Ilmalämpöpumpun virrankulutus vrk:ssa,

Anonyymi-ap

-pakkasta n.12 astetta
-sisäyksikkö säädetty 22 asteeseen (ilp)
-omakotitalo öljylämmityksellä ,patterit termostaatilla
-sisälämpötila erikohdissa asuntoa 21-26 astetta
-virran kulutus 24 tunnin aikana 33 kwh (mitattu kulutusmittarilla)
-virta n. 7,2 ampperia kun yksikkö kävi (227v x 7,2 amp)
-33 kwh x (0,20€ pruttohin/kwh), niin vuorokauden kustannus = 6,60 €
-meidän talossa tollaisen käytöllä ei ole mitään järkeä.
- vuoden vanha Mizsu joka pitäisi toimia vielä -29 asteessa
-tässä laskelma ilp:n kulutuksesta ,kun puhutaan vain säästöistä.

217

4553

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      "meidän talossa tollaisen käytöllä ei ole mitään järkeä."

      Eipä ole ilpillä missään talossa mitään järkeä.

      • Anonyymi

        Sinun päässäsi ei ole mitään järkeä !!


      • Anonyymi

        Mukavastihan sillä kesällä viilentää. Se on ilmalämpöpumpun oikea käyttö. Eipä tuo Panasonic mikä meillä on edes toimi vähän yli 20 asteen pakkasilla. Se vaan sammuttaa itsensä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mukavastihan sillä kesällä viilentää. Se on ilmalämpöpumpun oikea käyttö. Eipä tuo Panasonic mikä meillä on edes toimi vähän yli 20 asteen pakkasilla. Se vaan sammuttaa itsensä.

        Minulla on yli 10 vuotta vanha pansu. Ei kyllä sammu edes 35 asteen pakkasessa. Tosin silloin kuluttaa yhtä paljon kuin lämmittää. Hyötysuhde on yli yksi noin 20 asteen pakkaseen saakka.


      • Anonyymi

        Oliko aloittajaal,mitäään muuta lömmitystä kåytössä

        Kösittääkseni ilp ei ota kokoajan 5na virtaa baan silloin kun konpressoi

        Asiantuntija


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oliko aloittajaal,mitäään muuta lömmitystä kåytössä

        Kösittääkseni ilp ei ota kokoajan 5na virtaa baan silloin kun konpressoi

        Asiantuntija

        Minulla maalämpö pojat teki poissaOllessanikai 120m reikä, Pumppu2,6kWh/t ja vastuksia 3/6/tai 9 kWh joilla oikein kylmällä auttaa joskus joulun aikaan 120 m2 vei 200 pyöreesti siirto ja sama, rapiat yli sähkölasku vaikka alle 5 snt/kWh puusähköä T:reelta. Nyt isompi Voimala rakenteilla ja lupsin puusähköstä 13.2 maksaa, jos en kykene, Lasken lämmön ja asun teltassa. YksinAsuja. Vaimoni Eutanasialla Oksikodoni ja Baglofen -Huumeella Eutanasialla K:alan sairaalassa ja vanhainkodissa. Vanhuksia huonokuntoisiksi ja Tappo tai *Eutanasia, lakikaan vielä Marinilta ulos, On Tappo lain mukaan. Muuten eläkkeistä 241>> 150 miljardiin, kolmannes liukeni johkin, Ei Orpokaan rahapulissansa EUTANASIALAKI Sarkkisella sos, ministeriössä jemmassa, ORPOLLE. 900 henk/v eutanasiatarve, muka Huonokuntosille. Baglofeni auttaa siinä- huonokuntoseksi Vanhainkodissa 3-5 kk >>infarkti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minulla maalämpö pojat teki poissaOllessanikai 120m reikä, Pumppu2,6kWh/t ja vastuksia 3/6/tai 9 kWh joilla oikein kylmällä auttaa joskus joulun aikaan 120 m2 vei 200 pyöreesti siirto ja sama, rapiat yli sähkölasku vaikka alle 5 snt/kWh puusähköä T:reelta. Nyt isompi Voimala rakenteilla ja lupsin puusähköstä 13.2 maksaa, jos en kykene, Lasken lämmön ja asun teltassa. YksinAsuja. Vaimoni Eutanasialla Oksikodoni ja Baglofen -Huumeella Eutanasialla K:alan sairaalassa ja vanhainkodissa. Vanhuksia huonokuntoisiksi ja Tappo tai *Eutanasia, lakikaan vielä Marinilta ulos, On Tappo lain mukaan. Muuten eläkkeistä 241>> 150 miljardiin, kolmannes liukeni johkin, Ei Orpokaan rahapulissansa EUTANASIALAKI Sarkkisella sos, ministeriössä jemmassa, ORPOLLE. 900 henk/v eutanasiatarve, muka Huonokuntosille. Baglofeni auttaa siinä- huonokuntoseksi Vanhainkodissa 3-5 kk >>infarkti.

        Lopeta se huumeiden käyttö ja etsi ammattiapua niin teksteistäsikin tulee selvempiä :)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minulla on yli 10 vuotta vanha pansu. Ei kyllä sammu edes 35 asteen pakkasessa. Tosin silloin kuluttaa yhtä paljon kuin lämmittää. Hyötysuhde on yli yksi noin 20 asteen pakkaseen saakka.

        "Hyötysuhde on yli yksi noin 20 asteen pakkaseen saakka."

        ILPin (eikä minkään muunkaan laitteen) hyötysuhde ei koskaan ole yli yksi!!!
        COP voi olla, muttei hyösuhde.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lopeta se huumeiden käyttö ja etsi ammattiapua niin teksteistäsikin tulee selvempiä :)

        Ei sille voi mitään, ihminen vanhenee, aivot rappeutuu, jotkut sairaudet vielä nopeuttaa prosessia. Kaikki ei sen jälkeen enää ole selkeää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Hyötysuhde on yli yksi noin 20 asteen pakkaseen saakka."

        ILPin (eikä minkään muunkaan laitteen) hyötysuhde ei koskaan ole yli yksi!!!
        COP voi olla, muttei hyösuhde.

        COP on ratkaiseva


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Hyötysuhde on yli yksi noin 20 asteen pakkaseen saakka."

        ILPin (eikä minkään muunkaan laitteen) hyötysuhde ei koskaan ole yli yksi!!!
        COP voi olla, muttei hyösuhde.

        Fysiikan lakien mukaisesti siis mikään laite ei voi tuottaa energiaa täysin tyhjästä.

        Mutta ILP:ssä ei olekaan kyse tuosta.

        ILP ei TUOTA lämpöä, vaan se SIIRTÄÄ lämpöä myös kylmemmästä lämpötilasta (ulkoa, talvella) lämpimämpään lämpötilaan (sisälle, talvella).

        Tähän siirtotyöhön ILP tarvitsee energiaa, jonka se ottaa sähköverkosta.

        COP voi olla yli 1, missä COP = siirretyn lämpöenergian määrä (J) / kulutetun sähköenergian määrä (J).

        Molempien energioiden mittayksikkönä tulee käyttää Joulea (J), jolloin COP on puhdas
        luku, eli siis ilman mittayksikköä.

        Pitäisi vielä säätää EU -direktiivi, joka pakottaisi valmistajat, maahantuojat ja myyjät käyttämään aina SI -yksiköitä.
        Muiden yksiköiden käyttö olisi sallittu vain täydentävänä tietona mutta siten, että kaikki olennaiset tiedot on aina ilmoitettava (joko yksinomaisesti tai myös) SI -yksikköinä.

        Tyypillisesti, kun ILP -laitetta käytetään lämmittämiseen (talvella), niin COP voi olla yli 1, ja kovimpia pakkasia lukuunottamatta usein onkin.

        Toki herää kysymys:
        Silloin, kun pakkasta on niin paljon, että COP laskee arvoon, joka on alle 1, eikö tällöin lämmittäminen sähköpatterilla tule edullisemmaksi, ja JOS on käytössä pörssisähkö, niin varaava sähkölämmitys, jossa halvimpien tuntien aikana kuumennetaan vesivaraaja kuumaksi, ja käytetään vesikiertoista lämmityspatteria, jossa termostaatti säätää paikallisesti, ja lisäksi älykkäästi ohjattu säätöventtiili sekoittaa halutussa suhteessa kuumaa vettä ja järjestelmän paluuvettä -> vielä patteriakin edullisempi lämmitys (eneriaa kuluu hieman enemmän, mutta rahaa vähemmän, koska sähkön hinta ei ole ympäri vuorokauden sama).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Fysiikan lakien mukaisesti siis mikään laite ei voi tuottaa energiaa täysin tyhjästä.

        Mutta ILP:ssä ei olekaan kyse tuosta.

        ILP ei TUOTA lämpöä, vaan se SIIRTÄÄ lämpöä myös kylmemmästä lämpötilasta (ulkoa, talvella) lämpimämpään lämpötilaan (sisälle, talvella).

        Tähän siirtotyöhön ILP tarvitsee energiaa, jonka se ottaa sähköverkosta.

        COP voi olla yli 1, missä COP = siirretyn lämpöenergian määrä (J) / kulutetun sähköenergian määrä (J).

        Molempien energioiden mittayksikkönä tulee käyttää Joulea (J), jolloin COP on puhdas
        luku, eli siis ilman mittayksikköä.

        Pitäisi vielä säätää EU -direktiivi, joka pakottaisi valmistajat, maahantuojat ja myyjät käyttämään aina SI -yksiköitä.
        Muiden yksiköiden käyttö olisi sallittu vain täydentävänä tietona mutta siten, että kaikki olennaiset tiedot on aina ilmoitettava (joko yksinomaisesti tai myös) SI -yksikköinä.

        Tyypillisesti, kun ILP -laitetta käytetään lämmittämiseen (talvella), niin COP voi olla yli 1, ja kovimpia pakkasia lukuunottamatta usein onkin.

        Toki herää kysymys:
        Silloin, kun pakkasta on niin paljon, että COP laskee arvoon, joka on alle 1, eikö tällöin lämmittäminen sähköpatterilla tule edullisemmaksi, ja JOS on käytössä pörssisähkö, niin varaava sähkölämmitys, jossa halvimpien tuntien aikana kuumennetaan vesivaraaja kuumaksi, ja käytetään vesikiertoista lämmityspatteria, jossa termostaatti säätää paikallisesti, ja lisäksi älykkäästi ohjattu säätöventtiili sekoittaa halutussa suhteessa kuumaa vettä ja järjestelmän paluuvettä -> vielä patteriakin edullisempi lämmitys (eneriaa kuluu hieman enemmän, mutta rahaa vähemmän, koska sähkön hinta ei ole ympäri vuorokauden sama).

        Siellä kohteessa jossa minulla on edellä mainittu lämmitysmuoto toimii riittävästi ,muualla kohteissani kaukolämpö,maalämpö vesikiertoisilla pattereilla.Tai glygolilla lisättynä ,että sillee.Turust ,mää vaa.


      • Anonyymi

        Perustele?


    • Anonyymi

      Ei mikään näistä pumpuista säästä niiden mainoksissa esitettyjä summia.

      Maalämpö antaa hetki oletettua tuottoa mutta maan jäätyessä kaivon ympärillä ei sieltä tule luvattua tuottoa. Lämmin vesi otetaan kaivosta niin ei pääse kesän aikana palautumaan.

      Naapureilla kahdessa talossa maalämpö ja heillä nousee joka päivä takan savu hormista talvella. Sitten todistellaan mulle kuinka edullinen lämmitys on maalämpö.

      Mulla takka ja suora sähkö kulutus 300-400 Kwh/kk ja n. 6 m3 puuta 106m2 pinta-ala, 2 henk.. tuohon sähköön kuuluu lämmin vesi.

      • Anonyymi

        Korjaus: kWh/kk


      • Anonyymi

        "Mulla takka ja suora sähkö kulutus 300-400 Kwh/kk ja n. 6 m3 puuta 106m2 pinta-ala, 2 henk.. tuohon sähköön kuuluu lämmin vesi."

        Toi on ihan tosi hyvä. Eihän tosta tarvii enää säästellä mitään. Ihan halvalla pääset, jos noin pienellä menee. Ei kandekkaan mitään ilmalämpöpunppuu tai maalämpöö tms... "ylimäärästä". Niillä rahoilla ostat koivuklapia vaikka kuinka paljon.

        Itellä 1100 kWh/kk, 10m3 koivuklapia 110m2 pinta-ala, 2 henk. ja sis. vesi. Takkana 6kw erittäin hyvä takka keskellä tupaa.


      • Anonyymi

        Ei kannata syyskeleillä polttaa puita Ilpin kulutus oli silloin 1e/ vrk ja totean että ilmaisia puita ei ole olemassakaan


    • Anonyymi

      Ilmalämpöpumpun kulutus 33kWh /vrk hyötysuhde noin kaksi 12 asteen pakkasessa eli suorasähköpattereilla olisit kuluttanut 70kWh sähköä eli 14 euroa. Öljyllä ei oli tullut halvemmaksi ja ostopuulla vielä kalliimmaksi.

      Mitä valitat?

      • Anonyymi

        Tuskin COP ollut kaksi. Luultavasti lähellä ykköstä joten ne niistä säästöistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuskin COP ollut kaksi. Luultavasti lähellä ykköstä joten ne niistä säästöistä.

        12 asteen pakkasella tavallisen kokoinen talo kuluttaa 70kWh lämmitykseen energiaa, joten kyllä tuo pumpun hyötysuhde on kahden paikkeilla. Uudemmat talot vievät vähemmän ja vanhemmat vielä enemmän.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuskin COP ollut kaksi. Luultavasti lähellä ykköstä joten ne niistä säästöistä.

        SCOP on parhailla pumpuilla liki 2 jopa 25 asteen pakkasessa. Sinä muistelet aikaa 15 vuotta sitten.


      • Anonyymi

        millä laskutavalla ja järjellä tuo laskelma on tehty


      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuskin COP ollut kaksi. Luultavasti lähellä ykköstä joten ne niistä säästöistä.

        Monta ilp testiä olet lukenut kun jutut on kuin joulupukilla


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        SCOP on parhailla pumpuilla liki 2 jopa 25 asteen pakkasessa. Sinä muistelet aikaa 15 vuotta sitten.

        tuollaiset SCOP arvot pitäisi lailla kieltää (voidaan sallia vain, jos COP ilmoitetaan myös).

        COP -arvo toki riippuu sisä- ja ulkolämpötilan erosta, mutta valmistajat, maahantuojat ja myyjät pitäisi EU -direktiivillä velvoittaa ilmoittamaan COP -arvoista taulukko, jossa on ainakin sarakkeet:

        sisä- ja ulkolämpötilan ero (K) sekä COP-arvo (puhdas luku ilman mittayksikköä).

        Eli jos valmistaja lupaa SCOP=2, kun sisälämpötila = +20 °C, ja ulkolämpötila = -25 °C, niin kun lämpötilaerotus on tällöin 45 °C, niin mikä on COP tällöin (puhdas luku) ?

        Ei toki yleensä koko talvea ole ulkolämpötila = -25 °C, mutta kylminä ajankohtina voi olla noin kylmää, ja jopa kylmempääkin.

        Jopa pääkaupunkiseudulla on ollut -30 °C päivälämpötiloja talvella, ja yöllä vielä muutaman asteen kylmempää (näin 1980 -luvulla Espoossa)!

        Toki, jos joku valmistaja pystyy lupamaan, että jos lämpötilaerotus on 53 °C, niin COP on vähintään 2, tuollaista lämpöpumppua voisi jo suositella.
        Tosin tällä varauksella:

        Kuinka paljon energiaa kuuu varsinaisen lämmittämisen lisäksi ulkoyksikön jäätymisenestotoimenpiteisiin ?
        Tuo energiamäärä kun pitää vielä lisätä varsinaiseen lämmitysenergiankulutukseen.
        Ja jos on pörssisähkö, voiko tuota mitenkään ajoittaa tuota kulutusta halvempiin tunteihin, vai onko kulutus sellaista, jota ei pysty optimoimaan halvempien tuntien ajalle?

        Onkohan kukaan tehnyt vertailua, jossa vertaillaan nimenomaan RAHAN kulutusta, eikä energian?

        Eli lämpöpumppu voi olla COP -arvoltaan parempi vaihtoehto, mutta se ei yleensä ole varaava, jolloin kulutus kohdistuu tasaisesti ympäri vuorokauden.

        Varaava vesipatterilämmitys voisi olla mahdollista toteuttaa niin, että on esim. 2000 litran hyvin lämpöeristetty vesisäiliö, ja sen vesi kuumennetaan sähkövastuksella hyvin kuumaksi (jopa 95 °C) vuorokauden muutaman halvimman sähkötunnin aikana (huom: keväästä 2025 alkaen hinnoittelujakso on 15 min nykyisen tunnin sijasta).
        Tällä energiatehokkuus toki jää lmpöpumppua huonommaksi, mutta kun ottaa huomioon pörssisähkön halvimman ja kalleimman tunnin hintaeron, niin saattaa olla RAHAn kulutuksen suhteen jopa ILP:tä halvempi ratkaisu.

        Kukaan ei tietysti estä tekemästä molempia, eli annetaan ILPin toimia, kun sähkö on halpaa, mutta suljetaan ILP kalleimpien tuntien ajaksi, jolloin kuumavesivaraajajasta saadaan lämpöä lämpöpattereihin, ja tuossahan kuluu sähköä vain kiertovesipumpun kulutuksen verran, joka itse lämmöntuottamiseen verrattuna on mitättömän pieni kulutus.


    • Anonyymi

      Kyseessä taitaa olla vanha ja vetoisa talo. Tuntuu tuo pumppu työntävän lämpöä täysillä, joten sähköähän siinä kuluu luonnollisesti.

      • Anonyymi

        Osaatteko lainkaan laskea? 33kWh vuorokaudessa tarkoittaa 1,4kW patterin pitämistä jatkuvasti päällä. Mikään talo ei lämpene noin pienellä teholla. 12 asteen pakkasella ilmalämpöpumpun cop on vielä hyvä eli taloa lämmitetään 3kW teholla eli sillä uusi talo alkaa pysyä lämpimänä.

        Tavallinen hyvin eristetty talo tarvitsee pakkaskelillä lämmitystä 20-30W /m2. Eli 100m2 talossa kuluu 2-3 kW energiaa tunnissa lämmittämiseen. 24 tuntia x 3kW = 72kWh sähköä. Jos ilmalämpöpumpulla päästään 33kWh niin kahden hyötysuhteella mennään ja pumppu säästää 50% sähköä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Osaatteko lainkaan laskea? 33kWh vuorokaudessa tarkoittaa 1,4kW patterin pitämistä jatkuvasti päällä. Mikään talo ei lämpene noin pienellä teholla. 12 asteen pakkasella ilmalämpöpumpun cop on vielä hyvä eli taloa lämmitetään 3kW teholla eli sillä uusi talo alkaa pysyä lämpimänä.

        Tavallinen hyvin eristetty talo tarvitsee pakkaskelillä lämmitystä 20-30W /m2. Eli 100m2 talossa kuluu 2-3 kW energiaa tunnissa lämmittämiseen. 24 tuntia x 3kW = 72kWh sähköä. Jos ilmalämpöpumpulla päästään 33kWh niin kahden hyötysuhteella mennään ja pumppu säästää 50% sähköä.

        Hyvin kerrottu Kiitos siitä Hyvät talvet.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Osaatteko lainkaan laskea? 33kWh vuorokaudessa tarkoittaa 1,4kW patterin pitämistä jatkuvasti päällä. Mikään talo ei lämpene noin pienellä teholla. 12 asteen pakkasella ilmalämpöpumpun cop on vielä hyvä eli taloa lämmitetään 3kW teholla eli sillä uusi talo alkaa pysyä lämpimänä.

        Tavallinen hyvin eristetty talo tarvitsee pakkaskelillä lämmitystä 20-30W /m2. Eli 100m2 talossa kuluu 2-3 kW energiaa tunnissa lämmittämiseen. 24 tuntia x 3kW = 72kWh sähköä. Jos ilmalämpöpumpulla päästään 33kWh niin kahden hyötysuhteella mennään ja pumppu säästää 50% sähköä.

        "Tavallinen hyvin eristetty talo tarvitsee pakkaskelillä lämmitystä 20-30W /m2."

        Asia ei ole noin yksinkertainen.

        Alapohjan hukka: W/m²

        Yläpohjan hukka: W/m²

        Seinien hukka: W/m² seinäpinta-alasta laskettuna !

        Ikkunoiden hukka: W/m² ikkunapinta-alasta laskettuna !

        Eli vain ala- ja yläpohjan hukka on laskettavissa asunnon pinta-alan mukaan, mutta muut häviöt lasketaankin seinä- ja ikkunapinta-alan mukaan.

        Lisäksi:
        Suomessa on huonot viranomaismääräykset!

        Viranomaiset määräävät minimi ikkunapinta-alan huoneille.
        MIKSI ?
        Pienentämällä ikkunapinta-alaa saataisiin ikkunoiden kautta menevä hukkalämpö pienemmäksi.
        Paraskaan ikkuna ei yllä lämmönhukan osalta samoihin tai parempiin arvoihin kuin hyvin eristetty seinä.

        Eli moinen ikkunapinta-alan minimimääräys huonontaa asuntojen lämmitysenergiatehokkuutta.

        Tällaisessa ei ole mitään järkeä!

        Herätys viranomaiset: olisiko aika korjat vuosikymmeniä varhat, nykyisen kalliin energian aikana aivan järjettömät määräykset ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Osaatteko lainkaan laskea? 33kWh vuorokaudessa tarkoittaa 1,4kW patterin pitämistä jatkuvasti päällä. Mikään talo ei lämpene noin pienellä teholla. 12 asteen pakkasella ilmalämpöpumpun cop on vielä hyvä eli taloa lämmitetään 3kW teholla eli sillä uusi talo alkaa pysyä lämpimänä.

        Tavallinen hyvin eristetty talo tarvitsee pakkaskelillä lämmitystä 20-30W /m2. Eli 100m2 talossa kuluu 2-3 kW energiaa tunnissa lämmittämiseen. 24 tuntia x 3kW = 72kWh sähköä. Jos ilmalämpöpumpulla päästään 33kWh niin kahden hyötysuhteella mennään ja pumppu säästää 50% sähköä.

        Ei hyötysuhde ole koskaan yli yhden! Terv. Fyysikko


    • Anonyymi

      Pakkasilmassa ei ole energiaa, tyhjästä on paha nyhjästä.

      • Anonyymi

        Pakkasilmassa on energiaa, mutta vähemmän kuin kesäkeleillä. Nykyiset ilmalämpöpumput repivät pakkasessakin 2-3 kertaisesti ottotehonka verran lämpöä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pakkasilmassa on energiaa, mutta vähemmän kuin kesäkeleillä. Nykyiset ilmalämpöpumput repivät pakkasessakin 2-3 kertaisesti ottotehonka verran lämpöä.

        Pakkasella ulkoyksikön puhaltimen nopeus täytyy moninkertaistaa, muuten tehon tuotto romahtaa. Se vaatii imulinjan tulistimen ja alijäähyn.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pakkasella ulkoyksikön puhaltimen nopeus täytyy moninkertaistaa, muuten tehon tuotto romahtaa. Se vaatii imulinjan tulistimen ja alijäähyn.

        ILP ei säästä automaattisesti ja COP ole 2 jos käyttötavat ovat väärät niin kuin toinen kommentoijakin toteaa. Ne ovat yleistyksiä joissa moni luulee säästävänsä vaikka COP on lähellä ykköstä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ILP ei säästä automaattisesti ja COP ole 2 jos käyttötavat ovat väärät niin kuin toinen kommentoijakin toteaa. Ne ovat yleistyksiä joissa moni luulee säästävänsä vaikka COP on lähellä ykköstä.

        Kyse ei ollut COPista, vaan pakkasilman onnettomasta lämpösisällöstä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pakkasella ulkoyksikön puhaltimen nopeus täytyy moninkertaistaa, muuten tehon tuotto romahtaa. Se vaatii imulinjan tulistimen ja alijäähyn.

        Satusetä kertoo alijäähystä.


      • Anonyymi

        Ilmassa on energiaa jos lämpötila on yli -273 astetta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ILP ei säästä automaattisesti ja COP ole 2 jos käyttötavat ovat väärät niin kuin toinen kommentoijakin toteaa. Ne ovat yleistyksiä joissa moni luulee säästävänsä vaikka COP on lähellä ykköstä.

        Kaikkien tunnetuimpien Suomessa myytävien ilmalämpöpumppujen cop on 10 pakkasasteen tienoilla vähintään kaksi. Jos et usko, niin kookleta vtt:n testiraportteja laitteista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikkien tunnetuimpien Suomessa myytävien ilmalämpöpumppujen cop on 10 pakkasasteen tienoilla vähintään kaksi. Jos et usko, niin kookleta vtt:n testiraportteja laitteista.

        Vähintään kaksi jos ilp:iä käytetään oikein. Jos 10 pakkasasteen tienoilla pyynti on 21 C ja puhallinnopeus pienin niin et taatusti saa kakkosen COP:ia


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vähintään kaksi jos ilp:iä käytetään oikein. Jos 10 pakkasasteen tienoilla pyynti on 21 C ja puhallinnopeus pienin niin et taatusti saa kakkosen COP:ia

        No ei kai sähköpatterikaan mitään lämmitä, jos sitä käytetään väärin. Sama päteeihan kaikkiin laitteisiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No ei kai sähköpatterikaan mitään lämmitä, jos sitä käytetään väärin. Sama päteeihan kaikkiin laitteisiin.

        Väitöshän oli että aina saa COP:ksi kakksoen, oikein testattunakin.


      • Anonyymi

        Tiedettiinkö tämä siellä Esson baarin takapöydässä ?


      • Anonyymi

        Energiaa ei ole - 273C lämpötilassa. Sen yläpuolella on materiaalissa aina lämpöenergiaa.
        Fysiikassa puhutaan kelvineistä, kun lasketaan esim lämpöpumppuja. Lämpötilaero tärkein tekijä. Jos ulkona 261K ja sisälle halutaan 293K, niin erotus on "vain" 32K (sama myös C) ja tästä lämpötilaerosta lämpöpumppu suoriutuu vielä hyvillä arvosanoilla.
        Ps.0C on vain veden jäätymispiste ja siten kaikelle elolliselle oleellinen lämpötila. Raudalle ja kaasuille ei niinkään. Ainakaan kaikille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Väitöshän oli että aina saa COP:ksi kakksoen, oikein testattunakin.

        Kerrottiin myös, että väärin käytettynä ei saada sitä kakkosta. Millä tahansa laitteella voi lämmittää väärin ja tehottomasti. Ei sitä tarvitse erikseen kertoa paitsi joillekkin äliöille.


      • Anonyymi

        "Pakkasilmassa ei ole energiaa" Tämä väite pitää paikkansa −273,15 celcius lämpötilassa.

        Jos on lämpimämpää kuin tuo, vaikka -100c niin siinä on energiaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Satusetä kertoo alijäähystä.

        Jos tätä alijäähdytintä ei ole, palaa kylmäaine "liian lämpimänä" takaisin kompressoriin, jolloin lämpöpumpun toiminta niemenomaan pakkasessa on heikompaa, niin kuin kaikissa halvoissa laitteissa asianlaita on, mutta ei kannata kommentoida, jos ei ymmärrä kylmäkierrosta mitään.


      • Anonyymi

        On siinä energiaa, jos sen lämpötila on enemmän kuin -273 astetta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On siinä energiaa, jos sen lämpötila on enemmän kuin -273 astetta.

        Kuivan ilman entalpia 0°C:ssa 0 kJ/kg.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyse ei ollut COPista, vaan pakkasilman onnettomasta lämpösisällöstä.

        Kun ulkoilmaa jäähdytetään ulkoyksikössä vaikkapa 5 astetta, niin siitä saadaan höyrystimeen lämpöenergiaa ihan yhtä paljon, olipa ulkolämpötila +10°C tai -10°C.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun ulkoilmaa jäähdytetään ulkoyksikössä vaikkapa 5 astetta, niin siitä saadaan höyrystimeen lämpöenergiaa ihan yhtä paljon, olipa ulkolämpötila 10°C tai -10°C.

        Ei pidä paikkaansa, kosteammassa lämpimässä ilmassa saa 10 kW tehon ja pakkasilmassa 6 kW tehon 1 ilmakuutiosta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei pidä paikkaansa, kosteammassa lämpimässä ilmassa saa 10 kW tehon ja pakkasilmassa 6 kW tehon 1 ilmakuutiosta.

        Yksi ilmakuutio sisältää +10c lämpötilassa ilmaa 1,25 kg ja -10c lämpötilassa 1,34 kg. Kun näitä massoja jäähdytetään 5 astetta, niin lämpöä vapautuu 1,25*1*5=6,25 kJ (+10c) tai 6,70 kJ (-10c).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yksi ilmakuutio sisältää 10c lämpötilassa ilmaa 1,25 kg ja -10c lämpötilassa 1,34 kg. Kun näitä massoja jäähdytetään 5 astetta, niin lämpöä vapautuu 1,25*1*5=6,25 kJ ( 10c) tai 6,70 kJ (-10c).

        Ei sitä noin lasketa, tajuuahan sen pölhökin suoraan COPista lämpötilan mukaan. Ne lasketaan tietysti Mollier taulukon mukaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pakkasilmassa on energiaa, mutta vähemmän kuin kesäkeleillä. Nykyiset ilmalämpöpumput repivät pakkasessakin 2-3 kertaisesti ottotehonka verran lämpöä.

        Pitää paikkaansa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vähintään kaksi jos ilp:iä käytetään oikein. Jos 10 pakkasasteen tienoilla pyynti on 21 C ja puhallinnopeus pienin niin et taatusti saa kakkosen COP:ia

        Jotain järkeä voi sentään käyttää jos omistaa ilpin


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jotain järkeä voi sentään käyttää jos omistaa ilpin

        Näin siinä käy, kompuran kapasiteetti loppuu.

        Tutkimustyössä olisi ollut hienoa tarkastella ilmalämpöpumpun toimintaa myös vielä kylmemmissä ul-
        kolämpötiloissa, mutta Suomen talvi ei sellaisia tarjonnut tutkimuksen aikana. Jo nyt kuitenkin nähtiin,
        kuinka suuri painehäviö ilmestyy kompressorin imupuolelle, kun höyrystymislämpötila on lähellä -20℃
        ja kompressori on toipumassa sulatusjaksosta täyteen toimintakuntoon. Valmistajan ilmoittamista ar-
        voista tehty lineaarinen sovitus voidaan todeta epäkelvoksi tavaksi hahmottaa COP.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Energiaa ei ole - 273C lämpötilassa. Sen yläpuolella on materiaalissa aina lämpöenergiaa.
        Fysiikassa puhutaan kelvineistä, kun lasketaan esim lämpöpumppuja. Lämpötilaero tärkein tekijä. Jos ulkona 261K ja sisälle halutaan 293K, niin erotus on "vain" 32K (sama myös C) ja tästä lämpötilaerosta lämpöpumppu suoriutuu vielä hyvillä arvosanoilla.
        Ps.0C on vain veden jäätymispiste ja siten kaikelle elolliselle oleellinen lämpötila. Raudalle ja kaasuille ei niinkään. Ainakaan kaikille.

        Puhtaan veden jäätymispiste ei ole 0 astetta vaan huomattavasti alle eli pakkasen puolella. Jos vesi on liikkumatonta ja siinä ei ole epäpuhtauksia, niin muistan joskus lukeneni jäätymisen tapahtuvan -8 asteessa. Tämä johtuu siitä, että jäätymistä ei tapahdu, jos vedessä ei ole kiteytymiskeskuksia epäpuhtauksien muodossa. Kun tälläistä alijäähtynyttä puhdasta vettä häiritsee tapahtuu yhtäkkinen kauttaaltaan jäähtyminen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei pidä paikkaansa, kosteammassa lämpimässä ilmassa saa 10 kW tehon ja pakkasilmassa 6 kW tehon 1 ilmakuutiosta.

        Tässä unohtuu kaikkein tärkein asia, joka ilmenee ilmasta veteen lämpöpumpussa, tuolla pienemmällä teholla saa aikaan vain haaleaa vettä pakkasilmasta, koska tuollaisten puristusalueiden saavuttaminen vaatii monta kompressoria.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei pidä paikkaansa, kosteammassa lämpimässä ilmassa saa 10 kW tehon ja pakkasilmassa 6 kW tehon 1 ilmakuutiosta.

        "kosteammassa lämpimässä ilmassa saa 10 kW tehon ja pakkasilmassa 6 kW tehon 1 ilmakuutiosta."

        Johtuuko tuo ilman sisältämästä vedestä?

        Pelkän ilman osaltahan pakkasilman tiheys on suurempi, joten sama 1 m³ on massayksiköinä (kg) enemmän, jos on pakkanen, kuin jos lämpötila > 0 °C.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "kosteammassa lämpimässä ilmassa saa 10 kW tehon ja pakkasilmassa 6 kW tehon 1 ilmakuutiosta."

        Johtuuko tuo ilman sisältämästä vedestä?

        Pelkän ilman osaltahan pakkasilman tiheys on suurempi, joten sama 1 m³ on massayksiköinä (kg) enemmän, jos on pakkanen, kuin jos lämpötila > 0 °C.

        Voi älä viitsi tuota tiheyspaskaa, kyse on lämpösisällöstä ja pitää päästä aika korkeisiin lämpöihin kaasujen kanssa.


    • Anonyymi

      Kyseisessä tapauksessa on koe mielessä käynnistetty ilp 12 asteen pakkasessa,
      ja käytetty vrk ja mitattu kulutus.
      Tuollaisella 3.2 pumpulla ei omakotitaloa pidetä tuolla pakkasella asumislämmössä.
      Pumppu melko uusi-
      Tyhmät uskoo mainoksiin.

      • Anonyymi

        Oletko vähän yksinkertainen? Laske talosi lämmöntarve pakkasella. Sitten katsot ilmalämpöpumppusi tuottokäyrää ja vertaat tarvetta tuottoon. Huomaat helposti, että talosi lämmöntarve on suurempi kuin tuotto.
        Missä olet nähnyt mainittavan, että ilmalämpöpumpulla yksinään voi lämmittää koko talon talvikuukausina? Ei kukaan tätä ole väittänyt. Eihän yhden ilmalämpöpumpun ilmankiertokaan riitä joka puolelle rakennusta.
        Jos käytettäisiin ilmavesilämpöpumppua, joka lämmittää patterikierron vettä, niin silloin lämpöä riittää. Minulla on tuollainen järjestelmä ja sillä lämmittää talon noin 10 asteen pakkaseen saakka. Tämän jälkeen sähkövastukset tukevat lämmitystä. Talvella noita kovia pakkasia on kuitenkin aika harvoin, joten kokonaisuudessaan säästän noin puolet sähköntarpeesta.


    • Anonyymi

      Suomi on täynnä ihmisiä jotka ei ymmärrä aiheesta mitään.

      • Anonyymi

        Aivan!!!!! Turust vaa,onks mulkukka soittanu? Häh???


    • Anonyymi

      Kylmässä pakkasilmassa on edelleen kovin vähän lämpöenergiaa.

      Liekki lämmittää edelleen parhaiten, viher-itu-hörhöjen väitteissä erilaisilla "pumpuilla" saadaan KYLMÄSTÄ ilmasta tehtyä lämmintä HALVALLA. Tässä ujostellaan kertoa, niin että se parin centin per kw-sähköhän se on mitä tässä tarvitaan jotta talo lämpeää "pumpulla" halvalla. Pumpulla lämmittäjä on sähkölämmittäjä aivan kuten suoralla sähköllä leivänpaahtimen periaatteella toimivat seinäpatteritkin ovat.

      Tietenkään itsetietoinen älylaitteisiin sonnustautunut uramenestyjä/-är ei enää mene rankametsään polttopuuta pikkupakkasella tekemään vaikka nykyään on koneita ja laitteita tähän keksitty puun siirtoa helpottamaan oleellisesti. Onhan se ennen kaikkea myös some-positiivisempaa pumpata kuntosalilla mekaanista laitetta merkkitrikoissa kuin omin kätösin kantaa polttopuita metsän siimeksessä- nykyään näin.

      Aloitus on tosi. Ei kylmästä luonnon ilmasta mikään merkki tee ilmaiseksi lämmintä ja viileän sisäilman lämmitys ilmalla on se juttu mikä nielee kilowatteja. Ja se ilmapumpun humina, päähänhän se alkaa särkeä eikä ne pumput ole edelleenkään tasaista lämpöä KOKO asuintilaan antavia. ILP on hyvä keksintö kun käsittää laitteensa rajoitukset ensiksi en sitä moiti, mutta ok-talon lämmönlähteeksi heppoinen.

      Maalampöylistäjät myhäilee tässä valintaansa ja palopuheet huoltoasemien kahvioissa sorisee mutta entäpä miten se sitten maalämmön putket 20-vuoden päästä, olisiko pellettikattila halvempi vaihtaa kuin ne putket maan alle... kokemukset puuttuu täysin maalämmön pitkäaikaiskäytöstä ja uudet tuotteet joilla sinänsä lyhyt kehitysikä kun ne ovat tulleet markkinoille asiakkaiden testattavaksi kuten niin moni juttu lvi-tekniikassa myydään suu messingillä parhaana keksintönä asiakkaalle mutta totuus selviää kun takuu on ummessa, sitten maksetaan. Omasta pussista.

      • Anonyymi

        Puhut asiaa


      • Anonyymi

        Vai pitää vaihtaa maalämpöputket 20v kuluttua? Meillä asenettu maalämpö vuonna 1982 ja putket edelleen ehjät. Maalämpöpumppu vaihdettu 2019 uuteen ja muulla ei ole lämmitetty, paitsi saunan kiuas puulla. Lämmitettävä ala 130m2. Huom. putket kaivettu maahan.

        " siinä kokemusta"


      • Anonyymi

        Puulla lämmittäminen on kalliimpaa kuin lämpöpumpulla. Harva saa ilmaista puuta. Omassa metsässä kasvava puukaa ei ole ilmaista, jos laskee palstaan sitoutuneen pääoman, korjuulaitteet, laitteistojen huollot, laitteiston vaatiman tilan hinta, käytetyn työn ym. Lisäksi puulla lämmittäminen vaatii aikaa eikä taloa oikein voi jättää yksikseen päivää paria pidemmäksi ajaksi.

        Oletko ihan oikeasti viitsinyt laskea kaikki kustannukset vai luuletko asoita?

        Minulla on talossa kaksi tulisijaa ja ilmalämpöpumppu sekä patterit. Ilmalämpöpumpulla lämmitetään koko ajan ja puulla tuetaan vasta kunnon pakkasilla. Ostopuu on niin kallista että sillä ei kannata lämmittää ennen kuin lämpöpumpun teho loppuu.


      • Anonyymi

        Liekki ei muuten lämmitä parhaiten, sillä liekin lämmön siirrossa on aina häviöitä savukaasujen muodossa. Liekin hyötysuhde on 70-80% luokkaa. Jos poltat puuta 1 kW teholla tunnin, niin saat siitä noin 0,7 kW lämpötehoa. Jos taas käytät lämpöpumppua, niin saat 1kW tehosta keskimäärin 2kW lämpötehoa. Lämpöpumpun hyötysude liikkuu 1-6 kertaisena riippuen lämpötilasta. Eli kesällä 1kW sähköteholla voi lämmittää 6kW teholla esim. lämmintä käyttövettä. Ei ole olemassa niin halpaa puuta, että sillä lämmittäisi halvemmalla kuin lämpöpumpulla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Puulla lämmittäminen on kalliimpaa kuin lämpöpumpulla. Harva saa ilmaista puuta. Omassa metsässä kasvava puukaa ei ole ilmaista, jos laskee palstaan sitoutuneen pääoman, korjuulaitteet, laitteistojen huollot, laitteiston vaatiman tilan hinta, käytetyn työn ym. Lisäksi puulla lämmittäminen vaatii aikaa eikä taloa oikein voi jättää yksikseen päivää paria pidemmäksi ajaksi.

        Oletko ihan oikeasti viitsinyt laskea kaikki kustannukset vai luuletko asoita?

        Minulla on talossa kaksi tulisijaa ja ilmalämpöpumppu sekä patterit. Ilmalämpöpumpulla lämmitetään koko ajan ja puulla tuetaan vasta kunnon pakkasilla. Ostopuu on niin kallista että sillä ei kannata lämmittää ennen kuin lämpöpumpun teho loppuu.

        Höpöjä pukkaa idealistiltä.

        Jos hankit metsäpalstan niin se tuottaa joka vuosi tietyn määrän puuta. On parempi säästö kuin pankin säästötili. Antaa liikuntaa hoitaa ja harventaa.

        Henkilöauton peräkärryssä tuo 1-1,5 mm3 kerralla ja vaimo poimii sienet ja marjat. Tekee niistä maukkaat viinit juhliin ja lisäksi saa kuntoa antaa miehelle unilevon, ehkä pulskan poikalapsen.

        On kiva katsoa nuotiolla rakasta vaimoa ja juoda sumpit, nisun kera. Sinä ahkeroit kuntosalilla halvalla.


      • Anonyymi

        Kuuntelen ennemmin sitä ilpin huminaa kuin köhin savussa ja tukehdun tuhkaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Höpöjä pukkaa idealistiltä.

        Jos hankit metsäpalstan niin se tuottaa joka vuosi tietyn määrän puuta. On parempi säästö kuin pankin säästötili. Antaa liikuntaa hoitaa ja harventaa.

        Henkilöauton peräkärryssä tuo 1-1,5 mm3 kerralla ja vaimo poimii sienet ja marjat. Tekee niistä maukkaat viinit juhliin ja lisäksi saa kuntoa antaa miehelle unilevon, ehkä pulskan poikalapsen.

        On kiva katsoa nuotiolla rakasta vaimoa ja juoda sumpit, nisun kera. Sinä ahkeroit kuntosalilla halvalla.

        Eli kannattaa ostaa metsäpalsta tuottamaan puuta, myy sen puun ja lämmittää omaa taloa ilmalämpöpumpulla :-)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Höpöjä pukkaa idealistiltä.

        Jos hankit metsäpalstan niin se tuottaa joka vuosi tietyn määrän puuta. On parempi säästö kuin pankin säästötili. Antaa liikuntaa hoitaa ja harventaa.

        Henkilöauton peräkärryssä tuo 1-1,5 mm3 kerralla ja vaimo poimii sienet ja marjat. Tekee niistä maukkaat viinit juhliin ja lisäksi saa kuntoa antaa miehelle unilevon, ehkä pulskan poikalapsen.

        On kiva katsoa nuotiolla rakasta vaimoa ja juoda sumpit, nisun kera. Sinä ahkeroit kuntosalilla halvalla.

        Lähtemättä kansallisromanttisiin haaveisiin tarkastellaan puunhakureissua puhtaasti taloudelliselta kannalta.
        Metsäpalsta hankittava, ok, maksaa jokusen kymmenen tuhatta euroa. Ok.
        Sitten koittaa se retkipäivä. Auto, peräkärry, moottorisaha, öljyt, bensat ja kaikki muu tarvittava mukaan ja menoksi. Sanotaan nyt vaikka, että palsta 60 kilometrin päässä. Ajo sinne, vaikkapa 4 tuntia työntekoa, ajo takaisin, kuorman purku, pilkkominen ja varastointi tarkoitusta varten erikseen hankittuun rakennukseen eli liiteriin.
        Jos lähdetään purkamaan retkeä euroiksi, niin matka autolla kustantaa karkeasti 40€ (20€ polttoaineeseen ja toinen mokoma niihin kuluihin jyvitettynä, mitä autoilusta syntyy eli verot, huolto, korjaus, katsastus, vakuutus, renkaat,..). Ja kyllä, peräkärry perässä lisää polttoaineen kulutusta, joten se kottero, joka kulkee keskikulutuksella 7, vie kärry perässä 8 litraa. Kokemusta on jokaisella, joka on kärryä vetänyt. Kärryhän on muuten ilmainen sekin...
        No, palstalla annat sahan laulaa ja poltat pienkonebensaa puoli kannua ja teräketjuöljyä saman verran, 15€. Muitakin kuluja sahan omistajalle tulee, mutta ei nyt lasketa kaikkea. Sovitaan, että laippoja, tulppia, ketjuja, ilmansuodattimia ja kaikkea muuta saa ilmaiseksi.
        Työpäivän jälkeen kotia kohti 1-1,5 m3 puuta kyydissä. Paluumatka, kuorman purkaminen, pilkkominen ja kärrääminen liiteriin. Kustannuksia ei varsinaisesti tule, olettaen, että et käytä halkojaa, vaan kirvestä. Ja se liiterihän meillä on kaikilla jo siinä tontilla, joten siitä ei tule kustannuksia, paitsi tietysti kiinteistövero ja kunnossapito, mutta ei mennä niihin.
        Lopputulemana sinulla on pitkän päivän päätteeksi 1-1,5 m3 polttopuuta kuivumassa ja odottamassa ensi talvea.
        Varovasti ja alakanttiin arvioituna kuution hinnaksi tulee siis 35-55€/1m3.
        Sen ilmaisen puun hinnaksi siis.
        Ja työlle tai muulle ei lasketa hintaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lähtemättä kansallisromanttisiin haaveisiin tarkastellaan puunhakureissua puhtaasti taloudelliselta kannalta.
        Metsäpalsta hankittava, ok, maksaa jokusen kymmenen tuhatta euroa. Ok.
        Sitten koittaa se retkipäivä. Auto, peräkärry, moottorisaha, öljyt, bensat ja kaikki muu tarvittava mukaan ja menoksi. Sanotaan nyt vaikka, että palsta 60 kilometrin päässä. Ajo sinne, vaikkapa 4 tuntia työntekoa, ajo takaisin, kuorman purku, pilkkominen ja varastointi tarkoitusta varten erikseen hankittuun rakennukseen eli liiteriin.
        Jos lähdetään purkamaan retkeä euroiksi, niin matka autolla kustantaa karkeasti 40€ (20€ polttoaineeseen ja toinen mokoma niihin kuluihin jyvitettynä, mitä autoilusta syntyy eli verot, huolto, korjaus, katsastus, vakuutus, renkaat,..). Ja kyllä, peräkärry perässä lisää polttoaineen kulutusta, joten se kottero, joka kulkee keskikulutuksella 7, vie kärry perässä 8 litraa. Kokemusta on jokaisella, joka on kärryä vetänyt. Kärryhän on muuten ilmainen sekin...
        No, palstalla annat sahan laulaa ja poltat pienkonebensaa puoli kannua ja teräketjuöljyä saman verran, 15€. Muitakin kuluja sahan omistajalle tulee, mutta ei nyt lasketa kaikkea. Sovitaan, että laippoja, tulppia, ketjuja, ilmansuodattimia ja kaikkea muuta saa ilmaiseksi.
        Työpäivän jälkeen kotia kohti 1-1,5 m3 puuta kyydissä. Paluumatka, kuorman purkaminen, pilkkominen ja kärrääminen liiteriin. Kustannuksia ei varsinaisesti tule, olettaen, että et käytä halkojaa, vaan kirvestä. Ja se liiterihän meillä on kaikilla jo siinä tontilla, joten siitä ei tule kustannuksia, paitsi tietysti kiinteistövero ja kunnossapito, mutta ei mennä niihin.
        Lopputulemana sinulla on pitkän päivän päätteeksi 1-1,5 m3 polttopuuta kuivumassa ja odottamassa ensi talvea.
        Varovasti ja alakanttiin arvioituna kuution hinnaksi tulee siis 35-55€/1m3.
        Sen ilmaisen puun hinnaksi siis.
        Ja työlle tai muulle ei lasketa hintaa.

        Höpöjä jatkuu ja liioittelua. Ei niitä puita pilkota tuoreena ja heti. 2-3 puuta kaataa niin siinä on motti. Ei tuoretta puuta kannata kuskata kotiin, siinä keljettaa vettä melkoisen määrän.

        Puut kuivuvat metsässä, kun aisaa sahalla kaadon jälkeen ja sitten kuivina vasta kotiin. Puiden pienistys tapahtuu kotona talven kuluessa. Sähkö on sirkkelissä ja sillä tekee varttissa melko paljon klapia. Koneet kestää pitempään. kuin sun lämpöpumppu. Mulla 50 v. vanhat ja aina vaan pelittää.

        Talvi on luppoaikaa ja silloin on aikaa askareille. On melko heikossa kunnossa moottorisaha, jos kuluttaa noin paljon. Mun sahalla tekee yhdellä tankillisella sen motin ja perintönä isältä. Tankki vetää 1/3 litraa = 0,70 €. Ketjun me osaamme teroittaa.

        Hesasta voi joutua ajamaan 60 kilsaa metsään mutta muualla Suomessa voi käydä melkein aamukusella, metsän reunassa.

        Huomauttaisin, että maalla on keksitty kippikärryjen käyttö.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Höpöjä jatkuu ja liioittelua. Ei niitä puita pilkota tuoreena ja heti. 2-3 puuta kaataa niin siinä on motti. Ei tuoretta puuta kannata kuskata kotiin, siinä keljettaa vettä melkoisen määrän.

        Puut kuivuvat metsässä, kun aisaa sahalla kaadon jälkeen ja sitten kuivina vasta kotiin. Puiden pienistys tapahtuu kotona talven kuluessa. Sähkö on sirkkelissä ja sillä tekee varttissa melko paljon klapia. Koneet kestää pitempään. kuin sun lämpöpumppu. Mulla 50 v. vanhat ja aina vaan pelittää.

        Talvi on luppoaikaa ja silloin on aikaa askareille. On melko heikossa kunnossa moottorisaha, jos kuluttaa noin paljon. Mun sahalla tekee yhdellä tankillisella sen motin ja perintönä isältä. Tankki vetää 1/3 litraa = 0,70 €. Ketjun me osaamme teroittaa.

        Hesasta voi joutua ajamaan 60 kilsaa metsään mutta muualla Suomessa voi käydä melkein aamukusella, metsän reunassa.

        Huomauttaisin, että maalla on keksitty kippikärryjen käyttö.

        Puut pitää halkoa heti kaadon jälkeen ja sitten pinota kuivamaan. Jos pinot on tehty äitienpäivään mennessä niin syksyllä puut ovat kuivia poltettavaksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Liekki ei muuten lämmitä parhaiten, sillä liekin lämmön siirrossa on aina häviöitä savukaasujen muodossa. Liekin hyötysuhde on 70-80% luokkaa. Jos poltat puuta 1 kW teholla tunnin, niin saat siitä noin 0,7 kW lämpötehoa. Jos taas käytät lämpöpumppua, niin saat 1kW tehosta keskimäärin 2kW lämpötehoa. Lämpöpumpun hyötysude liikkuu 1-6 kertaisena riippuen lämpötilasta. Eli kesällä 1kW sähköteholla voi lämmittää 6kW teholla esim. lämmintä käyttövettä. Ei ole olemassa niin halpaa puuta, että sillä lämmittäisi halvemmalla kuin lämpöpumpulla.

        Halpuus riippuu sähkön hinnasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Puut pitää halkoa heti kaadon jälkeen ja sitten pinota kuivamaan. Jos pinot on tehty äitienpäivään mennessä niin syksyllä puut ovat kuivia poltettavaksi.

        Pinoamiset on turhaa hommaa, klapit tehdään suoraan 1 -1,5 motin säkkeihin, tai vastaaviin, annetaan kuivua rauhassa 2 kesää ja nostetaan talven tullen talon lähelle.
        Ilmaista harvennus puuta, pelkkää tuloa, konekulut verovähennyksiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pinoamiset on turhaa hommaa, klapit tehdään suoraan 1 -1,5 motin säkkeihin, tai vastaaviin, annetaan kuivua rauhassa 2 kesää ja nostetaan talven tullen talon lähelle.
        Ilmaista harvennus puuta, pelkkää tuloa, konekulut verovähennyksiin.

        Kun tekee klapipinot niin 1 kesä riittää kuivamiseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Puut pitää halkoa heti kaadon jälkeen ja sitten pinota kuivamaan. Jos pinot on tehty äitienpäivään mennessä niin syksyllä puut ovat kuivia poltettavaksi.

        Kuutiossa 200 kg vettä kuusipuussa ja 300 kg koivussa. Ei niitä vesimääriä kannata rahdata tontille.


    • Anonyymi

      Ilmalämpöpumpun kaukosäätimessä on mahdollisuus ajastaa pumppu toimimaan esim. halvan yösähkön aikana.

      • Anonyymi

        Onko OL3:n tilaajille ja Uniperin valtaajille halpaa yösähköä?


    • Anonyymi

      Suomalaisessa omakotitalossa ei pitäisi tarvita kesällä viilennystä jos on tehty eristykset oikein.
      Talvella eristykset estää lämmön pääsyn ulos ja kesällä samat eristykset estää ulkoa tulevan lämmön pääsyn sisään.
      Edellyttää että asukkailla on järkeä pitää ulkoovet kiinni ja säleverhot kiinne ikkunoissa.
      Emme käytä ilp:tä kesällä viilentämiseen emmekä yli 10 asteen pakkasella lämmittämiseen.

      • Anonyymi

        Pitää paikkansa


      • Anonyymi

        Vai ei suomalaisessa talossa tarvita viiilennystä, jos talo on rakennettu oikein. Ihan hölyn pölyä.

        On aivan sama miten talo on rakenettu jos ulkolämpötila on muutaman viikon päivisin lähes 30 plussalla eikä yölläkään laske alle kahdenkymmenen. Talon sisälämpötila ja ilmankosteus nousee hiljalleen mukavuuden kannalta liian suureksi. Tähän ei mikään rakennetekninen seikka vaikuta. Asia on vähän sama kuin, että pakkasella talo jäähtyy ilman lämmitystä.


      • Anonyymi

        "Suomalaisessa omakotitalossa ei pitäisi tarvita kesällä viilennystä jos on tehty eristykset oikein."

        Mutta, kun pitää, niin mitä sitten?


      • Anonyymi

        Taas olaan ihan peräkammaeista peräisin
        Josmyalomhyvinneristetty se on niin uutta tekniikkaa täynnä oleva nykyaikainen että siinä oltava ilmanvaihtokonen lakisääteinen. Ja sehän pumpaa kuumaa ilmaa kesällä biikeenseen yaloon ja talbella kylää ilmaa sisään ja lämmitä ulos.

        Asiantuntija


      • Anonyymi

        Uusilla pumpuilla päästään SCOP arvossa noin kahteen jopa 25 asteen pakkasessa. 15 vuotta sitten ei päästy.


    • Anonyymi

      ILP on varmaan hyvä mökkilämmitin, jos siellä oleskellaan 3 vuodenaikaa.
      Mutta vakituisen asunnon lämpimyys on järkevää ratkaista myös toisella,
      vaihtoehtoisella lämmitysmuodolla eli vaikka puulämmityksellä, mikä
      antaa pontta haluttaessa ja turvaa lämpimyyden sekä kylmällä säällä
      että mahdollisten häiriöiden iskiessä lämmitysjärjestelmään.

      • Anonyymi

        Ilp on hyvä vakituisen asunnon päälämmitysjärjestelmä. Syy on yksinkertaisesti se, että sillä lämmittää halvalla. Tukilämmitysmuotoja toki tarvitaan, mutta vain muutamia viikkoja vuodessa kun on kovat pakkaset. Tukena voi olla sähköpatterit, sillä ne toimivat täysin automaattisesti taikka sitten poltetaan puuta.
        Itse lämmitän ilpillä ja tuen puulla. Sähköpatterit ovat varalla. Kun hankin ilpin, niin vuotuiset lämmityskustannukset putosivat 400 euroa eli kolmasosan aikaisemmista. Ilppi maksoi itsensä viidessä vuodessa ja nyt kymmenen vuoden päästä säästetyllä summalla voi hankkia uuden ilpin käytännössä ilmaiseksi. Uudemman ilpin lämmitysteho on parempi kovlla pakkasilla kuin nykyisen, joten säästöä syntyy vieläkin enemmän.


    • Anonyymi

      Kun lämmittää tyhmien ihmisten jäämäsähköllä niin ei maksa mitään.

    • Anonyymi

      Onpas todella ideaali Carnotin porukkaa ja umpityhmiä lahopäitä, no ei ne kaupaksi mene enää.

    • Anonyymi

      30 x 6,60 on 198€/kk, joka ei ole paljon.

    • Anonyymi

      Täytyy ensin päättää, kumpi lämmitysmuoto on etusijalla; öljy vai ILP, ja sen jälkeen säätää patterien ja ILP: n asetukset. Mikä on öljylämmityksen kustannukset ja mikä ILP:n

      • Anonyymi

        Vastaan itselleni. Jos oletetaan, että öljylämmitys on se kalliimpi lämmitys, säädetään öljylämitys esm. 22 asteeseen ja ILP:n 24 asteeseen. Näin patterien termostaattiventtiilin pysyvät kiinni. Mutta jos on pörssisähkö, jonka hinta vaihtelee jatkuvasti hyvinkin laajalla skaalalla, voisi tehdä niin, että kun päivällä sähkön hinta hipoo pilviä, säädetään ILP:n 20 asteeseen, niin se pysyy hiljaa ja kun sähkö on yöllä erittäin halpaa, säädetään ILP yöksi 25 asteeseen ja aamulla sitten kahteenkymmeneen. (suurinpiirtein näin meillä kotona)


    • Anonyymi

      Paljonko on paljon ilmaa kuluttaessa?

    • Anonyymi

      itsellä on mitsubishi electric pumppu omakotitalossa.ei muuta lämmitystä.vrk kulutus ollut kolmen vuoden aikana suurimmillaan 8 kwh vuorokaudessa.ei tuota kulutustasi usko kukaan.

      • Anonyymi

        Kyllähän sitä sähköä menee kun pitää pakkasella ovet ja ikkunat auki :-)


    • Anonyymi

      Minulla on Mitsun pumppu. Itse asensin ja hyvin pelaa. Virtaa ottaa 21C sisälämpöasetuksella puhallin 3. nopeudella ja -7C lämpötilassa 3.2 A. Ei tuo kulutus hirveä ole. Siihen päälle puita uuniin. Patterit olen laittanut päälle kun on yli 20 astetta pakkasta. Kovalla pakkasella pumppu alkaa toimia epäsuorana sähkölämmityksenä.

    • Anonyymi

      Aloittaja sai siis ILPin vrk-kulutukseksi 6,60 €.
      Eli sama raha, joka menisi neljään litraan polttoyljyä.

      Nyt voisit tehdä toisen testin, jossa lasket ölyn kulutuksen ILP sammutettuna ja vertaat kulutukseen kun ILP on käynnissä.
      Entisenä ölylämmityksen + ILPin omistajana oma kokemus oli, että öljyä säästyy ihan pirun paljon enemmän kuin tuo 4 litraa päivässä ILPin kanssa.

    • Anonyymi

      Kysymys ketjun aloittaneelle. Miten olet mitannut ilp:n sähkön kulutuksen? Eikös nuo ilp laitteet kytketä kiinteästi sähkötaululta tulevalla kaapelilla ja ulkona asennettuna pakollinen turvakatkaisin. Minulla perinteinen kwh mittari, joka kytketään shuko rasiaan kuluttavan laitteen väliin. En ole alan asiantuntija joten voi tietysti olla sellaisiakin kwh mittareita, jotka mittaavat kulutuksen suoraan kaapelin päältä tms. tosin en ole sellaista nähnyt. Sähkötaulun kwh mittari mittaa talon kokonaiskulutusta eikä siitä voi eroitella yksittäisiä laitteita.

      • Anonyymi

        En ole aloittaja, mutta hyvin yleisesti ilppejä kytketään schuko-pistorasiaan. Meilläkin kaksi pistorasiaan kytkettyä, eli mmj-piuha läpi seinästä ja töpseli lähimpään pistorasiaan.
        Luvallinen firma ne kävi asentamassa, joten kytkentä lienee laillinen...?

        Pistorasiaan oli ilppi kytketty aiemmassa paritaloasunnossammekin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ole aloittaja, mutta hyvin yleisesti ilppejä kytketään schuko-pistorasiaan. Meilläkin kaksi pistorasiaan kytkettyä, eli mmj-piuha läpi seinästä ja töpseli lähimpään pistorasiaan.
        Luvallinen firma ne kävi asentamassa, joten kytkentä lienee laillinen...?

        Pistorasiaan oli ilppi kytketty aiemmassa paritaloasunnossammekin.

        Ei liene laillinen asennus enää nykyisin. Reilut 15 vuotta sitten tehtiin oin, mutta sen jälkeen on meille asennettu kaksi laitetta, ja asentaja kertoi sääntöjen muuttuneen.


      • Anonyymi

        Ilp osttaa noin 5A virran elikkä ottotehoksi tulee 1,1kw ja silloin jos pumppu kompressoi kokoajan 1,1 kwh mutta kun se lepää yleensä 70 prosenttii ajasta. Äjiten kulutus olis silloin
        Noin 0,4kwh


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ole aloittaja, mutta hyvin yleisesti ilppejä kytketään schuko-pistorasiaan. Meilläkin kaksi pistorasiaan kytkettyä, eli mmj-piuha läpi seinästä ja töpseli lähimpään pistorasiaan.
        Luvallinen firma ne kävi asentamassa, joten kytkentä lienee laillinen...?

        Pistorasiaan oli ilppi kytketty aiemmassa paritaloasunnossammekin.

        No ei onnistu enää tuo pistorasia syöttö


      • Anonyymi

        Ei kytketä kiinteästi jos ei halua, minulla pistoke ja välissä kulutusmittari


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei liene laillinen asennus enää nykyisin. Reilut 15 vuotta sitten tehtiin oin, mutta sen jälkeen on meille asennettu kaksi laitetta, ja asentaja kertoi sääntöjen muuttuneen.

        On laillinen asennus meillä ilppi kytketty pistotulpalla rasiaan ,kulutusmittari välissä asennus tehtiin heinäkuussa 2023


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No ei onnistu enää tuo pistorasia syöttö

        Onnistuu


      • Anonyymi

        "voi tietysti olla sellaisiakin kwh mittareita, jotka mittaavat kulutuksen suoraan kaapelin päältä tms."

        KAAPELIN päältä ei voi mitata kulutusta, mutta yksittäisen JOHTIMEN päältä voi.

        Johtuu siitä, että sen kaapelin sisällä kulkeva vaihejohto ja nollajohto (tai vaihejohdot, jos 3-vaiheliitäntä) yhdessä muodostavat systeemin, jossa summavirta = 0 (kun virtaa ei vuoda mihinkään esim. eristevian takia).

        Mutta tosiaan yksittäisen JOHTIMEN päältä voi mitata kulutuksen...
        tai voisi, jos asennus tehtäisiin siten, että yksittäiseen johtimeen pääsee käsiksi esim. jakorasian sisällä.

        Tekeeköhän mikään yritys virtamuuntajaa, jossa sydän olisikin aukinainen rengas, jota voi raottaa sen verran, että saa sen yksittäisen johtimen tungettua renkaan läpi ko. johdinta irrottamatta.

        Olisi maallikollekin turvallinen (ja kenties jopa laillinen, kun virrallista johdinta ei irroteta ja uudelleenkiinnitetä) temppu... tuossahan ei suoraan mitata sähköä, vaan sähkövirran aiheuttamaa magneettikenttää.

        Jossain alan kirjassa (olisiko ollut joko "106 kytkentää" tai "107 kytkentää", niin oli mielenkiintoinen idea:

        Oletetaan virtapiiri, jossa suojaava sulake on 16A.

        Kytkennässä oli 2 magneettisydäntä (rengassydän), ja ensimmäisen läpi esim. ILP:lle menevä joko vaihe- tai nollajohto (mutta EI molempia!).

        ensimmäisen läpi myös 32kierrosta käämilankaa, ja saman langan 1 kierros jälkimmäisen magneettisydämen läpi ja lopulta yhdistetään käämilangan jälkimmäinen pää ensimmäiseen päähän.

        Sitten jälkimmäisen magneettisydämen läpi 32kierrosta käämilankaa (ei ole sähköisessä yhteydessä ensimmäisen langan kanssa) ja tuon toisen käämilangan päät kytketään tunnetun vastuksen kahden pään väliin.

        Tuossa tunnetun vastuksen läpi kulkee virta, joka on 1/1024 ILP:lle menevästä (tai sieltä palaavasta) virrasta.

        Sovelletaan ohmin lakia U = R*I.

        Siis mitataan vastuksen päiden välinen jännite U, ja koska vastuksen resistanssi on tunnettu, lasketaan I = U/R.

        Tämä virta on siis 1/1024 ILP:lle menevästä virrasta.

        se siis kerrotaa luvulla 1024, niin saadaan ILP:lle menevä virta.
        ILP:n jännite voidaan mitata (tarkempi tulos) tai arvioida sen olevan 230 V (tulos ei tällöin ole tarkka, mutta on oikeaa suuruusluokkaa).

        Ainoa harmi, että tuon kirjan ohjeessa oli jokin Philips Componentsin (olisiko nykyisin NXP ?) tuotekoodi, mutta mahtaako nykyaikana noin ikivanhalla koodilla jotain löytää ?

        Kelpaisikohan jokin muu vastaava magneettisydän, siis jollaisen pystyisi jostakin hankkimaan ?


      • Anonyymi

        Ei turvakytkin ole pakollinen


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On laillinen asennus meillä ilppi kytketty pistotulpalla rasiaan ,kulutusmittari välissä asennus tehtiin heinäkuussa 2023

        Se pistotulppa syöttö ei ole sinun tai asentajan haluista kiinni vaan valmistajan ohjeista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On laillinen asennus meillä ilppi kytketty pistotulpalla rasiaan ,kulutusmittari välissä asennus tehtiin heinäkuussa 2023

        Aivan näin!!! Taas ,Turun keskustan ruutukaavan alueelta.Mut meil onki kotona omas talos myös maalämpö joka toimii vaik talos onki kolme kerrost ja pirust vuokralaisia,eikmul erellekkä o mulkukka soittanu? Häh


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se pistotulppa syöttö ei ole sinun tai asentajan haluista kiinni vaan valmistajan ohjeista.

        Mikään valmistaja ei sido ostajaa asennuttamaan pumppua tuvakytkimellä kiinteää asennusta,se on joko pistotulppa tai turvakytkin, ainut ehto on että pumpun voi kytkeä jännitteettömäksi


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikään valmistaja ei sido ostajaa asennuttamaan pumppua tuvakytkimellä kiinteää asennusta,se on joko pistotulppa tai turvakytkin, ainut ehto on että pumpun voi kytkeä jännitteettömäksi

        Höpö höpö Veijon Esson henkilö taas kertoo satuja. Ihan selvästi on Tukesin ja standardien puolesta todettu että valmistajan vaatimuksia on noudatettava


    • Anonyymi

      Tottakai ilpn saa liittää pistorasiaan kun se on kädessä pidettävä sähkölaite

      • Anonyymi

        Kyllä sähkölaitteen saa liittää pistotulpalla pistorasiaan vaikka laite olisi pultattu lattiaan.


    • Anonyymi

      Meidän talo kulutti ennen ilppiä 17000-21000 kilowattia vuodessa, säästä riipuen. Ipin asennuksen jälkeen (2008) kulutus on 8000-13000 kilowattia vuodessa, säästä riippuen.

    • Anonyymi

      Aloittajalla pumpun asetukset täysin metsässä tai kylmäaineet karanneet.

      Meillä 25 mitsun keskikulutus marraskuussa 400W tunnissa (alle 10kWh/vrk) mutta ja lämpöä pukkaa mehevästi.

      • Anonyymi

        Meillä RW 25 mitsu kulutus Marraskuussa

        321 kwh ei muita lämmityksiä päällä, takassa on ollut 3 kertaa tulet


    • Anonyymi

      Meillä mitsun ilppi RW 25
      Pakkasta -14 asetus 21
      Kulutus 22,6 kwh/ vrk
      Ei muuta lämmitystä, mahtava lämmitysteho ,suosittelen

      • Anonyymi

        Tänää kulutus 10kwh
        -5.4 pakkasta


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tänää kulutus 10kwh
        -5.4 pakkasta

        Mittarina pistokkeen välissä
        Nedis wifi Smart Plug


      • Anonyymi

        Lokakuun kulutus
        207 kwh


      • Anonyymi

        Yllättävän hyvin lämpö leviää ympäri taloa, en olisi uskonut miten pienet lämpötilaerot ovat huoneiden välillä, ilpin heikkoushan on juuri lämmönjako


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mittarina pistokkeen välissä
        Nedis wifi Smart Plug

        Ja tosiaan itse sain päättää miten ilppiin asennettiin sähköt kiinteä turvakytkimellä vai shuko pistokkeella,
        Pumppu asennettiin Heinäkuussa,
        -14 asteen pakkasella tein testin ,asetusarvo täysille imuilma oli 21 ilppi puhalti 62 asteita ilmaa ulos ottoteho oli n.2200 w siitä joku laskee helposti kotikutoisen COP luvun


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tänää kulutus 10kwh
        -5.4 pakkasta

        Arvio että päivän kulutus on 12,24 kwh


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Arvio että päivän kulutus on 12,24 kwh

        Meillä menee vielä halvalla sähköllä kuun loppuun, perjantaina on reilu korotus hintoihin
        Nyt sähkön hinta

        Siirtomaksu
        Päivä 5,12
        Yö1,72
        Sähkö
        Päivä 6,89
        Yö 5,99


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Meillä menee vielä halvalla sähköllä kuun loppuun, perjantaina on reilu korotus hintoihin
        Nyt sähkön hinta

        Siirtomaksu
        Päivä 5,12
        Yö1,72
        Sähkö
        Päivä 6,89
        Yö 5,99

        Mitsun RW 25 pystyy -10...-14 pakkasilla lämmittämään koko talon ilman apulämmitystä, jää nähtäväksi miten käy jos pakkanen vielä tuosta laskee,tämä on vielä tälläistä testailua kun uusi pumppu seinässä kiinni, 2007 vuosimallin pana kyykkäsi jo -12 asteen pakkasessa, mökki meni viileäksi jos ei apulämmityksiä laittanut päälle


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitsun RW 25 pystyy -10...-14 pakkasilla lämmittämään koko talon ilman apulämmitystä, jää nähtäväksi miten käy jos pakkanen vielä tuosta laskee,tämä on vielä tälläistä testailua kun uusi pumppu seinässä kiinni, 2007 vuosimallin pana kyykkäsi jo -12 asteen pakkasessa, mökki meni viileäksi jos ei apulämmityksiä laittanut päälle

        Jos pakkanen laskee niin kulutus pienenee.


    • Anonyymi

      Ilmalämpöpumpun virrankulutus vrk:ssa,
      -pakkasta n.4 astetta
      -sisäyksikkö säädetty 22 asteeseen (ilp)
      -omakotitalo öljylämmityksellä ,patterit termostaatilla
      -sisälämpötila erikohdissa asuntoa 21-26 astetta
      -virran kulutus 24 tunnin aikana 24 kwh (mitattu kulutusmittarilla)
      -virta n. 5,2 ampperia kun yksikkö kävi (227v x 5,2 amp)
      -24 kwh x (0,20€ pruttohin/kwh), niin vuorokauden kustannus = 4,80 €

      • Anonyymi

        Siis pelkkä ilppisi käyttö maksaa noin 150 €/kk!
        Sehän on kuitenkin tarinastasi päätellen vain apulämmitys koska puhut öljylämmityksestä?
        Jos kerran tiedät lukutetun sähköenergian määrän, ei niillä virrankulutukislla ole enää mitään merkitystä seuranatmielessä, ei kannata vääntää asioita turhan vaikeiksi.


      • Anonyymi

        Kun lisäät siihen perushinnat ja siirron sekä sähköveron, yhteensä 15 senttiä/kWh. Niistä kertyy 3,60 € lisää.


    • Anonyymi

      Ilp osttaa noin 5A virran elikkä ottotehoksi tulee 1,1kw ja silloin jos pumppu kompressoi kokoajan 1,1 kwh mutta kun se lepää yleensä 70 prosenttii ajasta. Äjiten kulutus olis silloin
      Noin 0,4kwh

      Ei semmoisia ilp ole vielä keksittykään mitkä lepää 70 % ajasta lämmittäessään
      pakkasella.

    • Anonyymi

      Mitsu RW 25 tehtaan ilmoittamat COP arvot eri lämpötiloissa

      sèche/sèche) °C
      -10 / +46
      ce calorifique nominale à +7°C (min/max) kW
      3.2 (0.8 / 6.3)
      e calorifique nominale à -10°C (min/max) kW
      3.2 (0.5 / 4.9)
      e calorifique nominale à -15°C (min/max) kW
      3.2 (0.4 / 4.3)
      e calorifique nominale à -20°C (min/max) kW
      3.2 (0.3 / 3.7)
      e calorifique nominale à -25°C (min/max) kW
      3.2 (0.2 / 3.2)
      e calorifique nominale à -30°C (min/max) kW
      2.0 (0.1 / 2.5)

      • Anonyymi

        Tehdas ilmoittaa mitä huvittaa mutta 25 asteen pakkasessa ei voi olla 3,2


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tehdas ilmoittaa mitä huvittaa mutta 25 asteen pakkasessa ei voi olla 3,2

        Onhan nuo testattu labrassa ,en nyt suoralta kädeltä muista COP arvoa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onhan nuo testattu labrassa ,en nyt suoralta kädeltä muista COP arvoa

        Ihan sama missä on "testattu" mutta 25 asteen pakkasessa ei voi olla 3,2. Parhaat pääsee siinä lämpötilassa lukemaan 2.


      • Anonyymi

    • Anonyymi

      Järkeä voi käyttää vaikka omistaisikin ilpin.

    • Anonyymi

      Horveän tarkkoja mittauksia ottotehosta, joilla ei ole mitään merkitystä jos ei tiedä antoheo. Luotetaan vain myyjiin ja mainoksiin, että 25c cop on 2.
      Sehän riippuu myös puhallusnopeudesta ja pyyntilämpötilasta. Jos haluaa vedota testeihin, niin käyttötilanteessa pitää olla samat parametrit.

      • Anonyymi

        Kerro mitä tarkoittaa "25c cop on 2" ?


    • Anonyymi

      Ilmalämpöpumpun virrankulutus vrk:ssa,
      -pakkasta n.12 astetta
      -sisäyksikkö säädetty 22 asteeseen (ilp)
      -omakotitalo öljylämmityksellä ,patterit termostaatilla ( näillä säädöillä ilman ilp:tä huonel. olisi n. 19 ast)
      -sisälämpötila erikohdissa asuntoa 21-26 astetta
      -virran kulutus 24 tunnin aikana 33 kwh (mitattu kulutusmittarilla)
      -virta n. 7,2 ampperia kun yksikkö kävi (227v x 7,2 amp) , pyhähdyksissä hyvin harvoin
      -33 kwh x (0,20€ pruttohin/kwh), niin vuorokauden kustannus = 6,60 € (saisi 4,5 l lämmitysöljyä)
      -meidän talossa tollaisen käytöllä ei ole mitään järkeä.
      - vuoden vanha Mizsu joka pitäisi toimia vielä -29 asteessa
      -tässä laskelma ilp:n kulutuksesta ,kun puhutaan vain säästöistä.

      Ilmalämpöpumpun virrankulutus 2 vrk:ssa,
      -pakkasta n.4 astetta
      -sisäyksikkö säädetty 20 asteeseen (ilp)
      -omakotitalo öljylämmityksellä ,patterit termostaatilla ( näillä säädöillä ilman ilp:tä huonel. olisi n. 19 ast)
      -sisälämpötila erikohdissa asuntoa 22-26 astetta
      -virran kulutus 48 tunnin aikana 50 kwh (mitattu kulutusmittarilla)
      -virta n. 5,2 ampperia kun yksikkö kävi (227v x 5,2 amp), hetkellisiä pysähdyksiä
      -50 kwh x (0,20€ pruttohin/kwh), niin vuorokauden kustannus = 5 € (saisi 3,5 litraa lämmitysöljyä)
      Talo 2 kers rintamamiestalo 48 m2 lämpimällä autotallilla.
      Pesutiloissa ,eteisaulassa ja alakerran wc lattialämmitys ja vesipatterit,joka huoneessa ikkunoiden alla
      patterit termostaateilla,
      ilp mitsu 25 uudehko, autotallissa myös ultimate n9 vuotta vanha mutta ei ole
      käytetty kun muutama päivä koko aikana.
      Ainakin 4 ilp tarvitaan pitämään tämä talo lämpimänä ja iso sähköpoileri.
      Öljyllä lämpiää ja tulee jatkossakin lämpiämään ja kuuma vesi riittää.

      • Anonyymi

        Sähkö spoireli tekniseen tilaan.

        Rutto teho on iso.

        Miszu pissin pumppu.


    • Anonyymi

      Mulla on yli 11v vanha ultimaten inverter pumppu. Kulutus vuorokaudessa n. 10kwh. Sulla on nyt joku sielä väärin.

      • Anonyymi

        Kesäkulutukseksi se on paljon!


    • Anonyymi

      Yhdellä kilowatilla sähköä tuotetaan hyvällä ilmalämpöpumpulla 3,5 - 4,5 kilowattia lämpöä. Se on aina kannattavaa.

      Suurimpien kotitalouksille tarkoitettujen ilmalämpöpumppujen ottoteho on 2 - 3 kW, jolla tuotetaan yli 7 kW lämpötehoa. 16 ampeerin sulakkeella voidaan käyttää 3,58 kW pumppua, ellei käynnistys napsauta sulaketta pois.

      • Anonyymi

        ILP ja PILP, hauki ja kala.


      • Anonyymi

        Hyväkään ilmalämpöpumppu ei tuota 3,5-4,5 hyötysuhteella lämpöä sellaisella ulkoilmanlämmöllä, josta olisi lämmityksen kannalta hyötyä. Tuollaisiin lukemiin päästään vain lämpöasteilla, jolloin normaalissa talossa ei tarvita noin paljoa lämmitystä.
        Ilmalämpöpumppu kykenee normaaleilla pakkaskeleillä 2-3 hyötysuhteeseen. Kovimmilla yli 20 asteen pakkasilla hyötysuhde putoaa vieläkin alemmaksi ja talon lämmöntarve on tapissa.

        Eli kun lämmöntarve on talossa suurin, niin pumpun tuotto on pienin. Parhaimmillaan ilmalämpöpumput tuottavat talon lämmöntarpeen 10 pakkasasteen molemmin puolin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyväkään ilmalämpöpumppu ei tuota 3,5-4,5 hyötysuhteella lämpöä sellaisella ulkoilmanlämmöllä, josta olisi lämmityksen kannalta hyötyä. Tuollaisiin lukemiin päästään vain lämpöasteilla, jolloin normaalissa talossa ei tarvita noin paljoa lämmitystä.
        Ilmalämpöpumppu kykenee normaaleilla pakkaskeleillä 2-3 hyötysuhteeseen. Kovimmilla yli 20 asteen pakkasilla hyötysuhde putoaa vieläkin alemmaksi ja talon lämmöntarve on tapissa.

        Eli kun lämmöntarve on talossa suurin, niin pumpun tuotto on pienin. Parhaimmillaan ilmalämpöpumput tuottavat talon lämmöntarpeen 10 pakkasasteen molemmin puolin.

        Mutta homma on niin, että jos hankkii ilmalämpöpumppujen parhaimmistoa, sijoittaa ne lämmityksen kannalta optimaaliseen paikkaan asunnossa ja pitää huolen siitä, että talon muu lämmitysjärjestelmä osaa pysyä pois päältä kun lämpöpumpun teho riittää, niin lämmityskulut helposti puolittaa suorasähkölämmitystalossa, todennäköisesti puolittaa koko sähkölaskun.
        Aloituksessa mainittu öljylämmitys vesikiertoisine lämmönjakoineen on yleensä heikko yhdistelmä ilmalämpöpumpulle. Siitä taitaa kertoa myös se, että lämöpömittaus antaa 21-26C lukemia, 22C pyynnöllä. Öljy näyttää edelleen hoitavan aivan liian suuren osan lämmityksestä. Öljylämmitys ei ole myöskään kovin energiatehokas käyttövedenlämmittäjä, joten vaikka patteriverkoston saisikin pimeäksi ehjillä venttiileillä ja kovilla käskyillä sekotusventtiilille, niin käyttöveden tuotto jää edelleen öljypannun hoitoon.
        Todellisia säästöjä saa aikaiseksi vain jos öljypannun korvaa sähköisellä käyttövedenlämmittimellä ja vesipatterit korvaa tarkkatermostaatillisilla sähköpattereilla. Silloin patterit osaavat pysyä poissa päältä, kauimmaisten sokkeloiden päässä olevia huoneita lukuun ottamatta. Tai ehkä sielläkin jos satsaa useampaa ilmalämpöpumppuun. N. 50-60 m2/lämpöpumppu pitää kaikki patterit pimeänä, saletisti reippailla pakkasillakin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyväkään ilmalämpöpumppu ei tuota 3,5-4,5 hyötysuhteella lämpöä sellaisella ulkoilmanlämmöllä, josta olisi lämmityksen kannalta hyötyä. Tuollaisiin lukemiin päästään vain lämpöasteilla, jolloin normaalissa talossa ei tarvita noin paljoa lämmitystä.
        Ilmalämpöpumppu kykenee normaaleilla pakkaskeleillä 2-3 hyötysuhteeseen. Kovimmilla yli 20 asteen pakkasilla hyötysuhde putoaa vieläkin alemmaksi ja talon lämmöntarve on tapissa.

        Eli kun lämmöntarve on talossa suurin, niin pumpun tuotto on pienin. Parhaimmillaan ilmalämpöpumput tuottavat talon lämmöntarpeen 10 pakkasasteen molemmin puolin.

        Näinhän se. Kovemmilla pakkasilla, tai oikeastaan jo aiemmin otetaankin iso varaava tulisija käyttöön. Mutta jonnekin -5 saakka meillä mennään kahdella ilpillä. Ei mitään muita lämmönlähteitä päällä, ei edes kylppärin lattialämmitystä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta homma on niin, että jos hankkii ilmalämpöpumppujen parhaimmistoa, sijoittaa ne lämmityksen kannalta optimaaliseen paikkaan asunnossa ja pitää huolen siitä, että talon muu lämmitysjärjestelmä osaa pysyä pois päältä kun lämpöpumpun teho riittää, niin lämmityskulut helposti puolittaa suorasähkölämmitystalossa, todennäköisesti puolittaa koko sähkölaskun.
        Aloituksessa mainittu öljylämmitys vesikiertoisine lämmönjakoineen on yleensä heikko yhdistelmä ilmalämpöpumpulle. Siitä taitaa kertoa myös se, että lämöpömittaus antaa 21-26C lukemia, 22C pyynnöllä. Öljy näyttää edelleen hoitavan aivan liian suuren osan lämmityksestä. Öljylämmitys ei ole myöskään kovin energiatehokas käyttövedenlämmittäjä, joten vaikka patteriverkoston saisikin pimeäksi ehjillä venttiileillä ja kovilla käskyillä sekotusventtiilille, niin käyttöveden tuotto jää edelleen öljypannun hoitoon.
        Todellisia säästöjä saa aikaiseksi vain jos öljypannun korvaa sähköisellä käyttövedenlämmittimellä ja vesipatterit korvaa tarkkatermostaatillisilla sähköpattereilla. Silloin patterit osaavat pysyä poissa päältä, kauimmaisten sokkeloiden päässä olevia huoneita lukuun ottamatta. Tai ehkä sielläkin jos satsaa useampaa ilmalämpöpumppuun. N. 50-60 m2/lämpöpumppu pitää kaikki patterit pimeänä, saletisti reippailla pakkasillakin.

        Omakotitalossa jossa on monta huonetta voi olla eri huoneissa erilaisia
        lämpötiloja käyttötarpeiden mukaan.
        Eri huoneiden lämpötilat saadaan säädetty huonekohtaisen patteritermostaatin
        avulla parhaiten.
        Esimerkiksi jos teet jossain huoneessa istumatyötä ,niin silloin pitää lämpötinan
        olla korkeampi kuin esim vaatehuoneessa.
        Tämä onnistuu ainoastaan oikeilla lämmitysjärjestelmillä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Omakotitalossa jossa on monta huonetta voi olla eri huoneissa erilaisia
        lämpötiloja käyttötarpeiden mukaan.
        Eri huoneiden lämpötilat saadaan säädetty huonekohtaisen patteritermostaatin
        avulla parhaiten.
        Esimerkiksi jos teet jossain huoneessa istumatyötä ,niin silloin pitää lämpötinan
        olla korkeampi kuin esim vaatehuoneessa.
        Tämä onnistuu ainoastaan oikeilla lämmitysjärjestelmillä.

        Aivan ja paras asumismukavuus saavutetaan toistaiseksi voimassa olevalla sähkösopimuksella, jota ei kilpailuteta koskaan. Silloin ei tarvitse miettiä sähkönsäästöä ja alentaa lämpöä epämukavalle tasolle kun pörssisähkö on kallista.
        Toisaalta jotkut ihmiset oikeasti hankkivat ilmalämpöpumpun alentamaan talon lämmityskuluja ja hyväksyvät sen puutteet lämmönsiirrossa äärimmäisiin nurkkiin. Sitä puutetta joko paikataan tarkkatermostaatillisilla sähköpattereilla, jotka on säädetty haluttuun alimpaan lämpötilaan tai sitten ei paikata, eikä silloin tehdäkään etätöitä pelkissä kalsareissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyväkään ilmalämpöpumppu ei tuota 3,5-4,5 hyötysuhteella lämpöä sellaisella ulkoilmanlämmöllä, josta olisi lämmityksen kannalta hyötyä. Tuollaisiin lukemiin päästään vain lämpöasteilla, jolloin normaalissa talossa ei tarvita noin paljoa lämmitystä.
        Ilmalämpöpumppu kykenee normaaleilla pakkaskeleillä 2-3 hyötysuhteeseen. Kovimmilla yli 20 asteen pakkasilla hyötysuhde putoaa vieläkin alemmaksi ja talon lämmöntarve on tapissa.

        Eli kun lämmöntarve on talossa suurin, niin pumpun tuotto on pienin. Parhaimmillaan ilmalämpöpumput tuottavat talon lämmöntarpeen 10 pakkasasteen molemmin puolin.

        Olet oikein keksijanero kun saat jonkun 10 pakkasasteen parhaaksi tuoton ulkolampotilaksi. Tietysti paras on se lampotila kun pumppua aletaan tarvita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ILP ja PILP, hauki ja kala.

        Ei vaan hauki ja kissa. Jarjestelmat ovat erilaisia.


    • Anonyymi

      Ilp. on ihan hyvä lisälämmitin jonkin oikean lämmitysjärjestelmän rinnalle.

      • Anonyymi

        On, jopa niin hyvä, että se pitää sen oikean lämmitysjärjestelmän poissa päältä ja hoitaa lämmityksen ihan itse. Ja silloin huomaa myös sen alentavan vaikutuksen lämmityskuluihin.
        Mutta jos pumppu hankitaan nimen omaan lämmityskulujen pienentämiseksi, niin on syytä valita pumppu sieltä parhaimpien joukosta. Joitain satasia lisää hankintahintaan = 2-3 vuotta lisää "takaisinmaksuaikaan", mutta sen jälkeen on vielä paljon käyttövuosia jäljellä


      • Anonyymi

        Näin on


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On, jopa niin hyvä, että se pitää sen oikean lämmitysjärjestelmän poissa päältä ja hoitaa lämmityksen ihan itse. Ja silloin huomaa myös sen alentavan vaikutuksen lämmityskuluihin.
        Mutta jos pumppu hankitaan nimen omaan lämmityskulujen pienentämiseksi, niin on syytä valita pumppu sieltä parhaimpien joukosta. Joitain satasia lisää hankintahintaan = 2-3 vuotta lisää "takaisinmaksuaikaan", mutta sen jälkeen on vielä paljon käyttövuosia jäljellä

        Joitakin satasia lisaa hankintahintaan tarkoittaa reilusti alle vuotta lisaa takaisinmaksuaikaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joitakin satasia lisaa hankintahintaan tarkoittaa reilusti alle vuotta lisaa takaisinmaksuaikaan.

        Joitain satasia tarkoitti siirtymää esimerkiksi Panasonicin QZ pumpusta HZ pumppuun, ei paskasta huippumalliin vaan hyvästä vielä parempaan. Siinä ei välttämättä saa enää lisäsäästöä yhdessä vuodessa, kun QZ hoitaisi lämmityksen jo erittäin edullisesti. QZ scop 4,6 HZ scop 5,3
        QZ ja HZ hintaero on 400€, sitä hintaeroa ei todennäköisesti saa vuodessa takaisin, mutta 2-3 vuodessa kyllä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joitain satasia tarkoitti siirtymää esimerkiksi Panasonicin QZ pumpusta HZ pumppuun, ei paskasta huippumalliin vaan hyvästä vielä parempaan. Siinä ei välttämättä saa enää lisäsäästöä yhdessä vuodessa, kun QZ hoitaisi lämmityksen jo erittäin edullisesti. QZ scop 4,6 HZ scop 5,3
        QZ ja HZ hintaero on 400€, sitä hintaeroa ei todennäköisesti saa vuodessa takaisin, mutta 2-3 vuodessa kyllä

        Niin, kirjoitin sen verran väärin, että ei kokonaistakaisinmaksuaikaan 2-3 vuotta lisää, vaan lisähinnalle 2-3 vuotta takaisinmaksuaikaa, eli suurin piirtein saman verran kuin koko pumpulle, nykyisillä sähkön keskihinnoilla.


    • Anonyymi

      Yhdellä kilowatilla sähköä tuotetaan hyvällä ilmalämpöpumpulla 3,5 - 4,5 kilowattia lämpöä. Se on aina kannattavaa.

      Suurimpien kotitalouksille tarkoitettujen ilmalämpöpumppujen ottoteho on 2 - 3 kW, jolla tuotetaan yli 7 kW lämpötehoa. 16 ampeerin sulakkeella voidaan käyttää 3,58 kW pumppua, ellei käynnistys napsauta sulaketta pois.

      --

      Moderneissa laitteissa lämmityskauden lämpökerroin (SCOP) on 5,1 tai jopa 5,7, jolloin (syyskuusta huhtikuuhun) yhdellä kilowatilla sähköä tuotetaan keskimäärin jopa 5,7 kilowattia lämpötehoa. Parhaat laitteet vielä tuplaavat sähkö-lämpö -tehon jopa -30 asteen pakkasessa eli laitteet eivät huuda vain huutamisen vuoksi, vaan tuottavat todellista lämpötehoa. Jos pakkanen on yli 30 astetta, teho laskee radikaalisti tai loppuu.

      Loistavia vehkeitä. Ilmalämpöpumppu voi parhaimmillaan olla taloudellinen ekoteko, sillä se voi vähentää lämmityskuluja jopa 40 prosentilla. Varsinkin eteläiseen Suomeen ILP:it sopivat myös päälämmityslähteeksi.

      Lähde: VTT

      • Anonyymi

        16 ampeerin sulakkeen kesto riippuu täysin kokonaiskuormituksesta. Erillisessä saunarakennuksessa olevassa saunassani on 15 kW kiuas ja sulakkeet kestävät sen käytön, toki siihen liittyy kytkentä jolla kiukaan päälle kytkettynä ollessa kaikki päärakennuksen lämmityssähköt on kytketty pois.
        Mitä tulee kertomaasi ilmalämpöpumpun tehokkuuteen, suhtaudun tuohon suurella varauksella sillä aniharvoissa kodeissa toimitaan laboratorio-oloissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        16 ampeerin sulakkeen kesto riippuu täysin kokonaiskuormituksesta. Erillisessä saunarakennuksessa olevassa saunassani on 15 kW kiuas ja sulakkeet kestävät sen käytön, toki siihen liittyy kytkentä jolla kiukaan päälle kytkettynä ollessa kaikki päärakennuksen lämmityssähköt on kytketty pois.
        Mitä tulee kertomaasi ilmalämpöpumpun tehokkuuteen, suhtaudun tuohon suurella varauksella sillä aniharvoissa kodeissa toimitaan laboratorio-oloissa.

        Huh huh.... On sullakin viritykset; onnea palovakuutuksen kanssa.


      • Anonyymi

        Ihan huuhata, vaikka meillä kaksi ilpiä onkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihan huuhata, vaikka meillä kaksi ilpiä onkin.

        Aika on ajanut ohi sinusta ja vanhoista laitteistasi. Tai sitten sinua on huijattu.

        ILPit puhkuu hyvin lämpöä vielä, vaikka pakkasta on 20 - 30 astetta. Ostin juuri kalliita ja hyviä malleja. Tee sinä jatkossa samalla tavalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huh huh.... On sullakin viritykset; onnea palovakuutuksen kanssa.

        Huh huh., ihan normaali sallittu ja paljon käytetty menetelmä vastaavissa ok- talokiinteistöissä. Ei liity eikä heikennä niin mitenkään paloturvallisuutta!
        Miksi ottaa ja maksaa muuten tarpeettoman suuresta sulakekoosta seuraavat suuremmat alku- ja perusmaksut vain siksi että kerran viikossa tunnin verran tarvitsee sitä suurempaa sulakekokoa?
        On tässä näin menty ja eletty ilman ongelmia ja tulipaloja 25 vuotta.
        Huh huh, kylläpä aika rientää...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huh huh., ihan normaali sallittu ja paljon käytetty menetelmä vastaavissa ok- talokiinteistöissä. Ei liity eikä heikennä niin mitenkään paloturvallisuutta!
        Miksi ottaa ja maksaa muuten tarpeettoman suuresta sulakekoosta seuraavat suuremmat alku- ja perusmaksut vain siksi että kerran viikossa tunnin verran tarvitsee sitä suurempaa sulakekokoa?
        On tässä näin menty ja eletty ilman ongelmia ja tulipaloja 25 vuotta.
        Huh huh, kylläpä aika rientää...

        Huh huh....! Palavassa saunassa on todella kuuma, mutta niin on olohuoneessakin.

        Varmasti virityksesi menisi läpi nykyisessä sähkö- ja rakennustarkastuksessa, kun tarkastajalle maksaa tarpeeksi.

        Onnea valitsemallasi tiellä, toivottavasti lapsesi, vaimosi ja koirasi asuvat jo muualla, kun lämmität saunaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        16 ampeerin sulakkeen kesto riippuu täysin kokonaiskuormituksesta. Erillisessä saunarakennuksessa olevassa saunassani on 15 kW kiuas ja sulakkeet kestävät sen käytön, toki siihen liittyy kytkentä jolla kiukaan päälle kytkettynä ollessa kaikki päärakennuksen lämmityssähköt on kytketty pois.
        Mitä tulee kertomaasi ilmalämpöpumpun tehokkuuteen, suhtaudun tuohon suurella varauksella sillä aniharvoissa kodeissa toimitaan laboratorio-oloissa.

        Älä🤡 jauha paskaa. Ehjä 16A johdonsuoja, jota kutsut virheellisesti sulakkeeksi, kestää teoriassa 230 voltin jännitteellä 3680 W kuorman, käytännössä hieman vähemmän.
        Toki kun kiukaasta on riittävästi vastuksia palanut niin voihan siinä kyljessä lukea vaikka 100kW ja silti jopa 10A johdonsuoja kestää päälle kytkemisen.


    • Anonyymi

      Jos pakkanen on yli 30 astetta, teho laskee radikaalisti tai loppuu.
      Höpö höpö.
      Loppuu jo 15 asteessa.

      • Anonyymi

        Ei meillä ainakaan lopu vaan lämpöä riittää hyvin kovillakin pakkasilla. Sinulla lienee käytössäsi Etelä-Euroopan malli, joka on suunniteltu lähinnä jäähdyttämään.


      • Anonyymi

        Sinähän voit lämmittää suoraan sähköpattereilla jos ilpit pelottavat.


      • Anonyymi

        Uudet ilmalampopumput antavat viela 25 asteen pakkasessa 2 kertaa enemman energiaa kuin ottavat. Joskus 20 vuotta sitten raja saattoi olla se 15 pakkasta. Kehityskin kehittyy.


      • Anonyymi

        -30 asteessa ilppi pukkaa vielä +44 asteista ilmaa, mitattu on mutta se onkin kunnossa ja säädöt kohdallaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        -30 asteessa ilppi pukkaa vielä 44 asteista ilmaa, mitattu on mutta se onkin kunnossa ja säädöt kohdallaan.

        et voi paljoa ilp säätää


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Uudet ilmalampopumput antavat viela 25 asteen pakkasessa 2 kertaa enemman energiaa kuin ottavat. Joskus 20 vuotta sitten raja saattoi olla se 15 pakkasta. Kehityskin kehittyy.

        Kehitys ehitti myös uudet huonommat kylmäaineet tänä aikana. R401 oli selvästi parempi kuin nkyinen palava R32. Eli se mkä pumpuissa voitettiin hävittiin kylmäaineissa


      • Anonyymi

        Voi loppua vanhalla ilpillä teho tuolloin,
        Rw 25 mitsu ainakin pelittää hyvin -14 asteessa, paljon on talosta sen eristyksistä ja koosta kiinni miten pumppu pelittää


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kehitys ehitti myös uudet huonommat kylmäaineet tänä aikana. R401 oli selvästi parempi kuin nkyinen palava R32. Eli se mkä pumpuissa voitettiin hävittiin kylmäaineissa

        Sanottiin, että lyijyllinen bensakin oli parempaa kuin lyijytön, sen aikuisista moottoreista saatiin kuitenkin melkoisesti vähemmän tehoa kuin nykyisistä. Sama homma ilppien kanssa.
        Ehkä tarkoitit R410A eikä R401A, joka on vähän kummajainen ja tarkoitettu "vaihtokaasuksi", eikä sitä ole suuressa mittakaavassa koskaan käytetty ilmalämpöpumpuissa.
        Mutta tuo R410a on esimerkiksi ollut käytössä Panasonicin 10 vuoden takaisessa "lippulaivamallissa" HE9 scop 4,9, nykyinen vastaava kone R32 käyttäen on HZ25 ja "huonommasta" kylmäaineesta huolimatta scop 5,3.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sanottiin, että lyijyllinen bensakin oli parempaa kuin lyijytön, sen aikuisista moottoreista saatiin kuitenkin melkoisesti vähemmän tehoa kuin nykyisistä. Sama homma ilppien kanssa.
        Ehkä tarkoitit R410A eikä R401A, joka on vähän kummajainen ja tarkoitettu "vaihtokaasuksi", eikä sitä ole suuressa mittakaavassa koskaan käytetty ilmalämpöpumpuissa.
        Mutta tuo R410a on esimerkiksi ollut käytössä Panasonicin 10 vuoden takaisessa "lippulaivamallissa" HE9 scop 4,9, nykyinen vastaava kone R32 käyttäen on HZ25 ja "huonommasta" kylmäaineesta huolimatta scop 5,3.

        Kaikkia avoja on laskettu eri aikoina eri tavoilla. Jotta ei verrattaisi omenoita appelsiineihin niin testiolosuhteiden ja standardien pitää olla samat.
        Mainosmiehet osaa kyllä aina löytää ne hyvät numerot perustellakseen vaihtoa uuteen koneeseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikkia avoja on laskettu eri aikoina eri tavoilla. Jotta ei verrattaisi omenoita appelsiineihin niin testiolosuhteiden ja standardien pitää olla samat.
        Mainosmiehet osaa kyllä aina löytää ne hyvät numerot perustellakseen vaihtoa uuteen koneeseen.

        > testiolosuhteiden ja standardien pitää olla samat.

        Ne ovat olleet samat jo pitkään. Et saa ilp:ejä huonoiksi keksimällä omia satuja - nykyiset ilp:it ovat todella käyttökelpoisia ja varmatoimisia laitteita. SCOP-arvo on parhaissa laitteissa jopa yli 5.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        > testiolosuhteiden ja standardien pitää olla samat.

        Ne ovat olleet samat jo pitkään. Et saa ilp:ejä huonoiksi keksimällä omia satuja - nykyiset ilp:it ovat todella käyttökelpoisia ja varmatoimisia laitteita. SCOP-arvo on parhaissa laitteissa jopa yli 5.

        Onneksi joulupukki tulee kohta tuomaan lisää unelmia sulle.


    • Anonyymi

      Noin valehtelee vain maalämmön ja lattialämmön vankkumaton kannattaja.

      Voit kysyä asiaa VTT:ltä, itse luotan siihen enemmän kuin anonyymiin maanikkoon.

    • Anonyymi

      Kuinka monta vuotta menee siihen, että se ilppi hankkii hintansa sähkönsäästössä?
      Helppo homma laskea riittävällä tarkkuudella miten kauan menee ennen kuin se on edes kuolettanut kaikki sen asentamisesta aiheutuneet kustannukset!

      • Anonyymi

        Meillä meni kolme vuotta, ja se on ihan kelpo investointi silloin.


      • Anonyymi

        Ostin illpin 13 vuotta sitten. ja maksoi asennettuna 1600 euroa. Verrattuna aikaan ennen ilppiä säästöä tuli silloin noin 300 euroa vuodessa. Eli ilppi maksoi itsensä noin viidessä vuodessa. Sama ilmppi on vieläkin toiminnassa ja korjauksiin/huoltamiseen on mennyt 13 vuoden aikana noin 500 euroa.


    • Anonyymi

      No, ei se virta m7hinkään kulu. Siksi pitäisi ostaa kulumatonta virtaa. Tarina on melko tosi. Älkää uskoko.

    • Anonyymi

      Näillä keleillä päälämmityslähteenä oleva +24 asteen pyynnillä oleva ILP kuluttaa alle 10kW vuorokaudessa.

      • Anonyymi

        Vähän hölmöä ilmoittaa kulutus, jos ei kerro talon pinta-alaa. Sinulla tuo kulutus tarkoittaisi, että koko talo pysyisi lämpimänä yhdellä tavallisella sähköpatterilla ja se ei ole mahdollista.

        Tavallinen omakotitalo tarvitsee näillä pakkasilla moninkertaisen määrän sähköä. Talo tarvitsee 20-30W lämpöenergiaa tunnissa rakennuskuutiometriä kohden. Minulla on ilmalämpöpumppu 120m2 talossa ja sähköä menee nyt 50kWh vuorokaudessa lämitykseen.


    • Anonyymi

      Fujitsu ilp lämpöä tulee n, -25c`asti. Olisiko 5v ollut käytössä.
      Päälämmön lähde Fujitsu waterstage ilmavesilämpö pumppu. 3v sitten laitettu, ennen oli öljy. Näitten sähkön kulutus on n, 7000kw/vuosi. Talo on 3 kerroksessa, ylä kerrassa kaksihuonetta missä n.15c. lämmitys ala n.150m2. Satunnaisesti takka päällä. n.-25c menee vastuksille yli puolen. Mitään ei saa ilman, ja olen tyytyväinen.
      Ns työsäiliö ehdoton tuossa vesi härvelissä.

      • Anonyymi

        ei normaali ihminen voi asua niin kylmässä kun 15 astetta


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ei normaali ihminen voi asua niin kylmässä kun 15 astetta

        Onko luetunymmärtäminen kateissa. Lueppa uudestaan, niin huomaat, että koko talo ei ole tuossa lämmössä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko luetunymmärtäminen kateissa. Lueppa uudestaan, niin huomaat, että koko talo ei ole tuossa lämmössä.

        Todista tuo englantilaisille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko luetunymmärtäminen kateissa. Lueppa uudestaan, niin huomaat, että koko talo ei ole tuossa lämmössä.

        lämpö nousee alhaalta ylöspäin


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Todista tuo englantilaisille.

        Britit kulkevatkin talvisin aina tohvelit jalassa, kylpytakki päällä ja lämmitetty kuumavesipullo kainalossa tai sängyn jalkopäässä.

        Briteillä 2-kerrosikkunat ovat todellista luksusta!


    • Anonyymi

      Hankintahinta huollon kustannukset asennus ym. Yllättävät menot.......Laitteen elinkaari......

      • Anonyymi

        Tassä sinulle elinkaarikustannuksia.
        "Ostin illpin 13 vuotta sitten. ja maksoi asennettuna 1600 euroa. Verrattuna aikaan ennen ilppiä säästöä tuli silloin noin 300 euroa vuodessa. Eli ilppi maksoi itsensä noin viidessä vuodessa. Sama ilmppi on vieläkin toiminnassa ja korjauksiin/huoltamiseen on mennyt 13 vuoden aikana noin 500 euroa."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tassä sinulle elinkaarikustannuksia.
        "Ostin illpin 13 vuotta sitten. ja maksoi asennettuna 1600 euroa. Verrattuna aikaan ennen ilppiä säästöä tuli silloin noin 300 euroa vuodessa. Eli ilppi maksoi itsensä noin viidessä vuodessa. Sama ilmppi on vieläkin toiminnassa ja korjauksiin/huoltamiseen on mennyt 13 vuoden aikana noin 500 euroa."

        Aloittajalle että ilmeisesti tarkoitus olisi juurikin poistaa öljylämmitys ja laittaa ilmapumpun kanssa joku muu vaihtoehto. ystävälläni on takka,suorasähkö 80-luvun tiilitalossa 130 neliötä laittoi pumpun. mielestäni jo tuon kokoluokan talossa saisi suomen sähköhinnoilla olla esim paneelit tai toinen pumppu jos ei tykkää polttaa puita takas koko ajan? suhteellisen kovaa saa sähkön kulutus kuitenkin on. itse asun 65 neliön kerrostalo osakeessa ,en käytä pörssisähköä saunon kerran viikossa..asun yksin.sähkölasku 2kk ei ylitä koskaan siirtoineen 100e


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aloittajalle että ilmeisesti tarkoitus olisi juurikin poistaa öljylämmitys ja laittaa ilmapumpun kanssa joku muu vaihtoehto. ystävälläni on takka,suorasähkö 80-luvun tiilitalossa 130 neliötä laittoi pumpun. mielestäni jo tuon kokoluokan talossa saisi suomen sähköhinnoilla olla esim paneelit tai toinen pumppu jos ei tykkää polttaa puita takas koko ajan? suhteellisen kovaa saa sähkön kulutus kuitenkin on. itse asun 65 neliön kerrostalo osakeessa ,en käytä pörssisähköä saunon kerran viikossa..asun yksin.sähkölasku 2kk ei ylitä koskaan siirtoineen 100e

        Paneeleilla ei talon sähkönkulutus juuri putoa ja 2/3 osaa sähkönkulutuksesta tulee silloin kun ei paneeleista saa sähköä. Kesällä kun aurinko paistaa niin talon sähkönkulutus on ihan marginaalista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tassä sinulle elinkaarikustannuksia.
        "Ostin illpin 13 vuotta sitten. ja maksoi asennettuna 1600 euroa. Verrattuna aikaan ennen ilppiä säästöä tuli silloin noin 300 euroa vuodessa. Eli ilppi maksoi itsensä noin viidessä vuodessa. Sama ilmppi on vieläkin toiminnassa ja korjauksiin/huoltamiseen on mennyt 13 vuoden aikana noin 500 euroa."

        Minä ostin ilpin 2011, maksoin asennettuna nettona alle 1100€. Korjauksiin ja huoltoon ei ole mennyt penniäkään.


    • Anonyymi

      "-virran kulutus 24 tunnin aikana 33 kwh (mitattu kulutusmittarilla)"

      Virran yksikkö ei ole kwh.

    • Anonyymi

      Kelit kylmennee,kohta pääsee testaamaan mihin Mitsu 25RW rahkeet riittää , -14 lämpötilassa toimii vielä päälämmön lähteenä...

      • Anonyymi

        Eilen kulutus 22,14 kwh


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eilen kulutus 22,14 kwh

        Puhallus man 4 ,asetusarvo 21


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eilen kulutus 22,14 kwh

        mitsubishi msz-ln25vghz
        ilmalämpöpumppu ,asetukset 22 ja puhallus 3
        öljylämmityksen lisänä.
        - 15 astetta pakkasta
        - 7,5 amp x 227v kuluttaa = 1,7kwh
        - 1,7 kwh x 24 = 40,8 kwh / vrk
        - 40,8 x 0,20€/kwh = 8,16 € / vrk
        - kulutusmittari pistorasian ja –tulpan välissä josta voi lukea luvut.
        - omakotitalo öljylämmityksellä ,huonelämmöt 20-25 astetta eri huon.
        näin meillä se kuluttaa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        mitsubishi msz-ln25vghz
        ilmalämpöpumppu ,asetukset 22 ja puhallus 3
        öljylämmityksen lisänä.
        - 15 astetta pakkasta
        - 7,5 amp x 227v kuluttaa = 1,7kwh
        - 1,7 kwh x 24 = 40,8 kwh / vrk
        - 40,8 x 0,20€/kwh = 8,16 € / vrk
        - kulutusmittari pistorasian ja –tulpan välissä josta voi lukea luvut.
        - omakotitalo öljylämmityksellä ,huonelämmöt 20-25 astetta eri huon.
        näin meillä se kuluttaa

        8,16 € saa 5,6 l lämmitysöljyä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Puhallus man 4 ,asetusarvo 21

        Etkö tajua, että pelkän kulutuksen ilmoittaminen ei mitään kerro. Mikset ilmoita myös talon pinta-alaa.

        Taidat olla pelkkä trolli.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        mitsubishi msz-ln25vghz
        ilmalämpöpumppu ,asetukset 22 ja puhallus 3
        öljylämmityksen lisänä.
        - 15 astetta pakkasta
        - 7,5 amp x 227v kuluttaa = 1,7kwh
        - 1,7 kwh x 24 = 40,8 kwh / vrk
        - 40,8 x 0,20€/kwh = 8,16 € / vrk
        - kulutusmittari pistorasian ja –tulpan välissä josta voi lukea luvut.
        - omakotitalo öljylämmityksellä ,huonelämmöt 20-25 astetta eri huon.
        näin meillä se kuluttaa

        Onko talosi pinta -ala 100 vai 500m2. ?

        Muuten ilmoittamillasi lukemilla ei tee mitään?


      • Anonyymi

        Päälämpöä saa villamyssystä kun sinne puhaltaa hiilidioksidia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Etkö tajua, että pelkän kulutuksen ilmoittaminen ei mitään kerro. Mikset ilmoita myös talon pinta-alaa.

        Taidat olla pelkkä trolli.

        Tiedot on tarkoitettu fiksummille tuin sinulle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tiedot on tarkoitettu fiksummille tuin sinulle.

        Tuin sinua mutta jouduin pettymään.


      • Anonyymi

        Päälämpö on hyvä, aivot ei palellu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Etkö tajua, että pelkän kulutuksen ilmoittaminen ei mitään kerro. Mikset ilmoita myös talon pinta-alaa.

        Taidat olla pelkkä trolli.

        Kokonaisala 187 m2 lämmitettävä ala 144m2 ,2 ilppiä yläkerrassa vanha panasonic 9 ekeb vm.2007 ,alakerrassa mitsu RW 25 asennettu Heinäkuu 2023 ,talo osittain varaava suorasähkölämmitys, en ole trolli


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kokonaisala 187 m2 lämmitettävä ala 144m2 ,2 ilppiä yläkerrassa vanha panasonic 9 ekeb vm.2007 ,alakerrassa mitsu RW 25 asennettu Heinäkuu 2023 ,talo osittain varaava suorasähkölämmitys, en ole trolli

        Uuden mitsun asennuksen jälkeen ei ole tarvinnut käyttää lattialämmitystä apuna lämmityksessä kuten ennen, ulkona on ollut pakkasta -17- -14 astetta, vain pesuhuoneessa on lattialämmitys päällä,varaava takka löytyy , kovilla pakkasilla tulet on uunissa ,talon vuotuinen kulutus n. 14 000 kwh


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tiedot on tarkoitettu fiksummille tuin sinulle.

        Oletko noin umpityhmä? Uusi Suomen ennätys jota ei voi rikkoa !!!


    • Anonyymi

      Meillä 2 ker omakotitalo
      pakkasta 16 ast ilp kulutus 36 kwh / vrk
      Öljy keskuslämpö ,patterit joka huoneessa myös at(48m2) ja 2 tuulikaapissa.
      Eli ilp antaa lisälämpöä ja pitää patterit haaleina.
      Ihmettelen näitä ilp hörhöjä joiden kulutus jotain 11 kwh per vrk.

      • Anonyymi

        RW 25 mitsulla kulutus eilen 25 kwh/ vrk
        Pana 13 kwh/vrk,pakkasta -16


    • Anonyymi

      Kiitos keskusteluista.

      Hankin ehdottomasti yhden tai kaksi ilmalämpöpumppua lisää tai kenties yhden ilma-vesi-lämpöpumpun ja yhden ilmalämpöpumpun.

    • Anonyymi

      Mitsu RW 25 kulutus
      Loka: 207,36 kwh
      Marras:339,37 kwh

    • Anonyymi

      Arvioisin että meillä säästää takalla noin 4 kwh ilpin otto tehossa/ vrk eli vajaan euron... en jaksa enää kytätä takkatulta ja luukkuja milloin sulkea niitä...

    Ketjusta on poistettu 12 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kuka rikas perijätär kuoli yllättäen? - Kytkös Lehtisaaren murhaan!!

      https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010238071.html Nainen oli vain 3-kymppinen... jotain hämärää Kenestä henkilöstä ja
      Helsinki
      71
      10948
    2. Sebastian Halonen ja Muusa Rissanen

      Sebastian ja Muusa. Onko nähty jo Joensuussa liikkumassa julkisesti?
      Joensuu
      131
      4539
    3. Sinä olet tärkeä

      Herätät minussa kunnioitusta. Kiehdot minua. En oikein saa kiinni sinusta. Ehkä juuri siksi. Aistin että sinäkin pidät m
      Ikävä
      111
      2590
    4. Voi helvetti noita ukrainassa palvelleita suomi-vapaaehtoisia...

      ...nyt ne itkee apua, kun on traumaperäisiä psyykkisiä sotavammoja, voi äiti. Olisko pitänyt miettiä jo ennen kuin sinne
      Maailman menoa
      540
      2520
    5. Väkivalta etusijalla ? Hallituksen tavoite on saada ampumarata joka kuntaan

      Hallitus pitää ampumataitoa yhtenä perustaidoista https://yle.fi/a/74-20074583
      Perussuomalaiset
      264
      2031
    6. Jaksan kyllä odottaa seksiä

      Halusin vain kertoa sulle että arvostan sun älykkyyttäsi tosi paljon. Jaksan odottaa, että päästään rakastelemaan joskus
      Ikävä
      52
      1863
    7. Hevostalli hoiti hevoset henkihieveriin

      Onpa aikoihin eletty. Oman onnensa nojaan jätetyt hevoset jouduttiin lopettamaan tai kuolivat hoidonpuutteeseen. Järkytt
      Kauhava
      17
      1808
    8. Nainen miten tämä kirjamme päättyy

      Kirjoitetaanko se yhdessä loppuun onnellisesti meillä olisi yhteinen taival ja rakkautta / lämpöä❤️
      Ikävä
      97
      1731
    9. Hyvä veli kerhon Alpua sanonu ittesä irti...

      Eikö vähän outoa, kun tämän jupakan jälkeen sanoi ittesä irti.....
      Haapajärvi
      19
      1556
    10. Oli ihana tutustua sinuun

      Jäin surulliseksi siitä miten kaikki päättyi. Mitä ihmettä oikein tapahtui? Tai kyllä me molemmat tiedetään.
      Ikävä
      42
      1279
    Aihe