Opiskelemaan Ruotsiin (lääkikseen yms.)?

ymmyrkäinen

Hain tänä vuonna Tampereen lääkikseen. Sisäänpääsy on epävarmaa. Rupesinkin suunnittelemaan jo tulevan vuoden pyrkimisiä. Ruotsikin tuli mieleeni. Jotain olen jo saanut selville Ruotsiin hakemisesta erilaisilta nettisivuilta. Paljon on kuitenkin vielä epäselvää. Voisiko joku auttaa?

Tämän verran tiedän jo:

Ruotsissa kaikkien hakijoiden lukiotodistukset pisteytetään välille 12.00-20.00, myös ulkomaalaisten. Jotta suomalainen voisi saada täydet 20.00 pistettä, hänellä tulee olla L:n paperit ylioppilastutkinnosta ja vähintään 9.4:n keskiarvo lukion päästötodistuksessa.

Nyt joitakin kysymyksiä:

1) Ylioppilastutkinnostahan ei ole enää aikoihin annettu Suomessa mitään yleisarvosanaa. Mutta jos tuo yleiarvosana haluttaisiin laskea, miten se tehdään? Lasketaanko yksinkertaisesti keskiarvo? Katsotaanko minut Ruotsin yliopistohaussa "ällän" ylioppilaaksi, koska todistuksessani on laudatureja ja eximioita kumpiakin kolme? Otaksun, että katsotaan, mutta voisiko joku varmentaa asian.

2) Lukion päästötodistuksessa ei ole keskiarvoa. Miten tuo keskiarvo lasketaan Ruotsin yliopistohakua varten? Onko keskiarvo kaikkien aineiden lopullisten arvosanojen keskiarvo - olettaisin, että näin on - vai lasketaanko keskiarvo kaikista lukion kursseista (tällöinhän keskiarvossa tulisi otettua huomioon se, että aineiden kurssimäärät vaihtelevat suuresti; esim. minulla terveystietoa 1 kurssi ja laajaa matikkaa 11 kurssia)?

3) Päästötodistuksen keskiarvoksi sain aikanaan hyvin pienellä panostuksella (en ylpeile, toteanpa vain) 8,9. Suhteellisen pienellä vaivalla saisin kyllä hilattua tuon vaaditulle tasolle (9.4). (Ilmeisesti 9.375 riittäisi minulta? Tuohan pyöristyy 9.4:ään.) Nyt kysynkin kaikilta tietäjiltä: Kannattaako minun nähdä vaivaa? Aukenevatko taivaan ovet minulle Ruotsin korkeakoulumaailmassa ällän papereilla ja 9.4:n keskiarvolla?

4) Vielä täsmennetty kysymys: Voiko tuollaisilla papereilla päästä mihinkään Ruotsin lääkiksistä suoraan? (Sanottakoon tässä, että vaadittu "grundläggande och särskild behörighet" täyttyy kyllä osaltani, olenhan aikanani lukenut matikasta, fyssasta, bilsasta ja kemmasta maksimikurssimäärän ja lukenut ruotsia B-kielenä ja kirjoittanut sen A-kielenä.)

5) Karoliinisen instituutin sivustoilla oli tällainen lause: "Läkarprogrammet vid Karolinska Institutet har ett prov- och intervjubaserat urval till 2/3 av platserna." Ennakkoehtona tähän valintaan pääsylle taitaa olla högskoleprov-kokeen suorittaminen. Otetaanko loput 1/3 sitten sisälle pelkän todistuksen perusteella (betygsurvalet), vai edellytetäänkö näiltäkin högskoleprov-koetta, jonkinlaista pääsykoetta ja haastattelua?

6) Minun ei ehkä pitäisi olla huolestunut ruotsinkielen taidostani, mutta olenpahan kuitenkin. Millaista taitoa edellytetään? Olen syntynyt Ruotsissa ja käynyt siellä koulua ensimmäiset kolme vuotta. Ymmärrän puhuttua ja kirjoitettua ruotsia hyvin, mutta puheen ja kirjoituksen tuottaminen voi tuottaa (ainakin aluksi) ongelmia. Enhän ole juurikaan päässyt sitä harjoittelemaan sitten Suomeen muuttoni. A-ruotsista kirjoitin tämän kevään yo-kirjoituksissa (uusintakokeessa) 293/299 pistettä, mutta silti minua huolettaa. Jos täällä on Ruotsissa opiskelevia suomenkielisiä, voisitteko kertoa omasta ruotsinkielen lähtötasostanne ja siitä miten olette kielen kanssa pärjänneet Ruotsissa.

7) Harrastetaanko Ruotsin korkeakouluhaussa "ikäsyrjintää"? Jäävätkö tällaiset liki kolmikymppiset rannalle ruikuttamaan jonkinlaisten uusille ylioppilaille annettavien bonuspisteiden vuoksi?

14

10538

Vastaukset

  • kysymään asiaa suoraan vhs:ltä. Osaavat varmasti kertoa vastaukset noihin kaikkiin kysymyksiin. Faksaat todistuksesi sinne niin laskevat mahdollisuutesi.Miksi ei Tarto? www.ut.ee

    • Kyllä sinne kuulkaa kelpaa mennä oppilaaksi!


    • Niin, miksi ei? Ajatus Tartossa opiskelemisesta herättää minussa epäilyksiä seuraavista syistä:

      1) Käsittääkseni opinnoista joutuu maksamaan melko paljon, ihan markkinahinnanko?

      2) Uuden kielen opiskeleminen aivan alkeista asti muodostaa pienen kynnyksen.

      Tarton yliopiston opetuksen tasoa en tosin halua lähteä vähättelemään. Tähänhän me suomalaiset usein lankeamme, nimittäin siihen, että pidämme automaattisesti kaikkea muissa maissa annettavaa opetusta jotenkin alkeellisena Suomeen verrattuna. Koska en Tarton yliopiston tasosta mitään tiedä, en myöskään esitä siitä minkäänlaista arviota tai epäilystä.


    • ymmyrkäinen kirjoitti:

      Niin, miksi ei? Ajatus Tartossa opiskelemisesta herättää minussa epäilyksiä seuraavista syistä:

      1) Käsittääkseni opinnoista joutuu maksamaan melko paljon, ihan markkinahinnanko?

      2) Uuden kielen opiskeleminen aivan alkeista asti muodostaa pienen kynnyksen.

      Tarton yliopiston opetuksen tasoa en tosin halua lähteä vähättelemään. Tähänhän me suomalaiset usein lankeamme, nimittäin siihen, että pidämme automaattisesti kaikkea muissa maissa annettavaa opetusta jotenkin alkeellisena Suomeen verrattuna. Koska en Tarton yliopiston tasosta mitään tiedä, en myöskään esitä siitä minkäänlaista arviota tai epäilystä.

      ite hain opikelee Tarttoon yliopistoon lääketiedettä ja pääsin sisään.nyt en ole varma et otanko sen opikelupaikan.kun pääsin myös opikelee proviisoriks helsinkiin. olen kuullut et täytyy tehä kunnolla töitä Tartton yliopistossa, kuulemma tentit on vaikeet. mut en silti osaa päättää et lukisinko itteni proviisoriksi vai menisinkö Tarttoon opiskelee lääkistä!?kaverit on yrittänyt monta vuotta päästä lääkikseen täällä suomessa , eikä vieläkään ole päässyt!


    • sara kirjoitti:

      ite hain opikelee Tarttoon yliopistoon lääketiedettä ja pääsin sisään.nyt en ole varma et otanko sen opikelupaikan.kun pääsin myös opikelee proviisoriks helsinkiin. olen kuullut et täytyy tehä kunnolla töitä Tartton yliopistossa, kuulemma tentit on vaikeet. mut en silti osaa päättää et lukisinko itteni proviisoriksi vai menisinkö Tarttoon opiskelee lääkistä!?kaverit on yrittänyt monta vuotta päästä lääkikseen täällä suomessa , eikä vieläkään ole päässyt!

      saat varmaan monta vastausta ja itse olen kuullut, että tarto olisi todella mukava paikka opiskella.


  • http://www.sci.fi/~eiry/alersuom.html
    "alempirotuiset suomalaiset"
    http://www.google.fi/search?q=uppsala racial biology&hl =fi
    Upsalan yliopiston rotubiologisesta laitoksesta haku.
    http://www.google.fi/search?hl=fi&q=racial biology oslo &meta=
    Esim.
    "Mjoen, an active member of the governing Liberal Party, found considerable support for his eugenic ideas among government officials. By 1915, the party platform included a call for the study of practical methods for treating folk-disease - "fokesykdommer." Mjoen was also able to convince the Parliament to create the Institute for Genetics at the University of Oslo in 1916. Ragnar Vogt, founder of Norwegian psychiatry, was placed in charge of it. "

    Onneksi saksalaiset eivät uskoneet ruotsalaisia, jotka määrittelivät suomalaiset ja muita rotuja alemmiksi roduiksi.

    Saksalaisten natsismi kuitenkin loppui kun maa valloitettiin. Ruotsissa sama valta on vallalla yhä.

    Suomen ruotsittaminen jatkuu ja pahenee. Esimerkkinä parin vuoden takainen kielilaki.

    Ruotsalaisia on Suomen väestöstä alle viisi prosenttia. Viime vuonna yli seitsemän prosenttia suomalaisista ylioppilaista ei päässyt läpi Ruotsin kielen koetta ja täten ei valmistunut ylioppilaaksi. Alemmissa ikäluokissa Ruotsin osaamattomuus vuosittain johtaa usean oppilaan luokallejäämiseen ja joidenkin koulutodistus jää saamatta.

  • hain ja pääsin uumajan yliopistoon lääkikseen, todistuksella. täälläkin otetaan 2/3 sisään högskoleprovetin ja haastattelun perusteella, mutta ´loput sitten papereilla. kaikilla yliopistoilla vaikuttaa olevan jonku sortin oma systeemi.
    tuota pisteytyssysteemiä on uudistettu jonku verran sen jälkeen kun minä hain joten en ala kommentoimaan enkä ohjeistamaan, saattas mennä vain pahemmin mettään.
    olen siis täysin paljasjalkanen suomalainen, ruotsia koulussa luin viitosluokasta eteenpäin, sekä lukiossa, kirjotin siitä sitten a-kielenä ällän. paljon riippuu siitä, miten paljon kieltä uskaltaa käyttää, minua kohtaan ihmiset on kyllä ollu enemmän kuin ystävällisiä ja ymmärtäväisiä. ja jos sanoista on tullut uupeloa niin sitten viitotaan tai vaihdetaan enkkuun ;)
    en ymmärrä tuota yhtä kirjoittajaa, joka on lähettänyt jokaiseen keskusteluun jossa ruotsissa opiskelemisesta keskustellaan, tuon mollauskirjeen. enemmän taitaa olla ennakkoluuloja sillä kotipuolella pohjanlahtea...
    opiskelmateriaali on suurimmaksi osaksi englanniksi, luennot useimmiten ruotsiksi, ja tähän mennessä on hyvin mennyt.
    ota suoraan yhteyttä VHSsään ja käy kurkkimassa ruotsalaisten yliopistojen kotisivuilla, sieltä saa helpoiten tietoa.
    ikäsyrjintää ? jos olet ollut "välivuosien" aikana töissä niin siitä saat joissain yliopistoissa extrapisteitä!

  • Hei!

    Tiedättekö, onko Ruotsin eläinlääketieteellisessä yhtä kovat pääsyvaatimukset kuin lääketieteellisessä?

    Joku kommentoi jossain, että sinne on helpompi päästä kuin Suomeen, mutta luettuani nuo lääketieteellisen vaatimukset aloin epäillä.

    • etta kaytte sivuilla www.vhs.se sielta loytyy paaaljon tietoa.
      Itsella on 4 allaa yksi E, seka 9,4:n keskiarvo, ja jostain kumman syysta pisteita Ruotsin asteikolla saan 20,0 eli taydet. Ymmartaakseni olen kuitenkin niilla rajoilla. (Lisaksi se E sattuu olemaan valinnaisesta aineesta, en tieda vaikuttaako) Mutta sen todistuksen voi tosiaan lahettaa vhs:aan arvioitavaksi. Talle syksyllehan hakuajat on jo menneet.
      Menin itse takaisin lukion penkille kaymaan vaaditun yhteiskuntaopin kurssin ja samalla nostamaan hieman keskiarvoa, nainhan ruotsalaiset tekevat joten siita vaan aikuislukioon korottamaan!


  • Elikka ei tietaakseni ole todellakaan mitaan ikasyrjintaa, esim kth:lla keskimaarainen aloitusika on sita paitsi 21-22.
    "Läkarprogrammet vid Karolinska Institutet har ett prov- och intervjubaserat urval till 2/3 av platserna." Hyvin paljon Ruotsin hakuoppaita lukeneena sanoisin etta nimenomaan sita tuo tarkoittaa etta ne loput paikoista taytetaan ihan vaan todistuksen perusteella. Nainhan se on suurinpaan osaan koulutuspaikoista, pelkilla papereilla haetaan.

    • Ruotsin lääketieteelliseen koulutusohjelmiin valittavien pisteet paperivalinnassa ovat aina 20.0 eli hakijoita on enemmän kuin otettavia. Tehdäänkö valinta arpomalla vai otetaanko kokeen ja haastattelun perusteella vähemmän kuin 2/3 valittavista ristiriitatilanteessa?


    • Minä.vaan. kirjoitti:

      Ruotsin lääketieteelliseen koulutusohjelmiin valittavien pisteet paperivalinnassa ovat aina 20.0 eli hakijoita on enemmän kuin otettavia. Tehdäänkö valinta arpomalla vai otetaanko kokeen ja haastattelun perusteella vähemmän kuin 2/3 valittavista ristiriitatilanteessa?

      Hain Ruotsiin 2004. Sisäänpääsyraja lääkiksiin on tosiaankin se 20,0. Koska täysin pistein hakijoita on enemmän kuin paikkoja, sisäänpääsijät arvotaan. Itseäni ei arpaonni suosinut, olin varasijoilla 80-300.

      Aikaisemmin suomalaiset hakivat eri kiintiössä kuin ruotsalaiset, jolloin sisäänpääsy oli varmaa 20,0 pisteillä. Nykyään arpapeliä.


  • Onko minulla mitään toivoa päästä, jos keskiarvoni on luokkaa 8,9 ja olen kirjoittanut Fysiikasta ja Biologiasta E, Kemiasta M, Äidinkielestä ja englannista ja ruotsista ja pitkästä matematiikasta C? Opiskelen nyt yliopistossa, ja valmistunut kandiksi eli voisinko jotenkin hakea kandipapereilla lukiopapereiden sijasta?

    Lisäksi olen kirjoittanut lukiosta jo ennen vuotta 2010...

    • Ei ole


Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.