Neuvoksi sanoisin ihmisille että kyseenalaistakaa ja ajatelkaa omilla aivoilla(toki tämä leimataan usein psykiatriassa sairaudentunnottomuudeksi), luottakaa itseenne ja kykyynne reflektoida ja uskokaa psykiatrian hehkuttamaan neuroplastisuuden voimaan myös siinä suhteessa että ihminen voi kyetä muuttamaan käytösmallejaan, parantamaan toimintakykyään ja oppimaan uusia selviytymiskeinoja. Tällä tavoin voi välttyä siltä että sairaudesta tulee vahva ennuste.

        En laita juuri minkäänlaista painoarvoa enää saamilleni psykiatrisille diagnooseille. Toki ymmärrän että ne on kehikko jonka kautta esim hoitoa lähdetään tarjoamaan mutta en laittaisi niitä itseisarvoksi vaan enemmän sen että on paljon erilaisia keinoja ihmisellä auttaa itseään ja jos jää diagnoosin vangiksi liikaa, se voi olla myös haitallista. Tiedän mitä tunnen, kykenen itsekin tekemään muutoksia elämässäni, luotan omaan arviointikykyyni, kykenen reflektoimaan itseäni, analysoimaan sitä mikä on ongelmakohta elämässäni. Toisinaan ihmiselämässä tulee toistettua haitallisia käytösmalleja mutta niiden havainnointi ja analysointi voi auttaa olemaan toistamatta samaa kehää. Kykenen sanoittamaan omin sanoin missä vika on. Terapiatyöskentelyksi koen toisinaan antoisat keskustelut ihan muidenkin kanssa

        Saatan joskus käyttää jotain psykiatrian rakentamaa diagnoosi kehikkoa itseymmärryksessä mutta toisaalta vältän aina takertumasta siihen tai ajattelemasta että diagnoosi olisi ongelmieni SYY koska asiahan on paljon monimutkaisempi. Ja aina mietin mitä voin asioille tehdä. En koskaan ole lakannut tekemästä niin ja kiitos sen en napsi neuroleptejä kuola suustani valuen ja hermostoni parantui paljon "turvallisista" psykiatrian lääkkeistä

        Inhoan psykiatriassa ihmisten tekemistä kuin vajaavaltaisiksi jolla ei ole käsitystä muka mistään. Ihmisten kapasiteetti, sisäiset voimavarat ja käsitys on monesti paljon suurempia kuin psykiatria antaa olettaa. Jos ei jossain hetkessä niin mahdollisesti tulevina hetkinä. Moni pakenee myös diagnoosilla omaa vastuuta. Ymmärrän toki että ongelmat voi hämärtää omaa kykyä hahmottaa asioita toisinaan. Mutta ihminen voi myös herätä tästä hämärtyneestä tilasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos on käynyt niin että joku fyysinen krooninen pitkä-aikais sairaus on diagnisoitu mielisairaudeksi niin miten sieltä kokonaan voi päästä pois?ei mitenkään.

        Jos on käynyt niin, että on sairastunut skitsofreniaan, niin tutkimusten mukaan yli puolet heistä eivät omaa sitä sairaudentuntoa, eikä siitä sairauksesta pääse pois? Koko loppuelämänsä he keksivät tekosyitä miksi he eivät olisi skitsofreenikkoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Psykiatrian myötä on myös tapahtunut jonkinlaista psykiatrisaatiota, jossa ihmisyyden alle kuuluvia ns normaaleja juttuja medikalisoidaan ja psykiatrisoidaan.

        Toki joku voi ajatella että miten esim itetuhoinen käytös on normaalia. Mutta pitää aina muistaa kontekstit. Ihmisen elämä voi olla ollut aivan sietämätöntä. Edes diagnoosi vakava masennus ei välttämättä tavoita ihmisen elämä historiaa joka on ajanut ihmisen siihen pisteeseen että selviytymiskeinot on loppu.

        Psykiatrisia sairauksia voi kyseenalaistaa koska ne ei ole samalla tapaa tieteellisiä biologisia sairauksia kuin esimerkiksi syöpä ja diabetes tavalla millä ne on hyväksytty sairauksiksi ja se mitä pidetään yhteiskunnassa hyväksyttävänä toimintana ja ei vaikuttaa psykiatriassa siihen mitä pidetään sairautena josta esimerkki on homouden sairaana pitäminen. Psykiatriassa voi käydä niin että kontekstit ihmisen tuntemisessa ja käytöksessä jää tunnistamatta ja itseisarvoksi tulee diagnosointi mistä voi seurata erilaista arvotusta sen suhteen mitä ihmisen pitäisi olla ja mitä ihmisen ei tule olla. Diagnoosista tulee itseään toteuttava ennuste jossa ympäristö ja ihminen itse tulkitsee toimintaansa tämän oireyhtymän kautta mahdollisesti myös tuottaen tälle ihmiselle haittaa. Tilanne mikä on voinut olla väliaikainen patologisoituu psykiatrian järjestelmiin pysyviksi merkinnöiksi ja diagnooseiksi jotka ei lähde helposti pois millä on moninaisia vaikutuksia ihmisen itse käsitykseen.

        Neuvoksi sanoisin ihmisille että kyseenalaistakaa ja ajatelkaa omilla aivoilla(toki tämä leimataan usein psykiatriassa sairaudentunnottomuudeksi), luottakaa itseenne ja kykyynne reflektoida ja uskokaa psykiatrian hehkuttamaan neuroplastisuuden voimaan myös siinä suhteessa että ihminen voi kyetä muuttamaan käytösmallejaan, parantamaan toimintakykyään ja oppimaan uusia selviytymiskeinoja. Tällä tavoin voi välttyä siltä että sairaudesta tulee vahva ennuste.

        Yleislääkärit saattavat psykiatrisoida fyysisiä vaivoja ihan vaan menneisyyden takia.
        Kun taustalta löytyy psyykkisiä ongelmia, ja ne terveystiedoistakin löytyvät, on ihan onnen kauppaa, jos pääsee sellaisen yleislääkärin vastaanotolle, joka ei kiinnitä huomiotaan potilaan menneisyyteen.
        Lääkärit eivät tiedä mitään ihmisen nykyisestä elämäntilanteesta, ja siltikin pitävät samalla tavalla psyykkisesti " sairaana ", mitä siellä teksteissä diagnoosina lukee, on lukenut monia vuosia.

        Myöskin tämä paljon puhuttu priorisointi on hyvin yleistä etenkin mielenterveysongelmien kanssa elävien, sekä niistä jo eroon päässeidenkin kohdalla.
        Somaattisia sairauksia hoidetaan huonosti, saati edes tutkitaan, eläkeläisten, päihdeongelmaisten, mt-ongelmaisten, myös vanhusten kohdalla, ja otetaan listaan vielä maahanmuuttajatkin mukaan.
        Eli he, jotka ovat " pudonneet " yhteiskunnassa heikommalle " tasolle ", ovat pudokkaita myös terveydenhuoltojärjestelmässä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos on käynyt niin, että on sairastunut skitsofreniaan, niin tutkimusten mukaan yli puolet heistä eivät omaa sitä sairaudentuntoa, eikä siitä sairauksesta pääse pois? Koko loppuelämänsä he keksivät tekosyitä miksi he eivät olisi skitsofreenikkoja.

        Olen tavannut aika monia skitsofreenikkoja, eivätkä he ole mitään tekosyitä sairauksilleen keksineet.
        Ovat " alistuneet " syömään lääkkeitä ja toimimaan hoitavien tahojen tahdon mukaan.
        Harmittaa vaan, että heillä menee usein elämä sitä rataa, että kaikki tehdään kuten muut sanovat ja neuvovat, omaa tahtoa ei ole. Tai voi olla, mutta sitä ei osata käyttää.
        Skitsofreniaa sairastavissakin on todella mukavia ja toimintakykyisiä ihmisiä, eivät kaikki ole aivan huonossa kunnossa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen tavannut aika monia skitsofreenikkoja, eivätkä he ole mitään tekosyitä sairauksilleen keksineet.
        Ovat " alistuneet " syömään lääkkeitä ja toimimaan hoitavien tahojen tahdon mukaan.
        Harmittaa vaan, että heillä menee usein elämä sitä rataa, että kaikki tehdään kuten muut sanovat ja neuvovat, omaa tahtoa ei ole. Tai voi olla, mutta sitä ei osata käyttää.
        Skitsofreniaa sairastavissakin on todella mukavia ja toimintakykyisiä ihmisiä, eivät kaikki ole aivan huonossa kunnossa.

        Anteeksi jos en taas ymmärrä. Ensin haukut ihmiset ettei heillä ole omaa tahtoa, mutta sitten kuitenkin väität että he ovat ihan jees tyyppejä?

        Onko nyt siis onglema se, että he ovat oikeast ihan jees tyyppejä ja että heillä on ihan oma tahto, mutta se vain ei kelpaa sinulle, kun se ei ole se sinun tahtosi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yleislääkärit saattavat psykiatrisoida fyysisiä vaivoja ihan vaan menneisyyden takia.
        Kun taustalta löytyy psyykkisiä ongelmia, ja ne terveystiedoistakin löytyvät, on ihan onnen kauppaa, jos pääsee sellaisen yleislääkärin vastaanotolle, joka ei kiinnitä huomiotaan potilaan menneisyyteen.
        Lääkärit eivät tiedä mitään ihmisen nykyisestä elämäntilanteesta, ja siltikin pitävät samalla tavalla psyykkisesti " sairaana ", mitä siellä teksteissä diagnoosina lukee, on lukenut monia vuosia.

        Myöskin tämä paljon puhuttu priorisointi on hyvin yleistä etenkin mielenterveysongelmien kanssa elävien, sekä niistä jo eroon päässeidenkin kohdalla.
        Somaattisia sairauksia hoidetaan huonosti, saati edes tutkitaan, eläkeläisten, päihdeongelmaisten, mt-ongelmaisten, myös vanhusten kohdalla, ja otetaan listaan vielä maahanmuuttajatkin mukaan.
        Eli he, jotka ovat " pudonneet " yhteiskunnassa heikommalle " tasolle ", ovat pudokkaita myös terveydenhuoltojärjestelmässä.

        Noitahan tapahtuu koko ajan. Bb- Nino kuoli psykiatrisessa hoitolaitoksessa sydänsairauteen jota hoidettiin psykiatrisena sairautena. Isälläni oli aivoverenvuoto joka ruumiinavauksessa paljastui aivosyövästä jothuvaksi. Tätä hoidettiin masennuksena. Lääkärit ovat laiskoja ja pistävät joka oireen diagnoosiksi masennuksen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En laita juuri minkäänlaista painoarvoa enää saamilleni psykiatrisille diagnooseille. Toki ymmärrän että ne on kehikko jonka kautta esim hoitoa lähdetään tarjoamaan mutta en laittaisi niitä itseisarvoksi vaan enemmän sen että on paljon erilaisia keinoja ihmisellä auttaa itseään ja jos jää diagnoosin vangiksi liikaa, se voi olla myös haitallista. Tiedän mitä tunnen, kykenen itsekin tekemään muutoksia elämässäni, luotan omaan arviointikykyyni, kykenen reflektoimaan itseäni, analysoimaan sitä mikä on ongelmakohta elämässäni. Toisinaan ihmiselämässä tulee toistettua haitallisia käytösmalleja mutta niiden havainnointi ja analysointi voi auttaa olemaan toistamatta samaa kehää. Kykenen sanoittamaan omin sanoin missä vika on. Terapiatyöskentelyksi koen toisinaan antoisat keskustelut ihan muidenkin kanssa

        Saatan joskus käyttää jotain psykiatrian rakentamaa diagnoosi kehikkoa itseymmärryksessä mutta toisaalta vältän aina takertumasta siihen tai ajattelemasta että diagnoosi olisi ongelmieni SYY koska asiahan on paljon monimutkaisempi. Ja aina mietin mitä voin asioille tehdä. En koskaan ole lakannut tekemästä niin ja kiitos sen en napsi neuroleptejä kuola suustani valuen ja hermostoni parantui paljon "turvallisista" psykiatrian lääkkeistä

        Inhoan psykiatriassa ihmisten tekemistä kuin vajaavaltaisiksi jolla ei ole käsitystä muka mistään. Ihmisten kapasiteetti, sisäiset voimavarat ja käsitys on monesti paljon suurempia kuin psykiatria antaa olettaa. Jos ei jossain hetkessä niin mahdollisesti tulevina hetkinä. Moni pakenee myös diagnoosilla omaa vastuuta. Ymmärrän toki että ongelmat voi hämärtää omaa kykyä hahmottaa asioita toisinaan. Mutta ihminen voi myös herätä tästä hämärtyneestä tilasta.

        Ongelma on myös se että ihmiset itse haluavat psykiatria diagnooseja selittämään elämänsä tuskaa tai sitten taustalla on jokin muu syy. Jos menet itse oma- aloitteisesti psykiatrin vastaanotolle, yleensä toivot itse saavasi diagnoosin. Diagnoosia kuvaillaan yleensä helpotukseksi joka antaa selityksen kaikenlaisille ongelmille ja mielenliikahduksille joita ihmisillä on.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos on käynyt niin, että on sairastunut skitsofreniaan, niin tutkimusten mukaan yli puolet heistä eivät omaa sitä sairaudentuntoa, eikä siitä sairauksesta pääse pois? Koko loppuelämänsä he keksivät tekosyitä miksi he eivät olisi skitsofreenikkoja.

        Ei se fyysisenpuolen sairaus epäily saa olla skitsofrenia ennen kuin se fyysinen tila on tareeksi hyvin tutkittua ja mitään ei ole löytynyt.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos on käynyt niin, että on sairastunut skitsofreniaan, niin tutkimusten mukaan yli puolet heistä eivät omaa sitä sairaudentuntoa, eikä siitä sairauksesta pääse pois? Koko loppuelämänsä he keksivät tekosyitä miksi he eivät olisi skitsofreenikkoja.

        Brittitutkimuksen mukaan yli puolet ei ole skitsofreenikkoja,Oikia diagnoosi tai oireitten syy löydetään somattiselta puolelta mutta kun ei haluta aina tehä tarkempia tutkimuksia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Noitahan tapahtuu koko ajan. Bb- Nino kuoli psykiatrisessa hoitolaitoksessa sydänsairauteen jota hoidettiin psykiatrisena sairautena. Isälläni oli aivoverenvuoto joka ruumiinavauksessa paljastui aivosyövästä jothuvaksi. Tätä hoidettiin masennuksena. Lääkärit ovat laiskoja ja pistävät joka oireen diagnoosiksi masennuksen.

        Näissäkin tapauksissa taisi käydä niin, että nämä vesselit olivatcsuuressa viisaudessaan estäneet niiden potilastietojen siirtämisen yksiköstä toiseen. Aika vaikeaa se on sitten pällisairaalassa lähteä arpomaan että mitä fyysisiä oireita siellä on taustalla.

        No eipähän psyk puolen hoitajat ja lääkärit joudu mihinkään vastiuseen kun on itseaiheutettua.

        Joskus kannattaa miettiä niitä omia elämänvalintoja ihan niiden seuraamusten kautta, eikä pelkästään sillä että haluaa haluaa olla hankala ihminen, tai kieltää asioita kieltämisen ilosta. Toki sekin on yksilön oikeus. Ehkä sääntösuomessa ei vain ihmiset ymmärrä että valtaan itsestä liittyy myös vastuu itsestä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Anteeksi jos en taas ymmärrä. Ensin haukut ihmiset ettei heillä ole omaa tahtoa, mutta sitten kuitenkin väität että he ovat ihan jees tyyppejä?

        Onko nyt siis onglema se, että he ovat oikeast ihan jees tyyppejä ja että heillä on ihan oma tahto, mutta se vain ei kelpaa sinulle, kun se ei ole se sinun tahtosi?

        Ihminen voi olla ihan mukava ja kiva, huolimatta siitä, onko hän sairas.
        Sairas voi olla ihan hyvä tyyppi, kiva ihmisenä, vaikka hän olisi taipunut hoidon alaisena syömään lääkkeitä, ja noudattelee hoitotahon ohjeita ja sääntöjä, määräyksiäkin.
        Omalla tahdolla tarkoitin lähinnä sitä, ettei osata oikein sanoa vastaan esim. lääkkeistä puhuttaessa, lääkärin niitä määrätessä, kenties hoidollisista asioista puhuttaessa ei osata ilmaista omaa tahtoa, omia toiveita.

        En tarkoittanut, että ihmiset olisivat täysin vailla omaa tahtoa koskien joka ikistä asiaa. Lähinnä omia hoidollisia asioita koskevia tarkoitin.
        Tässä kun kerran on keskustelu sairauksista ja hoidoista, niiden olemassa olosta tai olemattomuudesta.

        Ja ongelmaa minulla ei ole koskien muita ihmisiä ja heidän tahtojaan. En halua ihmisten toimivan ja olevan juuri minun tahtoni mukaan, jokainen saa olla ja tehdä kuten itse tahtoo. Minulle kelpaa se, että ihmiset ovat omia itseään juuri sellaisina kuin ovat.
        Mielenkiintoista, että sinulle ylipäänsä tuli tuollainen kysymys mieleen. En osannut edes ajatella, miten sinä olisit ehkä tahtonut minun vastaavan, mutta hyväksyn täysin, että ajattelemme asioista eri tavoin.
        Ei ongelmia


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei se fyysisenpuolen sairaus epäily saa olla skitsofrenia ennen kuin se fyysinen tila on tareeksi hyvin tutkittua ja mitään ei ole löytynyt.

        Tämä on täysin totta.
        Mutta nimenomaan ensin on suljettava pois mahdolliset fyysiset sairaudet, jos ihminen sellaiseen viittaavia oireita valittaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ongelma on myös se että ihmiset itse haluavat psykiatria diagnooseja selittämään elämänsä tuskaa tai sitten taustalla on jokin muu syy. Jos menet itse oma- aloitteisesti psykiatrin vastaanotolle, yleensä toivot itse saavasi diagnoosin. Diagnoosia kuvaillaan yleensä helpotukseksi joka antaa selityksen kaikenlaisille ongelmille ja mielenliikahduksille joita ihmisillä on.

        Kyllä, monia helpottaa saadessaan diagnoosin, saadessaan selityksen sille, miksi voivat huonosti.
        Sitten on myös heitä, jotka menevät psykiatrille, saavat diagnoosin, eivätkä kuitenkaan hyväksy sitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näissäkin tapauksissa taisi käydä niin, että nämä vesselit olivatcsuuressa viisaudessaan estäneet niiden potilastietojen siirtämisen yksiköstä toiseen. Aika vaikeaa se on sitten pällisairaalassa lähteä arpomaan että mitä fyysisiä oireita siellä on taustalla.

        No eipähän psyk puolen hoitajat ja lääkärit joudu mihinkään vastiuseen kun on itseaiheutettua.

        Joskus kannattaa miettiä niitä omia elämänvalintoja ihan niiden seuraamusten kautta, eikä pelkästään sillä että haluaa haluaa olla hankala ihminen, tai kieltää asioita kieltämisen ilosta. Toki sekin on yksilön oikeus. Ehkä sääntösuomessa ei vain ihmiset ymmärrä että valtaan itsestä liittyy myös vastuu itsestä.

        Potilaan tiedot nähdään aivan varmasti, jos ne halutaan nähdä.
        Vieläpä jos epäillään jotakin olevan pielessä, tiedot olisi vaikka kaivettava esiin.
        Jopa lääkitysten kanssa on käynyt niin, että potilas on suljetulla osastolla ollessaan saanut jonkun lääkekoktailin, jonka seurauksena potilas on kärrätty teho-osastolle hoidettavaksi.
        Omalla kohdallani kerran itse ollessani teholla, oli minulle annettu suoneen lääkettä, jolle olin/olen allerginen, ja se oli/on kyllä merkitty tietoihini.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä on täysin totta.
        Mutta nimenomaan ensin on suljettava pois mahdolliset fyysiset sairaudet, jos ihminen sellaiseen viittaavia oireita valittaa.

        Ihmisellä voi olla skitsofrenia myös ennen fyysistä sairautta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihmisellä voi olla skitsofrenia myös ennen fyysistä sairautta.

        Voi toki olla.Mutta sitte se vasta hankala tilanne on päällä jos niin sattuu käymään että puhkiaa joku hoitoa vaativa fyysinen sairaus.Se on todella haastavaa saada tutkimuksia ja diagnoosia.
        Jotkut raukat ne sitte kuolee ennenaikojaan näihin diagnisoimattomiin sairauksiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voi toki olla.Mutta sitte se vasta hankala tilanne on päällä jos niin sattuu käymään että puhkiaa joku hoitoa vaativa fyysinen sairaus.Se on todella haastavaa saada tutkimuksia ja diagnoosia.
        Jotkut raukat ne sitte kuolee ennenaikojaan näihin diagnisoimattomiin sairauksiin.

        Suuri osa ihmisistä kykenee kyllä hahmottamaan tilannettaan eivätkä he ole täysin vajaavaltaisia. He vain ovat psykiatrian tai itsensä infantilisoimia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suuri osa ihmisistä kykenee kyllä hahmottamaan tilannettaan eivätkä he ole täysin vajaavaltaisia. He vain ovat psykiatrian tai itsensä infantilisoimia.

        Kyllä minultaki me/cfs tila määritettiin väärin joka on kyllä ollut aika yleistä tässä sairaudessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voi toki olla.Mutta sitte se vasta hankala tilanne on päällä jos niin sattuu käymään että puhkiaa joku hoitoa vaativa fyysinen sairaus.Se on todella haastavaa saada tutkimuksia ja diagnoosia.
        Jotkut raukat ne sitte kuolee ennenaikojaan näihin diagnisoimattomiin sairauksiin.

        Joskus on tullut vaikutelma, että terveydenhuollossa kuvitellaan psykiatristen diagnoosien ehkäisevän muiden ( somaattisten ) sairauksien puhkeamisen.
        Somaattisten oireiden takia jos menee lääkäriin, kun taustalla on psyykkisiä ongelmia, tuppaa potilaan uskottavuus painumaan aika alakanttiin. Ei se selity muuten kuin sillä, että lääkärit eivät niin välitä mt-ongelmaisten somaattisista vaivoista.
        Ei ole yhtään ihme, että psyykkisistä sairauksista kärsivien elinajanodote on lyhyempi kuin muulla väestöllä. Somaattisiin sairauksiin ei yksinkertaisesti saa kunnolla apua ja tukea.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joskus on tullut vaikutelma, että terveydenhuollossa kuvitellaan psykiatristen diagnoosien ehkäisevän muiden ( somaattisten ) sairauksien puhkeamisen.
        Somaattisten oireiden takia jos menee lääkäriin, kun taustalla on psyykkisiä ongelmia, tuppaa potilaan uskottavuus painumaan aika alakanttiin. Ei se selity muuten kuin sillä, että lääkärit eivät niin välitä mt-ongelmaisten somaattisista vaivoista.
        Ei ole yhtään ihme, että psyykkisistä sairauksista kärsivien elinajanodote on lyhyempi kuin muulla väestöllä. Somaattisiin sairauksiin ei yksinkertaisesti saa kunnolla apua ja tukea.

        Itse olin hetken aikaa ns vajaavaltainen kokiessani psykoosin vieroittautuessani liian rivakalla tahdilla pitkäaikaislääkityksestäni (ei psykoosilääke) ilman parempaa tietoa mikä johti monenlaisiin oireisiin kuten mm unen häiriöitymiseen ja siten voinnin huononemiseen. Päädyin koktailille lääkkeitä ja psykiatria jankutti kuinka tarvin lääkkeitä vaikka oloni oli lääkkeissä elämänlaadulta alhainen. Siitä huolimatta, kyseenalaistin psykiatrian lääkitysmielipiteen, ajoin pillereitä alas ja aloin toipua enkä ole sen koommin ole tullut diagnosoitua psykoottiseksi vuosiin. Todistin itselleni että todella vakavasta tilasta voi kuntouttaa itseään ilman pillereitä. Pääni on selkiytynyt kun lopetin nuo kamalat aineet. Ikinä en toipunut ennalleni tosin siitä että psykiatria määräsi kaikkea pillereitä jo kokiessani haittaa niistä mistä seurasi mm extrapyramidaalisia oireita ja nykyään kärsin jonkun sortin neuropaattiselta tuntuvista tunto häiriöistä ja autonominen hermostoni on ollut vuosia sekaisin.

        Kokemus jätti ahdistuksen jossa tajusin että lääkärit eivät tajua minkä tason haittaa he voi näillä pillerillä ihmisten hermostolle aiheuttaa. Tunsin pillereistä neurogiselta tuntuvia oireita jotka helpottivat kun purin pillerit ja oli selvää että harmit yhdistyi huonoon vointiin. Jälkikäteen luin kuinka haitallinen lääke esim zyprexa voi olla ja on tutkimuksissa yhdistetty mm aivojen kutistumiseen. Maksoin lääkkeistä kovan hinnan esim minulla on pysyviä seksuaalihäiriöitä. En ihmettelisi jos tulevaisuudessa etenkin raskas psykiatrian lääkintä yhdistettäisiin pitemmällä aikavälillä neurodegeneratiivisiin sairauksiin.

        Aivoterveyteni tuntuu paljon paremmalta kun olen vältellyt uusia psyykenlääkkeitä vuosia, purin pillerit ja olen vain syönyt terveellisesti ja yrittänyt parantaa hermostoni jota psykiatrian lääkkeet ja epämääräiset vieroitukset vahingoitti. Kärsin jonkinsorttisen kemiallisen aivo/hermosto vaurion. Ei sitä voi muuten kuvailla.

        Psykiatrialle olen ilmaa ja tarinani sivuutetaan. En sovi heidän tarinaansa parantavista pillereistä. Mielestäni psykiatrian aineet on pitkälti plaseboa. Paitsi antipsykoottikoktailit olivat sisältä niin lamaavia että tappoivat henkisellä tasolla.

        Tuntuu surkuhupaisalta katsoa esim some videoita missä joku listaa oireitaan ja miettiä, nuo on aika normaaleja oireita loppupeleissä ihmisellä jolla on ihan pelkkä mielikuvitus. Esim joku skitsofreenikkonainen näki harhakseen että esim välillä mietti eletäänkö simulaatiossa tai että monet ihmiset ihastuvat häneen! Siitä näkee kuinka jotkut identifioituvat vahvasti diagnoosinsa.

        Kokemusteni perusteella psykiatrian tavasta vaihdella pillereitä ja ignoorata edellisten vieroitus seuraamukset en ihmettelisi vaikka lääkkeet itsessään sotkee aivotoimintaa lisäten ihmisten ahdistus tasoja, sotkien unta ja saaden kuupan toimimaan tavalla mikä itselle on vieras. Esim itselläni oli aivan kaheleita ajatuksia aikana jona psykiatria lennosta vaihteli useita lääkkeitä
        Ja vieroitti rivakasti yhdestä. Minulla on sen pohjalta aavistus mitä skitsofrenia voi olla. Mutta guess what? Nämä meni ohi tyystin kun luovuin psykiatrian aineista. Olen vältellyt kaikkia psykoaktiivisia tajuntaa muuttavia koukuttavia aineita sen jälkeen


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Brittitutkimuksen mukaan yli puolet ei ole skitsofreenikkoja,Oikia diagnoosi tai oireitten syy löydetään somattiselta puolelta mutta kun ei haluta aina tehä tarkempia tutkimuksia.

        Nyt on taas sen luokan väite, että kannattaisi uskottavuuden nimissä esittää sitä linkkiä tutkimukseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itse olin hetken aikaa ns vajaavaltainen kokiessani psykoosin vieroittautuessani liian rivakalla tahdilla pitkäaikaislääkityksestäni (ei psykoosilääke) ilman parempaa tietoa mikä johti monenlaisiin oireisiin kuten mm unen häiriöitymiseen ja siten voinnin huononemiseen. Päädyin koktailille lääkkeitä ja psykiatria jankutti kuinka tarvin lääkkeitä vaikka oloni oli lääkkeissä elämänlaadulta alhainen. Siitä huolimatta, kyseenalaistin psykiatrian lääkitysmielipiteen, ajoin pillereitä alas ja aloin toipua enkä ole sen koommin ole tullut diagnosoitua psykoottiseksi vuosiin. Todistin itselleni että todella vakavasta tilasta voi kuntouttaa itseään ilman pillereitä. Pääni on selkiytynyt kun lopetin nuo kamalat aineet. Ikinä en toipunut ennalleni tosin siitä että psykiatria määräsi kaikkea pillereitä jo kokiessani haittaa niistä mistä seurasi mm extrapyramidaalisia oireita ja nykyään kärsin jonkun sortin neuropaattiselta tuntuvista tunto häiriöistä ja autonominen hermostoni on ollut vuosia sekaisin.

        Kokemus jätti ahdistuksen jossa tajusin että lääkärit eivät tajua minkä tason haittaa he voi näillä pillerillä ihmisten hermostolle aiheuttaa. Tunsin pillereistä neurogiselta tuntuvia oireita jotka helpottivat kun purin pillerit ja oli selvää että harmit yhdistyi huonoon vointiin. Jälkikäteen luin kuinka haitallinen lääke esim zyprexa voi olla ja on tutkimuksissa yhdistetty mm aivojen kutistumiseen. Maksoin lääkkeistä kovan hinnan esim minulla on pysyviä seksuaalihäiriöitä. En ihmettelisi jos tulevaisuudessa etenkin raskas psykiatrian lääkintä yhdistettäisiin pitemmällä aikavälillä neurodegeneratiivisiin sairauksiin.

        Aivoterveyteni tuntuu paljon paremmalta kun olen vältellyt uusia psyykenlääkkeitä vuosia, purin pillerit ja olen vain syönyt terveellisesti ja yrittänyt parantaa hermostoni jota psykiatrian lääkkeet ja epämääräiset vieroitukset vahingoitti. Kärsin jonkinsorttisen kemiallisen aivo/hermosto vaurion. Ei sitä voi muuten kuvailla.

        Psykiatrialle olen ilmaa ja tarinani sivuutetaan. En sovi heidän tarinaansa parantavista pillereistä. Mielestäni psykiatrian aineet on pitkälti plaseboa. Paitsi antipsykoottikoktailit olivat sisältä niin lamaavia että tappoivat henkisellä tasolla.

        Tuntuu surkuhupaisalta katsoa esim some videoita missä joku listaa oireitaan ja miettiä, nuo on aika normaaleja oireita loppupeleissä ihmisellä jolla on ihan pelkkä mielikuvitus. Esim joku skitsofreenikkonainen näki harhakseen että esim välillä mietti eletäänkö simulaatiossa tai että monet ihmiset ihastuvat häneen! Siitä näkee kuinka jotkut identifioituvat vahvasti diagnoosinsa.

        Kokemusteni perusteella psykiatrian tavasta vaihdella pillereitä ja ignoorata edellisten vieroitus seuraamukset en ihmettelisi vaikka lääkkeet itsessään sotkee aivotoimintaa lisäten ihmisten ahdistus tasoja, sotkien unta ja saaden kuupan toimimaan tavalla mikä itselle on vieras. Esim itselläni oli aivan kaheleita ajatuksia aikana jona psykiatria lennosta vaihteli useita lääkkeitä
        Ja vieroitti rivakasti yhdestä. Minulla on sen pohjalta aavistus mitä skitsofrenia voi olla. Mutta guess what? Nämä meni ohi tyystin kun luovuin psykiatrian aineista. Olen vältellyt kaikkia psykoaktiivisia tajuntaa muuttavia koukuttavia aineita sen jälkeen

        Itselläni ollut aika lailla saman tyyppistä takavuosina.
        Lääkkeitä lääkkeiden perään, osastoja, psykooseja, ym.
        Hermosto pilalla lopullisesti lääkitysten seurauksena, kognitiivisia vaikeuksia.
        Yksi ero löytyy, kun luin kirjoituksesi. Kerroit, että sinulle on jäänyt ahdistus kokemuksistasi, minulle ei ole jäänyt, olen jatkanut elämääni sen minkä pystyn, ainoastaan tyytyväisenä, että enää ei ole niin kuin ennen.
        Kaiken kaikkiaan asiat ovat paremmin, kun en ole jatkuvassa aivosumussa lääkitysten takia, osaan ajatella, tuntea tunteita, ymmärtää itseäni ja muita, koko elämää uudella tavalla.
        Pysyvät haitat ei ole mukavia, mutta kyllä ne mukanaan kantaa, kun katsoo kokonaiskuvaa menneistä vuosista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itselläni ollut aika lailla saman tyyppistä takavuosina.
        Lääkkeitä lääkkeiden perään, osastoja, psykooseja, ym.
        Hermosto pilalla lopullisesti lääkitysten seurauksena, kognitiivisia vaikeuksia.
        Yksi ero löytyy, kun luin kirjoituksesi. Kerroit, että sinulle on jäänyt ahdistus kokemuksistasi, minulle ei ole jäänyt, olen jatkanut elämääni sen minkä pystyn, ainoastaan tyytyväisenä, että enää ei ole niin kuin ennen.
        Kaiken kaikkiaan asiat ovat paremmin, kun en ole jatkuvassa aivosumussa lääkitysten takia, osaan ajatella, tuntea tunteita, ymmärtää itseäni ja muita, koko elämää uudella tavalla.
        Pysyvät haitat ei ole mukavia, mutta kyllä ne mukanaan kantaa, kun katsoo kokonaiskuvaa menneistä vuosista.

        Joo mutta nykyinen mielenterveysparadigma ei ole ok, jossa ihmisille määrätään lääkkeitä alhaisellakin kynnyksellä eikä kerrota niistä puoliakaan. Ei ole ok, että nuorten ihmisten seksuaalisuus esimerkiksi tuhotaan ilman että heitä on edes varoitettu näillä pillereillä ja tätä myöten osa tunne-elämää. Sitten vain jeesustellaan että "mielenterveyshäiriöihinkin liittyy seksuaalisia ongelmia" ja lakaistaan ihmisten kertomat asiat maton alle tyystin jankuttaen kokoajan jotain "muttakun sitten jotkut jotka tarvii lääkkeitä ei uskalla ottaa näitä". Uskon että psykiatria laukaisee ihmisille näillä aineilla harmeja aivoille. En tiedä mikä sana tähän sopisi mutta neurotoksisuus tai joku kemiallinen aivo/hermostovaurio lienee hyvä kuvaus tässä suhteessa sekä näiden aineiden kapasiteetti sotkea autonomista hermostoa. Yhdessä vaiheessa vältin kutsumasta näiden aineiden vaikutusta aivovaurioksi mutta kyllä voisin kutsua siltikin sitä tällä nimellä.

        Minua suorastaan järkyttää kuinka sekaisin nuo aineet kuupan voivat vetää kun niitä vaihdellaan, nostellaan, vieroitellaan. Ja psykiatrien mielestä nämä ovat ilmeisesti hoitoa jota ilmanmuuta kannattaa kokeilla jos jollain on kurja olo ja he sulkevat täysin silmät siltä mitä harmia he voivat näillä aiheuttaa. Pääpaino on vain aina "sairauden hoitamisessa", ei niinkään siinä että hutiloidessaan jotain he ovat saattaneet aikojen kuluessa tuottaa melkoisen fyysisen riippuvuuden, vieroitusongelmia ja ties mitä ongelmia näihin llääkkeisiin. En ihmettelisi jos psykiatrisilla osastoilla tosiasiallisesti hoidetaan paljon ongelmia mitkä seuraa lääkkeistä tiedostamatta tätä asiaa, ja muista psykoaktiivisista päihteistä mitä sekoitellaan lääkkeisiin. Jos ihmisiä oikeasti purettaisiin aineistaan todella varovaisesti, ja jatkuvien pillerikierteiden sijaan ihmiset oikeasti satsaisivat elämäntapoihinsa kokonaisvaltaisemmin ja tiedostettaisiin kuinka kauan näistä voi kestää palautua vuosien käytössä niin kukaties jotkut välttyisivät paljolta. Sen sijaan jotkut saa vaikka mitä kroonikkodiagnooseja eikä tiedä paremmasta. Tälläkin palstalla on tässä jo kaksi kertomusta miten sumussa on voinut elää näissä pillereissä.

        Oma veikkaukseni tulevaisuudesta on, että ne kellä on rahaa tai tuuri käy, tulevat saamaan holistisempaa hoitoa mielenterveyspuolella ja tulevaisuudessa erilaiset elämäntapahoidot (esim ruokavaliolla aivoterveyden kohentaminen ja muut kokonaisvaltaisemmin kehon huomioivat hoidot) tulee saavuttamaan vahvemman jalansijan. Nykyisellään ruokavaliohoidot on erotettu jonnekin ravitsemusterapian taakse tai ihmisen itsensä tehtäväksi, mutta uskon että ruokavaliohoidot ja holistinen paradigma on tulevaisuuden psykiatriaa. Sitä mitä rikkaat tulevat enemmän hankkimaan. Siitä tulee yhä trendikkäämpää koska ihmiset ovat yhä terveystietoisempia ja miettivät mitä kehoonsa laittavat enemmän, ja lääketehtaiden pikarohtoja aletaan kyseenalaistaa yhä enemmän,.

        Sitten on niitä joille paremman puutteessa hyvinvointivaltion romahtaessa tullaan yksinkertaisesti vain määräämään pillereitä kun muutakaan ei ole tarjolla ja pidetään yllä sitä näennäistä kuvaa että apua on saatavilla. Vaikka oikeasti sitä monelle ei ole. Lääketehtaat jatkavat massiivista markkinointiaan budjeteilla joissa markkinointiin laitetaan enemmän rahaa kuin lääkkeiden turvallisuuden tutkimiseen.

        Toivon, että yhteiskunta on heräämässä tähän psykiatrisaatioon ja medikalisaatiohulluuteen ja tulee näkemään tämän eräänlaisena uskontona luotettavan tieteen sijaan. Yleensä monesti asioihin liittyy vastareaktioita jossain vaiheessa jos ne ovat saavuttaneet tällaisen asteen. Jossain vaiheessa vastareaktioiden myötä tullaan näkemään jotain uutta.

        Kuten joku onkin kirjoittanut, psykiatriset sairaudet eivät ole niin luotettavia ja tieteestä diagnoosien taustalla.

        Koko kokemus oli hyvin silmiä avaava ja kertoi minulle sen kuinka meillä on enemmän kapasiteettia kuin voisimme kuvitellakaan parantaa tilannettamme. Psykiatrian mukaan ei monesti ole koska olet "sairaudentunnoton" höppänä heidän mielestään jonka reflektointikapasiteettia ja kapasiteettia miettiä asioiden muuttamista ei ole, muutakuin että he pitävät kädestä ja otat heidän pillerinsä. Ainakin tietyissä diagnooseissa.

        Sen sijaan että vellomme diagnoosissamme voimme aina miettiä "miten voisin parantaa tilannettani". Identifioituminen diagnoosiin voi olla myös haitaksi vaikka siitä jotain hyötyä olisikin ainakin lyhyemmällä tähtäimellä esim sen suhteen että voi todeta "tämä ei ole minun vikani" jne.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näissäkin tapauksissa taisi käydä niin, että nämä vesselit olivatcsuuressa viisaudessaan estäneet niiden potilastietojen siirtämisen yksiköstä toiseen. Aika vaikeaa se on sitten pällisairaalassa lähteä arpomaan että mitä fyysisiä oireita siellä on taustalla.

        No eipähän psyk puolen hoitajat ja lääkärit joudu mihinkään vastiuseen kun on itseaiheutettua.

        Joskus kannattaa miettiä niitä omia elämänvalintoja ihan niiden seuraamusten kautta, eikä pelkästään sillä että haluaa haluaa olla hankala ihminen, tai kieltää asioita kieltämisen ilosta. Toki sekin on yksilön oikeus. Ehkä sääntösuomessa ei vain ihmiset ymmärrä että valtaan itsestä liittyy myös vastuu itsestä.

        Ja miksiköhän ihmiset kieltävät tietojen näkemisen?
        Siksi koska haluavat monesti kieltää pseudotiede psykiatrian rustaamien omien yksityisasioiden näkymisen joka paikkaan. Psykiatria on kuin syntilista josta ei pääse eroon vaikka menisi jo paremmin. Psykiatriset leimat leimaavat ja vähentävät uskottavuutta ja voivat sulkea ovia. Sellaisia ne vain ovat vaikka kuinka psykiatria kampanjoisi stigman purkamisen puolesta. Psykiatrian diagnooseihin sisältyy paljon sosiaalista kontrollia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itse olin hetken aikaa ns vajaavaltainen kokiessani psykoosin vieroittautuessani liian rivakalla tahdilla pitkäaikaislääkityksestäni (ei psykoosilääke) ilman parempaa tietoa mikä johti monenlaisiin oireisiin kuten mm unen häiriöitymiseen ja siten voinnin huononemiseen. Päädyin koktailille lääkkeitä ja psykiatria jankutti kuinka tarvin lääkkeitä vaikka oloni oli lääkkeissä elämänlaadulta alhainen. Siitä huolimatta, kyseenalaistin psykiatrian lääkitysmielipiteen, ajoin pillereitä alas ja aloin toipua enkä ole sen koommin ole tullut diagnosoitua psykoottiseksi vuosiin. Todistin itselleni että todella vakavasta tilasta voi kuntouttaa itseään ilman pillereitä. Pääni on selkiytynyt kun lopetin nuo kamalat aineet. Ikinä en toipunut ennalleni tosin siitä että psykiatria määräsi kaikkea pillereitä jo kokiessani haittaa niistä mistä seurasi mm extrapyramidaalisia oireita ja nykyään kärsin jonkun sortin neuropaattiselta tuntuvista tunto häiriöistä ja autonominen hermostoni on ollut vuosia sekaisin.

        Kokemus jätti ahdistuksen jossa tajusin että lääkärit eivät tajua minkä tason haittaa he voi näillä pillerillä ihmisten hermostolle aiheuttaa. Tunsin pillereistä neurogiselta tuntuvia oireita jotka helpottivat kun purin pillerit ja oli selvää että harmit yhdistyi huonoon vointiin. Jälkikäteen luin kuinka haitallinen lääke esim zyprexa voi olla ja on tutkimuksissa yhdistetty mm aivojen kutistumiseen. Maksoin lääkkeistä kovan hinnan esim minulla on pysyviä seksuaalihäiriöitä. En ihmettelisi jos tulevaisuudessa etenkin raskas psykiatrian lääkintä yhdistettäisiin pitemmällä aikavälillä neurodegeneratiivisiin sairauksiin.

        Aivoterveyteni tuntuu paljon paremmalta kun olen vältellyt uusia psyykenlääkkeitä vuosia, purin pillerit ja olen vain syönyt terveellisesti ja yrittänyt parantaa hermostoni jota psykiatrian lääkkeet ja epämääräiset vieroitukset vahingoitti. Kärsin jonkinsorttisen kemiallisen aivo/hermosto vaurion. Ei sitä voi muuten kuvailla.

        Psykiatrialle olen ilmaa ja tarinani sivuutetaan. En sovi heidän tarinaansa parantavista pillereistä. Mielestäni psykiatrian aineet on pitkälti plaseboa. Paitsi antipsykoottikoktailit olivat sisältä niin lamaavia että tappoivat henkisellä tasolla.

        Tuntuu surkuhupaisalta katsoa esim some videoita missä joku listaa oireitaan ja miettiä, nuo on aika normaaleja oireita loppupeleissä ihmisellä jolla on ihan pelkkä mielikuvitus. Esim joku skitsofreenikkonainen näki harhakseen että esim välillä mietti eletäänkö simulaatiossa tai että monet ihmiset ihastuvat häneen! Siitä näkee kuinka jotkut identifioituvat vahvasti diagnoosinsa.

        Kokemusteni perusteella psykiatrian tavasta vaihdella pillereitä ja ignoorata edellisten vieroitus seuraamukset en ihmettelisi vaikka lääkkeet itsessään sotkee aivotoimintaa lisäten ihmisten ahdistus tasoja, sotkien unta ja saaden kuupan toimimaan tavalla mikä itselle on vieras. Esim itselläni oli aivan kaheleita ajatuksia aikana jona psykiatria lennosta vaihteli useita lääkkeitä
        Ja vieroitti rivakasti yhdestä. Minulla on sen pohjalta aavistus mitä skitsofrenia voi olla. Mutta guess what? Nämä meni ohi tyystin kun luovuin psykiatrian aineista. Olen vältellyt kaikkia psykoaktiivisia tajuntaa muuttavia koukuttavia aineita sen jälkeen

        Olet silti selvinnyt ikävistä kokemuksistasi. Omaat paljon älykkyyttä, vahvuutta ja kykyä nähdä, ajatella, kyseenalaistaa ja erottaa faktat valheista. Et jäänyt psykiatrian puolelta toimivien kontrolloitavaksi ja heidän laatimien sääntöjen tahdottomaksi noudattajaksi. Olet selviytyjä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Potilaan tiedot nähdään aivan varmasti, jos ne halutaan nähdä.
        Vieläpä jos epäillään jotakin olevan pielessä, tiedot olisi vaikka kaivettava esiin.
        Jopa lääkitysten kanssa on käynyt niin, että potilas on suljetulla osastolla ollessaan saanut jonkun lääkekoktailin, jonka seurauksena potilas on kärrätty teho-osastolle hoidettavaksi.
        Omalla kohdallani kerran itse ollessani teholla, oli minulle annettu suoneen lääkettä, jolle olin/olen allerginen, ja se oli/on kyllä merkitty tietoihini.

        Tarkoitatko, että mielisairaus diagnoosi pitäisi olla samanlainen riski / vaara tiedotus potilastiedoissa, kun vaikka lääkeallergia?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja miksiköhän ihmiset kieltävät tietojen näkemisen?
        Siksi koska haluavat monesti kieltää pseudotiede psykiatrian rustaamien omien yksityisasioiden näkymisen joka paikkaan. Psykiatria on kuin syntilista josta ei pääse eroon vaikka menisi jo paremmin. Psykiatriset leimat leimaavat ja vähentävät uskottavuutta ja voivat sulkea ovia. Sellaisia ne vain ovat vaikka kuinka psykiatria kampanjoisi stigman purkamisen puolesta. Psykiatrian diagnooseihin sisältyy paljon sosiaalista kontrollia.

        Asian kannalta ei ole olennaista se, että miten hyvin sinä osaat lukea toisten ihmisten ajatuksia, ja tietää että miksi joku jotain tekee.

        Olennaista on se että valtaan liittyy aina vastuu. Jos ihmisellä on valta estää potilastietojen siirtyminen yksiköstä toiseen, niin hänellä on myös vastuu siitä, että mitä siitä seuraa.

        Kuinka moni skitsofreenikko esimerkiksi muistaa sydänlääkärilleen sanoa, että ei tarvitse enää lähettää psykiatrisiin tutkimuksiin, kun se skitsofrenia on todettu jo, että ei sitä enää uudelleen tarvitse todeta, vaan nyt voidaan keskittyä niihin sydänvaivoihin.

        Varmasti on ihmisiä jotka eivät joko ymmärrä, että mitä tekevät kun kieltävät ne potilastietojen luovuttamiset, ja varmasti on ihmisiä jotka muuten vain eivät halua ottaa sitä vastuuta. Kuinka yleistä se on? En tiedä, kun en osaa lukea ajatuksia.

        ... Tämä skitsofreenikkojen "ajatustenuluku taito" olisi muuten ihan kiinnostava aihe, mutta ei liity tähän...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nyt on taas sen luokan väite, että kannattaisi uskottavuuden nimissä esittää sitä linkkiä tutkimukseen.

        Kyllä linkki tulee jos sen vielä löydän.
        Täältä meielenterveyspalstalta sen olen lukenut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä linkki tulee jos sen vielä löydän.
        Täältä meielenterveyspalstalta sen olen lukenut.

        Olen nähnyt kahdenlaisia mt merkintöjä mt palveluissa. Suuripiirteisesti kirjoitettuja missä kirjataan pääasioita ihmisen kertomista asioista kunnioittaen yksityisyyttä ja kirjataan ylös asioita esim ihmissuhteista hyvin yksityiskohtaisesti. Asioita myös joiden merkitystä kirjaamisen kannalta voisi pohtia. Mielenterveyden puolella mitä tahansa ihmisen elämästä voidaan kirjata ylös kun se on mielenterveyteen muka liitoksissa.

        Koska Kanta on hyvin yksipuolisesti kirjoitettu vain toisen ihmisen subjektiivisen näkemyksen perusteella (mistä voi seurata paljon haittaa sille toiselle) ja mt ongelmiin sisältyy stigmaa sekä tunnetta yksityisyydenloukkauksesta, en ihmettele tietojenluovutuskieltojen asettamista.

        Eli vastuuseen kuuluu luopua yksityisyydestä?

        En tiedä miksi kokoajan tässä yhteydessä jankutetaan skitsofreniasta? Onko se joka vie uskottavuuden eniten vai jossa lääkäri voi kuitata kaiket harhana?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen nähnyt kahdenlaisia mt merkintöjä mt palveluissa. Suuripiirteisesti kirjoitettuja missä kirjataan pääasioita ihmisen kertomista asioista kunnioittaen yksityisyyttä ja kirjataan ylös asioita esim ihmissuhteista hyvin yksityiskohtaisesti. Asioita myös joiden merkitystä kirjaamisen kannalta voisi pohtia. Mielenterveyden puolella mitä tahansa ihmisen elämästä voidaan kirjata ylös kun se on mielenterveyteen muka liitoksissa.

        Koska Kanta on hyvin yksipuolisesti kirjoitettu vain toisen ihmisen subjektiivisen näkemyksen perusteella (mistä voi seurata paljon haittaa sille toiselle) ja mt ongelmiin sisältyy stigmaa sekä tunnetta yksityisyydenloukkauksesta, en ihmettele tietojenluovutuskieltojen asettamista.

        Eli vastuuseen kuuluu luopua yksityisyydestä?

        En tiedä miksi kokoajan tässä yhteydessä jankutetaan skitsofreniasta? Onko se joka vie uskottavuuden eniten vai jossa lääkäri voi kuitata kaiket harhana?

        Siis Kantaan voi sisältyä tunnetta yksityisyydenmenetyksestä*


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siis Kantaan voi sisältyä tunnetta yksityisyydenmenetyksestä*

        Kantatietoista kävi ilmi että psykiatri oli minun masennuksen taustasyyt keksiny ihan omasta päästä.+olihan sielä paljon muutakin paikkaansa pitämättömiä asioita psykiatri keksinyt omasta päästä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tarkoitatko, että mielisairaus diagnoosi pitäisi olla samanlainen riski / vaara tiedotus potilastiedoissa, kun vaikka lääkeallergia?

        En tosiaankaan tarkoita, että pitäisi olla joku tiedotus.
        Riski ja vaara se diagnoosi on siinä mielessä, kun tulee fyysistä vaivaa, kukaan ei tahdo uskoa jonkin olevan vialla, kun vika on vain " korvien välissä ". Mt-diagnoosit vievät ihmiseltä uskottavuutta.
        Riski ja vaara voi tulla, kun ei oteta tosissaan ja joskus joku sairaus voi mennä pahaksikin, ennen kuin mitään tehdään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Asian kannalta ei ole olennaista se, että miten hyvin sinä osaat lukea toisten ihmisten ajatuksia, ja tietää että miksi joku jotain tekee.

        Olennaista on se että valtaan liittyy aina vastuu. Jos ihmisellä on valta estää potilastietojen siirtyminen yksiköstä toiseen, niin hänellä on myös vastuu siitä, että mitä siitä seuraa.

        Kuinka moni skitsofreenikko esimerkiksi muistaa sydänlääkärilleen sanoa, että ei tarvitse enää lähettää psykiatrisiin tutkimuksiin, kun se skitsofrenia on todettu jo, että ei sitä enää uudelleen tarvitse todeta, vaan nyt voidaan keskittyä niihin sydänvaivoihin.

        Varmasti on ihmisiä jotka eivät joko ymmärrä, että mitä tekevät kun kieltävät ne potilastietojen luovuttamiset, ja varmasti on ihmisiä jotka muuten vain eivät halua ottaa sitä vastuuta. Kuinka yleistä se on? En tiedä, kun en osaa lukea ajatuksia.

        ... Tämä skitsofreenikkojen "ajatustenuluku taito" olisi muuten ihan kiinnostava aihe, mutta ei liity tähän...

        Ei kukaan pysty lukemaan toisten ajatuksia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kantatietoista kävi ilmi että psykiatri oli minun masennuksen taustasyyt keksiny ihan omasta päästä. olihan sielä paljon muutakin paikkaansa pitämättömiä asioita psykiatri keksinyt omasta päästä.

        Saman huomannut aikoinaan itsekin, että tekstit ovat olleet vähän mitä sattuu.
        On ns. laitettu sanoja suuhun, sekä jotain juttuja on käännetty päinvastoin, mitä on puhunut lääkäreille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En tosiaankaan tarkoita, että pitäisi olla joku tiedotus.
        Riski ja vaara se diagnoosi on siinä mielessä, kun tulee fyysistä vaivaa, kukaan ei tahdo uskoa jonkin olevan vialla, kun vika on vain " korvien välissä ". Mt-diagnoosit vievät ihmiseltä uskottavuutta.
        Riski ja vaara voi tulla, kun ei oteta tosissaan ja joskus joku sairaus voi mennä pahaksikin, ennen kuin mitään tehdään.

        Onko käynyt koskaan mielessä, että syy ei välttämättä ole siinä diagnoosissa, vaan muuten sekavassa käyttäytymisessä vastaanotolla?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja miksiköhän ihmiset kieltävät tietojen näkemisen?
        Siksi koska haluavat monesti kieltää pseudotiede psykiatrian rustaamien omien yksityisasioiden näkymisen joka paikkaan. Psykiatria on kuin syntilista josta ei pääse eroon vaikka menisi jo paremmin. Psykiatriset leimat leimaavat ja vähentävät uskottavuutta ja voivat sulkea ovia. Sellaisia ne vain ovat vaikka kuinka psykiatria kampanjoisi stigman purkamisen puolesta. Psykiatrian diagnooseihin sisältyy paljon sosiaalista kontrollia.

        Omalla kohdalla en ole kokenut ongelmia stigmaan liittyen muualla kuin terveydenhuollossa, jos on ollut tarvetta fyysisten syiden takia vastaanotolla käydä.
        Muuten elämässä stigma ei vaikuta missään millään tavalla.
        Tai sitten en vain kiinnitä niin huomiota ihan kaikkeen, koska en koe häpeän tunteita, tai
        itseäni mitenkään poikkeavaksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko käynyt koskaan mielessä, että syy ei välttämättä ole siinä diagnoosissa, vaan muuten sekavassa käyttäytymisessä vastaanotolla?

        Niin no tuohon en pysty vastaamaan, koska en ole ollut kenenkään sekavasti käyttäytyneen mukana vastaanotoilla.
        Itse en käyttäydy sekavasti, en vastaanotolla, enkä missään muuallakaan.
        Toki sen pystyy tajuamaan, että jotkut voivat käyttäytyä hyvinkin sekavasti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suuri osa ihmisistä kykenee kyllä hahmottamaan tilannettaan eivätkä he ole täysin vajaavaltaisia. He vain ovat psykiatrian tai itsensä infantilisoimia.

        Tämä totta, että suurin osa ihmisistä osaa hahmottaa oman tilansa.
        Vielä kun yleislääkärit uskoisivat asian, eikä ensimmäisenä väittäisi somaattisten oireisen johtuvan korvien välistä.


    • Anonyymi

      Totta toinen puoli kun puuilostakin saa paussia saadakseen(taas🙈) roskan pois silmästä. Tai molemmista.

      • Anonyymi

        Onko siinä jotain väärää jos sinulta kuolee lähiomainen ja joudut järjestämään hautajaiset ja ja kaikki kuolemaan liittyvät asiat, tai joudut jonkin muun ennalta arvaamttoman elämäntilanteen vuoksi hoitamaan kiireellisiä asioita ei virastojen aukioloaikoina tms. että työnantaja joustaa eikä tarvitse juosta hakemassa erikseen saikkua lääkäriltä vaikka et ole sairas?

        Suomessa työnantajat perinteisesti eivät jousta missään. Ihan toista on missä tahansa muussa länsimaassa jossa jo pelkkä lumimyrsky riittää syyksi olla menemättä töihin ja työnantaja ymmärtää. Britanniassa on aivan tavallista että työntekijät ilmaantuvat töihin noin suurinpiirtein ajoissa eli puoli tuntia myöhässä eikä kukaan pidä sitä minään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko siinä jotain väärää jos sinulta kuolee lähiomainen ja joudut järjestämään hautajaiset ja ja kaikki kuolemaan liittyvät asiat, tai joudut jonkin muun ennalta arvaamttoman elämäntilanteen vuoksi hoitamaan kiireellisiä asioita ei virastojen aukioloaikoina tms. että työnantaja joustaa eikä tarvitse juosta hakemassa erikseen saikkua lääkäriltä vaikka et ole sairas?

        Suomessa työnantajat perinteisesti eivät jousta missään. Ihan toista on missä tahansa muussa länsimaassa jossa jo pelkkä lumimyrsky riittää syyksi olla menemättä töihin ja työnantaja ymmärtää. Britanniassa on aivan tavallista että työntekijät ilmaantuvat töihin noin suurinpiirtein ajoissa eli puoli tuntia myöhässä eikä kukaan pidä sitä minään.

        Ja silloin kun ei mene töihin ei saa palkkaa, sehän on loogista, miksi töissä on käytävä.
        Jos työntekijät eivät ole tekemässä töitään, yritys saattaa menettää rahaa.
        Miksi verrata Suomea muihin maihin, tämä on Suomi, ja täällä toimii omat systeemit.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja silloin kun ei mene töihin ei saa palkkaa, sehän on loogista, miksi töissä on käytävä.
        Jos työntekijät eivät ole tekemässä töitään, yritys saattaa menettää rahaa.
        Miksi verrata Suomea muihin maihin, tämä on Suomi, ja täällä toimii omat systeemit.

        Liittyy keskustelun aiheeseen miten? Ei mitenkään. Koita pysyä asiassa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Liittyy keskustelun aiheeseen miten? Ei mitenkään. Koita pysyä asiassa

        Huomasin kyllä, ettei aiheeseen suoraan liity.
        Kommentoinkin vain tuota yhtä edellistä, joka viittaa kommentissaan työelämään liittyviä juttuja ( jos et sattunut sitä näkemään ).

        Oletko sinä se sama, joka haluaa keskustelua siten, että se sopii vain ja ainoastaan sinulle ?
        Ja jos olet sama, joka väittää, ettei näitä häiriöitä ja sairauksia ole olemassa, niin asiasi on tullut moneen kertaan harvinaisen selväksi.

        Mitä haet tuolla jatkuvalla huomauttelulla ? Tuleeko parempi olo, tms. ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko siinä jotain väärää jos sinulta kuolee lähiomainen ja joudut järjestämään hautajaiset ja ja kaikki kuolemaan liittyvät asiat, tai joudut jonkin muun ennalta arvaamttoman elämäntilanteen vuoksi hoitamaan kiireellisiä asioita ei virastojen aukioloaikoina tms. että työnantaja joustaa eikä tarvitse juosta hakemassa erikseen saikkua lääkäriltä vaikka et ole sairas?

        Suomessa työnantajat perinteisesti eivät jousta missään. Ihan toista on missä tahansa muussa länsimaassa jossa jo pelkkä lumimyrsky riittää syyksi olla menemättä töihin ja työnantaja ymmärtää. Britanniassa on aivan tavallista että työntekijät ilmaantuvat töihin noin suurinpiirtein ajoissa eli puoli tuntia myöhässä eikä kukaan pidä sitä minään.

        Britannia mainittu.

        Britanniassahan on huomattavasti helpompi irtisanoa ihmisiä työstä mitä suomessa, siellä on myöskin huomattavasti enemmän kaikenlaisia mikro ja makro yrittäjiä. Sekä sitä, että joutuu tekemään kahta työtä elääkseen.

        Lumestahan ne ressukat ei tiedä mitään, ennen kuin pääsevät Rovaniemelle mutta aika ajoin siellä sataa räntää päivän tai pari.

        Sen parin päivän takia, ei siinä valtiossa hirveästi ole auroja tai nastarenkaita, mutta se ei suinkaan ole mikään automaattinen selitys sille, että tarvitseeko mennä töihin, vai ei.

        ”Snow day” termi tulee enemmänkin koulumaailmasta, ja väitän että se liittyy enemmän siihen, että koulupukuun kuuluu toppahousujen sijaan sukkahousut, kuin siihen että siellä saisi ilmestyä kouluun tai työpaikalle puolituntia myöhässä.

        Ylipäätään johonkin koulupuku koodiin, kuuluu aika paljon muutakin hauskaa. Tiedätkö esimerkiksi tunteen, kun opettaja kävelee perässäsi viivoittimen kanssa, mittaamassa että onko hame oikean pituinen?

        Vaikka koulupuku koodit ovatkin siitään muuttuneet, niin kuulostaako yhteiskunnalta jossa saa tehdä ihan mitä huvittaa?

        Mutta en ole estelemässä, jos joku on sinnepäin muuttamassa, helpon elämän perässä.

        Antaa mennä vaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Britannia mainittu.

        Britanniassahan on huomattavasti helpompi irtisanoa ihmisiä työstä mitä suomessa, siellä on myöskin huomattavasti enemmän kaikenlaisia mikro ja makro yrittäjiä. Sekä sitä, että joutuu tekemään kahta työtä elääkseen.

        Lumestahan ne ressukat ei tiedä mitään, ennen kuin pääsevät Rovaniemelle mutta aika ajoin siellä sataa räntää päivän tai pari.

        Sen parin päivän takia, ei siinä valtiossa hirveästi ole auroja tai nastarenkaita, mutta se ei suinkaan ole mikään automaattinen selitys sille, että tarvitseeko mennä töihin, vai ei.

        ”Snow day” termi tulee enemmänkin koulumaailmasta, ja väitän että se liittyy enemmän siihen, että koulupukuun kuuluu toppahousujen sijaan sukkahousut, kuin siihen että siellä saisi ilmestyä kouluun tai työpaikalle puolituntia myöhässä.

        Ylipäätään johonkin koulupuku koodiin, kuuluu aika paljon muutakin hauskaa. Tiedätkö esimerkiksi tunteen, kun opettaja kävelee perässäsi viivoittimen kanssa, mittaamassa että onko hame oikean pituinen?

        Vaikka koulupuku koodit ovatkin siitään muuttuneet, niin kuulostaako yhteiskunnalta jossa saa tehdä ihan mitä huvittaa?

        Mutta en ole estelemässä, jos joku on sinnepäin muuttamassa, helpon elämän perässä.

        Antaa mennä vaan.

        Britteihin liittyen täältä jatkan, kun olen katsonut televisiosta Ulosottomiehiä, joka on tehty Briteissä, niin aika herkästi siellä näyttää kämpästäkin lentävän ulos.
        Ja jos siellä nostaa asumistukea, on vaikea saada vuokrakämppää. Asuntoja ei mielellään vuokrata asumistukea saaville.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Britannia mainittu.

        Britanniassahan on huomattavasti helpompi irtisanoa ihmisiä työstä mitä suomessa, siellä on myöskin huomattavasti enemmän kaikenlaisia mikro ja makro yrittäjiä. Sekä sitä, että joutuu tekemään kahta työtä elääkseen.

        Lumestahan ne ressukat ei tiedä mitään, ennen kuin pääsevät Rovaniemelle mutta aika ajoin siellä sataa räntää päivän tai pari.

        Sen parin päivän takia, ei siinä valtiossa hirveästi ole auroja tai nastarenkaita, mutta se ei suinkaan ole mikään automaattinen selitys sille, että tarvitseeko mennä töihin, vai ei.

        ”Snow day” termi tulee enemmänkin koulumaailmasta, ja väitän että se liittyy enemmän siihen, että koulupukuun kuuluu toppahousujen sijaan sukkahousut, kuin siihen että siellä saisi ilmestyä kouluun tai työpaikalle puolituntia myöhässä.

        Ylipäätään johonkin koulupuku koodiin, kuuluu aika paljon muutakin hauskaa. Tiedätkö esimerkiksi tunteen, kun opettaja kävelee perässäsi viivoittimen kanssa, mittaamassa että onko hame oikean pituinen?

        Vaikka koulupuku koodit ovatkin siitään muuttuneet, niin kuulostaako yhteiskunnalta jossa saa tehdä ihan mitä huvittaa?

        Mutta en ole estelemässä, jos joku on sinnepäin muuttamassa, helpon elämän perässä.

        Antaa mennä vaan.

        Oho osui johonkin herkkään hermoon vain yhden pienen asian mainitseminen Britannian työkulttuurista.

        Britti harvoin puhuisi Suomesta ja suomalaisista samaan tapaan kuin sinä heistä. Suomalainen itsetunto- ongelma kukkeimmillaan taas.

        Kukaan ei ole idealisoinit Britanniaa. Annettiin vain yksi esimerkki yhdestä eroavaisuudesta Suomen ja brittien työelämäkulttuurin välillä. Siinä kaikki. Johan tuli poru.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oho osui johonkin herkkään hermoon vain yhden pienen asian mainitseminen Britannian työkulttuurista.

        Britti harvoin puhuisi Suomesta ja suomalaisista samaan tapaan kuin sinä heistä. Suomalainen itsetunto- ongelma kukkeimmillaan taas.

        Kukaan ei ole idealisoinit Britanniaa. Annettiin vain yksi esimerkki yhdestä eroavaisuudesta Suomen ja brittien työelämäkulttuurin välillä. Siinä kaikki. Johan tuli poru.

        Olisiko siihen riittänyt lyhyt lakoninen toteamus, että ei taida olla kovin kaksista uraa ulkomailla takana?


    • Anonyymi

      Silloin kun ihminen on sitä mieltä, ettei mielenterveyden häiriöitä ja sairauksia ole olemassa lainkaan, niin mikä saa hänet lukemaan ja kirjoittelemaan mielenterveyspalstoilla ?
      Tuossa on jonkinlainen ristiriita, ei usko asiaa lainkaan, ja siltikin ihan tajuttomasti kiinnostaa.
      Onkohan jonkin sortin uskomista mukana kuitenkin....

    • Anonyymi

      Suomessa liiaallinen hiilari pitoinen ruoka on oikein hyvä ruokkimaan masennusta ahistusta ja skitsofreniaa.

    • Anonyymi

      On niitä, eläkettä odotellessa.

      Hajotkaa natsien alle!

      • Anonyymi

        Mitäs jos tuleeki kieltävä päätös?


    • Anonyymi

      https://www.is.fi/viihde/art-2000010320148.html

      Mitä muuta tämä Enbuske on koko julkisuusuransa tehnyt kuin esitelmöinyt omia heikkouksiaan?

      Ollut mielenterveyshäiriöiden posterpoika koska uskaltaa näyttää heikkoutensa. Rohjennut olla auki, herkkä, haavoittuvainen. Puhunut ääneen rakkaudesta. Psykoanalysoinut Jari Sillanpäätäkin että joo toi on just tota että rakastakaa mua ja mä en välitä paskaakaan mitä mieltä olette minusta.

      Enbuske on koko julkisuusuransa ajan poseerannut julkisuudessa nimenomaan holhousta ja huolenpitoa kerjäävänä ressukkana. Isi käy pyyhkimässä varmaan pyllynkin vielä.

      Nyt yhtäkkiä on tuuliviiri muuttanut suuntaansa absoluuttisesti päinvastaiseen suuntaan.

      Kohtapuoliin saamme lukea lehdistä varmasti kuinka hän ei ole koskaan ollutkaan autismin kirjo. Ja epilepsialääkkeitäkään ei ole koskaan syöty.

      Paljonkohan tienaa näillä mediajutuillaan? 🤔

      • Anonyymi

        "INHOAN sellaista mieskuvaa, että ulistaan naiselle. Mielestäni se on epämiehekästä. Totta kai mies voi näyttää heikkoutensa, mutta mies voi näyttää heikkoutensa ainoastaan siellä, missä muut miehet eivät sitä näytä, täräyttää juontaja ja toimittaja Tuomas Enbuske, 46, Miesten vuoro puhua -podcastissa."

        Poseeraa joka lehden kannessa ja joka some alustalla esitellen heikkouksiaan, mielenterveyshäiriöitään, mässäilee milisairaalajaksoillaan, kehuu ystäväpiiriäån joka on niin ihanasti holhonnut ja pitänyt huolta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "INHOAN sellaista mieskuvaa, että ulistaan naiselle. Mielestäni se on epämiehekästä. Totta kai mies voi näyttää heikkoutensa, mutta mies voi näyttää heikkoutensa ainoastaan siellä, missä muut miehet eivät sitä näytä, täräyttää juontaja ja toimittaja Tuomas Enbuske, 46, Miesten vuoro puhua -podcastissa."

        Poseeraa joka lehden kannessa ja joka some alustalla esitellen heikkouksiaan, mielenterveyshäiriöitään, mässäilee milisairaalajaksoillaan, kehuu ystäväpiiriäån joka on niin ihanasti holhonnut ja pitänyt huolta.

        Turha olla kateellinen jollekin, joka kertoo avoimesti kokemuksistaan.
        Kyseinen mies nyt sattuu olemaan julkisuuden henkilö, siksi saa enemmän huomiota mediassa.
        Itse pidän oikeastaan hyvänä asiana, että näiden psyyken asioiden kanssa tullaan julkisuuteen, koska monet ongelmista kärsivät luulevat ehkä olevansa ainoita, jolla on jonkinlaista ongelmaa. Toimii vähän kuin vertaistukena, kun jotkut avautuvat julkisuudessa.

        Eikä ainakaan minun henkilökohtainen elämä kärsi siitä, jos joku henkilö availee omia asioitaan julkisesti. En kovin usein edes lue tuollaisia juttuja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Turha olla kateellinen jollekin, joka kertoo avoimesti kokemuksistaan.
        Kyseinen mies nyt sattuu olemaan julkisuuden henkilö, siksi saa enemmän huomiota mediassa.
        Itse pidän oikeastaan hyvänä asiana, että näiden psyyken asioiden kanssa tullaan julkisuuteen, koska monet ongelmista kärsivät luulevat ehkä olevansa ainoita, jolla on jonkinlaista ongelmaa. Toimii vähän kuin vertaistukena, kun jotkut avautuvat julkisuudessa.

        Eikä ainakaan minun henkilökohtainen elämä kärsi siitä, jos joku henkilö availee omia asioitaan julkisesti. En kovin usein edes lue tuollaisia juttuja.

        Siinäpä vasta kadehtimista.

        "pidän oikeastaan hyvänä asiana, että näiden psyyken asioiden kanssa tullaan julkisuuteen, koska monet ongelmista kärsivät luulevat ehkä olevansa ainoita, jolla on jonkinlaista ongelmaa."

        Niinkö?

        Miten joku voisi luulla olevansa ainoa mielisairastelija kun 100% väestöstä luulottelee olevansa mielisairaita? Karkeasti sanoen ainakin 95% kadulla vastaan tulevista ihmisistä omaa mt- diagnoosin. Ja loput joilla sitä ei ole ovat säästyneet diagnoosilta vain koska eivät ole vielä ehtineet käydä psykiatrin vastaanotolla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siinäpä vasta kadehtimista.

        "pidän oikeastaan hyvänä asiana, että näiden psyyken asioiden kanssa tullaan julkisuuteen, koska monet ongelmista kärsivät luulevat ehkä olevansa ainoita, jolla on jonkinlaista ongelmaa."

        Niinkö?

        Miten joku voisi luulla olevansa ainoa mielisairastelija kun 100% väestöstä luulottelee olevansa mielisairaita? Karkeasti sanoen ainakin 95% kadulla vastaan tulevista ihmisistä omaa mt- diagnoosin. Ja loput joilla sitä ei ole ovat säästyneet diagnoosilta vain koska eivät ole vielä ehtineet käydä psykiatrin vastaanotolla.

        Onko joku psykiatri tai hoitaja pahoittanut mielesi ?
        Oletko vihainen ? itsellesi vai muille ?
        Ei sinua vastaan paljon porukkaa kaduilla kävele, jos oletat noin monien olevan diagnosoituja ihmisiä. Nuo prosentit voisi kääntää niin päin, että suurin osa ihmisistä on aivan kunnossa.

        Kun kerron, että pidän jotain hyvänä asiana, ei siinä nähdäkseni ole mitään kateutta, en oikein ymmärrä, miksi ajattelet sen noin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko joku psykiatri tai hoitaja pahoittanut mielesi ?
        Oletko vihainen ? itsellesi vai muille ?
        Ei sinua vastaan paljon porukkaa kaduilla kävele, jos oletat noin monien olevan diagnosoituja ihmisiä. Nuo prosentit voisi kääntää niin päin, että suurin osa ihmisistä on aivan kunnossa.

        Kun kerron, että pidän jotain hyvänä asiana, ei siinä nähdäkseni ole mitään kateutta, en oikein ymmärrä, miksi ajattelet sen noin.

        En minä ole mitään kateudesta puhunut kuten tiedät.

        Ulkomainen tutkimusryhmä teki aikoinaan tutkimuksen koirien sosiaalisesta elämästä. Tutkimuksen mukaan koirilla on vahva oikeudentaju. Asennevammaisen kielenkääntäjän käännöksen mukaan "sense of fairness" kääntyi suomeksi että "koirat tuntevat kateutta".

        En tiedä mistä johtuu tämä suomalainen halventava perusasenne että kaikki mahdollinen pitää aina kääntää toista henkilöä halventavaan muotoon. Näin jopa eläinten kohdalla. Aina se toinen pitää nähdä pilkallisten lasien läpi. Jopa kielenkäännöksistä näkyy tämä suomalainen ihmeellinen tapa tulkita kaikki toista halventavassaa muodossa jopa kun puhutaan KOIRISTA.

        Jos koirilla on oikeudentaju tai ne kokevat tulevansa syrjäytetyiksi jos toinen koira saa enemmän huomiota, se ei ole kateutta vaan oikeudentuntoa.

        Sun täytyy kysyä tätä henkilöltä joka kirjoitti kommentin 2024-03-27 13:34:02.

        Mutta provohan sekin oli kuten omakin viestisi. Oletko koskaan kysynyt itseltäsi mitä yrität saada aikaan provoillasi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En minä ole mitään kateudesta puhunut kuten tiedät.

        Ulkomainen tutkimusryhmä teki aikoinaan tutkimuksen koirien sosiaalisesta elämästä. Tutkimuksen mukaan koirilla on vahva oikeudentaju. Asennevammaisen kielenkääntäjän käännöksen mukaan "sense of fairness" kääntyi suomeksi että "koirat tuntevat kateutta".

        En tiedä mistä johtuu tämä suomalainen halventava perusasenne että kaikki mahdollinen pitää aina kääntää toista henkilöä halventavaan muotoon. Näin jopa eläinten kohdalla. Aina se toinen pitää nähdä pilkallisten lasien läpi. Jopa kielenkäännöksistä näkyy tämä suomalainen ihmeellinen tapa tulkita kaikki toista halventavassaa muodossa jopa kun puhutaan KOIRISTA.

        Jos koirilla on oikeudentaju tai ne kokevat tulevansa syrjäytetyiksi jos toinen koira saa enemmän huomiota, se ei ole kateutta vaan oikeudentuntoa.

        Sun täytyy kysyä tätä henkilöltä joka kirjoitti kommentin 2024-03-27 13:34:02.

        Mutta provohan sekin oli kuten omakin viestisi. Oletko koskaan kysynyt itseltäsi mitä yrität saada aikaan provoillasi?

        Eipä ole tullut kyseltyä itseltäni, mitä muka yrittäisin, koska en kirjoittele mitään provoja.
        Jos joku ei pidä siitä, mitä tai miten kirjoitan, sille en voi mitään, jättäköön lukematta, jos ei lainkaan kiinnosta.
        En myöskään koe tarvetta saada aikaan yhtään mitään, kunhan lueskelen ja kirjoittelen täällä, otan osaa keskusteluun. Ja jokainen tekee sen omalla tavallaan/tyylillään, ketään ei tarvitse miellyttää. Toki ihmiset ymmärtävät lukemansakin omilla tavoillaan, jotkut jopa väärin.


    Ketjusta on poistettu 16 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      66
      4582
    2. Haistoin ensin tuoksusi

      Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu
      Ikävä
      14
      2249
    3. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      25
      1764
    4. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      12
      1498
    5. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      27
      1433
    6. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      5
      1298
    7. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      10
      1227
    8. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      13
      1146
    9. SOSIALI DEMOKRATIA

      AATE , JOKA ETENEE.
      Suomen sosialidemokraattinen puolue
      22
      1086
    10. Martinasta kiva haastattelu Iltalehdessä

      Hyvän mielen haastattelu ja Martina kauniina ja raikkaan keväisenä kuvissa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      291
      1014
    Aihe