Hyvät viherpeukalot!
Kertokaa tumpelolle mitä tehdä. Talomme rakennettiin metsään, josta perinnöksi jäi metsänpohjaa teiden ja ojien varsille. Nurmikko on tehty sinne minne se haluttiin ja ongelma on siirtynyt nyt näille lievealueille. On siis vanhaa metsänpohjaa kaistale siellä ja toinen täällä. Puiden vähennyttyä radikaalisti alkaa aluetta vallata, yllätys yllätys, pajut ja horsmat. Haluaisin noille kyseisille alueille vehreää maanpeitekasvillisuutta, mutta miten lähteä liikkeelle? Pitääkö maamassat vaihtaa, vai elääkö joku hyvin metsämaassa. Kasvillisuutena siellä on tällä hetkellä noiden edellä mainittujen lisäksi mm varpuja ja sammalta -ainakin vielä. Pitääkö tuo alkuperäinen aluskasvillisuus poistaa vai sinnittelisikö joku istukas tiensä niiden joukkoon? Paikat ovat varsin lämpimiä etelä-länsisektorilla, joissakin paikoissa on varjoisampaa kun on voitu jättää enemmän puita (lähinnä kuusia ja nuoria koivuja) pystyyn.
Sitten on ongelma-alueena vielä yksi ojan varsi, jossa on liipattua maa-ainesta kaivuun tieltä. Lähinnä turvepitoista maata vähän saveakin, mutta erittäin tiukaksi kaivurinkauhalla taputeltuna. Mitä tehdä sille? Myös sinne haluaisin vapaasti kasvavaa ja leviävää kasvillisuutta, mutta pitääkö siihen lisätä multaa? Vai riittäisikö kenties pelkkä maan möyhiminen?
Kiitos kovasti jos joku osaa ja viitsii vastata näihin pulmiin!
Kertokaa tumpelolle mitä tehdä. Talomme rakennettiin metsään, josta perinnöksi jäi metsänpohjaa teiden ja ojien varsille. Nurmikko on tehty sinne minne se haluttiin ja ongelma on siirtynyt nyt näille lievealueille. On siis vanhaa metsänpohjaa kaistale siellä ja toinen täällä. Puiden vähennyttyä radikaalisti alkaa aluetta vallata, yllätys yllätys, pajut ja horsmat. Haluaisin noille kyseisille alueille vehreää maanpeitekasvillisuutta, mutta miten lähteä liikkeelle? Pitääkö maamassat vaihtaa, vai elääkö joku hyvin metsämaassa. Kasvillisuutena siellä on tällä hetkellä noiden edellä mainittujen lisäksi mm varpuja ja sammalta -ainakin vielä. Pitääkö tuo alkuperäinen aluskasvillisuus poistaa vai sinnittelisikö joku istukas tiensä niiden joukkoon? Paikat ovat varsin lämpimiä etelä-länsisektorilla, joissakin paikoissa on varjoisampaa kun on voitu jättää enemmän puita (lähinnä kuusia ja nuoria koivuja) pystyyn.
Sitten on ongelma-alueena vielä yksi ojan varsi, jossa on liipattua maa-ainesta kaivuun tieltä. Lähinnä turvepitoista maata vähän saveakin, mutta erittäin tiukaksi kaivurinkauhalla taputeltuna. Mitä tehdä sille? Myös sinne haluaisin vapaasti kasvavaa ja leviävää kasvillisuutta, mutta pitääkö siihen lisätä multaa? Vai riittäisikö kenties pelkkä maan möyhiminen?
Kiitos kovasti jos joku osaa ja viitsii vastata näihin pulmiin!
Vastaukset 7
Vanhimmat
paras ja edullisin ratkaisu matalakasvuiset havukasvit,on monen väristä ja lajista vaihtoehtoa.
Eivät valita tuosta happamasta metsämaasta,joten säästyt suurilta maansiirto hommilta.Riittää kun tasoittelee maaston mieleiseensä muotoon.Istutusten välit voi täyttää seulanpääkivillä,pitävät tuon metsän tontin ulkopuolella.
Mikähän maanpeitekasvi menestyisi vaikkapa noiden havujen seassa? En haluaisi kattaa ainakaan kaikkea noilla kivillä kun niitäkin on tullut jo tähän tontille pyöriteltyä. Ja toisaalta tuota alaakin on varsin riittävästi -puhutaan ennemmin sadoista kuin kymmenistä metreistä ojan ja tienreunaa.
Mitä kasveja haluaa on tietenkin jokaisen oma asia, mutta jos on tarmoa ja kiinnostusta niin pajuista pääsisit esim seuraavalla tavalla aika näppärästi eroon ilman kaivureita.
Kesällä katkaiset pajun poikki. Kanton sivelet esim. Round-Up liuoksen jolloin koko puu kaikkine vesoineen kuukahtaa. Jos katkot ilman myrkkyä, niin vuoden päästä sinulla on entistä sakeampi pöpelikkö. Horsman suhteen voit kokeilla niittämistä riitävän usein ja kärräät sitten niitto jätteen pois, jolloin maaperä köyhtyisi ja kenties perinteisemmät muut metsän kasvit pääsisivät lissääntymään ja leviämään.
metsämaassa. Komeita ovat mutta kalliita, jos niitä pitää sadalle metrille laittaa.
Tuo kuuluu ihan normaaliin sukkessioon kun metsä väistyy luonnollisen palon tai ihmisen aiheuttaman tuhon jälkeen. Aluksi tulevat horsmat, ym. korkeampi ruohovartinen kasvillisuus. Pajut ovat ensimmäisiä puuvartisia pensaita leppien ja hieskoivujen ohella. Pajut väistyvät valokasveina kun puiden varjostus lisääntyy. Pikkuhiljaa muutkin pioneerikasvit katoavat kun puiden varjo on lopullinen ja metsätyypille luonteenomainen ruoho- ja varpukasvillisuus ottaa paikkansa.
Mitä sitten voisi tehdä metsänpohjalle? Ei mitään tai sitten se pitää muuttaa keinotekoiseksi puutarhaksi. Heinänsiementä maahan ja leikkurit pärisemään.
Ongelmaasi on kaksi ratkaisua: eli joko myrkytät koko alueen perusteelliseti ja pilaat koko pohjamaan tai kuorit kaivurilla juuria myöten ja tämän jälkeen hankit sellaista kasvualustaa, joka on vapaa muista kuin yksivuotisista rikoista. Tämän jälkeen alueen koosta ja budjetista riipuen teet suunnitelman hankittavasta kasvillisuudesta esim. osa kukkaniityksi ja loput maanpeittokasveihin.
Ja näitä molempiahan on syyspuolella tarjolla omakustannushintaan.
uudesta kirjasta Villi puutarha, WSOY, siinä kerrotaan paljon myös metsätontista, jonne suunnitellaan helppohoitoista puutarhaa