Näin räikeästi PÄIVÄMIES VALEHTELEE!!!

epäuskoinen rienaaja näkee kaikessa pahuutta. Jos noin paljon asettunu demoneja mielen sopukoihin asumaan, niin näkee kaiken ihan väärin, koska ei ole uskon silmälaseja enää silmillä. Toivon ja rukoilen, että Saalemikko saisi parannuksen armon.

"Pitäkää minun sapattini, sillä se on merkkinä meidän välillämme, minun ja teidän, sukupolvesta sukupolveen, tietääksenne, että minä olen Herra, joka pyhitän teidät" (2. Moos. 31:13; vrt. Hes. 20:20).

Tuossa sanotaan selvääkin selvemmin ettei Sabatin paikka ja merkitys tule muuttumaan. Jopa tähtiryhmän nimeä kantava pölvästipoppoonkin pitäisi se ymmärtää!

Ei kyllä pitäisi liittyä lestoihin millään tavalla. Aivan toinen väki kiivailee sapatista ja sen pitämisestä.

Joskin Paavalin ohje ei ollut kiivailla mistään, vaan olla kaikille kaikkea voittaakseen heidät puolelleen. Hän sanoi olevansa lain alaisille lain alainen, vaikkei laki sido häntä. Ja laista vapailla kuin olisi laista vapaa. Hän perusteli sitä sillä että voittaisi niin sieluja Kristukselle kuin sillä että on kaikkia vastaan ja kaikkien kanssa väittelemässä.

Raamattu kirjekurssi (ilmainen, ei sitoutumista)
https://www.raamattuavautuu.fi/

Silmiä avaava kirjasarja (E.G.W. Alfa ja Omega, ilmainen, selaimessa luettavissa)
https://m.egwwritings.org/fi/book/12431.2

Jos nyt joku vahingoniloisena toteaa että minulla ja Pastori nimim Pinnasängyllä olisi välirikko ja arvovaltakiista, erehtyy pahemman kerran.

Pinnasänky on todella väkevä ase Herran kädessä ja hän näkee suunnattomasti vaivaa ja tekee töitä väsymättömästi Totuuden Sanoman eteen, joka on: VAIN USKO JEESUKSEEN JA HÄNEN KSIKKIVALTUTEENSA pelastaa!

Mutta Paavalin ja Raamatun ohjeen mukaan pitäisi olla väleissä kaikkien kanssa jos haluaa sieluja voittaa Jeesukselle. Muutoin saattaa hyvästä tarkoituksesta huolimatta olla paholaisen palvelija kun ei johdata, vaan karkottaa ihmisiä Kristuksesta.

Jukkataloo, hei haloo: https://yle.fi/a/74-20061927

Viisas voittaa sieluja, sanoo minun raamatussani.

Risti 3 sivustolta Sapatista
Sunnuntain vieton historia kristikunnassa
Muinaiset egyptiläiset palvoivat jumalinaan taivaankappaleita, aurinkoa, kuuta, ja planeettoja. Egyptiläiset astrologit laativat jo useita satoja vuosia ennen ajanlaskun alkua astrologi sen kalenterin. Kalenteriin he nimesivät jokaisen viikon päivän jonkun taivaankappaleen, eli epäjumalansa mukaan. Viikon ensimmäinen päivä nimettiin auringon mukaan. Vielä nykyäänkin viikon ensimmäisen päivän nimi monissa kielissä on aurinkopäivä, myös englannin kielessä sunday. Aurinko oli heidän pääjumalansa, ja auringonpalvojat ottivat täten viikon ensimmäisen päivän pyhäpäiväkseen.

Auringonjumalanpalvontakultti levisi useille alueille, ja eri alueilla sillä oli hieman eri nimi. Varhain ajanlaskumme alussa auringonpalvontakultti levisi myös Rooman valtakuntaan Mithra-kultin nimellä. Erityisesti 200-luvulla se saavutti Roomassa niin valtavan suosion, että siitä tehtiin Rooman valtakunnan valtionuskonto. Mithrakultin vanavedessä tuli myös aurinkopäivän viettäminen pyhänä, viikon ensimmäisenä päivänä. Keisari Konstantinus vähän ennen nimellistä kristinuskoon kääntymistään vahvisti lailla viikon ensimmäisen päivän, aurinkopäivän Rooman valtakunnan yleiseksi virkistys- ja pyhäpäiväksi vuonna 321. Tämä tapahtui Konstantinuksen toteuttaman kalenteriuudistuksen yhteydessä, jolloin Konstantinuksen toimesta Rooman valtakunnassa siirryttiin virallisesti ja lopullisesti aiemmasta 8-päiväisestä viikosta 7-päiväiseen viikkoon. Tämän tähden joissakin vanhoissa lähteissä sunnuntaita nimitetään kahdeksanneksi päiväksi.

Joskus 100-luvun alussa n. vuonna 135 keisari Hadrianus ajoi juutalaiset pois Roomasta heidän jatkuvan kapinointinsa vuoksi. Hadrianus myös teki juutalaisuuden harjoittamisen ja sapatin vieton kielletyksi Roomassa. Varhaiset historialliset lähteet kertovat, että tämän tähden pelosta samaistua juutalaisiin, jotkut Rooman pakanakäännynnäiset alkoivat sapatin sijasta kokoontumaan sunnuntaiaamuisin. Kuitenkin he pyhittivät pyhäpäivänään sapatin. Tätä tapaa on ilmeisesti Roomassa noudatettu aivan sieltä lähtien. Tämä oli alustusta myöhemmin tapahtuneelle sapatin muutokselle.

Jatkuu . .

300-luvun alussa samoihin aikoihin kuin Konstantinus toteutti valtakunnassaan kalenteriuudistusta, myös Rooman kirkon silloinen piispa, paavi Sylvester I, toteutti omaa kalenteriuudistustaan. Rooman kalenterissa viikonpäivät olivat nimetyt heidän epäjumaliensa, taivaankappaleiden mukaisesti. Sylvesterillä oli tarkoitus, että tämän sijasta päivät nimettäisiin ferioiksi, kaikki muut paitsi seitsemäs ja ensimmäinen päivä.

Seitsemännen päivän nimityksen Sylvester säilytti juutalaisen kalenterin mukaisesti sapattina, ja viikon ensimmäisen päivän nimeksi hän antoi Herran päivä. Tämä on historian todistuksen mukaan ensimmäinen virallinen toimenpide sunnuntain nostamiseksi pyhäpäiväksi sapatin tilalle ja tämä on tapahtunut joskus 320-luvulla. Tosiasia on, että Rooman valtakunnassa viikon ensimmäistä päivää, aurinkopäivää kutsuttiin yleisesti Herran päiväksi. Mutta Herralla he tarkoittivat oman uskontonsa Mithra-kultin jumalaa Mithraa.

Yhteiskunnallisesti Sylvesterin kalenteri ei saanut kovinkaan suurta suosiota, ja se jäi käyttöön ainoastaan Portugalissa, mutta paavi velvoitti pappiensa sitä noudattamaan. Sylvesteristä tiedetään sen verran, että hän oli hyvin juutalaisvastainen ja suhtautui leväperäisesti sapattikäskyyn. Hän oli myös ensimmäinen Rooman vallan nimittämä Rooman kirkon piispa ja hyvin läheinen Konstantinuksen ystävä, joka tavoitteli keisarin suosiota.

300-luvun alussa ilmestyneessä kirkkohistoriassaan piispa Eusebius väittää Jeesuksen siirtäneen pyhäpäivän sapatilta sunnuntaille esittämättä yhtäkään Raamatullista todistetta väitökselleen. Hieman myöhemmin samassa luvussa hän kirjoittaa paljastavasti: ”…kaiken mitä olisi pitänyt tehdä sapatinpäivänä, me olemme siirtäneet Herran päivälle”. ”Me” tarkoittaa todennäköisesti Eusebiusta itseään, paavi Sylvesteriä ja keisari Konstantinusta. Eusebius oli myöskin keisarin hyvä ystävä. Ajankohta näille omavaltaisille ja Jumalaa pilkkaaville muutoksille on mitä todennäköisimmin ollut 320-luku. Jotkut tutkijat esittävät nämä muutokset tehdyn jo Nikean kirkolliskokouksessa v. 325.

Jatkuu . .
Yhtenä tekosyynä tälle muutokselle esitettiin sitä, että Jeesus nousi kuolleista viikon ensimmäisenä päivänä, joka oli Sylvesterin kalenterissa nimetty Herran päiväksi. Jeesus todellakin nousi kuolleista sunnuntaiaamuna, mutta Hän ei antanut mitään käskyä, että sapattipyhä pitäisi siirtää tämän tähden viikon ensimmäiselle päivälle. Sitä vastoin Jeesus osoitti kunnioitusta sapatinpäivälle lepäämällä sapatinpäivän haudassa.

Vuosina 336–364 Laodikean katolisissa (ei ekumeenisissa) kirkolliskokouksissa Rooman kirkko virallisesti luopui sapatin pyhittämisestä ja siirtyi sunnuntain, viikon ensimmäisen päivän pyhittämiseen. Laodikean konsiilissa, jonka aikana paavina oli ilmeisesti paavi Liberius, kiellettiin kansaa viettämästä sapattia kirouksen uhalla ja kehotettiin silloin tekemään työtä ja mieluummin viettämään viikon ensimmäistä päivää pyhänä, jota kirkko paavi Sylvesterin tekemän muutoksen tähden nimitti Herran päiväksi. Katolisen kirkon viralliset lähteet esittävät juuri Laodikean konsiilin olleen se tapahtuma, jossa pyhäpäivä muutettiin.

Jo Danielin kirjassa on ennustettu, että paavinvalta, jota Danielin kirjan pieni sarvi kuvaa, pyrkisi muuttamaan sapatinlevon, ajat ja lain (Dan.7:25).

Näiden 300-luvun muutosten jälkeen, Rooman kirkko kirkolliskokouksissaan tiukensi yhä enemmän ja enemmän pyhäpäivälakejaan, myöskin yhteiskunnallisten lakien avulla, ja 500-luvulle tultaessa sunnuntainpyhittämistä jo yleisesti perusteltiin Raamatun lepopäivä- käskyllä. Rooman kirkko opetti ja levitti sunnuntaipyhää ahkerasti, jopa pakkokeinoin, kunnes keskiajalla lähes koko kristikunta oli siirtynyt sapatin pyhittämisestä sunnuntain pyhittämiseen.

Pyhäpäivän muuttamisen jälkeen Katolinen kirkko teki muutoksen katekismuksessaan 10 käskyn lakiin. Sapattikäskystä poistettiin sanat seitsemäs päivä, jotta näin annettaisiin oikeutus sunnuntain pyhittämiselle. Muutetut käskyt ovat myös Luterilaisen kirkon katekismuksessa.

Nyt on viikon ensimmäinen päivä!

Ylös ylös

Päivämies on Pravda

Kerrompa sen todellisuuden, miksi juutalaiset, ei israelilaiset muuttivat Jumalan palelupäivä, joka muuttui Jeesuksen kuolemaa edeltämä viikkona Jeesuksen ohjeistuksen jälkeen Hänen muistelu- ja toisaalta oppia pitämään Hänen ohjeensa käskyjen osalta.

Matt 28; 18 Jeesus tuli heidän luokseen ja puhui heille näin: "Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.

Vahvistus Dan 7;14 ja hänelle annettiin valta, kunnia ja kuninkuus, kaikkien kansojen, kansakuntien ja kielten tuli palvella häntä. Hänen valtansa on ikuinen valta, joka ei katoa, eikä hänen kuninkuutensa koskaan häviä.

Tästä hän saarnasi sekä opetti jo Jumalan Vallan alla.

19 Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen

20 ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti."

Sen jälkeen on yksi Herra, Jeesus Messias.

»Rooman valtakunnassa ja juutalaisilla viikoittainen vapaapäivä oli lauantai, sapatti. Sunnuntai oli viikon ensimmäinen työpäivä.

Totta, sama oli myös maassa asuvilla Israelilaisilla.

Aluksi kristityt kokoontuivat illalla yhteiselle aterialle, mutta myöhemmin he alkoivat kokoontua myös aamuisin ennen työpäivän alkua. Vasta kolmesataa vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen sunnuntaista tuli yleinen vapaapäivä.

Miksi se tuli. Siksi kun mainitsemasi juutalaiset joutuivat vainotuiksi sekä jopa tapetuiksi maassa asuvine pakana valloittajien toimesta, oli pakko muuttaa joku toinen päivä siihen, missä palvella Jeesusta.

Siihen olosuhteissa oli paras päivä silloin heille sunnuntai, ja meni kauan, kunnes antisemitistit sen tajusivat.

Kokoontumiset olivat alkavan viikon ensimmäisenä päivänä siksi, jotta ei pakana semitismit huomaisi heitä

Tiedätkö miksi sunnuntaista tuli Jeesuksen kuoleman päivä? Niin jatketaan siitä lisää. Maikkihan mainitsemasi asiat ovat Herramme kuulemisen jälkeen, Hänen seuraajan yrittivät säilyttää henkensä, koska palvoivat Jeesusta, sekä luottamista yksin Häneen..

Tänä päivänä erottaa Jeesuksen seuraajan tervehtimisen tavasta, jossa sanotaan "Rauhaa2, kuten Jeesuksen sanoi, ennen kuin Hänestä tuli kuningas.

Luuk. 10:5 Ja kun tulette johonkin taloon, sanokaa ensiksi: 'Rauha tälle kodille.'

Mutta mitä Teokraatit sanovat; - Jumalan Terve., ristiriitaista, sillä Jumala ei ole puhut koskaan yhdellekään pakanalle, ainoasta kahdelle israelilaiselle, Jaakobille, sekä Moosekselle.

Jeesus vastasi aina kysyvälle, miten asia on pakanaolla suhteessa Jumalaan.

Kannattaa opiskella Raamattua.

Juutalaisten lepopäivä on siis sapatti eli lauantai, ja kristittyjen lepopäivä on sunnuntai.

»Käsky ”Muista pyhittää lepopäivä” viestii myös tämän päivän ihmisille, että levolle kannattaa antaa oma aikansa. Sunnuntain erottaminen arjesta antaa tilaa hiljaisuudelle ja pyhän kohtaamiselle.########:: Hieman pakanallinen sävy on kirjoituksessasi.

Tottakai minä Pyhitän sunnuntaikin, koska Pyhitän koko elämäni Jeesukselle

Viikon ensimmäinen, siis työpäivä ei ole sen parempi kun muutkaan ja toisaalta lepokin ravitaan, sanoihan sapatista Jeesus, sen ollessa vielä lauantaina.

Mark. 2:27 Ja Jeesus sanoi heille: "Sapatti on ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten

Kiristyn tulee pyhittää kaikki päivät ja levähtää, milloin väsyttää.

Miten lepopäivä pyhitetään? Lepopäivän pyhittämistä pidetään Raamatussa suorastaan uskon koetinkivenä. Herra lupaa antaa sateen ja sadon, ruuan pöytään ja rauhan valtakuntaan niille, jotka noudattavat kolmatta käskyä (3. Moos. 26:1-13).

3 Mooseshan oli Jumalan suveriniteettiä, ja koski vain Israelia.

Kirstit ylle se ei kuulu mitenkään, sillä meidän Herramme ja Jumalamme on kaikkivaltias Jeesus, joka täytti Lain ristillä ja antoi korvaavan ” käskyn” – Rakasta lähimmäistäsi kun itseäsi ja Jumalaa yli kaiken.
Kysyä tässä voidaan, miten samanne ”Vain Me” mahtuu tähän formaattiin?

»Missään kohti Uutta Testamenttia ei sanota että lauantai Sabatti olisi vaihdettu sunnuntaille, joka on aurinkojumala Luciferin päivä.*** Tässä olet liikuttavan oikeassa ja Israelilaisissa se on pysynyt lauantaina vietettäväksi, johon olen asian mieltänyt mahdollisuuksien mukaan.

Surukseni olen havainnut että nimimerkki Pinnasänky ei omaakaan Rakkautta Totuuteen, niin kuin olen hänestä muutoin havainnut, mutta elän toivossa että hänellä on halu ja kyky, ottaa vastaan totuus tässäkin asiassa ja hän kykenisi luopumaan tuosta vellujen valheen kannattamisesta.

Olipa omahyväinen nälvintä.

Totuudesta kirjoitan sinulle; Joh. 14:6 Jeesus vastasi: "Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani.

Rakkauteni tulee esille niissä, joita olen jo saanut osan kasteelle ja osan Jeesuksen helmaan.

Siunausta sinullekin.

Hyvää Sabattia kaikille!

Tottakai valehtelee,mitenkä muutenkaan?

Muistakaa pyhittää sapatti ,huomenna lauantaina!