VANHA SANONTA , SUKU ON PAHIN !

Anonyymi-ap

Onko suku pahin,
miksi liiaan usein rakkaat jälkeläiset, rintaperilliset
unohtaa juurensa,
omat vanhempansa, isovanhempansa,
kun lentävät pesästä omaa elämäänsä rakentamaan,
kouluihi, yliopistoihin, ym.

mikä meni pieleen suhteessa vanhempiinsa, sukuunsa,,

kuinka tilanteen voi / voisi korjata, onko edes mahdollista,,

aavistavatko he kuinka ikävä vanhemmilla / isovanhemmilla
on omia aikuisia lapsia perheineen,

taas on joulu tulossa,

ja
vanhempien / isovanhempien ikävä, kaipuu,,
jopa suru
kadonneista rakkaistaan elämän myrskyihin
tai onneen,,,
korostuu näin jouluna yksinäisyyden hilaisuuden huutaessa huoneeseen ikävää ja kysymyksiä ,, miksi ,miksi ,miksi katositte,

luoja pidä heistä huolat, ohjaa heitä oikeaan,
suojele ja varjele maaiman kuohuissa , ohjaa oikeaan,

joulu terveisin rakkaudella muistaen
tv. jälkeläisensä menettäny omainen,,,,,,,,,,

76

800

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Joulu-pukille lahja toivomus,,,

      tuo kadonneet rakkaat jälkeläiset jouluksi kotiin

      vanhempien ja isovanhempien iloksi
      ikävä on suuri
      muuta joulu-lahjaa en sinulta joulu-pukki toivokkaan,
      tuo mun rakkaani kotiin
      jouluna käymään,
      kiitos jos kuulet toiveeni
      ja toteutat sen,,,

    • Anonyymi

      Onko suku syylline,
      onko toinen suku jotenki maipuloinu jälkeläisiä kun käytös on noin julma, hykäää omat vanhempansa,
      siinä onki pohtimista
      ja kuinka moni uskaltaa olla rehellinen itselleen, onko tullu maanipuloitua jälkeläisiä vihaamaan toista sukua,
      onko sukujen ristiriidet syynä jälkeläisten vaikeuksiin,,,

      • Anonyymi

        Nämä ovat vaikeita asioita. Saattaa olla että se toinen suku on syyllinen tai jokuåin tapahtuma itsessä jota ei edes tiedä. Yhteistä näille kovimmille on se että suuttuvat jostain mutta eivät sano mistä .
        Ja niitä on monta nykyään, muistan kun meillä oli uimakerho ja nuori nainen ohjaajana voi että hän parjaus vanhempiaan , sanoi heitä hulluiksi ja vähä älyisiksi ja ei kuulemma mene enää koskaan katsomaan. Itse asiassa vika oli hänessä itsessään täydellinen narsisti luonne joka kadehti muita sisariaan. Joten meitä on moneksi


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nämä ovat vaikeita asioita. Saattaa olla että se toinen suku on syyllinen tai jokuåin tapahtuma itsessä jota ei edes tiedä. Yhteistä näille kovimmille on se että suuttuvat jostain mutta eivät sano mistä .
        Ja niitä on monta nykyään, muistan kun meillä oli uimakerho ja nuori nainen ohjaajana voi että hän parjaus vanhempiaan , sanoi heitä hulluiksi ja vähä älyisiksi ja ei kuulemma mene enää koskaan katsomaan. Itse asiassa vika oli hänessä itsessään täydellinen narsisti luonne joka kadehti muita sisariaan. Joten meitä on moneksi

        Ilmeisesti on ettei vanhemmat tiedä mikä meni vikaan,

        tai syyttää itseään kun ei ole osannu suojella jälkeläisiään kenties toisen suvun manipuloinnilta,
        toinen suku on ollukki
        maipuloiva,

        ristiriitaiset sukujen välit on suuri vahinko jälkeläisten itsenäistyttyä omaan elämäänsä,
        tuottaa paljon harmia sukujen yhteisöön,


    • Anonyymi

      Taas Joulu

      joulun aika on monelle painajainen,
      monestaki eri syystä,,,
      kuten tiedämme,
      luettelo on pitkä jos syylistäviä tekijöitä alkaa kirjaamaan ylös,
      joten
      joku voi alkaa luetella syitä,
      yksi on ainaki köyhyys, rahaa käytössä liian vähän,
      sen lisäksi tuleeki valtava lista muista syistä,

      joulu-pukki ottakoon niistä paremmin selvää,,

    • Anonyymi

      Liikuttavaa surua kirjoituksesi . Näin on kuitenkin monen kohdalla tänään, moni vanhus odottaa vaikka tietää ettei ne tule,
      Nämä lapset tulevat ymmärtämään näitäkin asioita, ikävä kyllä sitten vasta kun vanhuksia ei ole enää elämässä mukaa.
      Ei sinun ole tarvinnut tehdä mitään vikaa kasvatuksessa , ne vaan tulee sellaisiksi Saattaa olla heidän puolisonsa jotka eivät arvosta vanhoja ja nuorilla on kiire elää elämäänsä, kumpa ymmärtäisivät ettei kiireellä ole mitään elämän kanssa tekemistä sillä rahalliset tuokiot ovat ne jotka jäävät mieleen .
      Yritä ajatella asiaa niin että kaippa ovat onnellisia missä ovat , ja tulevat joskus sitten kun ikääntyvät . Ja että lapset ivat lainassa meillä emme omista heitä .ätiedän yhden äidin suurkaupungissa joka on ihan yksin, hänellä on kaksi lasta mutta heillä ei ole aikaa äidilleen , hänestä on tullut hyvin katkera ihminen ja syyttelee lastensa puolisoita , vaikka se joka tuntee hänen lapsensa tietää että juutåei nämä lapset ovat olleet jo erikoisia pienestä asti. Niin että monia kohtaloita on maailmassa . Joten pitää yrittää tehdä oma joulunsa niin miellyttäväksi kun vaan voi.

    • Anonyymi

      Toivon aloittajan löytävän jouluilon ja -rauhan jostakin muualta kuin menetetyistä jälkeläisistään. Siunausta ja valoa jouluusi!
      En ole menettänyt vielä yhtään, sen sijaan lapsilta jo puuttuu toinen vanhempi. Koetan olla kaksi että kaikki olisivat koolla.

    • Anonyymi

      Korjaus rauhalliset tuokiot ei rahalliset

    • Anonyymi

      Itsestä tuntui pahalta, kun veljenlapset eivät piitanneet isänsä puoleisista isovanhemmista. Syy siihen oli veljeni exä, erotti lapset isästään ja isän puoleisesta suvusta vaikka tuo exä itse oli syypää eroon pettämisen kautta. Tuntui pahalta, kun veljenlapset eivät käyneet mummolassa kuin kerran pari vuodessa vaikka asuivat samalla paikkakunnalla, johtuen lasten äidistä. Tuo lasten äiti halusi eroittaa lapset pois isänsä suvusta, kun rupesi elämään uusioperheen arkea uuden miehensä kanssa, jonka kans oli veljeäni pettänyt. Veljenlapset eivät käyneet edes isällään kovin usein, veli oli pettynyt ja surikin asiaa. Nyt veljenlapsilla ei ole enää isäänsä, eikä isänsä puoleisia isovanhempia, he ovat siirtyneet ajasta iäisyyteen. Kun veljenlasten mummi sairasti muistisairautta, pyysin heitä käymään katsomassa mummoaan, eivät tulleet, eivät piitanneet, onneks äitini ei silloin enää pystynyt suremaan etteivät lapsenlapset tulleet käymään, tuntui pahalta selitellä ett heillä oli ystäviä ja ei ollut aikaa, muistisairaus armahti äitiäni, hänen ei tarvinnut surra etteivät lapsenlapset välittäneet mummostaan. Veljenlasten äiti oli jo aiemminkin kylmänoloinen ihminen, eron jälkeen se kylmyys korostui entisestään, ei kukaan normaali, tunteva ihminen, eroita lapsiaan isänpuoleisesta suvusta, revi irti juuria, tee tuolla tavalla lapsilleen, opeta heitä yhtä kylmiksi kuin itse on. Veljenlapsista osa ei tullut mummonsa hautajaisiin, eikä pappansa hautajaisiin, kumma kyllä sentään isänsä hautajaisiin sentään tulivat, mutt en nähnyt ett olisivat sureneet ja itkeneet isänsä poismenoa tai isovanhempienkaan poismenoa surreet. Pakko myöntää ettei enää ole yhteyttä veljenlapsiin ollenkaan, he olivat läheisiä mullekin ja pieninä olivat ihanan lämpöisiä, kävivät mummolassa jne..., heidän äitinsä, veljeni exä teki heistä itsensä kaltaisia, kylmiä ja kovia ja sille ei voi mitään. Ehkä veljenlapset suhtautuvat paremmin äitinsä uuden miehen perheeseen ja uusiin isovanhempiin on paremmat ja lämpöisemmät välit, välittävät heistä enemmän kuin oikeista isovanhemmistaan, käyvät sitten heidän haudallaan enemmän kuin oikeiden isovanhempien haudalla. Veljenlapsille isänpuoleinen suku on lakannut olemasta, tilalle tuli äidin uuden miehen, isäpuolen suku.

    • Anonyymi

      Niin ja se vielä, kun ei enään ole elossa omia kavereita eikä enään ole niitä vakituisia puhekavereita ystäviä
      ja kaikenlisäki jälkeläiset ovat unohtaneet omat sukujuurensa, niin eipä tarvi ihmetellä miksi vanhoilla ihmisillä ikävää pukkaa varsinki jouluna,
      maailma kun muuttuu kokoajan
      ja kaverit karsiintuu pois luoja kutsusta tuonpuoleiseen,
      joulu on hankalaa aikaa unohdetulle vanhemmille ja vanhuksille,,

    • Anonyymi

      Suku ja sukulaiset, niitä on moneen junaan. Oma äitini kavalsi isäni kuolinpesän meiltä lapsilta; käytti rahat ja valehteli mm. verovirastolle ja pankkeihin. Rahaa oli paljon, ja kaikki mennyt. Rahan meno ei niinkään korpea vaan se, että sukumme välit menivät sen myötä. Näin joulunaikana sitä aina harmittelee...

      • Anonyymi

        Ns. isäni taas pisti saamansa perinnöt menemään, ettei vaan meille lapsille jäänyt mitään. Lensimme omistusasunnosta pellolle, kun leppäkeihäät, kun ns. isäni myi sen altamme. Jäimme asunnottomiksi ja asuimme toisten nurkissa kunnes saimme kaupunginasunnon.

        Otti silloin ihan sydämestä. Olimme vielä nuoria koululaisia, eikä ollut mitään mahdollisuutta pitää asuntoa. Se oli todellinen kauhunpaikka, kun ei ollut mitään tietoa missä asuisimme. Myöhemmin on tietysti harmittanut hyvien asuntojen menetys rahallisessakin merkityksessä. Olisi helpottanut elämää huomattavasti.


      • Anonyymi

        Miksiköhän aina ihmisen välit menee poikki jos on perintöasioista kysymys.ämitä niistäkin riidellään sitten kaikki kait mitä perinnön jakoon kuuluu. Jos vanhusta on auttanut hyvä ystävän joka on nuori , monet vuodet niin miksi ei saisi perintöään antaa sille joka on välittänyt .tai jos on neljä lasta ja ainoastaan yksi heistä on välittänyt vanhemmastaan ja auttanut häntä asioissa niin miksi niille muillekkin sitten pitäisi olla perintöoikeus.
        Kun kuuntelee näitä perintö asioita yhden sun toisen taholta niin aina riita joka puolella ja välit poikki..
        Sitten on näitä vanhempia jotka ottaa lastensa perinnön ja pimittää tahoja minne asiat pitää ilmoittaa.
        Sitähän ei lain mukaan enää voi tapahtua edes koska kaikki verotiedot on verovirastossa . Kaikki saadaan tietoon nykyisin joten ihme jos jokunedes yrittäisimpikittäö jotain


    • Anonyymi

      Jouluja on ollut tähän ikään jo niin monenlaisia ja erilaisilla kokoonpanoilla. Oli lapsuuden-, lastenkodin-, nuoruuden-, kimppa-asumisen- ja nyt itsekseen olon jouluja. Aina joulu on tuntunut joululta. Nautin tunnelmasta, joululauluista, jouluvaloista ja joulukoristeet. Sisustan aina joulukodin, vaikka olisin yksin.

      On tietysti kiva katsella lasten ja lastenlasten joulutunnelmia, mutta kun aattona tulen kotiini, niin silloin on joulu🎄✨

    • Anonyymi

      Niin on, erotilanteessa ihan kauhee, aivan tolkuton,
      samoin ristiriitaisessa perheessä , lapset kasvaa kieroon kun toisen suku manipuloi lapset vanhempiaan vastaa, jopa valheita levittää,
      vain mielisairaat
      manipuloi lapsetki vanhempiaan vastaan,

    • Anonyymi

      Jos tuo vanha sanonta tuntuu omalla kohdalla todelliselta, niin kannattaisikohan ensin katsoa peiliin, ennenkuin alkaa ainakaan jälkikasvuaan isommin syyllistämään. Pystyn kyllä hyvin samaistumaan aloittajan mielentilaan. Jotain enemmän itsekkin kaipaan, mutta elämä on ja itse olemme osa sitä.

      entinemiäs

    • Anonyymi

      Jos lapset hylkää vanhemmat niin rahaa ja perintöä ne oottaa.
      Eikun vaan jättää ne perinnöttä !

      • Anonyymi

        Ihan niin antelee pois rahansa jo eläessään niin ei jää riitelemisen aihetta .
        Ja antaa sille kelle haluaa.


    • Anonyymi

      Onnellisia ne ihmiset jotka EI ole synnyttäneet jälkeläisiä maailmaan,
      ovat säästyneet paljolta maailman pahuudelta,

      ymmärtävätköhän lapsettomat antaa arvoa omalle elämälleen,,
      epäilen, kaikki eivät,

      muinoin oli työkaveri, hän vanhoilla päivillään oli tullu raskaaksi,
      sanoi aikoinaan töissä,
      kyllä harmittaa kun tuli tuo yksi jälkeläinen synnytettyä,
      elämä muuttui helvetiksi,
      - kehui mennyttä kahtakymmentä vuotta aviossa olo -aikaansa kun ei ollu lapsia riesana,
      se aika oli hänen mielestään ollu todella onnellista aikaa,

      mutta moni lapseton ei tajua kuinka onnellinen oikeestaan ovatkaan
      kun ei ole lapsia riesana
      vastuu ja huoli lapsista on todella rankkaa vanhemmille varsinki nyky maailmassa,
      maanpäällinen elämä on oikeesti helvettiä,

      • Anonyymi

        Turhaan lapsia hankkii maailmaan
        kun ne aikuistuessaan alkavat vihata vanhempiaan,
        ja unohtavat syntyperänsä ja juurensa,
        ei kiva,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Turhaan lapsia hankkii maailmaan
        kun ne aikuistuessaan alkavat vihata vanhempiaan,
        ja unohtavat syntyperänsä ja juurensa,
        ei kiva,

        ennen oli toisin,


        mutta
        nyt on nyt ja jälkeläiset vihaa vanhempiaan
        ovat unohtaneet juurensa ja omat vanhukset täysin unholaan,
        mistähän jälkeläisten viha vanhempia kohtaan johtuu,, ????


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Turhaan lapsia hankkii maailmaan
        kun ne aikuistuessaan alkavat vihata vanhempiaan,
        ja unohtavat syntyperänsä ja juurensa,
        ei kiva,

        Lapsethan ovat lainassa ainoastaan , jokainen toivoo silti että muistaisivat vanhempiaan vanhanakin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ennen oli toisin,


        mutta
        nyt on nyt ja jälkeläiset vihaa vanhempiaan
        ovat unohtaneet juurensa ja omat vanhukset täysin unholaan,
        mistähän jälkeläisten viha vanhempia kohtaan johtuu,, ????

        Ihan niin niin moni ei edes vaivaudu sanomaan miksi jättävät , moni vanhempi ihmettelee mikä on mennyt vikaan . Joten onko ne sittenkin kasvatettu väärin jotenkin kun eivät vanhemmat kelpaa.


    • Anonyymi

      on se suku pahin,

      harmitaa
      munki lapsi on varastettu toiseen sukuun,

      ikuinen ikävä ja suurta ihmetystä herättää
      tommonen manipulointi,
      se vahingoittaa aina lapsen pyykettä jos toista vanhempaa panetellaan,

      • Anonyymi

        Minua ei ole koskaan ”varastettu” mihinkään sukuun. Ilman sukulaisia olen viettänyt kohta seitsemänkymmentä vuotta.


    • Anonyymi

      Niinpä. Suvun kanssa ei pakko olla tekemisissä.Itse voi valita seuransa ja ihmiset elämäänsä.

      • Anonyymi

        joskus vaan on surullista kun sukuun ei saa yhteyttä,

        varsinki kun ihminen tulee vanhaksi,

        itse kyllä nuorena kävin päivittäin omia vanhempiani katsomassa
        jotui siitä kun työmatkan varrella oli mummola,
        oli helppo poikea,
        pikaiset vierailut oli erittäin tärkeitä vanhemmilleni,
        myös itselle jossain määrin,
        vaikka tietenki oma perhe lapsinneen vei elämästäni suurimman osan ajasta,

        omia vanhempiaan ei saisi unohtaa , aina pitäisi jokin yhteys olla, vaikka vain puhelimelle, sekin on yhteys,
        kuulumiset ovat tärkeitä ja välittäminen,,, molemmin puolin,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        joskus vaan on surullista kun sukuun ei saa yhteyttä,

        varsinki kun ihminen tulee vanhaksi,

        itse kyllä nuorena kävin päivittäin omia vanhempiani katsomassa
        jotui siitä kun työmatkan varrella oli mummola,
        oli helppo poikea,
        pikaiset vierailut oli erittäin tärkeitä vanhemmilleni,
        myös itselle jossain määrin,
        vaikka tietenki oma perhe lapsinneen vei elämästäni suurimman osan ajasta,

        omia vanhempiaan ei saisi unohtaa , aina pitäisi jokin yhteys olla, vaikka vain puhelimelle, sekin on yhteys,
        kuulumiset ovat tärkeitä ja välittäminen,,, molemmin puolin,

        Ei se aina johdu omista toimista, ettei sukulaisiin ole mitään yhteyttä. Meillä kaikki yhteydenpito katkesi äitini väkivaltaiseen ja agressiiviseen mielisairauteen. Kukaan ei pitänyt enää koskaan yhteyttä. Ei minkään suvun puolelta. Ei ole mitään yhteisiä lapsuusmuistoja lapsuudesta suvun kesken. Emmekä myöhemminkään ole missään yhteydessä olleet. Pelko mielisairaudesta on niin vahva.

        Ikäväähän se tietyllä tapaa on, mutta toisaalta ei osaa kuvitellakaan millaista olisi, jos olisimme edes jonkinlaista yhteyttä pitäneet. Ei sitä osaa kaivata, mitä ei koskaan ole ollutkaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei se aina johdu omista toimista, ettei sukulaisiin ole mitään yhteyttä. Meillä kaikki yhteydenpito katkesi äitini väkivaltaiseen ja agressiiviseen mielisairauteen. Kukaan ei pitänyt enää koskaan yhteyttä. Ei minkään suvun puolelta. Ei ole mitään yhteisiä lapsuusmuistoja lapsuudesta suvun kesken. Emmekä myöhemminkään ole missään yhteydessä olleet. Pelko mielisairaudesta on niin vahva.

        Ikäväähän se tietyllä tapaa on, mutta toisaalta ei osaa kuvitellakaan millaista olisi, jos olisimme edes jonkinlaista yhteyttä pitäneet. Ei sitä osaa kaivata, mitä ei koskaan ole ollutkaan.

        ompa surullista,

        oletko koskaan miettiny kuinka surullinen kenties äitisi on ollu tilanteesta,

        kaikki mielisairudethan ei oikeesti ole pysyviä vaan elämän vaikeuksien tuomaa tuomia häiriöitä ihmisessä,
        siis esm. onko kenties äitisi kokenu lapsuudessaan, tai nuoruudessaan jotain suurta vääryyttä ja sen vuoksi sairastunu joka ilmenee pelkona ja akresiivisena ilmaisuna jota ehkä läheiset kokee väkivallaksi,

        elämä on vaikeuksia täynnä,
        ja maailma on paha,
        siinä on joskus vaikea ihmisen selvitä " täysijärkisenä " tasapainosena elämästään,
        voi olla todella surullista,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ompa surullista,

        oletko koskaan miettiny kuinka surullinen kenties äitisi on ollu tilanteesta,

        kaikki mielisairudethan ei oikeesti ole pysyviä vaan elämän vaikeuksien tuomaa tuomia häiriöitä ihmisessä,
        siis esm. onko kenties äitisi kokenu lapsuudessaan, tai nuoruudessaan jotain suurta vääryyttä ja sen vuoksi sairastunu joka ilmenee pelkona ja akresiivisena ilmaisuna jota ehkä läheiset kokee väkivallaksi,

        elämä on vaikeuksia täynnä,
        ja maailma on paha,
        siinä on joskus vaikea ihmisen selvitä " täysijärkisenä " tasapainosena elämästään,
        voi olla todella surullista,

        niin,,, mikään ei ole yksiselitteistä ihmisen elämässä,,,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        niin,,, mikään ei ole yksiselitteistä ihmisen elämässä,,,

        joooo mutta ymmärtääkö läheiset sitä,,, ei aina
        vaan pistävät äkki pikaisuudessaan kaikki välit poikki sukuunsa ja laäheisiinsä,

        väitän sodan jälkeinen sukupolven oli p a k k o selviytyä vaikeistaki ihmissuhteista

        mutta nyky ihmiset eivät ehkä ole yhtä vahvoja kuin suuret ikäluokat on koska oli pakko selviytyä ja rakentaa elämää,,,
        suuret ikäluokat EI unohtanu juuriaan eikä omaisiaan
        sen ajan ihmisten oli pakko huolehtia toinen toisistaan, ei ollu sosiaalihuoltoa palveluineen, oli pakko ITSE selviytyä,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ompa surullista,

        oletko koskaan miettiny kuinka surullinen kenties äitisi on ollu tilanteesta,

        kaikki mielisairudethan ei oikeesti ole pysyviä vaan elämän vaikeuksien tuomaa tuomia häiriöitä ihmisessä,
        siis esm. onko kenties äitisi kokenu lapsuudessaan, tai nuoruudessaan jotain suurta vääryyttä ja sen vuoksi sairastunu joka ilmenee pelkona ja akresiivisena ilmaisuna jota ehkä läheiset kokee väkivallaksi,

        elämä on vaikeuksia täynnä,
        ja maailma on paha,
        siinä on joskus vaikea ihmisen selvitä " täysijärkisenä " tasapainosena elämästään,
        voi olla todella surullista,

        En tiedä! Hän oli kroonisesti mielisairas ja todella harhainen, agressiivinen ja väkivaltainen. Sotaproprogandan sairastuttama.

        Ei siinä kannattanut mitään syitä tai sairastuneen tuntoja miettiä, kunhan oppi väistelemään ja puolustautumaan. Se on sitä avo”hoidon” ihannointia. Hänkin olisi ollut paljon paremmassa hoidossa, jos olisi laitoksessa saanut asua. Elämä olisi ollut laitosmaista säännöllisin lääkityksin.

        Ikävää on vain se, mitä jäi ns. normaalista elämästä puuttumaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En tiedä! Hän oli kroonisesti mielisairas ja todella harhainen, agressiivinen ja väkivaltainen. Sotaproprogandan sairastuttama.

        Ei siinä kannattanut mitään syitä tai sairastuneen tuntoja miettiä, kunhan oppi väistelemään ja puolustautumaan. Se on sitä avo”hoidon” ihannointia. Hänkin olisi ollut paljon paremmassa hoidossa, jos olisi laitoksessa saanut asua. Elämä olisi ollut laitosmaista säännöllisin lääkityksin.

        Ikävää on vain se, mitä jäi ns. normaalista elämästä puuttumaan.

        Sairaudelle ei kukaan voi mitään , joten ihminen jolla on sairaus ei voimmuuttaa itseään mutta lääkkeillä kyllä pärjäävät usein kivasti. Minun äitini sai dementian ja se oli vaikeaa, kun kiukutteli ja näki harhoja ja välillä elim jotain sodan aikoja mielesssään. Välillä oli muka kursseilla kunniakasta sairaalassa . Monet piinalliset tilanteet aiheutti. Joten siinä kyllä kiukku nousee mutta samalla sitä yrittää muistaa että toinen on sairas eikö voi ohjata normaalisti toimiaan . Niin ettö silti kävin häntä säännöllisesti katsomassa vaikka usein oli pahanilkiseksi kotiin ajaessa .
        Kuolema ei tullut yllätyksen joten sekin kuului asiaan . Pääsi mummo vaivoistaan
        Jälkeen päin toki olin hyvilläninettä olin häntä käynyt tapaamassa usein , sillä hänellä oli vaan minut, ja sairaudelleen ei mitään voinut,


    • Anonyymi

      Laatusanoja ei pidä so5kea tyhjän puhumisiin.

    • Anonyymi

      Ei kaikki sukulaiset ole kivoja, itse sain kokea tämän, eräs epäili et vikittelen hänen miestään kun kävin kylässä, vaikka en ikinä tekis sitä. Toinen läheinen epäili et kävin tappamassa oman äitimme kun olin viimeinen joka kävi äidin luona. Ihan hirveitä tyypejä ja luulin heistä muuta. En halua olla missään yhteydessä enää. Toivon et miettivät miten oitivät minua kynnysmattona.

      • Anonyymi

        Ihan totta tuo epäily on yleistä iäkkäillä ,,siksi ei oman miehen kuoleman ja
        Jälkeen käsketä edes pariskuntien luokse kylään . Mitä oikeastaan pelkäävät,
        Kamalaa sellaiset epäilyt , kuka sitä nyt jonkun sukulaisen miestä haluaisi edes .
        Mutta ihmiset jotka ovat mustasukkaisia ovat sitä niin kauan kun elävät
        Niin että joskus sitä pitää väärää ihmistä ystävänään vuosikausia. Ja pettyy tavattomasti kun huomaa että se ei ollutkaan ystävyyttä


    • Anonyymi

      Jos yksinäisyys senkuin lisääntyy iän myötä, kannattaa mennä peilin eteen seisomaan ja katsella tarkkaan, mutta ei pintaa.

      • Anonyymi

        älä horise, mitä hyötyä on seisoa peilin edessä ku tilanne ei siitä parane, sama naama tollottaa takasi, heh,

        jottain muuta pitäis keksiä kuin tollottaa peiliä, heh,

        esm. meikkaa hieman
        pukee vaatteet päälle ja lähtee ulos, raittiiseen ilmaan
        hengittää syvään
        ja tekee muutaman kilometrin lenkin ja miettii mitä sitten teksi,
        no,, keksiiki mennä kirjastoon, siellä ne muutki yksiäiset viettää aikaa, välliin kattoo muita ja iskee silmää jollekki kivan näköselle tyypille,
        ja sitten on lukevinaan lehteä mielenkiinolla,
        ja sivu korvalla seuraa milloin kiva tyyppi lähtee, niin lähtee sitten itsekki, ja muka ovella törmää ja pyytää anteeksi ja pientä tekaistua jutustelua harrastaa
        siitä se uusi tuttavuus sitten alkaa
        ties vaikka vakituisemman kaverin saa, että mars marss siitä muualle kuin vain peliä tuijottamaan,,


      • Anonyymi

        ooookkkko katteelllinen ,,, keksi sinäki jotain kivaa äläkä marise aina,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        älä horise, mitä hyötyä on seisoa peilin edessä ku tilanne ei siitä parane, sama naama tollottaa takasi, heh,

        jottain muuta pitäis keksiä kuin tollottaa peiliä, heh,

        esm. meikkaa hieman
        pukee vaatteet päälle ja lähtee ulos, raittiiseen ilmaan
        hengittää syvään
        ja tekee muutaman kilometrin lenkin ja miettii mitä sitten teksi,
        no,, keksiiki mennä kirjastoon, siellä ne muutki yksiäiset viettää aikaa, välliin kattoo muita ja iskee silmää jollekki kivan näköselle tyypille,
        ja sitten on lukevinaan lehteä mielenkiinolla,
        ja sivu korvalla seuraa milloin kiva tyyppi lähtee, niin lähtee sitten itsekki, ja muka ovella törmää ja pyytää anteeksi ja pientä tekaistua jutustelua harrastaa
        siitä se uusi tuttavuus sitten alkaa
        ties vaikka vakituisemman kaverin saa, että mars marss siitä muualle kuin vain peliä tuijottamaan,,

        Miksi tästä on hävinnyt eilinen kommentointini? Siis onko sulla lukihäiriö vai joku muu ymmärtämisen vaje, ettet käsnännyt, mitä siinä viestissä lukee, johon vastaat.


    • Viimeistään perinnönjaossa suku osoittaa pahuutensa. Ahneus ohittaa sukulaisuussuhteet.

      • Anonyymi

        Sitä vartenhan ja siitä syystä fiksut ihmiset tekevät testamentin. Kenelläkään ei ole nokan koputtamista.


      • Anonyymi

        Tuli sisaruksilleen yllätyksenä mieheni vanhempien potkastua tyhjää, että jos meinasivat perinnön pitää, niin osa perinnöstä täytyi antaa suoraan mieheni lapsille, ettei olisi valtio vienyt osaansa kattamaan maksamattomia ulosottoja.

        Nyt on sitten lapsillani ristinä peritty omaisuus, jonka mieheni sisarukset haluavat säilyttää. Lapseni haluaisivat eroon omaisuudesta, jota eivät halua. Lapsillani ei ole mitään tunnesiteitä mieheni kotitiluksille.


      • Anonyymi

        Siksipä on testamentti tarpeellinen asia , tai että antaa jo eläessään pois niille jotka ovat välittäneet ihmisestä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siksipä on testamentti tarpeellinen asia , tai että antaa jo eläessään pois niille jotka ovat välittäneet ihmisestä

        Tässä tapauksessa ei vaan kukaan mieheni sukulaisista tiennyt hänen rikollisista puuhistaan ja ulosotoistaan.
        Kaikki olisikin sovussa sisarusten kesken jaettu, jos kaikki olisivat normaalisti toimineet. Olivat järkyttyneet, kun mieheni, joka oli heidän veljensä, rikollinen toimina paljastui.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Sitä vartenhan ja siitä syystä fiksut ihmiset tekevät testamentin. Kenelläkään ei ole nokan koputtamista.

        Arveletko että testamentista suku ei pääse riitelemään?


    • Anonyymi

      Sukuni pienentynyt luonnollisista syistä, läheiset joista pidin ovat siirtyneet rajan taa.
      Hienoa tai miten ottaa on lapseni ilman häntä ei olisi mitään. Yksinäisiä tuttuja joilla ei ketään, niin vain on monilla perintö siirtyy miten sattuu. Itse olisin saanut kuluvana vuonna ison perinnön, siirsin lapselleni joka varakkaampi kuin minä, mitä teen kaiken maailman rahoilla, elämässäsi raha menettänyt merkityksen,

      pe

    • Anonyymi

      Sukulaiset voi myös leikillään sanoa jotain, eivät tarkoita pahaa kun sitä luulee et läheisille voi sanoa, eikä he tarkoita pahaa vaan. Eli ei kannata ottaa nokkiinsa, huumorin kukka on kaunein kukka.

      • Anonyymi

        Leikkiä ja / tai huumoria ei ole mikään sellainen, josta toinen ei heti tajua sen olevan leikillä ja / tai huumorilla heitettyä. Ja aivan yleisesti ihmiset ovat kovasti herkkähipiäisiä ja nättinokkaisia, eli ts. ottavat "nokkiinsa", vaikka ei olisi mitään otettavaakaan.


    • Anonyymi

      On suku pahin ,pahin voi nistä olla ihan lähisukulainen.Hyvää itsenäisyyspäivää.

    • Anonyymi

      Viimeks ku Suomessa kävin koputtelin siskon oveen ,pikkasen avasi ja tokaisi: Et ole tervetullut tähän taloon ! Jatkoin matkaa :(

      Että Silleen

    • Anonyymi

      Insestiäkin
      ei väärin ole

    • Onneksi vanhemmat ja isovanhemmat ovat päässeet pois tästä maailmasta jossa pahuus vain lisääntyy.

      • Anonyymi

        Hyvyys lisääntyy urpo


      • Anonyymi kirjoitti:

        Hyvyys lisääntyy urpo

        Siltäkö se näyttää ?


      • Anonyymi

        Onneksi lopulta pääsivät, etteivät pahuuksissaan pahuuttaan enää elä!


      • Anonyymi

        Sulta on tainnut jäädä aimo annos historiaa pimentoon. Kaikenlaista nykyaikanakin on, tapahtuu ja löytyy, muttei aivan sellaista barbarismia kuin menneinä aikoina.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Sulta on tainnut jäädä aimo annos historiaa pimentoon. Kaikenlaista nykyaikanakin on, tapahtuu ja löytyy, muttei aivan sellaista barbarismia kuin menneinä aikoina.

        Minä elänkin tulevassa, en menneessä. Isovanhempien ja vanhempien ei mielestäni tarvinnut kokea yhtään enempää kuin mitä kokivat.Tulevaisuus ei kauhean ruusuiseita näytä.


      • Anonyymi
        Siili2 kirjoitti:

        Minä elänkin tulevassa, en menneessä. Isovanhempien ja vanhempien ei mielestäni tarvinnut kokea yhtään enempää kuin mitä kokivat.Tulevaisuus ei kauhean ruusuiseita näytä.

        Mutku muoalima ja elämä ovat juuri sellaisia, joiksi sinä itse omassa päässäsi ne teet. Ainakin tulevaisuus.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mutku muoalima ja elämä ovat juuri sellaisia, joiksi sinä itse omassa päässäsi ne teet. Ainakin tulevaisuus.

        No ei todellakaan ole. Elämässä ja maailmassa tapahtuu asioita jotka todellakaan eivät ole yksittäisen ihmisen, minunkaan, hallittavissa.


      • Anonyymi
        Siili2 kirjoitti:

        No ei todellakaan ole. Elämässä ja maailmassa tapahtuu asioita jotka todellakaan eivät ole yksittäisen ihmisen, minunkaan, hallittavissa.

        Juuu-juuu, tapahtuu-tapahtuu, mutta kun sinä et mitenkään voi niihin vaikuttaa, niiin niillä ei tarvitse vaivata pientä päätään. Ts. älä ota upeseerien murheita, kun et ole saanut heidän lahjojaankaan. Keskity olennaiseen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Juuu-juuu, tapahtuu-tapahtuu, mutta kun sinä et mitenkään voi niihin vaikuttaa, niiin niillä ei tarvitse vaivata pientä päätään. Ts. älä ota upeseerien murheita, kun et ole saanut heidän lahjojaankaan. Keskity olennaiseen.

        No niin keskitynkin. Olen onnellinen kun omat vanhempani ja heidän vanhempansa ovat päässeet pois maailmasta jossa pahuus valtaa alaa yhä enemmän. Koska pahuuteen en voi vaikuttaa 😁.


      • Anonyymi
        Siili2 kirjoitti:

        No niin keskitynkin. Olen onnellinen kun omat vanhempani ja heidän vanhempansa ovat päässeet pois maailmasta jossa pahuus valtaa alaa yhä enemmän. Koska pahuuteen en voi vaikuttaa 😁.

        Kyllä täällä on ihan hemmetin paljon hyvääkin. Sitä ei vain esitellä niiin paljon kuin sitä pahuutta. Jostain kummallisesta ihmismielen syystä pahuus myy enemmän.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä täällä on ihan hemmetin paljon hyvääkin. Sitä ei vain esitellä niiin paljon kuin sitä pahuutta. Jostain kummallisesta ihmismielen syystä pahuus myy enemmän.

        Vanhoille raihinaisille kaikkein heikoimmille ei juurikaan ole hyvää näkyvissä. Siinä mielessä mielestäni on hyvä että ovat "pahuudelta" turvassa.


    • Anonyymi

      Korvissa soi hiljaisuuden laulu, kova rakastaja
      Rautaveneen peräpuuta murhemieli miesi halaa
      Kaadetussa metsässä vain yksinäinen korpinraato
      Joenpolven mutkan takaa vene lipuu, tuhto palaa


      Kaupunkiko tässä oli vaiko hullun haavekuva
      Oikeasta elämästä, merkitysten perijästä
      Isät, äidit, veljet, siskot, manan mailla koko sakki
      Itkuvirren ääniin huutaa sieluparkaa palaamaan


      Siis pannaan käsi käteen
      Sormet sormien lomahan
      Itketään ja lauletaan
      Ärjytään ja rähinöidään
      Alennusajan olentoja rivoja


      Paloi talo, meni maat, ja veri kaikkos poskipäiltä
      Vale astui rinnan ahjoon, messun luki, sahdin joi
      Perkeleitä hornan kulki väentorin tungoksessa
      Myytävänä kaikki, koko elämä ja iäisyys


      Siis pannaan käsi käteen
      Sormet sormien lomahan
      Itketään ja lauletaan
      Ärjytään ja rähinöidään



      Siis pannaan käsi käteen
      Sormet sormien lomahan
      Itketään ja lauletaan
      Ärjytään ja rähinöidään
      Alennusajan olentoja rivoja

    • Anonyymi

      Sisko voi loukata kaikista pahiten, näin olen kokenut elämässäni, vaikka luulin hänestä hyvää.

      • Anonyymi

        Olen nähnyt myös sisarusten kavaluuden kun toinen heistä valehtelee toisesta työkseen alentavasti, silloin on onnellinen kun ei itsellä ole sisaruksia ollenkaan


    • Anonyymi

      Suku on ehdottomasti pahin silloin kun se alkaa manipuloida lapsia toista vanhempaa vastaan,
      se on oikeesti törkeä r i k o s lasta kohtaan, myös sitä vanhempaa kohtaan joka on luottanu myös puolisonsa suvun vilpittömyyteen
      eikä ole osaanut suojella lapsiaan puolison suvun pahuudelta
      ja manipuloimiselta,
      harmi sinisilmäisyys avioliitoissaki on vaarallaista,
      rehellisille kunnon kansalaisille,
      voi menettää lapsensa ijäksi,
      tietämättä miksi,

    • Anonyymi

      sukurutsaa

    • Anonyymi

      Minulla ei ole lapsia, mutta jos joskus saan haluan kasvattaa heidät tavalla, että riidat sovitaan alkuunsa eikä päästetä mitään patoutumaan sisälle. Riidoissa ei tarvitse olla voittajia vaan yritetään asuttua myös toisen asemaan. Vanhempana haluaisin pyrkiä olemaan alentamatta ketään edes leikillä perhetaustojen vuoksi vaan yrittää kasvattaa lapsia jotka eivät hylkää lapsen mielisyyttä koskaan. Lapsi ei valitse kavereita värin tai vanhempien statuksen perusteella vaan vanhemmilta se käyttäytyminen opitaan. Eikä se ole tietoista mutta tapa puhua vaikka naapureista "ne on sellaisia jne". Alitajuisesti se tarttuu. Vasta kun joku sukupolvi päättää laittaa sille stopin syyttämättä omia vanhempiaan voi sukupolvia periytyneet traumat katketa. Ennen internet aikakautta se oli mahdotonta.

      Olen lama-ajalla kaiken menettäneen perheen esikoinen. Hoitelin jo 10-vuotiaana aikuisten asioita nettiliittymistå tietokone huoltoihin asti. Koska toinen vanhemmista ei kestänyt unelmiensa menettämistä oli alkoholi hänelle tapa turruttaa tunteet. Muistan 8-vuotiaana äitini herättäneen minut yöllä paniikissa kun isä yritti itsemurhaa ja olinkin vähän sitten se joka kuunteli vanhemman murheita. Kun olisin ollut murrosiässä niin syöpä isku perheeseen sisarukselle enkä voinut osoittaa mieltäni mitenkään. Olin silloin pari vuotta aika pahasti koulukiusattukin kun kotonakin niin heikko tilanne mutta riparin jälkeen jotenkin heräsin eloon kun pääsin hetkeksi pois kotoota. Pari vuotta myöhemmin oikeasti aika suosittu ja vanhojen kiusaajienkin kaveri.

      Vanhemmat kyllä tekivät parhaansa. Äiti kasvatti oikeita arvoja ja häntä olenkin joskus sankarikseni kutsunut. Hyviä piirteitä ja kehunut enemmän kuin varmaan kukaan koskaan sanallisesti hänelle on kehuja antanut , mutta näen kyllä kolikon toisen puolen ja katkeruudesta saa päästä jos haluaa joskus olla iso osa lapseni elämää. Tosin kun mainitsin tästä rehellisimmällä kommentilla jonka jälkivaikutukset tulevat myöhemminkin esille loppui ylpeästi hautaan asti katkeruuden kantaminen. Kehittyy siis mikä ei ole itsestäänselvyys. Isäni takia en unelmoi rahasta. Portfolioiden menetys ja miljonäärihaaveiden menetys olivat liikaa. Ei paha ihminen (ei edes kännissä lyönyt perheenjäseniä) ja elämä nyt vaan joskus on tällaista. Sisaruksen mukaan oli perheen hauskuuttaja. Silloin ymmärsin, että hiljainen viinasta rohkeutta saama osa oli elämän luoma tila. Veljiäni rakastan myös. Fiksuja hyvät arvot omaavia. Ongelmani oli lähinnä, että kun roolini oli lapsena se joka ei koskaan saanut näyttää tunteitaan niin eihän minua kunnioitettu ennen kuin suutuin koska pienen riidan päätteeksi sovittelijana se oli sma kuin myöntäisin olleeni syypää johonkin. Luova olin jo nuorena ja aika hauska kodn ulkopuolella. Se luovuus minkä käytin nuorena fiktiivisiin tarinoihin kehitti verbaalisesti. Kerran ärähdinkin siis ja observaatioillani kerroin mitä mieltä olen niin alkoivat myöhemmin kunnioittaa. Silloin tajusin roolini kotona ja etten koskaan saanut kannustusta mihinkään vaikka talenttia oli vaikka mihin. Olin luokan urheilija jo ala-asteella äänestyksien mukaan ja tein yläasteella nettisivuja, tietokantoja ja jopa jtn bottejakin kyhäillen mirc kanaville. Super Mario klooneja Game Makerilla. Paras pelini oli Towering Inferno palomiespeli. Valitsin pallon hahmoksi koska 3 kuvalla sain pyörimisanimaation tehtyä. Se oli luovaa ajattelua. Luin tarinoideni kehuja joku aika sitten enkä edes niitäkään ottanut tosissani aikoinaan koska itsetunto ei ollut kunnossa. Ulkoisesti olin kyllä itsevarman näköinen joten sain aika paljon kiinnostusta naisilta ja loukkasin kaikkia lähestyviä koska en pitänyt heitä minään. Itsestäni se kumpusi ja olin vieläkin sekaisin miksi kouluihastukseni silloin kesällä laitteli viestejä muista pojista ja kuinka menee heidän luokseen kuin olisin jotenkin loukannut häntä. Tiedostamatta en siis antanut ihastuneille edes mahista kun vuosia mietin mitä tein väärin. Yöelämässäkin olin joo aina kieli jonkun suussa mutta yleensä saman naisen oltua lähistöllä enkä edes tehnyt sitä tietoisesti. Se johtui toki lapsuudesta ja koulukiusaamisesta että olin lukossa. Isovanhemmaltani tosin sain rakkautta, kehuja ja ihailua. Isoäitini suosikki ihan julkisestikin ja jotenkin se oli jo lapsena väärin muita lapsenlapsia kohtaan. Toki olin tunneaistiherkkä lapsi.

      Elämässä piti kyllä epäonnistua ja mennä rikki täysin. Rakentaa pohjalta uudelleen. Pohdiskelin jo lapsena asioita sängyssä ennen nukkumaanmenoa ja varmaan siksi oli kehittymispotentiaalia henkisellä saralla. Rakastan itseäni ja nykyään itsetuntoni on omissa sfääreissään tietäen vahvuuteni ja heikkouteni paremmin kuin ulkopuolinen. Sain sitten lopulta kasattua itsestäni terveen ihmisen. Jonkun piti vain kehua tavalla joka oli niin aito etten voinut ohittaa sitä feikkinä. Sen jälkeen tajunnut kaikki kehut menneisyydestäkin kodin ulkopuolelta kun itsetunto oli kunnossa.

      Rakkaita ihmisiä. Eri ihminen heille kuin muille. Onneksi eksynyt pariin paikkaan

      • Anonyymi

        Jossa nauttinut ihmisten suosiosta ja saanut osakseni kehuja huonointa päivinä. Vastavuoroista arvostusta. Voi että kun sain tietää että olisin töissä insinöörin mielestä älykäs kakkosmiehen asemaan ja nousemaan duunista insinööriksi ilman koulua. Pitkään meni, että tajusin olevani älykäs. Jotkut ihmiset eivät ymmärrä kuinka suuri vaikutus jollain tunnustuksella voi olla. Nuorempana jätin ottamatta kakki vastuutehtävät vaikka olisin jonkun pienen pisteen saanut kontolleni. Sitten pääsen paikkaan jossa kaikki kehuvat ja palkitaan luovista ideoista. Lähtiessäni toisella puolella tuloa ollut sanoi että odota esimiehesi eläkkeelle jäämistä ja hae sitä paikkaa.

        Tulen muistamaan tuon työyhteisön ikuisesti. Yritin kyllä itsekin parhaani piristää ja kehua muita mutta koskaan en ollut tuntenut itseäni yhtä tärkeäksi osaksi yhteisöä. Ehkä se on totta että työkaverit ovat läsnä 8h päivässä ja jos heidän kanssaan synkkaa monella tapaa niin heistä tulee kuin perhe myös. Tykkään olla kiitollinen ihmisten kohtaamisesta. Onneksi uskon heidän tietänee vaikka katosinkin jäljittömättömiin lähdettyäni liittymät vaihtaen. Osaan kyllä ymmärtää, että monikin voi olla huolissaan mutta katosin kaikkialta päätöksestäni. Varmasti on moni kaverikin soitellut ja ihmetellyt miksi menee vastaajaan. Suuremmat voimat vievät jonnekin ja sitä ei olisi ihmisten keskellä voinut ratkaista.

        Tykkään kyllä kuka minusta kasvoi. Suurin kriitikkoni olen ollut aina minä itse ja näen kyllä miten käytökseni voidaan muualla nähdä.

        Ode to solitude.


    • Anonyymi

      Omat lapset eivät halua olla minun kanssa missään tekemisissä. Pahalta tuntui aluksi mutta mitäpä sitä murehtia, liikun luonnossa ja en halua nähdä heitä enää. Toivottavasti kuolen kaukana luonnossa kun aika tulee eikä kukaan koskaan löytäisi

      • Anonyymi

        joskus minullaki on samanlainen tunne,
        kumpa vain katoaisi eikä kukaan löytäis edes ruumistani,


    • Anonyymi

      jooo, suku pahin ja rakkain ,,,,

      kovin olisi juureton olo jos ei tietäisi suvun olemassa oloa ,,

      aina on mukava ja turvallista tietää kuinka suuri suku on vaikka niihin ei pidä yhteyttäkää eikä tunne kuin murto- osan suuresta suvustaan ja sukujuuristaan,
      ja vaikka eipitäis läheisiinkää yhteyttä niikuin nykyisin valtava osa kansastamme tekee unohtaa vanhempansa ja vanhuksensa oman onnensa nojaan, niin kuitenki kun tietää sukujurensa se tuo kaikesta huolimatta turvallisuutta elämään,

    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      96
      2655
    2. Jotain puuttuu

      Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu
      Ikävä
      101
      2243
    3. Haluan sut

      Haluatko sinä vielä mut?
      Ikävä
      91
      2010
    4. Ampuminen Iisalmessa

      Älytöntä on tämä maailman meno.
      Iisalmi
      13
      1719
    5. Hei A, osaatko

      sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en
      Ikävä
      44
      1691
    6. Haluaisin aidosti jo luovuttaa ja unohtaa

      Ei tästä mitään tule koskaan.
      Ikävä
      78
      1656
    7. Pohjola kadulla paukuteltu

      Iltasanomissa juttua.
      Iisalmi
      36
      1646
    8. 91
      1573
    9. Synnittömänä syntyminen

      Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.
      Helluntailaisuus
      128
      1447
    10. Mitä tämä tarkoittaa,

      että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?
      Ikävä
      41
      1274
    Aihe